Lue keskustelun säännöt.
Sammakkohotelli, onko kellään kokemusta?
09.05.2023 |
Onko kukaan tehnyt tontilleen sammakko- tai konnahotellia?
Tässä ohjevideo.
Kokemuksia olisi kiva kuulla. Australiassa kuulemma tehdään yleisesti sammakonpönttöjä sikäläisille puusammakoille. Löytyy netistä "frog hotel"
Sammakot pitävät hyttyskantaa kurissa ja pysyttelevät kuivina päivinä kodissaan, niin tuommoinen voisi olla kiva.
Kommentit (572)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaanko me viestitelty ihan joka päivä yli kuukauden ajan?
Ollaanko? En mä tiedä, hyvässä seurassa aika lentää. Onko tämä ketju jo kuukauden ollut, en näe nyt kun kirjoitan viestiä? Vai mistä lasket?
Voi hyvänen aika :)
Tämä ketju on aika uusi.
Tuli vaan mieleen että montakohan päivää ollaan ilman taukoa viestitelty.
Se yhden illan yli hyppääminen tuntui niin vieraalta ja kammottavalta ajatukselta.Tarkoitatko eilistä? Jäin hetkeksi oikein pohtimaan, miltä tuntui. Tyhjältä voisi olla yksi sana kuvaamaan.
Tuli se hassu soul-mate -teksti mieleen.
Oon lukenut siitä alkua muutamaan kertaan, nauran joka kerralla ja nyt jo pelkästä ajatuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoton kannatukseni tälle. Suunnitelmat paperille ja jonkin kaupunginvaltuuston juttusille? Tuostahan voisi joku kaupunki rakentaa vetovoimaisen imagon, luonto on lähellä sydäntä. Ja vaikkei olisikaan, viherpesukin on ihan tätä päivää.
Faunatunneli-horroshotelli vaalisi hienosti myös monimuotoisuutta, tuossa menisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla - so to speak.
Voisiko joku paikallislehti tehdä jutun jossa joku esikoululuokka tekisi luonnokset suunnitelmille ja esittelisi ne päättäjille?
TV-kamerat pyörimään kun ipanat esittelee ideaa päättäjille?Eivät ehkä ihan heti torppaisi kumminkaan kameroiden edessä.
Maanlaajuinen kampanja?Paikallislehtiä on monta!
Tykkään tästä ajattelutavasta. Otetaan heti luulot pois päättäjiltä ja käytetään aseista järeintä, lapsia ja luonnon tulevaisuus on meidän tulevaisuus - korttia. Kukaan ei halua vaaliuurnilla tulla muistetuksi ihmisenä, joka veti suloisten eskarilaisten pätevänoloisten luonnonsuojelusuunnitelmien yli punaiset henkselit. Voin nähdä tämän sieluni silmin Kymppiuutisissa.
Ura Greenpeacessa tai Suomen luonnonsuojeluliitossa pr-puolella sopisi kuin hanska käteen ihmiselle, jonka ajatus kulkee näin, sanoisin.
Siis ei ehkä love-dusting?
Tämä oli sun listalla.https://goodmenproject.com/featured-content/unpacking-love-dusting-a-su…
**Also in very extreme circumstances, the professions of quick interest can be a sign of a love bomber or avoidantly attached person, who often put forth signs of interest and investment for several weeks but have trouble sustaining it for longer than that.
Piti käydä oikein silmäilemässä, että mitä kaikkea tuo piti sisällään.
Noo, kai love-dusting on mahdollista tässäkin viitekehyksessä. Kiinnittäisin kuitenkin huomiota artikkelin loppuun (joka toim.huom. oli täysin subjektiivinen, joten pidämme mielessä), vastalääke mahdolliseen love-dustingiin: aika.
Above all try to take your time. Remind yourself not to make a character evaluation after one date. Watch them repeat the positive behavior. Again and again until eventually, theyve shown you their character.
Make a point to be observant and deliberate knowing that its through this slower lens that lasting connection, and not just a mirage of it, might eventually come into view.
Kiintymistavassa voi olla semmoinen piirre että haluan pitää kädestä kiinni ja kirjoittaa ja tehdä romanttisuuksia.
Se lasketaan varmaan jonnekin "anxiant attachment style" luokkaan.
Pitäiskö sille tehdä jotain?
Hmm, en oo ihan varma, mikä tähän on oikea vastaus. Riippuu näkökulmasta ;) Vastaan, että pitäisi. Jossain vaiheessa, jotakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoton kannatukseni tälle. Suunnitelmat paperille ja jonkin kaupunginvaltuuston juttusille? Tuostahan voisi joku kaupunki rakentaa vetovoimaisen imagon, luonto on lähellä sydäntä. Ja vaikkei olisikaan, viherpesukin on ihan tätä päivää.
Faunatunneli-horroshotelli vaalisi hienosti myös monimuotoisuutta, tuossa menisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla - so to speak.
Voisiko joku paikallislehti tehdä jutun jossa joku esikoululuokka tekisi luonnokset suunnitelmille ja esittelisi ne päättäjille?
TV-kamerat pyörimään kun ipanat esittelee ideaa päättäjille?Eivät ehkä ihan heti torppaisi kumminkaan kameroiden edessä.
Maanlaajuinen kampanja?Paikallislehtiä on monta!
Tykkään tästä ajattelutavasta. Otetaan heti luulot pois päättäjiltä ja käytetään aseista järeintä, lapsia ja luonnon tulevaisuus on meidän tulevaisuus - korttia. Kukaan ei halua vaaliuurnilla tulla muistetuksi ihmisenä, joka veti suloisten eskarilaisten pätevänoloisten luonnonsuojelusuunnitelmien yli punaiset henkselit. Voin nähdä tämän sieluni silmin Kymppiuutisissa.
Ura Greenpeacessa tai Suomen luonnonsuojeluliitossa pr-puolella sopisi kuin hanska käteen ihmiselle, jonka ajatus kulkee näin, sanoisin.
Siis ei ehkä love-dusting?
Tämä oli sun listalla.https://goodmenproject.com/featured-content/unpacking-love-dusting-a-su…
**Also in very extreme circumstances, the professions of quick interest can be a sign of a love bomber or avoidantly attached person, who often put forth signs of interest and investment for several weeks but have trouble sustaining it for longer than that.
Piti käydä oikein silmäilemässä, että mitä kaikkea tuo piti sisällään.
Noo, kai love-dusting on mahdollista tässäkin viitekehyksessä. Kiinnittäisin kuitenkin huomiota artikkelin loppuun (joka toim.huom. oli täysin subjektiivinen, joten pidämme mielessä), vastalääke mahdolliseen love-dustingiin: aika.
Above all try to take your time. Remind yourself not to make a character evaluation after one date. Watch them repeat the positive behavior. Again and again until eventually, theyve shown you their character.
Make a point to be observant and deliberate knowing that its through this slower lens that lasting connection, and not just a mirage of it, might eventually come into view.
Kiintymistavassa voi olla semmoinen piirre että haluan pitää kädestä kiinni ja kirjoittaa ja tehdä romanttisuuksia.
Se lasketaan varmaan jonnekin "anxiant attachment style" luokkaan.
Pitäiskö sille tehdä jotain?Hmm, en oo ihan varma, mikä tähän on oikea vastaus. Riippuu näkökulmasta ;) Vastaan, että pitäisi. Jossain vaiheessa, jotakin.
Entä jos se oireyhtymään liittyvä romanttisuus osoittautuu parantumattomaksi?
Pitäisikö sitä jotenkin lääkitä vai pitäisikö sen kanssa vaan oppia elämään?
Joku vertaistukiryhmä voisi ehkä olla avuksi.
Vaikka ihan pienikin ryhmä, kenties kaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaanko me viestitelty ihan joka päivä yli kuukauden ajan?
Ollaanko? En mä tiedä, hyvässä seurassa aika lentää. Onko tämä ketju jo kuukauden ollut, en näe nyt kun kirjoitan viestiä? Vai mistä lasket?
Voi hyvänen aika :)
Tämä ketju on aika uusi.
Tuli vaan mieleen että montakohan päivää ollaan ilman taukoa viestitelty.
Se yhden illan yli hyppääminen tuntui niin vieraalta ja kammottavalta ajatukselta.Tarkoitatko eilistä? Jäin hetkeksi oikein pohtimaan, miltä tuntui. Tyhjältä voisi olla yksi sana kuvaamaan.
Tuli se hassu soul-mate -teksti mieleen.
Oon lukenut siitä alkua muutamaan kertaan, nauran joka kerralla ja nyt jo pelkästä ajatuksesta.
Koko soulmate-ajatus sotii mun järkeä vastaan, ja silti se on suorastaan ärsyttävän samaistuttavan oloista tekstiä. Ja vielä naurat, miksi? Arvaan kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaanko me viestitelty ihan joka päivä yli kuukauden ajan?
Ollaanko? En mä tiedä, hyvässä seurassa aika lentää. Onko tämä ketju jo kuukauden ollut, en näe nyt kun kirjoitan viestiä? Vai mistä lasket?
Voi hyvänen aika :)
Tämä ketju on aika uusi.
Tuli vaan mieleen että montakohan päivää ollaan ilman taukoa viestitelty.
Se yhden illan yli hyppääminen tuntui niin vieraalta ja kammottavalta ajatukselta.Tarkoitatko eilistä? Jäin hetkeksi oikein pohtimaan, miltä tuntui. Tyhjältä voisi olla yksi sana kuvaamaan.
Tuli se hassu soul-mate -teksti mieleen.
Oon lukenut siitä alkua muutamaan kertaan, nauran joka kerralla ja nyt jo pelkästä ajatuksesta.Koko soulmate-ajatus sotii mun järkeä vastaan, ja silti se on suorastaan ärsyttävän samaistuttavan oloista tekstiä. Ja vielä naurat, miksi? Arvaan kyllä.
Se on kaunokirjallisuutta - vapaamittainen runo, hassu :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoton kannatukseni tälle. Suunnitelmat paperille ja jonkin kaupunginvaltuuston juttusille? Tuostahan voisi joku kaupunki rakentaa vetovoimaisen imagon, luonto on lähellä sydäntä. Ja vaikkei olisikaan, viherpesukin on ihan tätä päivää.
Faunatunneli-horroshotelli vaalisi hienosti myös monimuotoisuutta, tuossa menisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla - so to speak.
Voisiko joku paikallislehti tehdä jutun jossa joku esikoululuokka tekisi luonnokset suunnitelmille ja esittelisi ne päättäjille?
TV-kamerat pyörimään kun ipanat esittelee ideaa päättäjille?Eivät ehkä ihan heti torppaisi kumminkaan kameroiden edessä.
Maanlaajuinen kampanja?Paikallislehtiä on monta!
Tykkään tästä ajattelutavasta. Otetaan heti luulot pois päättäjiltä ja käytetään aseista järeintä, lapsia ja luonnon tulevaisuus on meidän tulevaisuus - korttia. Kukaan ei halua vaaliuurnilla tulla muistetuksi ihmisenä, joka veti suloisten eskarilaisten pätevänoloisten luonnonsuojelusuunnitelmien yli punaiset henkselit. Voin nähdä tämän sieluni silmin Kymppiuutisissa.
Ura Greenpeacessa tai Suomen luonnonsuojeluliitossa pr-puolella sopisi kuin hanska käteen ihmiselle, jonka ajatus kulkee näin, sanoisin.
Siis ei ehkä love-dusting?
Tämä oli sun listalla.https://goodmenproject.com/featured-content/unpacking-love-dusting-a-su…
**Also in very extreme circumstances, the professions of quick interest can be a sign of a love bomber or avoidantly attached person, who often put forth signs of interest and investment for several weeks but have trouble sustaining it for longer than that.
Piti käydä oikein silmäilemässä, että mitä kaikkea tuo piti sisällään.
Noo, kai love-dusting on mahdollista tässäkin viitekehyksessä. Kiinnittäisin kuitenkin huomiota artikkelin loppuun (joka toim.huom. oli täysin subjektiivinen, joten pidämme mielessä), vastalääke mahdolliseen love-dustingiin: aika.
Above all try to take your time. Remind yourself not to make a character evaluation after one date. Watch them repeat the positive behavior. Again and again until eventually, theyve shown you their character.
Make a point to be observant and deliberate knowing that its through this slower lens that lasting connection, and not just a mirage of it, might eventually come into view.
Kiintymistavassa voi olla semmoinen piirre että haluan pitää kädestä kiinni ja kirjoittaa ja tehdä romanttisuuksia.
Se lasketaan varmaan jonnekin "anxiant attachment style" luokkaan.
Pitäiskö sille tehdä jotain?Hmm, en oo ihan varma, mikä tähän on oikea vastaus. Riippuu näkökulmasta ;) Vastaan, että pitäisi. Jossain vaiheessa, jotakin.
Entä jos se oireyhtymään liittyvä romanttisuus osoittautuu parantumattomaksi?
Pitäisikö sitä jotenkin lääkitä vai pitäisikö sen kanssa vaan oppia elämään?
Joku vertaistukiryhmä voisi ehkä olla avuksi.
Vaikka ihan pienikin ryhmä, kenties kaksi?
Harvassa yhteydessä parantumaton kuulostaa hyvältä, tämä niitä harvoja. Ain't no cure lauloi muuan edesmennyt upeaääninen solisti, että ehkä suositan jälkimmäistä. Että opettelisi vain elämään asian kanssa.
Vertaistukiryhmän perustaminen vaatii kyllä tiettyjä toimenpiteitä, etenkin noin pienen. Siinä se sitoutumisen aste kun on selvästi suurempi kuin isommassa porukassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaanko me viestitelty ihan joka päivä yli kuukauden ajan?
Ollaanko? En mä tiedä, hyvässä seurassa aika lentää. Onko tämä ketju jo kuukauden ollut, en näe nyt kun kirjoitan viestiä? Vai mistä lasket?
Voi hyvänen aika :)
Tämä ketju on aika uusi.
Tuli vaan mieleen että montakohan päivää ollaan ilman taukoa viestitelty.
Se yhden illan yli hyppääminen tuntui niin vieraalta ja kammottavalta ajatukselta.Tarkoitatko eilistä? Jäin hetkeksi oikein pohtimaan, miltä tuntui. Tyhjältä voisi olla yksi sana kuvaamaan.
Tuli se hassu soul-mate -teksti mieleen.
Oon lukenut siitä alkua muutamaan kertaan, nauran joka kerralla ja nyt jo pelkästä ajatuksesta.Koko soulmate-ajatus sotii mun järkeä vastaan, ja silti se on suorastaan ärsyttävän samaistuttavan oloista tekstiä. Ja vielä naurat, miksi? Arvaan kyllä.
Se on kaunokirjallisuutta - vapaamittainen runo, hassu :)
On, on mutta kun menee jotenkin ihon alle enemmän kuin pitäisi. Tai pitäisi ja pitäisi, saa mennä, mutta tajunnet idean :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoton kannatukseni tälle. Suunnitelmat paperille ja jonkin kaupunginvaltuuston juttusille? Tuostahan voisi joku kaupunki rakentaa vetovoimaisen imagon, luonto on lähellä sydäntä. Ja vaikkei olisikaan, viherpesukin on ihan tätä päivää.
Faunatunneli-horroshotelli vaalisi hienosti myös monimuotoisuutta, tuossa menisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla - so to speak.
Voisiko joku paikallislehti tehdä jutun jossa joku esikoululuokka tekisi luonnokset suunnitelmille ja esittelisi ne päättäjille?
TV-kamerat pyörimään kun ipanat esittelee ideaa päättäjille?Eivät ehkä ihan heti torppaisi kumminkaan kameroiden edessä.
Maanlaajuinen kampanja?Paikallislehtiä on monta!
Tykkään tästä ajattelutavasta. Otetaan heti luulot pois päättäjiltä ja käytetään aseista järeintä, lapsia ja luonnon tulevaisuus on meidän tulevaisuus - korttia. Kukaan ei halua vaaliuurnilla tulla muistetuksi ihmisenä, joka veti suloisten eskarilaisten pätevänoloisten luonnonsuojelusuunnitelmien yli punaiset henkselit. Voin nähdä tämän sieluni silmin Kymppiuutisissa.
Ura Greenpeacessa tai Suomen luonnonsuojeluliitossa pr-puolella sopisi kuin hanska käteen ihmiselle, jonka ajatus kulkee näin, sanoisin.
Siis ei ehkä love-dusting?
Tämä oli sun listalla.https://goodmenproject.com/featured-content/unpacking-love-dusting-a-su…
**Also in very extreme circumstances, the professions of quick interest can be a sign of a love bomber or avoidantly attached person, who often put forth signs of interest and investment for several weeks but have trouble sustaining it for longer than that.
Piti käydä oikein silmäilemässä, että mitä kaikkea tuo piti sisällään.
Noo, kai love-dusting on mahdollista tässäkin viitekehyksessä. Kiinnittäisin kuitenkin huomiota artikkelin loppuun (joka toim.huom. oli täysin subjektiivinen, joten pidämme mielessä), vastalääke mahdolliseen love-dustingiin: aika.
Above all try to take your time. Remind yourself not to make a character evaluation after one date. Watch them repeat the positive behavior. Again and again until eventually, theyve shown you their character.
Make a point to be observant and deliberate knowing that its through this slower lens that lasting connection, and not just a mirage of it, might eventually come into view.
Kiintymistavassa voi olla semmoinen piirre että haluan pitää kädestä kiinni ja kirjoittaa ja tehdä romanttisuuksia.
Se lasketaan varmaan jonnekin "anxiant attachment style" luokkaan.
Pitäiskö sille tehdä jotain?Hmm, en oo ihan varma, mikä tähän on oikea vastaus. Riippuu näkökulmasta ;) Vastaan, että pitäisi. Jossain vaiheessa, jotakin.
Entä jos se oireyhtymään liittyvä romanttisuus osoittautuu parantumattomaksi?
Pitäisikö sitä jotenkin lääkitä vai pitäisikö sen kanssa vaan oppia elämään?
Joku vertaistukiryhmä voisi ehkä olla avuksi.
Vaikka ihan pienikin ryhmä, kenties kaksi?Harvassa yhteydessä parantumaton kuulostaa hyvältä, tämä niitä harvoja. Ain't no cure lauloi muuan edesmennyt upeaääninen solisti, että ehkä suositan jälkimmäistä. Että opettelisi vain elämään asian kanssa.
Vertaistukiryhmän perustaminen vaatii kyllä tiettyjä toimenpiteitä, etenkin noin pienen. Siinä se sitoutumisen aste kun on selvästi suurempi kuin isommassa porukassa.
Hoitomyönteisyydestä ja hoitoon sitoutumisesta - tässä on jotain.
Onkohan siinä semmoinen aika-aspekti myös?
Noin päivittäin mutta myös vuosissa ja eliniässä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaanko me viestitelty ihan joka päivä yli kuukauden ajan?
Ollaanko? En mä tiedä, hyvässä seurassa aika lentää. Onko tämä ketju jo kuukauden ollut, en näe nyt kun kirjoitan viestiä? Vai mistä lasket?
Voi hyvänen aika :)
Tämä ketju on aika uusi.
Tuli vaan mieleen että montakohan päivää ollaan ilman taukoa viestitelty.
Se yhden illan yli hyppääminen tuntui niin vieraalta ja kammottavalta ajatukselta.Tarkoitatko eilistä? Jäin hetkeksi oikein pohtimaan, miltä tuntui. Tyhjältä voisi olla yksi sana kuvaamaan.
Tuli se hassu soul-mate -teksti mieleen.
Oon lukenut siitä alkua muutamaan kertaan, nauran joka kerralla ja nyt jo pelkästä ajatuksesta.Koko soulmate-ajatus sotii mun järkeä vastaan, ja silti se on suorastaan ärsyttävän samaistuttavan oloista tekstiä. Ja vielä naurat, miksi? Arvaan kyllä.
Se on kaunokirjallisuutta - vapaamittainen runo, hassu :)
On, on mutta kun menee jotenkin ihon alle enemmän kuin pitäisi. Tai pitäisi ja pitäisi, saa mennä, mutta tajunnet idean :)
Mä olen hiukan yksinkertainen.
Sun ehkä täytyy selittää tarkemmin.
Millä tavalla siis koet sen koskevan sua henkilökohtaisesti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoton kannatukseni tälle. Suunnitelmat paperille ja jonkin kaupunginvaltuuston juttusille? Tuostahan voisi joku kaupunki rakentaa vetovoimaisen imagon, luonto on lähellä sydäntä. Ja vaikkei olisikaan, viherpesukin on ihan tätä päivää.
Faunatunneli-horroshotelli vaalisi hienosti myös monimuotoisuutta, tuossa menisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla - so to speak.
Voisiko joku paikallislehti tehdä jutun jossa joku esikoululuokka tekisi luonnokset suunnitelmille ja esittelisi ne päättäjille?
TV-kamerat pyörimään kun ipanat esittelee ideaa päättäjille?Eivät ehkä ihan heti torppaisi kumminkaan kameroiden edessä.
Maanlaajuinen kampanja?Paikallislehtiä on monta!
Tykkään tästä ajattelutavasta. Otetaan heti luulot pois päättäjiltä ja käytetään aseista järeintä, lapsia ja luonnon tulevaisuus on meidän tulevaisuus - korttia. Kukaan ei halua vaaliuurnilla tulla muistetuksi ihmisenä, joka veti suloisten eskarilaisten pätevänoloisten luonnonsuojelusuunnitelmien yli punaiset henkselit. Voin nähdä tämän sieluni silmin Kymppiuutisissa.
Ura Greenpeacessa tai Suomen luonnonsuojeluliitossa pr-puolella sopisi kuin hanska käteen ihmiselle, jonka ajatus kulkee näin, sanoisin.
Siis ei ehkä love-dusting?
Tämä oli sun listalla.https://goodmenproject.com/featured-content/unpacking-love-dusting-a-su…
**Also in very extreme circumstances, the professions of quick interest can be a sign of a love bomber or avoidantly attached person, who often put forth signs of interest and investment for several weeks but have trouble sustaining it for longer than that.
Piti käydä oikein silmäilemässä, että mitä kaikkea tuo piti sisällään.
Noo, kai love-dusting on mahdollista tässäkin viitekehyksessä. Kiinnittäisin kuitenkin huomiota artikkelin loppuun (joka toim.huom. oli täysin subjektiivinen, joten pidämme mielessä), vastalääke mahdolliseen love-dustingiin: aika.
Above all try to take your time. Remind yourself not to make a character evaluation after one date. Watch them repeat the positive behavior. Again and again until eventually, theyve shown you their character.
Make a point to be observant and deliberate knowing that its through this slower lens that lasting connection, and not just a mirage of it, might eventually come into view.
Kiintymistavassa voi olla semmoinen piirre että haluan pitää kädestä kiinni ja kirjoittaa ja tehdä romanttisuuksia.
Se lasketaan varmaan jonnekin "anxiant attachment style" luokkaan.
Pitäiskö sille tehdä jotain?Hmm, en oo ihan varma, mikä tähän on oikea vastaus. Riippuu näkökulmasta ;) Vastaan, että pitäisi. Jossain vaiheessa, jotakin.
Entä jos se oireyhtymään liittyvä romanttisuus osoittautuu parantumattomaksi?
Pitäisikö sitä jotenkin lääkitä vai pitäisikö sen kanssa vaan oppia elämään?
Joku vertaistukiryhmä voisi ehkä olla avuksi.
Vaikka ihan pienikin ryhmä, kenties kaksi?Harvassa yhteydessä parantumaton kuulostaa hyvältä, tämä niitä harvoja. Ain't no cure lauloi muuan edesmennyt upeaääninen solisti, että ehkä suositan jälkimmäistä. Että opettelisi vain elämään asian kanssa.
Vertaistukiryhmän perustaminen vaatii kyllä tiettyjä toimenpiteitä, etenkin noin pienen. Siinä se sitoutumisen aste kun on selvästi suurempi kuin isommassa porukassa.
Hoitomyönteisyydestä ja hoitoon sitoutumisesta - tässä on jotain.
Onkohan siinä semmoinen aika-aspekti myös?
Noin päivittäin mutta myös vuosissa ja eliniässä?
Onhan siinä, usein AA-ryhmissäkin vertaistukisuhteet on elinikäisiä. Jonkinmoisen päihdevertaistuen sateenvarjon alle luokittelisin tämänkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaanko me viestitelty ihan joka päivä yli kuukauden ajan?
Ollaanko? En mä tiedä, hyvässä seurassa aika lentää. Onko tämä ketju jo kuukauden ollut, en näe nyt kun kirjoitan viestiä? Vai mistä lasket?
Voi hyvänen aika :)
Tämä ketju on aika uusi.
Tuli vaan mieleen että montakohan päivää ollaan ilman taukoa viestitelty.
Se yhden illan yli hyppääminen tuntui niin vieraalta ja kammottavalta ajatukselta.Tarkoitatko eilistä? Jäin hetkeksi oikein pohtimaan, miltä tuntui. Tyhjältä voisi olla yksi sana kuvaamaan.
Tuli se hassu soul-mate -teksti mieleen.
Oon lukenut siitä alkua muutamaan kertaan, nauran joka kerralla ja nyt jo pelkästä ajatuksesta.Koko soulmate-ajatus sotii mun järkeä vastaan, ja silti se on suorastaan ärsyttävän samaistuttavan oloista tekstiä. Ja vielä naurat, miksi? Arvaan kyllä.
Se on kaunokirjallisuutta - vapaamittainen runo, hassu :)
On, on mutta kun menee jotenkin ihon alle enemmän kuin pitäisi. Tai pitäisi ja pitäisi, saa mennä, mutta tajunnet idean :)
Mä olen hiukan yksinkertainen.
Sun ehkä täytyy selittää tarkemmin.
Millä tavalla siis koet sen koskevan sua henkilökohtaisesti?
Niin taas. Näen oikein sieluni silmin, että naurat siellä... Sitä sopii miettiä yön pimeinä tunteina itse kunkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoton kannatukseni tälle. Suunnitelmat paperille ja jonkin kaupunginvaltuuston juttusille? Tuostahan voisi joku kaupunki rakentaa vetovoimaisen imagon, luonto on lähellä sydäntä. Ja vaikkei olisikaan, viherpesukin on ihan tätä päivää.
Faunatunneli-horroshotelli vaalisi hienosti myös monimuotoisuutta, tuossa menisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla - so to speak.
Voisiko joku paikallislehti tehdä jutun jossa joku esikoululuokka tekisi luonnokset suunnitelmille ja esittelisi ne päättäjille?
TV-kamerat pyörimään kun ipanat esittelee ideaa päättäjille?Eivät ehkä ihan heti torppaisi kumminkaan kameroiden edessä.
Maanlaajuinen kampanja?Paikallislehtiä on monta!
Tykkään tästä ajattelutavasta. Otetaan heti luulot pois päättäjiltä ja käytetään aseista järeintä, lapsia ja luonnon tulevaisuus on meidän tulevaisuus - korttia. Kukaan ei halua vaaliuurnilla tulla muistetuksi ihmisenä, joka veti suloisten eskarilaisten pätevänoloisten luonnonsuojelusuunnitelmien yli punaiset henkselit. Voin nähdä tämän sieluni silmin Kymppiuutisissa.
Ura Greenpeacessa tai Suomen luonnonsuojeluliitossa pr-puolella sopisi kuin hanska käteen ihmiselle, jonka ajatus kulkee näin, sanoisin.
Siis ei ehkä love-dusting?
Tämä oli sun listalla.https://goodmenproject.com/featured-content/unpacking-love-dusting-a-su…
**Also in very extreme circumstances, the professions of quick interest can be a sign of a love bomber or avoidantly attached person, who often put forth signs of interest and investment for several weeks but have trouble sustaining it for longer than that.
Piti käydä oikein silmäilemässä, että mitä kaikkea tuo piti sisällään.
Noo, kai love-dusting on mahdollista tässäkin viitekehyksessä. Kiinnittäisin kuitenkin huomiota artikkelin loppuun (joka toim.huom. oli täysin subjektiivinen, joten pidämme mielessä), vastalääke mahdolliseen love-dustingiin: aika.
Above all try to take your time. Remind yourself not to make a character evaluation after one date. Watch them repeat the positive behavior. Again and again until eventually, theyve shown you their character.
Make a point to be observant and deliberate knowing that its through this slower lens that lasting connection, and not just a mirage of it, might eventually come into view.
Kiintymistavassa voi olla semmoinen piirre että haluan pitää kädestä kiinni ja kirjoittaa ja tehdä romanttisuuksia.
Se lasketaan varmaan jonnekin "anxiant attachment style" luokkaan.
Pitäiskö sille tehdä jotain?Hmm, en oo ihan varma, mikä tähän on oikea vastaus. Riippuu näkökulmasta ;) Vastaan, että pitäisi. Jossain vaiheessa, jotakin.
Entä jos se oireyhtymään liittyvä romanttisuus osoittautuu parantumattomaksi?
Pitäisikö sitä jotenkin lääkitä vai pitäisikö sen kanssa vaan oppia elämään?
Joku vertaistukiryhmä voisi ehkä olla avuksi.
Vaikka ihan pienikin ryhmä, kenties kaksi?Harvassa yhteydessä parantumaton kuulostaa hyvältä, tämä niitä harvoja. Ain't no cure lauloi muuan edesmennyt upeaääninen solisti, että ehkä suositan jälkimmäistä. Että opettelisi vain elämään asian kanssa.
Vertaistukiryhmän perustaminen vaatii kyllä tiettyjä toimenpiteitä, etenkin noin pienen. Siinä se sitoutumisen aste kun on selvästi suurempi kuin isommassa porukassa.
Hoitomyönteisyydestä ja hoitoon sitoutumisesta - tässä on jotain.
Onkohan siinä semmoinen aika-aspekti myös?
Noin päivittäin mutta myös vuosissa ja eliniässä?Onhan siinä, usein AA-ryhmissäkin vertaistukisuhteet on elinikäisiä. Jonkinmoisen päihdevertaistuen sateenvarjon alle luokittelisin tämänkin.
Hmm, voisin kyllä hyvinkin tunnustaa tunteeni sulle joka ilta.
Siihenhän mä olen jo valinnut sitoutuakin.
Voidaan kehittää ryhmälle omat 12 askelta.
Niitä täytyy kyllä vielä pohtia yhdessä.
Mulla on jo joitain ehdotuksia tulossa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaanko me viestitelty ihan joka päivä yli kuukauden ajan?
Ollaanko? En mä tiedä, hyvässä seurassa aika lentää. Onko tämä ketju jo kuukauden ollut, en näe nyt kun kirjoitan viestiä? Vai mistä lasket?
Voi hyvänen aika :)
Tämä ketju on aika uusi.
Tuli vaan mieleen että montakohan päivää ollaan ilman taukoa viestitelty.
Se yhden illan yli hyppääminen tuntui niin vieraalta ja kammottavalta ajatukselta.Tarkoitatko eilistä? Jäin hetkeksi oikein pohtimaan, miltä tuntui. Tyhjältä voisi olla yksi sana kuvaamaan.
Tuli se hassu soul-mate -teksti mieleen.
Oon lukenut siitä alkua muutamaan kertaan, nauran joka kerralla ja nyt jo pelkästä ajatuksesta.Koko soulmate-ajatus sotii mun järkeä vastaan, ja silti se on suorastaan ärsyttävän samaistuttavan oloista tekstiä. Ja vielä naurat, miksi? Arvaan kyllä.
Se on kaunokirjallisuutta - vapaamittainen runo, hassu :)
On, on mutta kun menee jotenkin ihon alle enemmän kuin pitäisi. Tai pitäisi ja pitäisi, saa mennä, mutta tajunnet idean :)
Mä olen hiukan yksinkertainen.
Sun ehkä täytyy selittää tarkemmin.
Millä tavalla siis koet sen koskevan sua henkilökohtaisesti?Niin taas. Näen oikein sieluni silmin, että naurat siellä... Sitä sopii miettiä yön pimeinä tunteina itse kunkin.
Voi olla. Jos olisit makuulla mun vatsan päällä niin saisit vielä hötkyäkin kun nauran.
Milloin mennään nukkumaan? Vai kirjoitellaanko loppuun asti?
Mulle kävi köpelösti viime yönä, nivelet alkoi särkemään ja yö meni lukemiseksi.
Tänään oli siis mun joka toisena viikkona otettavan lääkkeen aika, edellisen vaikutus taisi loppua.
En ottanut särkylääkkeitä (täytyy ylläpitää opioidinaiviteettia) enkä unilääkkeitä.
Tänään otan unilääkkeet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoton kannatukseni tälle. Suunnitelmat paperille ja jonkin kaupunginvaltuuston juttusille? Tuostahan voisi joku kaupunki rakentaa vetovoimaisen imagon, luonto on lähellä sydäntä. Ja vaikkei olisikaan, viherpesukin on ihan tätä päivää.
Faunatunneli-horroshotelli vaalisi hienosti myös monimuotoisuutta, tuossa menisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla - so to speak.
Voisiko joku paikallislehti tehdä jutun jossa joku esikoululuokka tekisi luonnokset suunnitelmille ja esittelisi ne päättäjille?
TV-kamerat pyörimään kun ipanat esittelee ideaa päättäjille?Eivät ehkä ihan heti torppaisi kumminkaan kameroiden edessä.
Maanlaajuinen kampanja?Paikallislehtiä on monta!
Tykkään tästä ajattelutavasta. Otetaan heti luulot pois päättäjiltä ja käytetään aseista järeintä, lapsia ja luonnon tulevaisuus on meidän tulevaisuus - korttia. Kukaan ei halua vaaliuurnilla tulla muistetuksi ihmisenä, joka veti suloisten eskarilaisten pätevänoloisten luonnonsuojelusuunnitelmien yli punaiset henkselit. Voin nähdä tämän sieluni silmin Kymppiuutisissa.
Ura Greenpeacessa tai Suomen luonnonsuojeluliitossa pr-puolella sopisi kuin hanska käteen ihmiselle, jonka ajatus kulkee näin, sanoisin.
Siis ei ehkä love-dusting?
Tämä oli sun listalla.https://goodmenproject.com/featured-content/unpacking-love-dusting-a-su…
**Also in very extreme circumstances, the professions of quick interest can be a sign of a love bomber or avoidantly attached person, who often put forth signs of interest and investment for several weeks but have trouble sustaining it for longer than that.
Piti käydä oikein silmäilemässä, että mitä kaikkea tuo piti sisällään.
Noo, kai love-dusting on mahdollista tässäkin viitekehyksessä. Kiinnittäisin kuitenkin huomiota artikkelin loppuun (joka toim.huom. oli täysin subjektiivinen, joten pidämme mielessä), vastalääke mahdolliseen love-dustingiin: aika.
Above all try to take your time. Remind yourself not to make a character evaluation after one date. Watch them repeat the positive behavior. Again and again until eventually, theyve shown you their character.
Make a point to be observant and deliberate knowing that its through this slower lens that lasting connection, and not just a mirage of it, might eventually come into view.
Kiintymistavassa voi olla semmoinen piirre että haluan pitää kädestä kiinni ja kirjoittaa ja tehdä romanttisuuksia.
Se lasketaan varmaan jonnekin "anxiant attachment style" luokkaan.
Pitäiskö sille tehdä jotain?Hmm, en oo ihan varma, mikä tähän on oikea vastaus. Riippuu näkökulmasta ;) Vastaan, että pitäisi. Jossain vaiheessa, jotakin.
Entä jos se oireyhtymään liittyvä romanttisuus osoittautuu parantumattomaksi?
Pitäisikö sitä jotenkin lääkitä vai pitäisikö sen kanssa vaan oppia elämään?
Joku vertaistukiryhmä voisi ehkä olla avuksi.
Vaikka ihan pienikin ryhmä, kenties kaksi?Harvassa yhteydessä parantumaton kuulostaa hyvältä, tämä niitä harvoja. Ain't no cure lauloi muuan edesmennyt upeaääninen solisti, että ehkä suositan jälkimmäistä. Että opettelisi vain elämään asian kanssa.
Vertaistukiryhmän perustaminen vaatii kyllä tiettyjä toimenpiteitä, etenkin noin pienen. Siinä se sitoutumisen aste kun on selvästi suurempi kuin isommassa porukassa.
Hoitomyönteisyydestä ja hoitoon sitoutumisesta - tässä on jotain.
Onkohan siinä semmoinen aika-aspekti myös?
Noin päivittäin mutta myös vuosissa ja eliniässä?Onhan siinä, usein AA-ryhmissäkin vertaistukisuhteet on elinikäisiä. Jonkinmoisen päihdevertaistuen sateenvarjon alle luokittelisin tämänkin.
Hmm, voisin kyllä hyvinkin tunnustaa tunteeni sulle joka ilta.
Siihenhän mä olen jo valinnut sitoutuakin.
Voidaan kehittää ryhmälle omat 12 askelta.
Niitä täytyy kyllä vielä pohtia yhdessä.
Mulla on jo joitain ehdotuksia tulossa...
Mä en tiedä pitäiskö mun itkeä vai nauraa :)
Mietin mitä tähän nyt edes voisi vastata muuta kuin että odotan mielenkiinnolla 12 askeleen hoito-ohjelmaa. Se on epäilemättä kiehtova.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaanko me viestitelty ihan joka päivä yli kuukauden ajan?
Ollaanko? En mä tiedä, hyvässä seurassa aika lentää. Onko tämä ketju jo kuukauden ollut, en näe nyt kun kirjoitan viestiä? Vai mistä lasket?
Voi hyvänen aika :)
Tämä ketju on aika uusi.
Tuli vaan mieleen että montakohan päivää ollaan ilman taukoa viestitelty.
Se yhden illan yli hyppääminen tuntui niin vieraalta ja kammottavalta ajatukselta.Tarkoitatko eilistä? Jäin hetkeksi oikein pohtimaan, miltä tuntui. Tyhjältä voisi olla yksi sana kuvaamaan.
Tuli se hassu soul-mate -teksti mieleen.
Oon lukenut siitä alkua muutamaan kertaan, nauran joka kerralla ja nyt jo pelkästä ajatuksesta.Koko soulmate-ajatus sotii mun järkeä vastaan, ja silti se on suorastaan ärsyttävän samaistuttavan oloista tekstiä. Ja vielä naurat, miksi? Arvaan kyllä.
Se on kaunokirjallisuutta - vapaamittainen runo, hassu :)
On, on mutta kun menee jotenkin ihon alle enemmän kuin pitäisi. Tai pitäisi ja pitäisi, saa mennä, mutta tajunnet idean :)
Mä olen hiukan yksinkertainen.
Sun ehkä täytyy selittää tarkemmin.
Millä tavalla siis koet sen koskevan sua henkilökohtaisesti?Niin taas. Näen oikein sieluni silmin, että naurat siellä... Sitä sopii miettiä yön pimeinä tunteina itse kunkin.
Voi olla. Jos olisit makuulla mun vatsan päällä niin saisit vielä hötkyäkin kun nauran.
Milloin mennään nukkumaan? Vai kirjoitellaanko loppuun asti?
Mulle kävi köpelösti viime yönä, nivelet alkoi särkemään ja yö meni lukemiseksi.
Tänään oli siis mun joka toisena viikkona otettavan lääkkeen aika, edellisen vaikutus taisi loppua.
En ottanut särkylääkkeitä (täytyy ylläpitää opioidinaiviteettia) enkä unilääkkeitä.
Tänään otan unilääkkeet.
Joo, ei nyt ajatella mitään vatsan päällä olemisia, menee loputkin unet...
Kurja, että alkoi särkeä viime yönä ja unet jäi vähäisiksi. Tehdään niin, että sä otat nyt ne sun unilääkkeet ja yrität nukkua hyvän ja pitkän yön. Lopetetaan kirjoittelu nyt. Mä lähden lenkille, koska nukuin hyvin viime yönä.
Onko hyvä suunnitelma?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoton kannatukseni tälle. Suunnitelmat paperille ja jonkin kaupunginvaltuuston juttusille? Tuostahan voisi joku kaupunki rakentaa vetovoimaisen imagon, luonto on lähellä sydäntä. Ja vaikkei olisikaan, viherpesukin on ihan tätä päivää.
Faunatunneli-horroshotelli vaalisi hienosti myös monimuotoisuutta, tuossa menisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla - so to speak.
Voisiko joku paikallislehti tehdä jutun jossa joku esikoululuokka tekisi luonnokset suunnitelmille ja esittelisi ne päättäjille?
TV-kamerat pyörimään kun ipanat esittelee ideaa päättäjille?Eivät ehkä ihan heti torppaisi kumminkaan kameroiden edessä.
Maanlaajuinen kampanja?Paikallislehtiä on monta!
Tykkään tästä ajattelutavasta. Otetaan heti luulot pois päättäjiltä ja käytetään aseista järeintä, lapsia ja luonnon tulevaisuus on meidän tulevaisuus - korttia. Kukaan ei halua vaaliuurnilla tulla muistetuksi ihmisenä, joka veti suloisten eskarilaisten pätevänoloisten luonnonsuojelusuunnitelmien yli punaiset henkselit. Voin nähdä tämän sieluni silmin Kymppiuutisissa.
Ura Greenpeacessa tai Suomen luonnonsuojeluliitossa pr-puolella sopisi kuin hanska käteen ihmiselle, jonka ajatus kulkee näin, sanoisin.
Siis ei ehkä love-dusting?
Tämä oli sun listalla.https://goodmenproject.com/featured-content/unpacking-love-dusting-a-su…
**Also in very extreme circumstances, the professions of quick interest can be a sign of a love bomber or avoidantly attached person, who often put forth signs of interest and investment for several weeks but have trouble sustaining it for longer than that.
Piti käydä oikein silmäilemässä, että mitä kaikkea tuo piti sisällään.
Noo, kai love-dusting on mahdollista tässäkin viitekehyksessä. Kiinnittäisin kuitenkin huomiota artikkelin loppuun (joka toim.huom. oli täysin subjektiivinen, joten pidämme mielessä), vastalääke mahdolliseen love-dustingiin: aika.
Above all try to take your time. Remind yourself not to make a character evaluation after one date. Watch them repeat the positive behavior. Again and again until eventually, theyve shown you their character.
Make a point to be observant and deliberate knowing that its through this slower lens that lasting connection, and not just a mirage of it, might eventually come into view.
Kiintymistavassa voi olla semmoinen piirre että haluan pitää kädestä kiinni ja kirjoittaa ja tehdä romanttisuuksia.
Se lasketaan varmaan jonnekin "anxiant attachment style" luokkaan.
Pitäiskö sille tehdä jotain?Hmm, en oo ihan varma, mikä tähän on oikea vastaus. Riippuu näkökulmasta ;) Vastaan, että pitäisi. Jossain vaiheessa, jotakin.
Entä jos se oireyhtymään liittyvä romanttisuus osoittautuu parantumattomaksi?
Pitäisikö sitä jotenkin lääkitä vai pitäisikö sen kanssa vaan oppia elämään?
Joku vertaistukiryhmä voisi ehkä olla avuksi.
Vaikka ihan pienikin ryhmä, kenties kaksi?Harvassa yhteydessä parantumaton kuulostaa hyvältä, tämä niitä harvoja. Ain't no cure lauloi muuan edesmennyt upeaääninen solisti, että ehkä suositan jälkimmäistä. Että opettelisi vain elämään asian kanssa.
Vertaistukiryhmän perustaminen vaatii kyllä tiettyjä toimenpiteitä, etenkin noin pienen. Siinä se sitoutumisen aste kun on selvästi suurempi kuin isommassa porukassa.
Hoitomyönteisyydestä ja hoitoon sitoutumisesta - tässä on jotain.
Onkohan siinä semmoinen aika-aspekti myös?
Noin päivittäin mutta myös vuosissa ja eliniässä?Onhan siinä, usein AA-ryhmissäkin vertaistukisuhteet on elinikäisiä. Jonkinmoisen päihdevertaistuen sateenvarjon alle luokittelisin tämänkin.
Hmm, voisin kyllä hyvinkin tunnustaa tunteeni sulle joka ilta.
Siihenhän mä olen jo valinnut sitoutuakin.
Voidaan kehittää ryhmälle omat 12 askelta.
Niitä täytyy kyllä vielä pohtia yhdessä.
Mulla on jo joitain ehdotuksia tulossa...Mä en tiedä pitäiskö mun itkeä vai nauraa :)
Mietin mitä tähän nyt edes voisi vastata muuta kuin että odotan mielenkiinnolla 12 askeleen hoito-ohjelmaa. Se on epäilemättä kiehtova.
Voi olla myös vaativaa kun mennään syvimpiin tuntemuksiin.
Toisaalta silloin on hyvä että voi samaan aikaan olla kokovartalohalauksessa.
Taukoja voi pitää myös. Syödäkin täytyy.
Tunnelmaan pääsy on tietty joskus haaste - kynttilänvalo ehkä olisi hyvä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaanko me viestitelty ihan joka päivä yli kuukauden ajan?
Ollaanko? En mä tiedä, hyvässä seurassa aika lentää. Onko tämä ketju jo kuukauden ollut, en näe nyt kun kirjoitan viestiä? Vai mistä lasket?
Voi hyvänen aika :)
Tämä ketju on aika uusi.
Tuli vaan mieleen että montakohan päivää ollaan ilman taukoa viestitelty.
Se yhden illan yli hyppääminen tuntui niin vieraalta ja kammottavalta ajatukselta.Tarkoitatko eilistä? Jäin hetkeksi oikein pohtimaan, miltä tuntui. Tyhjältä voisi olla yksi sana kuvaamaan.
Tuli se hassu soul-mate -teksti mieleen.
Oon lukenut siitä alkua muutamaan kertaan, nauran joka kerralla ja nyt jo pelkästä ajatuksesta.Koko soulmate-ajatus sotii mun järkeä vastaan, ja silti se on suorastaan ärsyttävän samaistuttavan oloista tekstiä. Ja vielä naurat, miksi? Arvaan kyllä.
Se on kaunokirjallisuutta - vapaamittainen runo, hassu :)
On, on mutta kun menee jotenkin ihon alle enemmän kuin pitäisi. Tai pitäisi ja pitäisi, saa mennä, mutta tajunnet idean :)
Mä olen hiukan yksinkertainen.
Sun ehkä täytyy selittää tarkemmin.
Millä tavalla siis koet sen koskevan sua henkilökohtaisesti?Niin taas. Näen oikein sieluni silmin, että naurat siellä... Sitä sopii miettiä yön pimeinä tunteina itse kunkin.
Voi olla. Jos olisit makuulla mun vatsan päällä niin saisit vielä hötkyäkin kun nauran.
Milloin mennään nukkumaan? Vai kirjoitellaanko loppuun asti?
Mulle kävi köpelösti viime yönä, nivelet alkoi särkemään ja yö meni lukemiseksi.
Tänään oli siis mun joka toisena viikkona otettavan lääkkeen aika, edellisen vaikutus taisi loppua.
En ottanut särkylääkkeitä (täytyy ylläpitää opioidinaiviteettia) enkä unilääkkeitä.
Tänään otan unilääkkeet.Joo, ei nyt ajatella mitään vatsan päällä olemisia, menee loputkin unet...
Kurja, että alkoi särkeä viime yönä ja unet jäi vähäisiksi. Tehdään niin, että sä otat nyt ne sun unilääkkeet ja yrität nukkua hyvän ja pitkän yön. Lopetetaan kirjoittelu nyt. Mä lähden lenkille, koska nukuin hyvin viime yönä.
Onko hyvä suunnitelma?
Tehdään niin.
Hyvää yötä kun tulet lenkiltä, mä olen silloin jo unessa.
t Mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaanko me viestitelty ihan joka päivä yli kuukauden ajan?
Ollaanko? En mä tiedä, hyvässä seurassa aika lentää. Onko tämä ketju jo kuukauden ollut, en näe nyt kun kirjoitan viestiä? Vai mistä lasket?
Voi hyvänen aika :)
Tämä ketju on aika uusi.
Tuli vaan mieleen että montakohan päivää ollaan ilman taukoa viestitelty.
Se yhden illan yli hyppääminen tuntui niin vieraalta ja kammottavalta ajatukselta.Tarkoitatko eilistä? Jäin hetkeksi oikein pohtimaan, miltä tuntui. Tyhjältä voisi olla yksi sana kuvaamaan.
Tuli se hassu soul-mate -teksti mieleen.
Oon lukenut siitä alkua muutamaan kertaan, nauran joka kerralla ja nyt jo pelkästä ajatuksesta.Koko soulmate-ajatus sotii mun järkeä vastaan, ja silti se on suorastaan ärsyttävän samaistuttavan oloista tekstiä. Ja vielä naurat, miksi? Arvaan kyllä.
Se on kaunokirjallisuutta - vapaamittainen runo, hassu :)
On, on mutta kun menee jotenkin ihon alle enemmän kuin pitäisi. Tai pitäisi ja pitäisi, saa mennä, mutta tajunnet idean :)
Mä olen hiukan yksinkertainen.
Sun ehkä täytyy selittää tarkemmin.
Millä tavalla siis koet sen koskevan sua henkilökohtaisesti?Niin taas. Näen oikein sieluni silmin, että naurat siellä... Sitä sopii miettiä yön pimeinä tunteina itse kunkin.
Voi olla. Jos olisit makuulla mun vatsan päällä niin saisit vielä hötkyäkin kun nauran.
Milloin mennään nukkumaan? Vai kirjoitellaanko loppuun asti?
Mulle kävi köpelösti viime yönä, nivelet alkoi särkemään ja yö meni lukemiseksi.
Tänään oli siis mun joka toisena viikkona otettavan lääkkeen aika, edellisen vaikutus taisi loppua.
En ottanut särkylääkkeitä (täytyy ylläpitää opioidinaiviteettia) enkä unilääkkeitä.
Tänään otan unilääkkeet.Joo, ei nyt ajatella mitään vatsan päällä olemisia, menee loputkin unet...
Kurja, että alkoi särkeä viime yönä ja unet jäi vähäisiksi. Tehdään niin, että sä otat nyt ne sun unilääkkeet ja yrität nukkua hyvän ja pitkän yön. Lopetetaan kirjoittelu nyt. Mä lähden lenkille, koska nukuin hyvin viime yönä.
Onko hyvä suunnitelma?
Tehdään niin.
Hyvää yötä kun tulet lenkiltä, mä olen silloin jo unessa.
t Mies
Hyvää yötä, kauniita ja levollisia unia.
B
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoton kannatukseni tälle. Suunnitelmat paperille ja jonkin kaupunginvaltuuston juttusille? Tuostahan voisi joku kaupunki rakentaa vetovoimaisen imagon, luonto on lähellä sydäntä. Ja vaikkei olisikaan, viherpesukin on ihan tätä päivää.
Faunatunneli-horroshotelli vaalisi hienosti myös monimuotoisuutta, tuossa menisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla - so to speak.
Voisiko joku paikallislehti tehdä jutun jossa joku esikoululuokka tekisi luonnokset suunnitelmille ja esittelisi ne päättäjille?
TV-kamerat pyörimään kun ipanat esittelee ideaa päättäjille?Eivät ehkä ihan heti torppaisi kumminkaan kameroiden edessä.
Maanlaajuinen kampanja?Paikallislehtiä on monta!
Tykkään tästä ajattelutavasta. Otetaan heti luulot pois päättäjiltä ja käytetään aseista järeintä, lapsia ja luonnon tulevaisuus on meidän tulevaisuus - korttia. Kukaan ei halua vaaliuurnilla tulla muistetuksi ihmisenä, joka veti suloisten eskarilaisten pätevänoloisten luonnonsuojelusuunnitelmien yli punaiset henkselit. Voin nähdä tämän sieluni silmin Kymppiuutisissa.
Ura Greenpeacessa tai Suomen luonnonsuojeluliitossa pr-puolella sopisi kuin hanska käteen ihmiselle, jonka ajatus kulkee näin, sanoisin.
Siis ei ehkä love-dusting?
Tämä oli sun listalla.https://goodmenproject.com/featured-content/unpacking-love-dusting-a-su…
**Also in very extreme circumstances, the professions of quick interest can be a sign of a love bomber or avoidantly attached person, who often put forth signs of interest and investment for several weeks but have trouble sustaining it for longer than that.
Piti käydä oikein silmäilemässä, että mitä kaikkea tuo piti sisällään.
Noo, kai love-dusting on mahdollista tässäkin viitekehyksessä. Kiinnittäisin kuitenkin huomiota artikkelin loppuun (joka toim.huom. oli täysin subjektiivinen, joten pidämme mielessä), vastalääke mahdolliseen love-dustingiin: aika.
Above all try to take your time. Remind yourself not to make a character evaluation after one date. Watch them repeat the positive behavior. Again and again until eventually, theyve shown you their character.
Make a point to be observant and deliberate knowing that its through this slower lens that lasting connection, and not just a mirage of it, might eventually come into view.
Kiintymistavassa voi olla semmoinen piirre että haluan pitää kädestä kiinni ja kirjoittaa ja tehdä romanttisuuksia.
Se lasketaan varmaan jonnekin "anxiant attachment style" luokkaan.
Pitäiskö sille tehdä jotain?Hmm, en oo ihan varma, mikä tähän on oikea vastaus. Riippuu näkökulmasta ;) Vastaan, että pitäisi. Jossain vaiheessa, jotakin.
Entä jos se oireyhtymään liittyvä romanttisuus osoittautuu parantumattomaksi?
Pitäisikö sitä jotenkin lääkitä vai pitäisikö sen kanssa vaan oppia elämään?
Joku vertaistukiryhmä voisi ehkä olla avuksi.
Vaikka ihan pienikin ryhmä, kenties kaksi?Harvassa yhteydessä parantumaton kuulostaa hyvältä, tämä niitä harvoja. Ain't no cure lauloi muuan edesmennyt upeaääninen solisti, että ehkä suositan jälkimmäistä. Että opettelisi vain elämään asian kanssa.
Vertaistukiryhmän perustaminen vaatii kyllä tiettyjä toimenpiteitä, etenkin noin pienen. Siinä se sitoutumisen aste kun on selvästi suurempi kuin isommassa porukassa.
Hoitomyönteisyydestä ja hoitoon sitoutumisesta - tässä on jotain.
Onkohan siinä semmoinen aika-aspekti myös?
Noin päivittäin mutta myös vuosissa ja eliniässä?Onhan siinä, usein AA-ryhmissäkin vertaistukisuhteet on elinikäisiä. Jonkinmoisen päihdevertaistuen sateenvarjon alle luokittelisin tämänkin.
Hmm, voisin kyllä hyvinkin tunnustaa tunteeni sulle joka ilta.
Siihenhän mä olen jo valinnut sitoutuakin.
Voidaan kehittää ryhmälle omat 12 askelta.
Niitä täytyy kyllä vielä pohtia yhdessä.
Mulla on jo joitain ehdotuksia tulossa...Mä en tiedä pitäiskö mun itkeä vai nauraa :)
Mietin mitä tähän nyt edes voisi vastata muuta kuin että odotan mielenkiinnolla 12 askeleen hoito-ohjelmaa. Se on epäilemättä kiehtova.Voi olla myös vaativaa kun mennään syvimpiin tuntemuksiin.
Toisaalta silloin on hyvä että voi samaan aikaan olla kokovartalohalauksessa.
Taukoja voi pitää myös. Syödäkin täytyy.
Tunnelmaan pääsy on tietty joskus haaste - kynttilänvalo ehkä olisi hyvä?
Kiitos vielä tästä mielikuvasta. Lähdenpä purkamaan tätä energiaa tosiaan sinne lenkille, niin saat nukkua rauhassa. Laita silmät kiinni, silitän tovin, niin rauhoitut uneen.
Tarkoitatko eilistä? Jäin hetkeksi oikein pohtimaan, miltä tuntui. Tyhjältä voisi olla yksi sana kuvaamaan.