Miksi lukioiden sisäänpääsykeskiarvot ovat nousseet niin paljon?

Peruskoulun opetusta helpotetaan koko ajan ja sitten seuraavalla luokalla lapset eivät ole valmiita. Jos joku on ollut ysin oppilas niin täsmälleen samalla osaamisella olisi nykyään kympin oppilas, koska muut ovat niin paljon huonompia. Lukiossa rimaa ei voi laskea yhtä nopeasti. 

Nehän vaihtelevat vuosittain hakijamäärien ja hakijoiden keskiarvojen mukaan. On lukioita, joihin vaaditaan lähes kympin keskiarvo ja lukioita, joihin pääsevät käytännössä kaikki halukkaat.

Vierailija kirjoitti:

Olin itse Ressussa 1992-1995. Silloin pääsi sisään 9,5 keskiarvolla. Oppilaat tuli Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta, osa kauempaakin. Korkeintaan 1-2 tuli yleensä yhdestä koulusta.

Nyt tulee monista peruskouluista, ap.rehtori sanoi että yli sadasta, tarkoittiko sitten että kaikki jotka siellä opiskelee

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulun opetusta helpotetaan koko ajan ja sitten seuraavalla luokalla lapset eivät ole valmiita. Jos joku on ollut ysin oppilas niin täsmälleen samalla osaamisella olisi nykyään kympin oppilas, koska muut ovat niin paljon huonompia. Lukiossa rimaa ei voi laskea yhtä nopeasti. 

Hgissä on yli 9 lukioita, alle 8 ja muutyama 7,25, 7,58, ei oo kovin montaa. 

Peruskouluissa osaamisen taso on yleisesti laskenut. Siitähän nämä Pisa-tulokset kertovat. Aiempaa helpommin saa 9-10. Ongelma lukioon pääsyn kannalta on tietenkin peruskouluarvioinnin epäyhtenäisyys. Joku voisi ehdottaa pääsykoetta lukioon. En erityisesti kannata sitä. Nykysysteemikin ohjaa ilmeisesti oppilaat pääasiassa itselleen sopiviin lukioihin. Mielestäni lukio-opiskelussa olisi hyvä tunnustaa myös keskitasoisten oppilaiden koulunkäynnin merkityksellisyys. Liikaa puhutaan vain huippuarvosanoista. Pitäisi painottaa lukion yleissivistävää merkitystä kehityksellisesti tärkeinä nuoruusvuosina. 

Vierailija kirjoitti:

Syytä ollakkin keskiarvo rajat,nykyisin ei lukioon kannata mennä mikäli siellä ei panosta opiskeluun.Tätä eivät varsinkaan monet vanhemmat tajua,jotka painostavat lapsiaan lukioon.Nykyään pitää olla todella hyvä lukiotodistus että pääsee jatko- opiskelemaan.Lukioon ei todellakaan kannata mennä " miettimään".

Mihin sitten menee jos ei tiedä 16 v mitä haluaa. Lukiosta saa kattavan yleissivistyksen. Yläaste jos ei oo kaikkea antanut niin voi hyvinkin lukio kiinnostaa. 

Inflaatio

Paljon pyrkijöitä laajalta alueelta (koulumatka maksetaan laajalti), vähän hyviä lukioita.

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin annetaan liian helposti liian hyviä numeroja, jolloin 9 on oikeasti jo vähän huono suoritus. Ikäänkuin entinen 7 kokeesta.

Yliopistossa on tämä sama. Monesti tulee kurssista vitonen, vaikka itsellä on olo, ettei todellakaan hallitse kurssin sisältöjä kunnolla. 90-luvulla pelkkä läpipääsy saattoi olla kovan työn takana.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa hakea Sykkiin Helsinkiin.

Sykkiin mennään kolmannelta luokalta. Ei sinne ole järkeä mennä ulkopuoliseksi lukioon, kun useimmat muut tuntevat toisensa jo 7 vuoden ajalta.

Ainakin Espoossa syy on yksinkertaisesti se, että opiskelupaikkoja suhteessa halukkaisiin on liian vähän. Ja se aiheuttaa sitten painetta lähikuntiinkin, kun espoolaiset nuoret hakeutuvat niihin opsikelemaan, lähinnä nyt siis tietenkin Helsinkiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa hakea Sykkiin Helsinkiin.

Sykkiin mennään kolmannelta luokalta. Ei sinne ole järkeä mennä ulkopuoliseksi lukioon, kun useimmat muut tuntevat toisensa jo 7 vuoden ajalta.

Ei ne kaikki Sykissä 3. aloittaneet sinne Sykin lukioon pääse. Valtaosa tulee ulkopuolelta.

Helsingin lukioihin tullaan kaukaa! Siis päivittäin kuljetaan Mäntsälästä, Hämeenlinnassa, Keski-Uudeltamaalta, Länsi-UUdeltamaalta, Porvoosta, jopa Loviisasta.

Mitä heikompia lukiot on muualla, sitä isompi on paine Helsingin lukioihin.

Myös ihan jo yläkoulujen painotuksiin kuljetaan. Kuopukseni painotusluokalla oli oman lapseni lisäksi vain yksi muu helsinkiläinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syytä ollakkin keskiarvo rajat,nykyisin ei lukioon kannata mennä mikäli siellä ei panosta opiskeluun.Tätä eivät varsinkaan monet vanhemmat tajua,jotka painostavat lapsiaan lukioon.Nykyään pitää olla todella hyvä lukiotodistus että pääsee jatko- opiskelemaan.Lukioon ei todellakaan kannata mennä " miettimään".

Mihin sitten menee jos ei tiedä 16 v mitä haluaa. Lukiosta saa kattavan yleissivistyksen. Yläaste jos ei oo kaikkea antanut niin voi hyvinkin lukio kiinnostaa. 

Ja ammattikoulujen opetus on ihan yhtä suttua nykyään.. pojan kaveri opiskelee merkonomiksi. Kesäloma alkoi viime viikolla eli oppitunnit loppuivat, seuraavan kerran kokoonnutaan koululle elokuun puolivälissä. Toinen opiskelee sähköasentajaksi, 2-3pvää/ vko ei ole opetusta ollenkaan, vaan "itsenäistä työskentelyä". Mitä veikkaatte, että 16v poika, jota lukeminen ei nappaa muutenkaan, tämän ajan tekee? Lukiossa on sentään vielä opetusta 5/pvää vkossa ja pakollinen läsnäolo, pysyy edes joku rytmi nuoren elämässä.

Mun lapsen kieliluokalle yläkouluun Helsinkiin tuli oppilaita jopa Vaasan yläpuolelta.

Menin vuonna 1987 lukioon 7.8 keskarilla. Nykyään ei taida enää päästä sisään tollasella Vantaalla.

Peruskoulun opetuksen taso on laskenut. Monista syistä. Yksi niistä on, että oleelliseen keskitytään yhä vähemmän. Tätä ovat opettajat tuoneet itse esiin. Kun arvosanat jaetaan suhteessa keskinäiseen osaamiseen niin se, että olemattomalla osaamisella pääsee jo läpi, ja jotain osaava  saa 6-7, niin tarkoittaa, että hyvin osaava saa 9-10. Siis aiemmin hyvä oli 8. Ja tämä ei poissulje sitä, että osa tuosta joukosta on edelleen se pieni gaussin käyrän kirkkain osuus.

Nämä entisen 8 oppilaat nostaa uusioarvollaan keskiarvovaatimukset korkealle. Luokin suorittaneet kansoittaa yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Joista valmistuneiden taso on romahtanut hiljalleen. Jopa perustaidoissa on puutteita.

Nämä kympin oppilaat kansoittaa yhteiskunnassa korkealle vaatimustasoltaan hivutetut työpaikat, joihin vaaditaan muodollinen pätevyys. Ja siellä usein vasta paljastuu karu totuus. Burnout on jo kansansairauden tasoa, ja se johtuu siitä, että mennään koko ajan oman todellisen kyvykkyyden ja osaamisen ylärajoilla tai yli. Osaamista ei vain ole tarpeeksi, eikä kykyä oppia vaativampia tasoja, joten mieli laittaa jarrua. Nämä työt tuli hoidettua ennenkin ilman vastaavaa ilmiötä. Niiden 8 ja 9 oppilaiden tekeminä. 10 oppilaat loivat uutta. Nyt enää harvoin siihen riittävästi kyvykkyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulun opetuksen taso on laskenut. Monista syistä. Yksi niistä on, että oleelliseen keskitytään yhä vähemmän. Tätä ovat opettajat tuoneet itse esiin. Kun arvosanat jaetaan suhteessa keskinäiseen osaamiseen niin se, että olemattomalla osaamisella pääsee jo läpi, ja jotain osaava  saa 6-7, niin tarkoittaa, että hyvin osaava saa 9-10. Siis aiemmin hyvä oli 8. Ja tämä ei poissulje sitä, että osa tuosta joukosta on edelleen se pieni gaussin käyrän kirkkain osuus.

Nämä entisen 8 oppilaat nostaa uusioarvollaan keskiarvovaatimukset korkealle. Luokin suorittaneet kansoittaa yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Joista valmistuneiden taso on romahtanut hiljalleen. Jopa perustaidoissa on puutteita.

Nämä kympin oppilaat kansoittaa yhteiskunnassa korkealle vaatimustasoltaan hivutetut työpaikat, joihin vaaditaan muodollinen pätevyys. Ja siellä usein vasta paljastuu karu totuus. Burnout on jo kansansairauden tasoa, ja se johtuu siitä, että

Lähde näille väitteille?

Ainakin Helsingin parhaisiin lukioihin ovat pääsyrajat nousseet mm.

- ns. lähilukioiden laatu on romahtanut, Helsingissä on vain surkeita tai erinomaisia lukioita, peruslukiot puuttuu melkein täysin

- se että yliopistoon mennään yo-todistuksella on lisännyt valtavasti painetta jo yläkouluun ja varsinkin lukioihin

- asumistuki on mahdollistanut lukiolaisen muuton Helsinkiin asumaan

- koulumatkat maksetaan eli se mikä ennen saattoi olla lopullinen niitti haaveille on poistunut

Vierailija kirjoitti:

Menin vuonna 1987 lukioon 7.8 keskarilla. Nykyään ei taida enää päästä sisään tollasella Vantaalla.

Pääsee ainakin Lumon lukioon