Lue keskustelun säännöt.
Sammakkohotelli, onko kellään kokemusta?
09.05.2023 |
Onko kukaan tehnyt tontilleen sammakko- tai konnahotellia?
Tässä ohjevideo.
Kokemuksia olisi kiva kuulla. Australiassa kuulemma tehdään yleisesti sammakonpönttöjä sikäläisille puusammakoille. Löytyy netistä "frog hotel"
Sammakot pitävät hyttyskantaa kurissa ja pysyttelevät kuivina päivinä kodissaan, niin tuommoinen voisi olla kiva.
Kommentit (572)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoton kannatukseni tälle. Suunnitelmat paperille ja jonkin kaupunginvaltuuston juttusille? Tuostahan voisi joku kaupunki rakentaa vetovoimaisen imagon, luonto on lähellä sydäntä. Ja vaikkei olisikaan, viherpesukin on ihan tätä päivää.
Faunatunneli-horroshotelli vaalisi hienosti myös monimuotoisuutta, tuossa menisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla - so to speak.
Voisiko joku paikallislehti tehdä jutun jossa joku esikoululuokka tekisi luonnokset suunnitelmille ja esittelisi ne päättäjille?
TV-kamerat pyörimään kun ipanat esittelee ideaa päättäjille?Eivät ehkä ihan heti torppaisi kumminkaan kameroiden edessä.
Maanlaajuinen kampanja?Paikallislehtiä on monta!
Tykkään tästä ajattelutavasta. Otetaan heti luulot pois päättäjiltä ja käytetään aseista järeintä, lapsia ja luonnon tulevaisuus on meidän tulevaisuus - korttia. Kukaan ei halua vaaliuurnilla tulla muistetuksi ihmisenä, joka veti suloisten eskarilaisten pätevänoloisten luonnonsuojelusuunnitelmien yli punaiset henkselit. Voin nähdä tämän sieluni silmin Kymppiuutisissa.
Ura Greenpeacessa tai Suomen luonnonsuojeluliitossa pr-puolella sopisi kuin hanska käteen ihmiselle, jonka ajatus kulkee näin, sanoisin.
Siis ei ehkä love-dusting?
Tämä oli sun listalla.https://goodmenproject.com/featured-content/unpacking-love-dusting-a-su…
**Also in very extreme circumstances, the professions of quick interest can be a sign of a love bomber or avoidantly attached person, who often put forth signs of interest and investment for several weeks but have trouble sustaining it for longer than that.
Piti käydä oikein silmäilemässä, että mitä kaikkea tuo piti sisällään.
Noo, kai love-dusting on mahdollista tässäkin viitekehyksessä. Kiinnittäisin kuitenkin huomiota artikkelin loppuun (joka toim.huom. oli täysin subjektiivinen, joten pidämme mielessä), vastalääke mahdolliseen love-dustingiin: aika.
Above all try to take your time. Remind yourself not to make a character evaluation after one date. Watch them repeat the positive behavior. Again and again until eventually, theyve shown you their character.
Make a point to be observant and deliberate knowing that its through this slower lens that lasting connection, and not just a mirage of it, might eventually come into view.
Kiintymistavassa voi olla semmoinen piirre että haluan pitää kädestä kiinni ja kirjoittaa ja tehdä romanttisuuksia.
Se lasketaan varmaan jonnekin "anxiant attachment style" luokkaan.
Pitäiskö sille tehdä jotain?Hmm, en oo ihan varma, mikä tähän on oikea vastaus. Riippuu näkökulmasta ;) Vastaan, että pitäisi. Jossain vaiheessa, jotakin.
Entä jos se oireyhtymään liittyvä romanttisuus osoittautuu parantumattomaksi?
Pitäisikö sitä jotenkin lääkitä vai pitäisikö sen kanssa vaan oppia elämään?
Joku vertaistukiryhmä voisi ehkä olla avuksi.
Vaikka ihan pienikin ryhmä, kenties kaksi?Harvassa yhteydessä parantumaton kuulostaa hyvältä, tämä niitä harvoja. Ain't no cure lauloi muuan edesmennyt upeaääninen solisti, että ehkä suositan jälkimmäistä. Että opettelisi vain elämään asian kanssa.
Vertaistukiryhmän perustaminen vaatii kyllä tiettyjä toimenpiteitä, etenkin noin pienen. Siinä se sitoutumisen aste kun on selvästi suurempi kuin isommassa porukassa.
Hoitomyönteisyydestä ja hoitoon sitoutumisesta - tässä on jotain.
Onkohan siinä semmoinen aika-aspekti myös?
Noin päivittäin mutta myös vuosissa ja eliniässä?Onhan siinä, usein AA-ryhmissäkin vertaistukisuhteet on elinikäisiä. Jonkinmoisen päihdevertaistuen sateenvarjon alle luokittelisin tämänkin.
Hmm, voisin kyllä hyvinkin tunnustaa tunteeni sulle joka ilta.
Siihenhän mä olen jo valinnut sitoutuakin.
Voidaan kehittää ryhmälle omat 12 askelta.
Niitä täytyy kyllä vielä pohtia yhdessä.
Mulla on jo joitain ehdotuksia tulossa...Mä en tiedä pitäiskö mun itkeä vai nauraa :)
Mietin mitä tähän nyt edes voisi vastata muuta kuin että odotan mielenkiinnolla 12 askeleen hoito-ohjelmaa. Se on epäilemättä kiehtova.Voi olla myös vaativaa kun mennään syvimpiin tuntemuksiin.
Toisaalta silloin on hyvä että voi samaan aikaan olla kokovartalohalauksessa.
Taukoja voi pitää myös. Syödäkin täytyy.
Tunnelmaan pääsy on tietty joskus haaste - kynttilänvalo ehkä olisi hyvä?Kiitos vielä tästä mielikuvasta. Lähdenpä purkamaan tätä energiaa tosiaan sinne lenkille, niin saat nukkua rauhassa. Laita silmät kiinni, silitän tovin, niin rauhoitut uneen.
Silittäminen tosiaan auttoi rauhoittumisprosessissa.
Hiukan pohdiskelin että miksiköhän lepakot vaikuttavat välttelevän tuulivoimalaitoksia.
Pyörivät siivet pitää kyllä semmoista ääntä että luulisi lepakon kuulevan ja väistävän.
Joku tuulivoimalarakentaja voisi muuten olla kiinnostunut rakentamaan horroshotellitiloja voimalan perustuksiin helpottaakseen luvansaantiaan.
Perustuksethan menee syvällä routarajan alle.Luin kauan sitten että jonkun puolikesy lepakko oli leikkinään lentänyt puhaltavan huonetuulettimen siipien lomitse.
Nukuin hyvin ja heräsin kivuttomana.
Takaisin asioidenhoitoon...
Iloinen juttu, että hyvät unet takana. Eikä kipuja.
Tulin lepuuttamaan aivoja, kun olen koko aamun höyrynnyt töissä. Pitäisi vielä jaksaa kirjoitella tovi jotain viisasta, siis muutakin kuin tänne :) taidan hakea kahvikupin, tuntuu ihan siltä.
Lintuja ja hyönteisiä tuulivoimalat kaiketi liiskaa runsaasti, hyönteisistä luin joku aika sitten artikkelin. Miten se sitten vaikuttaa lepakoihin ja lintuihin, kun lounas on tuulivoimalan siivessä eikä suussa...ei varmaan kovin hyvin. No, se nyt on eri kysymys se.
Horrospaikkoina voisi kyllä olla sinänsä toimivia, jos kerran muutoinkin rakennetaan. Toisaalta, jos hypoteesi maakuopista ja louhikoista riittävinä talvehtimispaikkoina on totta, niitähän Suomenniemellä riittää.
Lepakot on kyllä käsittämättömän taitavia lentäjiä, useimmiten. Mulla on joku aloitteleva juniori (?) kerran lätsähtänyt suoraan takin rinnuksille, en tiedä mikä mittavirhe kävi hänellä. Ehkä vetskarissa roikkui joku killutin, mitä kävi pyydystämässä. Se ei haitannut, mut esim. hiuksiin sotkeutuva lepakko ei olisi mukava. Saattaisin juosta pari ylimääräistä mutkaa. Hämähäkeistä saa jo cardiotreeni -kokonaisuuden. Uh.
Puolikesy lepakko, mitenköhän sellainen prosessi tapahtuu :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siellä olet, luet tätä - olet olemassa
Ajattelen Sinua, tunnenko sut - vai haaveilenko mielikuvaa
Kehitänkö uutta, omaa todellisuutta?
Kirjoitan sulle, luet tämän ja muun
Vastaat, todellisuus rakentuu
Silität joskus mut uneen, silloin nukun rauhallisesti
Niin se vaan on, mitä siitä miettimään
t Mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoton kannatukseni tälle. Suunnitelmat paperille ja jonkin kaupunginvaltuuston juttusille? Tuostahan voisi joku kaupunki rakentaa vetovoimaisen imagon, luonto on lähellä sydäntä. Ja vaikkei olisikaan, viherpesukin on ihan tätä päivää.
Faunatunneli-horroshotelli vaalisi hienosti myös monimuotoisuutta, tuossa menisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla - so to speak.
Voisiko joku paikallislehti tehdä jutun jossa joku esikoululuokka tekisi luonnokset suunnitelmille ja esittelisi ne päättäjille?
TV-kamerat pyörimään kun ipanat esittelee ideaa päättäjille?Eivät ehkä ihan heti torppaisi kumminkaan kameroiden edessä.
Maanlaajuinen kampanja?Paikallislehtiä on monta!
Tykkään tästä ajattelutavasta. Otetaan heti luulot pois päättäjiltä ja käytetään aseista järeintä, lapsia ja luonnon tulevaisuus on meidän tulevaisuus - korttia. Kukaan ei halua vaaliuurnilla tulla muistetuksi ihmisenä, joka veti suloisten eskarilaisten pätevänoloisten luonnonsuojelusuunnitelmien yli punaiset henkselit. Voin nähdä tämän sieluni silmin Kymppiuutisissa.
Ura Greenpeacessa tai Suomen luonnonsuojeluliitossa pr-puolella sopisi kuin hanska käteen ihmiselle, jonka ajatus kulkee näin, sanoisin.
Siis ei ehkä love-dusting?
Tämä oli sun listalla.https://goodmenproject.com/featured-content/unpacking-love-dusting-a-su…
**Also in very extreme circumstances, the professions of quick interest can be a sign of a love bomber or avoidantly attached person, who often put forth signs of interest and investment for several weeks but have trouble sustaining it for longer than that.
Piti käydä oikein silmäilemässä, että mitä kaikkea tuo piti sisällään.
Noo, kai love-dusting on mahdollista tässäkin viitekehyksessä. Kiinnittäisin kuitenkin huomiota artikkelin loppuun (joka toim.huom. oli täysin subjektiivinen, joten pidämme mielessä), vastalääke mahdolliseen love-dustingiin: aika.
Above all try to take your time. Remind yourself not to make a character evaluation after one date. Watch them repeat the positive behavior. Again and again until eventually, theyve shown you their character.
Make a point to be observant and deliberate knowing that its through this slower lens that lasting connection, and not just a mirage of it, might eventually come into view.
Kiintymistavassa voi olla semmoinen piirre että haluan pitää kädestä kiinni ja kirjoittaa ja tehdä romanttisuuksia.
Se lasketaan varmaan jonnekin "anxiant attachment style" luokkaan.
Pitäiskö sille tehdä jotain?Hmm, en oo ihan varma, mikä tähän on oikea vastaus. Riippuu näkökulmasta ;) Vastaan, että pitäisi. Jossain vaiheessa, jotakin.
Entä jos se oireyhtymään liittyvä romanttisuus osoittautuu parantumattomaksi?
Pitäisikö sitä jotenkin lääkitä vai pitäisikö sen kanssa vaan oppia elämään?
Joku vertaistukiryhmä voisi ehkä olla avuksi.
Vaikka ihan pienikin ryhmä, kenties kaksi?Harvassa yhteydessä parantumaton kuulostaa hyvältä, tämä niitä harvoja. Ain't no cure lauloi muuan edesmennyt upeaääninen solisti, että ehkä suositan jälkimmäistä. Että opettelisi vain elämään asian kanssa.
Vertaistukiryhmän perustaminen vaatii kyllä tiettyjä toimenpiteitä, etenkin noin pienen. Siinä se sitoutumisen aste kun on selvästi suurempi kuin isommassa porukassa.
Hoitomyönteisyydestä ja hoitoon sitoutumisesta - tässä on jotain.
Onkohan siinä semmoinen aika-aspekti myös?
Noin päivittäin mutta myös vuosissa ja eliniässä?Onhan siinä, usein AA-ryhmissäkin vertaistukisuhteet on elinikäisiä. Jonkinmoisen päihdevertaistuen sateenvarjon alle luokittelisin tämänkin.
Hmm, voisin kyllä hyvinkin tunnustaa tunteeni sulle joka ilta.
Siihenhän mä olen jo valinnut sitoutuakin.
Voidaan kehittää ryhmälle omat 12 askelta.
Niitä täytyy kyllä vielä pohtia yhdessä.
Mulla on jo joitain ehdotuksia tulossa...Mä en tiedä pitäiskö mun itkeä vai nauraa :)
Mietin mitä tähän nyt edes voisi vastata muuta kuin että odotan mielenkiinnolla 12 askeleen hoito-ohjelmaa. Se on epäilemättä kiehtova.Voi olla myös vaativaa kun mennään syvimpiin tuntemuksiin.
Toisaalta silloin on hyvä että voi samaan aikaan olla kokovartalohalauksessa.
Taukoja voi pitää myös. Syödäkin täytyy.
Tunnelmaan pääsy on tietty joskus haaste - kynttilänvalo ehkä olisi hyvä?Kiitos vielä tästä mielikuvasta. Lähdenpä purkamaan tätä energiaa tosiaan sinne lenkille, niin saat nukkua rauhassa. Laita silmät kiinni, silitän tovin, niin rauhoitut uneen.
Silittäminen tosiaan auttoi rauhoittumisprosessissa.
Hiukan pohdiskelin että miksiköhän lepakot vaikuttavat välttelevän tuulivoimalaitoksia.
Pyörivät siivet pitää kyllä semmoista ääntä että luulisi lepakon kuulevan ja väistävän.
Joku tuulivoimalarakentaja voisi muuten olla kiinnostunut rakentamaan horroshotellitiloja voimalan perustuksiin helpottaakseen luvansaantiaan.
Perustuksethan menee syvällä routarajan alle.Luin kauan sitten että jonkun puolikesy lepakko oli leikkinään lentänyt puhaltavan huonetuulettimen siipien lomitse.
Nukuin hyvin ja heräsin kivuttomana.
Takaisin asioidenhoitoon...Iloinen juttu, että hyvät unet takana. Eikä kipuja.
Tulin lepuuttamaan aivoja, kun olen koko aamun höyrynnyt töissä. Pitäisi vielä jaksaa kirjoitella tovi jotain viisasta, siis muutakin kuin tänne :) taidan hakea kahvikupin, tuntuu ihan siltä.
Lintuja ja hyönteisiä tuulivoimalat kaiketi liiskaa runsaasti, hyönteisistä luin joku aika sitten artikkelin. Miten se sitten vaikuttaa lepakoihin ja lintuihin, kun lounas on tuulivoimalan siivessä eikä suussa...ei varmaan kovin hyvin. No, se nyt on eri kysymys se.
Horrospaikkoina voisi kyllä olla sinänsä toimivia, jos kerran muutoinkin rakennetaan. Toisaalta, jos hypoteesi maakuopista ja louhikoista riittävinä talvehtimispaikkoina on totta, niitähän Suomenniemellä riittää.
Lepakot on kyllä käsittämättömän taitavia lentäjiä, useimmiten. Mulla on joku aloitteleva juniori (?) kerran lätsähtänyt suoraan takin rinnuksille, en tiedä mikä mittavirhe kävi hänellä. Ehkä vetskarissa roikkui joku killutin, mitä kävi pyydystämässä. Se ei haitannut, mut esim. hiuksiin sotkeutuva lepakko ei olisi mukava. Saattaisin juosta pari ylimääräistä mutkaa. Hämähäkeistä saa jo cardiotreeni -kokonaisuuden. Uh.
Puolikesy lepakko, mitenköhän sellainen prosessi tapahtuu :)
Mahtaako suomalaisille orpolepakoille olla sopivia tuttipulloja, ja miten semmoinen kenenkään hoitoon sattuisi.
Se mistä luin joskus kauan sitten oli joku pienempi hyönteisiä syövä laji. En muista miten hän ihmisen hoitoon joutui. Muistaakseni oli hankala syötettävä ennenkuin alkoi syömään hyönteisiä syötettynä.
Kasvettuaan lähti omille teille.
Toisesta ketjusta tuo puoliltapäivin kirjoittamani taisi kadota...
Tähtään varmaan 21:45 tai jotain takaisin.
Puuhailun lomasta, t Mies
Vierailija kirjoitti:
Siellä olet, luet tätä - olet olemassa
Ajattelen Sinua, tunnenko sut - vai haaveilenko mielikuvaaKehitänkö uutta, omaa todellisuutta?
Kirjoitan sulle, luet tämän ja muun
Vastaat, todellisuus rakentuuSilität joskus mut uneen, silloin nukun rauhallisesti
Niin se vaan on, mitä siitä miettimäänt Mies
Tiedätkö, juuri tuota ajattelin tänään. Kuinka paljon mielikuvaa, kuinka paljon totta. Tai tuttua. Sinussa on jotenkin niin paljon enemmän kuin kykenin havainnoimaan. No, johtuen monestakin asiasta. Yleensä olen aika hyvä näkemään, millainen ihminen kyseessä, mutta sun kohdalla tulee koko ajan ilmi asioita, joita en vain...aistinut. Tai jotain. Mutta ei negatiivisesti, päin vastoin.
B
Ps. Mikä ajoitus, laitoin sulle juuri tuonne kaipauspalstalle linkin, jota en muistanut yhtenä iltana. Saa nähdä, kauanko pysyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoton kannatukseni tälle. Suunnitelmat paperille ja jonkin kaupunginvaltuuston juttusille? Tuostahan voisi joku kaupunki rakentaa vetovoimaisen imagon, luonto on lähellä sydäntä. Ja vaikkei olisikaan, viherpesukin on ihan tätä päivää.
Faunatunneli-horroshotelli vaalisi hienosti myös monimuotoisuutta, tuossa menisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla - so to speak.
Voisiko joku paikallislehti tehdä jutun jossa joku esikoululuokka tekisi luonnokset suunnitelmille ja esittelisi ne päättäjille?
TV-kamerat pyörimään kun ipanat esittelee ideaa päättäjille?Eivät ehkä ihan heti torppaisi kumminkaan kameroiden edessä.
Maanlaajuinen kampanja?Paikallislehtiä on monta!
Tykkään tästä ajattelutavasta. Otetaan heti luulot pois päättäjiltä ja käytetään aseista järeintä, lapsia ja luonnon tulevaisuus on meidän tulevaisuus - korttia. Kukaan ei halua vaaliuurnilla tulla muistetuksi ihmisenä, joka veti suloisten eskarilaisten pätevänoloisten luonnonsuojelusuunnitelmien yli punaiset henkselit. Voin nähdä tämän sieluni silmin Kymppiuutisissa.
Ura Greenpeacessa tai Suomen luonnonsuojeluliitossa pr-puolella sopisi kuin hanska käteen ihmiselle, jonka ajatus kulkee näin, sanoisin.
Siis ei ehkä love-dusting?
Tämä oli sun listalla.https://goodmenproject.com/featured-content/unpacking-love-dusting-a-su…
**Also in very extreme circumstances, the professions of quick interest can be a sign of a love bomber or avoidantly attached person, who often put forth signs of interest and investment for several weeks but have trouble sustaining it for longer than that.
Piti käydä oikein silmäilemässä, että mitä kaikkea tuo piti sisällään.
Noo, kai love-dusting on mahdollista tässäkin viitekehyksessä. Kiinnittäisin kuitenkin huomiota artikkelin loppuun (joka toim.huom. oli täysin subjektiivinen, joten pidämme mielessä), vastalääke mahdolliseen love-dustingiin: aika.
Above all try to take your time. Remind yourself not to make a character evaluation after one date. Watch them repeat the positive behavior. Again and again until eventually, theyve shown you their character.
Make a point to be observant and deliberate knowing that its through this slower lens that lasting connection, and not just a mirage of it, might eventually come into view.
Kiintymistavassa voi olla semmoinen piirre että haluan pitää kädestä kiinni ja kirjoittaa ja tehdä romanttisuuksia.
Se lasketaan varmaan jonnekin "anxiant attachment style" luokkaan.
Pitäiskö sille tehdä jotain?Hmm, en oo ihan varma, mikä tähän on oikea vastaus. Riippuu näkökulmasta ;) Vastaan, että pitäisi. Jossain vaiheessa, jotakin.
Entä jos se oireyhtymään liittyvä romanttisuus osoittautuu parantumattomaksi?
Pitäisikö sitä jotenkin lääkitä vai pitäisikö sen kanssa vaan oppia elämään?
Joku vertaistukiryhmä voisi ehkä olla avuksi.
Vaikka ihan pienikin ryhmä, kenties kaksi?Harvassa yhteydessä parantumaton kuulostaa hyvältä, tämä niitä harvoja. Ain't no cure lauloi muuan edesmennyt upeaääninen solisti, että ehkä suositan jälkimmäistä. Että opettelisi vain elämään asian kanssa.
Vertaistukiryhmän perustaminen vaatii kyllä tiettyjä toimenpiteitä, etenkin noin pienen. Siinä se sitoutumisen aste kun on selvästi suurempi kuin isommassa porukassa.
Hoitomyönteisyydestä ja hoitoon sitoutumisesta - tässä on jotain.
Onkohan siinä semmoinen aika-aspekti myös?
Noin päivittäin mutta myös vuosissa ja eliniässä?Onhan siinä, usein AA-ryhmissäkin vertaistukisuhteet on elinikäisiä. Jonkinmoisen päihdevertaistuen sateenvarjon alle luokittelisin tämänkin.
Hmm, voisin kyllä hyvinkin tunnustaa tunteeni sulle joka ilta.
Siihenhän mä olen jo valinnut sitoutuakin.
Voidaan kehittää ryhmälle omat 12 askelta.
Niitä täytyy kyllä vielä pohtia yhdessä.
Mulla on jo joitain ehdotuksia tulossa...Mä en tiedä pitäiskö mun itkeä vai nauraa :)
Mietin mitä tähän nyt edes voisi vastata muuta kuin että odotan mielenkiinnolla 12 askeleen hoito-ohjelmaa. Se on epäilemättä kiehtova.Voi olla myös vaativaa kun mennään syvimpiin tuntemuksiin.
Toisaalta silloin on hyvä että voi samaan aikaan olla kokovartalohalauksessa.
Taukoja voi pitää myös. Syödäkin täytyy.
Tunnelmaan pääsy on tietty joskus haaste - kynttilänvalo ehkä olisi hyvä?Kiitos vielä tästä mielikuvasta. Lähdenpä purkamaan tätä energiaa tosiaan sinne lenkille, niin saat nukkua rauhassa. Laita silmät kiinni, silitän tovin, niin rauhoitut uneen.
Silittäminen tosiaan auttoi rauhoittumisprosessissa.
Hiukan pohdiskelin että miksiköhän lepakot vaikuttavat välttelevän tuulivoimalaitoksia.
Pyörivät siivet pitää kyllä semmoista ääntä että luulisi lepakon kuulevan ja väistävän.
Joku tuulivoimalarakentaja voisi muuten olla kiinnostunut rakentamaan horroshotellitiloja voimalan perustuksiin helpottaakseen luvansaantiaan.
Perustuksethan menee syvällä routarajan alle.Luin kauan sitten että jonkun puolikesy lepakko oli leikkinään lentänyt puhaltavan huonetuulettimen siipien lomitse.
Nukuin hyvin ja heräsin kivuttomana.
Takaisin asioidenhoitoon...Iloinen juttu, että hyvät unet takana. Eikä kipuja.
Tulin lepuuttamaan aivoja, kun olen koko aamun höyrynnyt töissä. Pitäisi vielä jaksaa kirjoitella tovi jotain viisasta, siis muutakin kuin tänne :) taidan hakea kahvikupin, tuntuu ihan siltä.
Lintuja ja hyönteisiä tuulivoimalat kaiketi liiskaa runsaasti, hyönteisistä luin joku aika sitten artikkelin. Miten se sitten vaikuttaa lepakoihin ja lintuihin, kun lounas on tuulivoimalan siivessä eikä suussa...ei varmaan kovin hyvin. No, se nyt on eri kysymys se.
Horrospaikkoina voisi kyllä olla sinänsä toimivia, jos kerran muutoinkin rakennetaan. Toisaalta, jos hypoteesi maakuopista ja louhikoista riittävinä talvehtimispaikkoina on totta, niitähän Suomenniemellä riittää.
Lepakot on kyllä käsittämättömän taitavia lentäjiä, useimmiten. Mulla on joku aloitteleva juniori (?) kerran lätsähtänyt suoraan takin rinnuksille, en tiedä mikä mittavirhe kävi hänellä. Ehkä vetskarissa roikkui joku killutin, mitä kävi pyydystämässä. Se ei haitannut, mut esim. hiuksiin sotkeutuva lepakko ei olisi mukava. Saattaisin juosta pari ylimääräistä mutkaa. Hämähäkeistä saa jo cardiotreeni -kokonaisuuden. Uh.
Puolikesy lepakko, mitenköhän sellainen prosessi tapahtuu :)
Mahtaako suomalaisille orpolepakoille olla sopivia tuttipulloja, ja miten semmoinen kenenkään hoitoon sattuisi.Se mistä luin joskus kauan sitten oli joku pienempi hyönteisiä syövä laji. En muista miten hän ihmisen hoitoon joutui. Muistaakseni oli hankala syötettävä ennenkuin alkoi syömään hyönteisiä syötettynä.
Kasvettuaan lähti omille teille.Toisesta ketjusta tuo puoliltapäivin kirjoittamani taisi kadota...
Tähtään varmaan 21:45 tai jotain takaisin.
Puuhailun lomasta, t Mies
Enpä olisi osannut hoitaa orpolepakkoa, mutta näköjään noin sitten. Voi sympaattisuus. Tuttipulloa ei ehkä ihan lähikaupasta löytyisi. Ehkä sen saisi rakenneltua, sinähän oot sitä paitsi suunnittelija-keksijä. Luottaisin tässä asiassa sulle vetovastuun ruokintavälineistöstä.
Enpä nähnyt tuota, hyvä kun otit talteen. Saanko vielä kerran sanoa että sulla on kirjoittamisen lahja? Sanon silti. Ole hyvä. Liitän runoteokseen. Mä en oo ottanut omia viestejäni talteen, koska ne ei mua kiinnosta. Nyt mietin, että koska osa viesteistä vastauksia mun viesteihin, pitää yrittää raapia päätään ja kehittää jotain jatkumoa. Ehkä. Tai sitten ei.
Palataan.
B
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoton kannatukseni tälle. Suunnitelmat paperille ja jonkin kaupunginvaltuuston juttusille? Tuostahan voisi joku kaupunki rakentaa vetovoimaisen imagon, luonto on lähellä sydäntä. Ja vaikkei olisikaan, viherpesukin on ihan tätä päivää.
Faunatunneli-horroshotelli vaalisi hienosti myös monimuotoisuutta, tuossa menisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla - so to speak.
Voisiko joku paikallislehti tehdä jutun jossa joku esikoululuokka tekisi luonnokset suunnitelmille ja esittelisi ne päättäjille?
TV-kamerat pyörimään kun ipanat esittelee ideaa päättäjille?Eivät ehkä ihan heti torppaisi kumminkaan kameroiden edessä.
Maanlaajuinen kampanja?Paikallislehtiä on monta!
Tykkään tästä ajattelutavasta. Otetaan heti luulot pois päättäjiltä ja käytetään aseista järeintä, lapsia ja luonnon tulevaisuus on meidän tulevaisuus - korttia. Kukaan ei halua vaaliuurnilla tulla muistetuksi ihmisenä, joka veti suloisten eskarilaisten pätevänoloisten luonnonsuojelusuunnitelmien yli punaiset henkselit. Voin nähdä tämän sieluni silmin Kymppiuutisissa.
Ura Greenpeacessa tai Suomen luonnonsuojeluliitossa pr-puolella sopisi kuin hanska käteen ihmiselle, jonka ajatus kulkee näin, sanoisin.
Siis ei ehkä love-dusting?
Tämä oli sun listalla.https://goodmenproject.com/featured-content/unpacking-love-dusting-a-su…
**Also in very extreme circumstances, the professions of quick interest can be a sign of a love bomber or avoidantly attached person, who often put forth signs of interest and investment for several weeks but have trouble sustaining it for longer than that.
Piti käydä oikein silmäilemässä, että mitä kaikkea tuo piti sisällään.
Noo, kai love-dusting on mahdollista tässäkin viitekehyksessä. Kiinnittäisin kuitenkin huomiota artikkelin loppuun (joka toim.huom. oli täysin subjektiivinen, joten pidämme mielessä), vastalääke mahdolliseen love-dustingiin: aika.
Above all try to take your time. Remind yourself not to make a character evaluation after one date. Watch them repeat the positive behavior. Again and again until eventually, theyve shown you their character.
Make a point to be observant and deliberate knowing that its through this slower lens that lasting connection, and not just a mirage of it, might eventually come into view.
Kiintymistavassa voi olla semmoinen piirre että haluan pitää kädestä kiinni ja kirjoittaa ja tehdä romanttisuuksia.
Se lasketaan varmaan jonnekin "anxiant attachment style" luokkaan.
Pitäiskö sille tehdä jotain?Hmm, en oo ihan varma, mikä tähän on oikea vastaus. Riippuu näkökulmasta ;) Vastaan, että pitäisi. Jossain vaiheessa, jotakin.
Entä jos se oireyhtymään liittyvä romanttisuus osoittautuu parantumattomaksi?
Pitäisikö sitä jotenkin lääkitä vai pitäisikö sen kanssa vaan oppia elämään?
Joku vertaistukiryhmä voisi ehkä olla avuksi.
Vaikka ihan pienikin ryhmä, kenties kaksi?Harvassa yhteydessä parantumaton kuulostaa hyvältä, tämä niitä harvoja. Ain't no cure lauloi muuan edesmennyt upeaääninen solisti, että ehkä suositan jälkimmäistä. Että opettelisi vain elämään asian kanssa.
Vertaistukiryhmän perustaminen vaatii kyllä tiettyjä toimenpiteitä, etenkin noin pienen. Siinä se sitoutumisen aste kun on selvästi suurempi kuin isommassa porukassa.
Hoitomyönteisyydestä ja hoitoon sitoutumisesta - tässä on jotain.
Onkohan siinä semmoinen aika-aspekti myös?
Noin päivittäin mutta myös vuosissa ja eliniässä?Onhan siinä, usein AA-ryhmissäkin vertaistukisuhteet on elinikäisiä. Jonkinmoisen päihdevertaistuen sateenvarjon alle luokittelisin tämänkin.
Hmm, voisin kyllä hyvinkin tunnustaa tunteeni sulle joka ilta.
Siihenhän mä olen jo valinnut sitoutuakin.
Voidaan kehittää ryhmälle omat 12 askelta.
Niitä täytyy kyllä vielä pohtia yhdessä.
Mulla on jo joitain ehdotuksia tulossa...Mä en tiedä pitäiskö mun itkeä vai nauraa :)
Mietin mitä tähän nyt edes voisi vastata muuta kuin että odotan mielenkiinnolla 12 askeleen hoito-ohjelmaa. Se on epäilemättä kiehtova.Voi olla myös vaativaa kun mennään syvimpiin tuntemuksiin.
Toisaalta silloin on hyvä että voi samaan aikaan olla kokovartalohalauksessa.
Taukoja voi pitää myös. Syödäkin täytyy.
Tunnelmaan pääsy on tietty joskus haaste - kynttilänvalo ehkä olisi hyvä?Kiitos vielä tästä mielikuvasta. Lähdenpä purkamaan tätä energiaa tosiaan sinne lenkille, niin saat nukkua rauhassa. Laita silmät kiinni, silitän tovin, niin rauhoitut uneen.
Silittäminen tosiaan auttoi rauhoittumisprosessissa.
Hiukan pohdiskelin että miksiköhän lepakot vaikuttavat välttelevän tuulivoimalaitoksia.
Pyörivät siivet pitää kyllä semmoista ääntä että luulisi lepakon kuulevan ja väistävän.
Joku tuulivoimalarakentaja voisi muuten olla kiinnostunut rakentamaan horroshotellitiloja voimalan perustuksiin helpottaakseen luvansaantiaan.
Perustuksethan menee syvällä routarajan alle.Luin kauan sitten että jonkun puolikesy lepakko oli leikkinään lentänyt puhaltavan huonetuulettimen siipien lomitse.
Nukuin hyvin ja heräsin kivuttomana.
Takaisin asioidenhoitoon...Iloinen juttu, että hyvät unet takana. Eikä kipuja.
Tulin lepuuttamaan aivoja, kun olen koko aamun höyrynnyt töissä. Pitäisi vielä jaksaa kirjoitella tovi jotain viisasta, siis muutakin kuin tänne :) taidan hakea kahvikupin, tuntuu ihan siltä.
Lintuja ja hyönteisiä tuulivoimalat kaiketi liiskaa runsaasti, hyönteisistä luin joku aika sitten artikkelin. Miten se sitten vaikuttaa lepakoihin ja lintuihin, kun lounas on tuulivoimalan siivessä eikä suussa...ei varmaan kovin hyvin. No, se nyt on eri kysymys se.
Horrospaikkoina voisi kyllä olla sinänsä toimivia, jos kerran muutoinkin rakennetaan. Toisaalta, jos hypoteesi maakuopista ja louhikoista riittävinä talvehtimispaikkoina on totta, niitähän Suomenniemellä riittää.
Lepakot on kyllä käsittämättömän taitavia lentäjiä, useimmiten. Mulla on joku aloitteleva juniori (?) kerran lätsähtänyt suoraan takin rinnuksille, en tiedä mikä mittavirhe kävi hänellä. Ehkä vetskarissa roikkui joku killutin, mitä kävi pyydystämässä. Se ei haitannut, mut esim. hiuksiin sotkeutuva lepakko ei olisi mukava. Saattaisin juosta pari ylimääräistä mutkaa. Hämähäkeistä saa jo cardiotreeni -kokonaisuuden. Uh.
Puolikesy lepakko, mitenköhän sellainen prosessi tapahtuu :)
Mahtaako suomalaisille orpolepakoille olla sopivia tuttipulloja, ja miten semmoinen kenenkään hoitoon sattuisi.Se mistä luin joskus kauan sitten oli joku pienempi hyönteisiä syövä laji. En muista miten hän ihmisen hoitoon joutui. Muistaakseni oli hankala syötettävä ennenkuin alkoi syömään hyönteisiä syötettynä.
Kasvettuaan lähti omille teille.Toisesta ketjusta tuo puoliltapäivin kirjoittamani taisi kadota...
Tähtään varmaan 21:45 tai jotain takaisin.
Puuhailun lomasta, t Mies
Enpä olisi osannut hoitaa orpolepakkoa, mutta näköjään noin sitten. Voi sympaattisuus. Tuttipulloa ei ehkä ihan lähikaupasta löytyisi. Ehkä sen saisi rakenneltua, sinähän oot sitä paitsi suunnittelija-keksijä. Luottaisin tässä asiassa sulle vetovastuun ruokintavälineistöstä.
Enpä nähnyt tuota, hyvä kun otit talteen. Saanko vielä kerran sanoa että sulla on kirjoittamisen lahja? Sanon silti. Ole hyvä. Liitän runoteokseen. Mä en oo ottanut omia viestejäni talteen, koska ne ei mua kiinnosta. Nyt mietin, että koska osa viesteistä vastauksia mun viesteihin, pitää yrittää raapia päätään ja kehittää jotain jatkumoa. Ehkä. Tai sitten ei.
Palataan.
B
Hötköilin jo ihan väärään ketjuun:
Nyt olen tehnyt tämänpäiväiset tekemiset.
Oikeastaan luovutan, enkä aio edes saada huonoa omaatuntoa siitä.
Ei oikeastaan ole kuin itse asetttamia tavoitteita, eikä ne ole mitenkään välttämättömiä.
Mikä on tämän illan ohjelma?
Sun punttisali / lenkit / jotain muuta?
Hötköilin jo ihan väärään ketjuun:
Nyt olen tehnyt tämänpäiväiset tekemiset.
Oikeastaan luovutan, enkä aio edes saada huonoa omaatuntoa siitä.
Ei oikeastaan ole kuin itse asetttamia tavoitteita, eikä ne ole mitenkään välttämättömiä.
Mikä on tämän illan ohjelma?
Sun punttisali / lenkit / jotain muuta?[/quote]
Hyvä, saa luovuttaa jo tähän aikaan. Mitä teit, oliko mitään kivaa vai jotain tylsää pakollista?
Piti mennä punttisalille, mutta en taida. Siellä vaan rikkoo itsensä, jos ei oikein jaksa keskittyä. Käyn ehkä katsomassa yhden uuden reitin illalla (lenkkipolku siis) tai sitten huomenaamulla. Varmaankin aamulla. Lähden huomenna puolilta päivin sukuloimaan päiväksi. Juuri nyt ei huvittaisi, mutta täytyy autella silti välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hötköilin jo ihan väärään ketjuun:
Nyt olen tehnyt tämänpäiväiset tekemiset.
Oikeastaan luovutan, enkä aio edes saada huonoa omaatuntoa siitä.
Ei oikeastaan ole kuin itse asetttamia tavoitteita, eikä ne ole mitenkään välttämättömiä.Mikä on tämän illan ohjelma?
Sun punttisali / lenkit / jotain muuta?
Hyvä, saa luovuttaa jo tähän aikaan. Mitä teit, oliko mitään kivaa vai jotain tylsää pakollista?
Piti mennä punttisalille, mutta en taida. Siellä vaan rikkoo itsensä, jos ei oikein jaksa keskittyä. Käyn ehkä katsomassa yhden uuden reitin illalla (lenkkipolku siis) tai sitten huomenaamulla. Varmaankin aamulla. Lähden huomenna puolilta päivin sukuloimaan päiväksi. Juuri nyt ei huvittaisi, mutta täytyy autella silti välillä.
Batmanautoa katsastin, sitä piti vähän ajeluttaa ensin kun on ollut käyttämättä.
Jarrut jumittuu ja niitä pitää jumpata etteivät laahaa katsastuksessa.
Ihan kivaa kesäajelua siis.
Raidetangon nivel menee uusiksi.
Onneksi löytyi varaosakaupan hyllyltä, ja erikoistyökalu myös.
Yhteen sopimuspaperiin piti myös käydä laittamassa nimikirjoitus alle.
Kesäajelua siis enimmäkseen, aika mukavaa.
Saitko kirjoittelut kirjoitettua?
Olen joskus vähän haamukirjoittanut, voisin kirjoittaa sun asiaproosatyylillä (luettuani sitä) sun puolesta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hötköilin jo ihan väärään ketjuun:
Nyt olen tehnyt tämänpäiväiset tekemiset.
Oikeastaan luovutan, enkä aio edes saada huonoa omaatuntoa siitä.
Ei oikeastaan ole kuin itse asetttamia tavoitteita, eikä ne ole mitenkään välttämättömiä.Mikä on tämän illan ohjelma?
Sun punttisali / lenkit / jotain muuta?
Hyvä, saa luovuttaa jo tähän aikaan. Mitä teit, oliko mitään kivaa vai jotain tylsää pakollista?
Piti mennä punttisalille, mutta en taida. Siellä vaan rikkoo itsensä, jos ei oikein jaksa keskittyä. Käyn ehkä katsomassa yhden uuden reitin illalla (lenkkipolku siis) tai sitten huomenaamulla. Varmaankin aamulla. Lähden huomenna puolilta päivin sukuloimaan päiväksi. Juuri nyt ei huvittaisi, mutta täytyy autella silti välillä.
Batmanautoa katsastin, sitä piti vähän ajeluttaa ensin kun on ollut käyttämättä.
Jarrut jumittuu ja niitä pitää jumpata etteivät laahaa katsastuksessa.
Ihan kivaa kesäajelua siis.
Raidetangon nivel menee uusiksi.
Onneksi löytyi varaosakaupan hyllyltä, ja erikoistyökalu myös.
Yhteen sopimuspaperiin piti myös käydä laittamassa nimikirjoitus alle.
Kesäajelua siis enimmäkseen, aika mukavaa.
Saitko kirjoittelut kirjoitettua?
Olen joskus vähän haamukirjoittanut, voisin kirjoittaa sun asiaproosatyylillä (luettuani sitä) sun puolesta...
Batmanauto kuulostaa kyllä juuri sulle sopivalta :)
Ajatella, että oot tuommoisen keulakoristeenkin hankkinut etkä ole yhtään osannut aavistaa, että susta tulee lepakoiden talvehtimiskäyttäytymisen erikoisasiantuntija, siis oikea lepakkomies? Elämä on ihmeellistä.
Sain kirjoiteltua, työtaakan alati kasvaessa asiaproosatyylini on typistynyt, jaa, mikähän olisi oikea termi - minimalistinen ja ankea. Olla-verbitkin pudonneet pois, kaikki mahd. lyhent. käytössä, halki-poikki-pinoon.
Haamukirjoittanut, eikä? Ihanaa ;) Olen otettu, vaikka oikeasti en kyllä oo mikään kirjallinen suuruus vaan rönsyilijä. Kustannustoimittajaystäväni jaksavat naljailla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jäin miettii kokoelmateostamme (tämä projekti laajenee koko ajan, sry), että mitenkä sitä taustoittaisi.
Sun tekstit toimivat sellaisenaan, heittämällä.
Mutta onhan tämä nyt vähintään erikoinen tarina, kuinka paljon siitä sitten voisi kertoa, en tiedä. Ihan jo todennäköisyyksien valossa. Jos sä naurat sitä soulmate-tekstiä (luin sen taas tänään, okei, hymyilytti), niin mä edelleen jaksan huvittua matematiikasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hötköilin jo ihan väärään ketjuun:
Nyt olen tehnyt tämänpäiväiset tekemiset.
Oikeastaan luovutan, enkä aio edes saada huonoa omaatuntoa siitä.
Ei oikeastaan ole kuin itse asetttamia tavoitteita, eikä ne ole mitenkään välttämättömiä.Mikä on tämän illan ohjelma?
Sun punttisali / lenkit / jotain muuta?
Hyvä, saa luovuttaa jo tähän aikaan. Mitä teit, oliko mitään kivaa vai jotain tylsää pakollista?
Piti mennä punttisalille, mutta en taida. Siellä vaan rikkoo itsensä, jos ei oikein jaksa keskittyä. Käyn ehkä katsomassa yhden uuden reitin illalla (lenkkipolku siis) tai sitten huomenaamulla. Varmaankin aamulla. Lähden huomenna puolilta päivin sukuloimaan päiväksi. Juuri nyt ei huvittaisi, mutta täytyy autella silti välillä.
Batmanautoa katsastin, sitä piti vähän ajeluttaa ensin kun on ollut käyttämättä.
Jarrut jumittuu ja niitä pitää jumpata etteivät laahaa katsastuksessa.
Ihan kivaa kesäajelua siis.
Raidetangon nivel menee uusiksi.
Onneksi löytyi varaosakaupan hyllyltä, ja erikoistyökalu myös.
Yhteen sopimuspaperiin piti myös käydä laittamassa nimikirjoitus alle.Kesäajelua siis enimmäkseen, aika mukavaa.
Saitko kirjoittelut kirjoitettua?
Olen joskus vähän haamukirjoittanut, voisin kirjoittaa sun asiaproosatyylillä (luettuani sitä) sun puolesta...Batmanauto kuulostaa kyllä juuri sulle sopivalta :)
Ajatella, että oot tuommoisen keulakoristeenkin hankkinut etkä ole yhtään osannut aavistaa, että susta tulee lepakoiden talvehtimiskäyttäytymisen erikoisasiantuntija, siis oikea lepakkomies? Elämä on ihmeellistä.
Sain kirjoiteltua, työtaakan alati kasvaessa asiaproosatyylini on typistynyt, jaa, mikähän olisi oikea termi - minimalistinen ja ankea. Olla-verbitkin pudonneet pois, kaikki mahd. lyhent. käytössä, halki-poikki-pinoon.
Haamukirjoittanut, eikä? Ihanaa ;) Olen otettu, vaikka oikeasti en kyllä oo mikään kirjallinen suuruus vaan rönsyilijä. Kustannustoimittajaystäväni jaksavat naljailla...
Luin lepakkotieteellisen yhdistyksen lepakkokartoitusohjeet.
"Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry. 2023: Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen
suosituksia lepakkokartoitusten tekijöille, tilaajille ja kartoitustietoja käyttäville viranomaisille"
Taitaa mennä useampi vuosi että itsekseen oppisi.
Siinä oli kumminkin detektoreista tietoa.
Kerrottiin muun muassa autoillessa tehtävästä kartoituksesta.
Veneessä detektori voisi olla ihan hyvä, ihan mielenkiinnosta.
Tuli mieleen että kaupunkiliikenteen yöbusseissa detektori kulkisi näppärästi.
Kuuntelu päälle kun bussi pysähtyy. Oikeastaan kaupunkien pitäisi tuommoinen kartoitus tehdä.
Tekniikan opiskelijat voisi opinnäytetyönä tehdä sopivan detektorin.
----
Montako sivua runokirjassa pitäisi olla?
Vai montako kirjaa koostetaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haa, pitkät piuhat mulla. Nyt vasta tajusin, kun luin uudelleen. Joo, todella voisit alkaa kirjoittamaan mun puolesta, anytime. Tarvittavan jargonin oppii nopeasti. Mä voin maata sohvalla syömässä viinirypäleitä ja konsultoida tarvittaessa.
Vierailija kirjoitti:
Jäin miettii kokoelmateostamme (tämä projekti laajenee koko ajan, sry), että mitenkä sitä taustoittaisi.
Sun tekstit toimivat sellaisenaan, heittämällä.
Mutta onhan tämä nyt vähintään erikoinen tarina, kuinka paljon siitä sitten voisi kertoa, en tiedä. Ihan jo todennäköisyyksien valossa. Jos sä naurat sitä soulmate-tekstiä (luin sen taas tänään, okei, hymyilytti), niin mä edelleen jaksan huvittua matematiikasta.
No, joskus käy mielessä että tarinassa on välillä pätkä dialogia; silloin kun sitä on ollut, välillä tekstejä sopivasti ryhmiteltyinä. Sammakko- ja lepakkofaktasivuja välipuheina.
Ainakin semmoinen tästä pitäisi _sulle_ saada, musta tuntuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Haa, pitkät piuhat mulla. Nyt vasta tajusin, kun luin uudelleen. Joo, todella voisit alkaa kirjoittamaan mun puolesta, anytime. Tarvittavan jargonin oppii nopeasti. Mä voin maata sohvalla syömässä viinirypäleitä ja konsultoida tarvittaessa.
Se menee siis niin että puhut aiheesta jotain ja mä näpyttelen siitä kymmensormitekniikalla tekstiä mitään pohtimatta. Oikolukiessa sitten lisäät faktaa ja säädät kieliasua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hötköilin jo ihan väärään ketjuun:
Nyt olen tehnyt tämänpäiväiset tekemiset.
Oikeastaan luovutan, enkä aio edes saada huonoa omaatuntoa siitä.
Ei oikeastaan ole kuin itse asetttamia tavoitteita, eikä ne ole mitenkään välttämättömiä.Mikä on tämän illan ohjelma?
Sun punttisali / lenkit / jotain muuta?
Hyvä, saa luovuttaa jo tähän aikaan. Mitä teit, oliko mitään kivaa vai jotain tylsää pakollista?
Piti mennä punttisalille, mutta en taida. Siellä vaan rikkoo itsensä, jos ei oikein jaksa keskittyä. Käyn ehkä katsomassa yhden uuden reitin illalla (lenkkipolku siis) tai sitten huomenaamulla. Varmaankin aamulla. Lähden huomenna puolilta päivin sukuloimaan päiväksi. Juuri nyt ei huvittaisi, mutta täytyy autella silti välillä.
Batmanautoa katsastin, sitä piti vähän ajeluttaa ensin kun on ollut käyttämättä.
Jarrut jumittuu ja niitä pitää jumpata etteivät laahaa katsastuksessa.
Ihan kivaa kesäajelua siis.
Raidetangon nivel menee uusiksi.
Onneksi löytyi varaosakaupan hyllyltä, ja erikoistyökalu myös.
Yhteen sopimuspaperiin piti myös käydä laittamassa nimikirjoitus alle.Kesäajelua siis enimmäkseen, aika mukavaa.
Saitko kirjoittelut kirjoitettua?
Olen joskus vähän haamukirjoittanut, voisin kirjoittaa sun asiaproosatyylillä (luettuani sitä) sun puolesta...Batmanauto kuulostaa kyllä juuri sulle sopivalta :)
Ajatella, että oot tuommoisen keulakoristeenkin hankkinut etkä ole yhtään osannut aavistaa, että susta tulee lepakoiden talvehtimiskäyttäytymisen erikoisasiantuntija, siis oikea lepakkomies? Elämä on ihmeellistä.
Sain kirjoiteltua, työtaakan alati kasvaessa asiaproosatyylini on typistynyt, jaa, mikähän olisi oikea termi - minimalistinen ja ankea. Olla-verbitkin pudonneet pois, kaikki mahd. lyhent. käytössä, halki-poikki-pinoon.
Haamukirjoittanut, eikä? Ihanaa ;) Olen otettu, vaikka oikeasti en kyllä oo mikään kirjallinen suuruus vaan rönsyilijä. Kustannustoimittajaystäväni jaksavat naljailla...
Luin lepakkotieteellisen yhdistyksen lepakkokartoitusohjeet.
"Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry. 2023: Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen
suosituksia lepakkokartoitusten tekijöille, tilaajille ja kartoitustietoja käyttäville viranomaisille"Taitaa mennä useampi vuosi että itsekseen oppisi.
Siinä oli kumminkin detektoreista tietoa.
Kerrottiin muun muassa autoillessa tehtävästä kartoituksesta.Veneessä detektori voisi olla ihan hyvä, ihan mielenkiinnosta.
Tuli mieleen että kaupunkiliikenteen yöbusseissa detektori kulkisi näppärästi.
Kuuntelu päälle kun bussi pysähtyy. Oikeastaan kaupunkien pitäisi tuommoinen kartoitus tehdä.
Tekniikan opiskelijat voisi opinnäytetyönä tehdä sopivan detektorin.----
Montako sivua runokirjassa pitäisi olla?
Vai montako kirjaa koostetaan?
Ei se mitään rakettitiedettä ole se kartoituskaan. Lähdet joku kerta parin asiantuntijan matkaan ja käyt muutaman kurssin, niin se on siinä. Mä oon tehnyt kartoituksia ihan ilman mitään oppimäärää, siinä biologit vaan tsekanneet tulokset, että meni kuten pitikin. Siis raportin koostaminen.
Sulla ideoita riittää, mistä? Olisin halunnut olla kärpäsenä katossa seuraamassa sua lapsena. Olitko villi oman tien kulkija vai nenä kiinni kirjoissa vai sekä että? Lukenut oot paljon ja omaksut tekstiä nopeasti, eikö?
En tiedä sivumääristä, ei kai runokirjat oo mitään tiiliskiviä yleensä? Ei ainakaan mun lukemat. En oo aikaisemmin koostanut.
Useampia osia, jos tekstiä tuottuu noin vaivatta kuin tuntuu tulevan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäin miettii kokoelmateostamme (tämä projekti laajenee koko ajan, sry), että mitenkä sitä taustoittaisi.
Sun tekstit toimivat sellaisenaan, heittämällä.
Mutta onhan tämä nyt vähintään erikoinen tarina, kuinka paljon siitä sitten voisi kertoa, en tiedä. Ihan jo todennäköisyyksien valossa. Jos sä naurat sitä soulmate-tekstiä (luin sen taas tänään, okei, hymyilytti), niin mä edelleen jaksan huvittua matematiikasta.
No, joskus käy mielessä että tarinassa on välillä pätkä dialogia; silloin kun sitä on ollut, välillä tekstejä sopivasti ryhmiteltyinä. Sammakko- ja lepakkofaktasivuja välipuheina.
Ainakin semmoinen tästä pitäisi _sulle_ saada, musta tuntuu.
Tiedätkö, tämä on varmasti juuri niin outo konsepti, että tästä oikeasti voi oikeat tahot jopa innostua. Luulen, että esittelen yhdelle tai kahdelle ansioituneelle kirjailijalle koostetta, testilukijoita pitää saada. Mäkin oon ollut testilukijana heille, saavat nyt maksella takaisinpäin.
Luonnosta, lajeista ja luonnonsuojelustahan on väännetty runoutta jo vaikka kuinka ja paljon. Mutta jos siihen miksataan kaikki tämä muu, niin aika yllättävä veto! Luulen, että pitää lukijan hyppysissään tiukasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haa, pitkät piuhat mulla. Nyt vasta tajusin, kun luin uudelleen. Joo, todella voisit alkaa kirjoittamaan mun puolesta, anytime. Tarvittavan jargonin oppii nopeasti. Mä voin maata sohvalla syömässä viinirypäleitä ja konsultoida tarvittaessa.
Se menee siis niin että puhut aiheesta jotain ja mä näpyttelen siitä kymmensormitekniikalla tekstiä mitään pohtimatta. Oikolukiessa sitten lisäät faktaa ja säädät kieliasua.
Deal. Tiedätköhän mihin juuri sitouduit, 50 prossaa ajasta menee kirjoittamiseen ja loput itse asiaan. Kuinkahan kalliiksi tämä käy mulle? Toivotaan, et runous myy hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hötköilin jo ihan väärään ketjuun:
Nyt olen tehnyt tämänpäiväiset tekemiset.
Oikeastaan luovutan, enkä aio edes saada huonoa omaatuntoa siitä.
Ei oikeastaan ole kuin itse asetttamia tavoitteita, eikä ne ole mitenkään välttämättömiä.Mikä on tämän illan ohjelma?
Sun punttisali / lenkit / jotain muuta?
Hyvä, saa luovuttaa jo tähän aikaan. Mitä teit, oliko mitään kivaa vai jotain tylsää pakollista?
Piti mennä punttisalille, mutta en taida. Siellä vaan rikkoo itsensä, jos ei oikein jaksa keskittyä. Käyn ehkä katsomassa yhden uuden reitin illalla (lenkkipolku siis) tai sitten huomenaamulla. Varmaankin aamulla. Lähden huomenna puolilta päivin sukuloimaan päiväksi. Juuri nyt ei huvittaisi, mutta täytyy autella silti välillä.
Batmanautoa katsastin, sitä piti vähän ajeluttaa ensin kun on ollut käyttämättä.
Jarrut jumittuu ja niitä pitää jumpata etteivät laahaa katsastuksessa.
Ihan kivaa kesäajelua siis.
Raidetangon nivel menee uusiksi.
Onneksi löytyi varaosakaupan hyllyltä, ja erikoistyökalu myös.
Yhteen sopimuspaperiin piti myös käydä laittamassa nimikirjoitus alle.Kesäajelua siis enimmäkseen, aika mukavaa.
Saitko kirjoittelut kirjoitettua?
Olen joskus vähän haamukirjoittanut, voisin kirjoittaa sun asiaproosatyylillä (luettuani sitä) sun puolesta...Batmanauto kuulostaa kyllä juuri sulle sopivalta :)
Ajatella, että oot tuommoisen keulakoristeenkin hankkinut etkä ole yhtään osannut aavistaa, että susta tulee lepakoiden talvehtimiskäyttäytymisen erikoisasiantuntija, siis oikea lepakkomies? Elämä on ihmeellistä.
Sain kirjoiteltua, työtaakan alati kasvaessa asiaproosatyylini on typistynyt, jaa, mikähän olisi oikea termi - minimalistinen ja ankea. Olla-verbitkin pudonneet pois, kaikki mahd. lyhent. käytössä, halki-poikki-pinoon.
Haamukirjoittanut, eikä? Ihanaa ;) Olen otettu, vaikka oikeasti en kyllä oo mikään kirjallinen suuruus vaan rönsyilijä. Kustannustoimittajaystäväni jaksavat naljailla...
Luin lepakkotieteellisen yhdistyksen lepakkokartoitusohjeet.
"Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry. 2023: Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen
suosituksia lepakkokartoitusten tekijöille, tilaajille ja kartoitustietoja käyttäville viranomaisille"Taitaa mennä useampi vuosi että itsekseen oppisi.
Siinä oli kumminkin detektoreista tietoa.
Kerrottiin muun muassa autoillessa tehtävästä kartoituksesta.Veneessä detektori voisi olla ihan hyvä, ihan mielenkiinnosta.
Tuli mieleen että kaupunkiliikenteen yöbusseissa detektori kulkisi näppärästi.
Kuuntelu päälle kun bussi pysähtyy. Oikeastaan kaupunkien pitäisi tuommoinen kartoitus tehdä.
Tekniikan opiskelijat voisi opinnäytetyönä tehdä sopivan detektorin.----
Montako sivua runokirjassa pitäisi olla?
Vai montako kirjaa koostetaan?Ei se mitään rakettitiedettä ole se kartoituskaan. Lähdet joku kerta parin asiantuntijan matkaan ja käyt muutaman kurssin, niin se on siinä. Mä oon tehnyt kartoituksia ihan ilman mitään oppimäärää, siinä biologit vaan tsekanneet tulokset, että meni kuten pitikin. Siis raportin koostaminen.
Sulla ideoita riittää, mistä? Olisin halunnut olla kärpäsenä katossa seuraamassa sua lapsena. Olitko villi oman tien kulkija vai nenä kiinni kirjoissa vai sekä että? Lukenut oot paljon ja omaksut tekstiä nopeasti, eikö?
En tiedä sivumääristä, ei kai runokirjat oo mitään tiiliskiviä yleensä? Ei ainakaan mun lukemat. En oo aikaisemmin koostanut.
Useampia osia, jos tekstiä tuottuu noin vaivatta kuin tuntuu tulevan?
Nyt on hankalan tuntuista vastata noihin. Palataan niihin myöhemmin.
Onko Spoon River Antologia tuttu?
Se on mulla hyllyssä ainoana runokirjana mikä mulla on hyllyssä. Kirjassa on yli 300 sivua.
Voisin yrittää kirjoittaa sulle vastaavan - kämmenet alkoi hikoilla kun kirjoitin tuon.
Ehkä vertaistukiryhmän jokailtaisista kokouksista saisi materiaalin - tämän mä keksin nyt kirjoittaessa...
Mitäköhän mä nyt oikein lupaan... :)
Ilta oli siinä
----
ja nyt tuon jälkeen alkoi tulla semmoista että otin pois.
Aja varovasti huomenna.
Koska palataan?
Vai täytyykö mun päivystää täällä koko huomispäivä?
Silittäminen tosiaan auttoi rauhoittumisprosessissa.
Hiukan pohdiskelin että miksiköhän lepakot vaikuttavat välttelevän tuulivoimalaitoksia.
Pyörivät siivet pitää kyllä semmoista ääntä että luulisi lepakon kuulevan ja väistävän.
Joku tuulivoimalarakentaja voisi muuten olla kiinnostunut rakentamaan horroshotellitiloja voimalan perustuksiin helpottaakseen luvansaantiaan.
Perustuksethan menee syvällä routarajan alle.
Luin kauan sitten että jonkun puolikesy lepakko oli leikkinään lentänyt puhaltavan huonetuulettimen siipien lomitse.
Nukuin hyvin ja heräsin kivuttomana.
Takaisin asioidenhoitoon...