Lue keskustelun säännöt.
Opintolaina stressaa
08.05.2023 |
Itselläni opintolainaa noin 12 000 euroa (tiedän monella tilanne paljon pahempi). Ja pienen osan olenkin tästä laittanut poikimaan sijoituksiin. Otin lainaa sillä periaatteella, ettei tarvitse rahasta stressata ja opettajatkin lupaili, että kaikki työllistyy varmasti. Kumminkaan en ole töitä saanut omalta alaltani.
Teen töitä 4 päivänä viikossa 4 tuntia alle 10€/h palkalla. Haaveilen siitä, että ennen kaikkea olisi enemmän töitä, mutta myös siitä, että palkkas tulisi enemmän. Edes 1500€\kk palkka helpottaisi elämää ja stressiä.
Rahat riittävät juuri ja juuri elämiseen. Vuokra 400€\kk, ruoka 150€\kk, kuntosalijäsenyys 25€\kk (pakko olla jotain tälläistä, ettei ihan masennu). Elämästä ei enää oikein pysty nipistämään. Elän vanhassa kerrostaloläävässä, jossa kukaan ei viihdy, ruoaksi ostan halvinta mahdollista, maistui tai ei.
En enää keksi mitä tekisin. En kelpaa mihinkään parempiin töihin, vaikka 2 ammattitutkintoa ja työkokemusta monista pazkaduuneista. Yrittänyt olen, mutta aina sama vastaus "kiitos, mutta ei kiitos".Lisäksi oman alan töihin hakeminen pelottaa, koska opettajien asenne koulussa oli silminnähden sellainen, ettei minusta mitään kumminkaan tule.
Pelottaa, että oma talous menee ihan täydelliseen konkurssiin.
Kommentit (170)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on kauheaa, että opintolainan ottamisesta on tullut normi. Järkyttävää valmistua velat niskassa.
Opiskelijat: välttäkää lainan ottoa. Asukaa soluissa tai kotona. Ei yksiöissä velkarahalla.
Se on paluuta entiseen valitettavasti. Ei ollut tukia, vain laina. Minä eläkeläisenä luopuisin indeksikororuksesta nyt, ettei opiskelijoiden tukia pienennettäisi.
Juu, ennen se oli niin että opintoraha oli todella pieni verrattuna kuukausittaisen lainaosuuteen. Eli laina oli pakko ottaa aina. Eli noin 50 e oli kuukaudessa se opintoraha, muu oli lainaa, opintotuki 1990 luvulla. Ja korot oli 7,5 prosenttia.
Niin älkää viitsikö valittaa. 270 e kk on paljon ilmaista rahaa. Ehkä liian paljon. Sen voisi muuttaa niin, että ilmaisen opintorahan osuus olisi 70 e kk ja kaikki loppu olisi valtion takaamaan opinto lainaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ttu mitä itkua.
90-luvulla opiskelleena ei ollut mitään muuta saumaa kuin ottaa opintolaina laskuihin ja elämiseen opintotuen päälle. Hikinen asumislisä oli tuolloin asumistuen tilalla.
Turvat kiinni nykynössöt ja tulee sen lainan pakottamana oikeasti satsattua siihen opiskeluun.
Vm 1974
Kuittaan tämän.
Jyvät karsiutukoon akanoista.
Ne jotka eivät uskalla ottaa riskiä opiskella täysipäiväisesti tutkintoaan valtion turvaamalla opintotuella (=opintoraha + opintolaina).
Täällä valittaa ne akanat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ttu mitä itkua.
90-luvulla opiskelleena ei ollut mitään muuta saumaa kuin ottaa opintolaina laskuihin ja elämiseen opintotuen päälle. Hikinen asumislisä oli tuolloin asumistuen tilalla.
Turvat kiinni nykynössöt ja tulee sen lainan pakottamana oikeasti satsattua siihen opiskeluun.
Vm 1974
Opintoraha ei ole koskaan ollut niin hyvä kuin 90-luvulla. Harva otti vuoden 1992 jälkeen opintolainaa silloin. Nyt opiskelijoilla on huomattavasti suuremmat velat kuin 90-luvulla opiskelleilla. Nolo kommentti sinulla.
Mä esim lppetin opintalainan kjuuri vuoteen 2992 kun muuttui niin kalliiksi, ehdin nostamaan 45 000 markkaa. Se oli suht helppo maksaa tskaisin. Jollakin on aika kullannut muistot. Minulla kävi tuuri kun työllistyin yliopistolla koko opintojen ajaksi tutkimusapjlaiseksi, kaikilla ei ole niin hyvin asiat.
Aloittajalle tsemppiä! Pidä ihmeessä kiinni kuntoklusta, se on tärkeää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on kauheaa, että opintolainan ottamisesta on tullut normi. Järkyttävää valmistua velat niskassa.
Opiskelijat: välttäkää lainan ottoa. Asukaa soluissa tai kotona. Ei yksiöissä velkarahalla.
Se on paluuta entiseen valitettavasti. Ei ollut tukia, vain laina. Minä eläkeläisenä luopuisin indeksikororuksesta nyt, ettei opiskelijoiden tukia pienennettäisi.
Juu, ennen se oli niin että opintoraha oli todella pieni verrattuna kuukausittaisen lainaosuuteen. Eli laina oli pakko ottaa aina. Eli noin 50 e oli kuukaudessa se opintoraha, muu oli lainaa, opintotuki 1990 luvulla. Ja korot oli 7,5 prosenttia.
Niin älkää viitsikö valittaa. 270 e kk on paljon ilmaista rahaa. Ehkä liian paljon. Sen voisi muuttaa niin, että ilmaisen opintorahan osuus olisi 70 e kk ja kaikki loppu olisi valtion takaamaan opinto lainaa!
Hassu olet. Opintoraha muuten nousi 1992 paljon suuremmaksi kuin nykyään ostovoimaltaan.
Siitä opintorahasta jää vuokran jälkeen se kaipaamasi noin 70 ja kaikki eläminen on käytännössä maksettava lainalla. Leikkausten jälkeem vielä vähemmän. Miksi yhden ihmisryhmän pitää syödä velaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ttu mitä itkua.
90-luvulla opiskelleena ei ollut mitään muuta saumaa kuin ottaa opintolaina laskuihin ja elämiseen opintotuen päälle. Hikinen asumislisä oli tuolloin asumistuen tilalla.
Turvat kiinni nykynössöt ja tulee sen lainan pakottamana oikeasti satsattua siihen opiskeluun.
Vm 1974
Opintoraha ei ole koskaan ollut niin hyvä kuin 90-luvulla. Harva otti vuoden 1992 jälkeen opintolainaa silloin. Nyt opiskelijoilla on huomattavasti suuremmat velat kuin 90-luvulla opiskelleilla. Nolo kommentti sinulla.
Olen eri, mutta kyllä opiskelijan asema oli huono MYÖS ysärillä, jos ei vanhemmat tukeneet. Vaikka olisi talven onnistunut kitkuttamaan naurettavalla opintorahalla ja surkealla asumislisällä, opintolainat oli nostettava viimeistään kesän yli elämistä varten, koska asumiseen ei järjettömästi saanut silloin koskaan mitään tukea, mutta täydet vuokrat piti tietenkin kesältäkin maksaa. Laman vuoksi työt olivat todella kiven alla. Opintovelan korot kävivät pahimmillaan 16 prosentissa, eikä valmistuttua veloista saanut mitään anteeksi. Kyllä nälkä ja ravintoainepuutokset tulivat tutuiksi.
Opiskelijoilla on varmaan aina ollut huonot oltavat ja nykyäänkin symppaan opiskelijoita, vaikka itsellä yliopisto on jo kaukana takanapäin, tosin monta muuta lyhyempää tutkintoa olen tehnyt sen jälkeen, kun mikään ei tunnu työllistävän. Kauhulla olen seurannut opiskelijoilta leikkaamista joka kerta, enkä sitä hyväksy.
Vuoden 1992 jälkeen opiskelijat ei juuri velkaa ottaneet, koska tuet nousivat. Opintiraha oli korkeimmillaan vuosina 1992-1995. Sitä ennen syntyneet kärsivät siitä, että lama-aikana opintolainan korot nousivat eikä töitä ollut.
Opintotukea parannettiin 1990-luvun alussa ja vastaavasti valtio luopui korkotuetusta opintolainasta. Sen jälkeen opintolaina on ollut markkinakorkoista. Sitten lainanotto romahti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on kauheaa, että opintolainan ottamisesta on tullut normi. Järkyttävää valmistua velat niskassa.
Opiskelijat: välttäkää lainan ottoa. Asukaa soluissa tai kotona. Ei yksiöissä velkarahalla.
Herää todellisuuteen. Opintotuki ilman lainaa ei riitä edes soluasumiseen. Hallituksen leikkausten jälkeen soluasuja saa ottaa entistäkin enemmän lainaa.
Ei tietenkään riitä! Ilman lainaa.
Herää itse todellisuuteen.
Valtion takaama turvallinen opintotuki, joka antaa mahdollisuuden kaikille, säätyyn katsomatta, koostuu -opintorahasta ja opintolainasta- , lisäjsi saa asumistukea.
Yhteensä koko potti on siis liki 1000 e kk plus se asumistuki.
On omaa tyhmyyttä jos et ymmärrä tätä. Se ei siis ole 270 e kk, vaan liki tonni!
Julkisuudessa puhutaan, esim. Hesarissa 270 e kk budjetista. Mitä po taskaa. Ei ole tarkoitus että valtio maksaa sinun tai kenenkään muun korkeakoulututkintoa. Se on otettava oma riski ja opiskeltava tuella (raha+laina), jos haluaa opiskella maisteriksi.
Valitusoikeus meni umpeen niiltä, jotka puhuvat 270 e budjetista ja "vääryydestä". Mitään vääryyttä ei ole. On mahdollisuus keskittyä opintoihin. Valtio takaa opintolainan, ei nuoren vanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ttu mitä itkua.
90-luvulla opiskelleena ei ollut mitään muuta saumaa kuin ottaa opintolaina laskuihin ja elämiseen opintotuen päälle. Hikinen asumislisä oli tuolloin asumistuen tilalla.
Turvat kiinni nykynössöt ja tulee sen lainan pakottamana oikeasti satsattua siihen opiskeluun.
Vm 1974
Opintoraha ei ole koskaan ollut niin hyvä kuin 90-luvulla. Harva otti vuoden 1992 jälkeen opintolainaa silloin. Nyt opiskelijoilla on huomattavasti suuremmat velat kuin 90-luvulla opiskelleilla. Nolo kommentti sinulla.
Olen eri, mutta kyllä opiskelijan asema oli huono MYÖS ysärillä, jos ei vanhemmat tukeneet. Vaikka olisi talven onnistunut kitkuttamaan naurettavalla opintorahalla ja surkealla asumislisällä, opintolainat oli nostettava viimeistään kesän yli elämistä varten, koska asumiseen ei järjettömästi saanut silloin koskaan mitään tukea, mutta täydet vuokrat piti tietenkin kesältäkin maksaa. Laman vuoksi työt olivat todella kiven alla. Opintovelan korot kävivät pahimmillaan 16 prosentissa, eikä valmistuttua veloista saanut mitään anteeksi. Kyllä nälkä ja ravintoainepuutokset tulivat tutuiksi.
Opiskelijoilla on varmaan aina ollut huonot oltavat ja nykyäänkin symppaan opiskelijoita, vaikka itsellä yliopisto on jo kaukana takanapäin, tosin monta muuta lyhyempää tutkintoa olen tehnyt sen jälkeen, kun mikään ei tunnu työllistävän. Kauhulla olen seurannut opiskelijoilta leikkaamista joka kerta, enkä sitä hyväksy.
Vuoden 1992 jälkeen opiskelijat ei juuri velkaa ottaneet, koska tuet nousivat. Opintiraha oli korkeimmillaan vuosina 1992-1995. Sitä ennen syntyneet kärsivät siitä, että lama-aikana opintolainan korot nousivat eikä töitä ollut.
Opintotukea parannettiin 1990-luvun alussa ja vastaavasti valtio luopui korkotuetusta opintolainasta. Sen jälkeen opintolaina on ollut markkinakorkoista. Sitten lainanotto romahti.
Argh. Tarkoitin että sitä ennen syntyneet = sitä ennen opiskelleet
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ttu mitä itkua.
90-luvulla opiskelleena ei ollut mitään muuta saumaa kuin ottaa opintolaina laskuihin ja elämiseen opintotuen päälle. Hikinen asumislisä oli tuolloin asumistuen tilalla.
Turvat kiinni nykynössöt ja tulee sen lainan pakottamana oikeasti satsattua siihen opiskeluun.
Vm 1974
Opintoraha ei ole koskaan ollut niin hyvä kuin 90-luvulla. Harva otti vuoden 1992 jälkeen opintolainaa silloin. Nyt opiskelijoilla on huomattavasti suuremmat velat kuin 90-luvulla opiskelleilla. Nolo kommentti sinulla.
Olen eri, mutta kyllä opiskelijan asema oli huono MYÖS ysärillä, jos ei vanhemmat tukeneet. Vaikka olisi talven onnistunut kitkuttamaan naurettavalla opintorahalla ja surkealla asumislisällä, opintolainat oli nostettava viimeistään kesän yli elämistä varten, koska asumiseen ei järjettömästi saanut silloin koskaan mitään tukea, mutta täydet vuokrat piti tietenkin kesältäkin maksaa. Laman vuoksi työt olivat todella kiven alla. Opintovelan korot kävivät pahimmillaan 16 prosentissa, eikä valmistuttua veloista saanut mitään anteeksi. Kyllä nälkä ja ravintoainepuutokset tulivat tutuiksi.
Opiskelijoilla on varmaan aina ollut huonot oltavat ja nykyäänkin symppaan opiskelijoita, vaikka itsellä yliopisto on jo kaukana takanapäin, tosin monta muuta lyhyempää tutkintoa olen tehnyt sen jälkeen, kun mikään ei tunnu työllistävän. Kauhulla olen seurannut opiskelijoilta leikkaamista joka kerta, enkä sitä hyväksy.
Vuoden 1992 jälkeen opiskelijat ei juuri velkaa ottaneet, koska tuet nousivat. Opintiraha oli korkeimmillaan vuosina 1992-1995. Sitä ennen syntyneet kärsivät siitä, että lama-aikana opintolainan korot nousivat eikä töitä ollut.
Opintotukea parannettiin 1990-luvun alussa ja vastaavasti valtio luopui korkotuetusta opintolainasta. Sen jälkeen opintolaina on ollut markkinakorkoista. Sitten lainanotto romahti.
Omaa tyhmyyttä jos ei ymmärrä että opintotuki =opintoraha +opintolaina. Se riittää elämiseen. Asumistuen kanssa.
Älä valita. Älä kuule viitsi valittaa. Korot on alle 4 prosenttia. Älä kehtaa edes valittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on kauheaa, että opintolainan ottamisesta on tullut normi. Järkyttävää valmistua velat niskassa.
Opiskelijat: välttäkää lainan ottoa. Asukaa soluissa tai kotona. Ei yksiöissä velkarahalla.
Herää todellisuuteen. Opintotuki ilman lainaa ei riitä edes soluasumiseen. Hallituksen leikkausten jälkeen soluasuja saa ottaa entistäkin enemmän lainaa.
Ei tietenkään riitä! Ilman lainaa.
Herää itse todellisuuteen.
Valtion takaama turvallinen opintotuki, joka antaa mahdollisuuden kaikille, säätyyn katsomatta, koostuu -opintorahasta ja opintolainasta- , lisäjsi saa asumistukea.
Yhteensä koko potti on siis liki 1000 e kk plus se asumistuki.On omaa tyhmyyttä jos et ymmärrä tätä. Se ei siis ole 270 e kk, vaan liki tonni!
Julkisuudessa puhutaan, esim. Hesarissa 270 e kk budjetista. Mitä po taskaa. Ei ole tarkoitus että valtio maksaa sinun tai kenenkään muun korkeakoulututkintoa. Se on otettava oma riski ja opiskeltava tuella (raha+laina), jos haluaa opiskella maisteriksi.
Valitusoikeus meni umpeen niiltä, jotka puhuvat 270 e budjetista ja "vääryydestä". Mitään vääryyttä ei ole. On mahdollisuus keskittyä opintoihin. Valtio takaa opintolainan, ei nuoren vanhemmat.
Ensinnäkin, se opintorahan pienuus ja leikkaukset koskevat kaikkia opiskelijoita, ei vain maisteriksi opiskelevia. Amk-opiskelijoita, ammattikoululaisia jne. Kaikki ei opiskele hyväpalkkaiseen työhön, mutta niidenkin töiden tekijöitä tarvitaan.
Mitä suurempi taloudellinen riski opiskeluun liittyy, sitä useammin perheen varallisuus vaikuttaa tosiasiallisiin mahdollisuuksiin. Opiskelijat on jo nyt velkaantuneempia kuin koskaan Suomen historiassa. Kuinka velkaisia heidän mielestäsi pitäisi olla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on kauheaa, että opintolainan ottamisesta on tullut normi. Järkyttävää valmistua velat niskassa.
Opiskelijat: välttäkää lainan ottoa. Asukaa soluissa tai kotona. Ei yksiöissä velkarahalla.
Se on paluuta entiseen valitettavasti. Ei ollut tukia, vain laina. Minä eläkeläisenä luopuisin indeksikororuksesta nyt, ettei opiskelijoiden tukia pienennettäisi.
Juu, ennen se oli niin että opintoraha oli todella pieni verrattuna kuukausittaisen lainaosuuteen. Eli laina oli pakko ottaa aina. Eli noin 50 e oli kuukaudessa se opintoraha, muu oli lainaa, opintotuki 1990 luvulla. Ja korot oli 7,5 prosenttia.
Niin älkää viitsikö valittaa. 270 e kk on paljon ilmaista rahaa. Ehkä liian paljon. Sen voisi muuttaa niin, että ilmaisen opintorahan osuus olisi 70 e kk ja kaikki loppu olisi valtion takaamaan opinto lainaa!
Hassu olet. Opintoraha muuten nousi 1992 paljon suuremmaksi kuin nykyään ostovoimaltaan.
Siitä opintorahasta jää vuokran jälkeen se kaipaamasi noin 70 ja kaikki eläminen on käytännössä maksettava lainalla. Leikkausten jälkeem vielä vähemmän. Miksi yhden ihmisryhmän pitää syödä velaksi?
Toki pitää syödä. Lainalla. Niin on ollut aina. Älä viitsi valittaa. Pitäisikö valtion maksaa sun korkeakoulututkinto? Ei ole se tarkoitus. Satsaat itse omaan tulevaisuuteesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on kauheaa, että opintolainan ottamisesta on tullut normi. Järkyttävää valmistua velat niskassa.
Opiskelijat: välttäkää lainan ottoa. Asukaa soluissa tai kotona. Ei yksiöissä velkarahalla.
Herää todellisuuteen. Opintotuki ilman lainaa ei riitä edes soluasumiseen. Hallituksen leikkausten jälkeen soluasuja saa ottaa entistäkin enemmän lainaa.
Ei tietenkään riitä! Ilman lainaa.
Herää itse todellisuuteen.
Valtion takaama turvallinen opintotuki, joka antaa mahdollisuuden kaikille, säätyyn katsomatta, koostuu -opintorahasta ja opintolainasta- , lisäjsi saa asumistukea.
Yhteensä koko potti on siis liki 1000 e kk plus se asumistuki.On omaa tyhmyyttä jos et ymmärrä tätä. Se ei siis ole 270 e kk, vaan liki tonni!
Julkisuudessa puhutaan, esim. Hesarissa 270 e kk budjetista. Mitä po taskaa. Ei ole tarkoitus että valtio maksaa sinun tai kenenkään muun korkeakoulututkintoa. Se on otettava oma riski ja opiskeltava tuella (raha+laina), jos haluaa opiskella maisteriksi.
Valitusoikeus meni umpeen niiltä, jotka puhuvat 270 e budjetista ja "vääryydestä". Mitään vääryyttä ei ole. On mahdollisuus keskittyä opintoihin. Valtio takaa opintolainan, ei nuoren vanhemmat.
Ensinnäkin, se opintorahan pienuus ja leikkaukset koskevat kaikkia opiskelijoita, ei vain maisteriksi opiskelevia. Amk-opiskelijoita, ammattikoululaisia jne. Kaikki ei opiskele hyväpalkkaiseen työhön, mutta niidenkin töiden tekijöitä tarvitaan.
Mitä suurempi taloudellinen riski opiskeluun liittyy, sitä useammin perheen varallisuus vaikuttaa tosiasiallisiin mahdollisuuksiin. Opiskelijat on jo nyt velkaantuneempia kuin koskaan Suomen historiassa. Kuinka velkaisia heidän mielestäsi pitäisi olla?
Kermaperse perheiden lapset opiskelevat useita maisterin tutkintoa, kuinka monta tutkintoa on yhdelle henkilölle valtion maksettava verorahoista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ttu mitä itkua.
90-luvulla opiskelleena ei ollut mitään muuta saumaa kuin ottaa opintolaina laskuihin ja elämiseen opintotuen päälle. Hikinen asumislisä oli tuolloin asumistuen tilalla.
Turvat kiinni nykynössöt ja tulee sen lainan pakottamana oikeasti satsattua siihen opiskeluun.
Vm 1974
Opintoraha ei ole koskaan ollut niin hyvä kuin 90-luvulla. Harva otti vuoden 1992 jälkeen opintolainaa silloin. Nyt opiskelijoilla on huomattavasti suuremmat velat kuin 90-luvulla opiskelleilla. Nolo kommentti sinulla.
Olen eri, mutta kyllä opiskelijan asema oli huono MYÖS ysärillä, jos ei vanhemmat tukeneet. Vaikka olisi talven onnistunut kitkuttamaan naurettavalla opintorahalla ja surkealla asumislisällä, opintolainat oli nostettava viimeistään kesän yli elämistä varten, koska asumiseen ei järjettömästi saanut silloin koskaan mitään tukea, mutta täydet vuokrat piti tietenkin kesältäkin maksaa. Laman vuoksi työt olivat todella kiven alla. Opintovelan korot kävivät pahimmillaan 16 prosentissa, eikä valmistuttua veloista saanut mitään anteeksi. Kyllä nälkä ja ravintoainepuutokset tulivat tutuiksi.
Opiskelijoilla on varmaan aina ollut huonot oltavat ja nykyäänkin symppaan opiskelijoita, vaikka itsellä yliopisto on jo kaukana takanapäin, tosin monta muuta lyhyempää tutkintoa olen tehnyt sen jälkeen, kun mikään ei tunnu työllistävän. Kauhulla olen seurannut opiskelijoilta leikkaamista joka kerta, enkä sitä hyväksy.
Vuoden 1992 jälkeen opiskelijat ei juuri velkaa ottaneet, koska tuet nousivat. Opintiraha oli korkeimmillaan vuosina 1992-1995. Sitä ennen syntyneet kärsivät siitä, että lama-aikana opintolainan korot nousivat eikä töitä ollut.
Opintotukea parannettiin 1990-luvun alussa ja vastaavasti valtio luopui korkotuetusta opintolainasta. Sen jälkeen opintolaina on ollut markkinakorkoista. Sitten lainanotto romahti.
Omaa tyhmyyttä jos ei ymmärrä että opintotuki =opintoraha +opintolaina. Se riittää elämiseen. Asumistuen kanssa.
Älä valita. Älä kuule viitsi valittaa. Korot on alle 4 prosenttia. Älä kehtaa edes valittaa.
Olisi sunkin kannattanut opiskella luetun ymmärtämistä. On täysin eri asia nostaa tukea, joka pitää maksaa korkoineen takaisin verrattuna siihen 1990-luvun tilanteeseen. Sinähän et myöskään päätä, mistä minä kirjoitan vaikka miten jankuttaisit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on kauheaa, että opintolainan ottamisesta on tullut normi. Järkyttävää valmistua velat niskassa.
Opiskelijat: välttäkää lainan ottoa. Asukaa soluissa tai kotona. Ei yksiöissä velkarahalla.
Herää todellisuuteen. Opintotuki ilman lainaa ei riitä edes soluasumiseen. Hallituksen leikkausten jälkeen soluasuja saa ottaa entistäkin enemmän lainaa.
Ei tietenkään riitä! Ilman lainaa.
Herää itse todellisuuteen.
Valtion takaama turvallinen opintotuki, joka antaa mahdollisuuden kaikille, säätyyn katsomatta, koostuu -opintorahasta ja opintolainasta- , lisäjsi saa asumistukea.
Yhteensä koko potti on siis liki 1000 e kk plus se asumistuki.On omaa tyhmyyttä jos et ymmärrä tätä. Se ei siis ole 270 e kk, vaan liki tonni!
Julkisuudessa puhutaan, esim. Hesarissa 270 e kk budjetista. Mitä po taskaa. Ei ole tarkoitus että valtio maksaa sinun tai kenenkään muun korkeakoulututkintoa. Se on otettava oma riski ja opiskeltava tuella (raha+laina), jos haluaa opiskella maisteriksi.
Valitusoikeus meni umpeen niiltä, jotka puhuvat 270 e budjetista ja "vääryydestä". Mitään vääryyttä ei ole. On mahdollisuus keskittyä opintoihin. Valtio takaa opintolainan, ei nuoren vanhemmat.
Ensinnäkin, se opintorahan pienuus ja leikkaukset koskevat kaikkia opiskelijoita, ei vain maisteriksi opiskelevia. Amk-opiskelijoita, ammattikoululaisia jne. Kaikki ei opiskele hyväpalkkaiseen työhön, mutta niidenkin töiden tekijöitä tarvitaan.
Mitä suurempi taloudellinen riski opiskeluun liittyy, sitä useammin perheen varallisuus vaikuttaa tosiasiallisiin mahdollisuuksiin. Opiskelijat on jo nyt velkaantuneempia kuin koskaan Suomen historiassa. Kuinka velkaisia heidän mielestäsi pitäisi olla?
Systeemiä voitaisiin muuttaa niin, että valtio ei enää takaisin opinto lainoja, vaan vanhempien takaus vaadittaisiin. Näin oppilasaines paranisi yliopistoissa ja korkeakouluissa. Akanat putosivat pois joukosta. Niinkuin 1960 luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on kauheaa, että opintolainan ottamisesta on tullut normi. Järkyttävää valmistua velat niskassa.
Opiskelijat: välttäkää lainan ottoa. Asukaa soluissa tai kotona. Ei yksiöissä velkarahalla.
Herää todellisuuteen. Opintotuki ilman lainaa ei riitä edes soluasumiseen. Hallituksen leikkausten jälkeen soluasuja saa ottaa entistäkin enemmän lainaa.
Ei tietenkään riitä! Ilman lainaa.
Herää itse todellisuuteen.
Valtion takaama turvallinen opintotuki, joka antaa mahdollisuuden kaikille, säätyyn katsomatta, koostuu -opintorahasta ja opintolainasta- , lisäjsi saa asumistukea.
Yhteensä koko potti on siis liki 1000 e kk plus se asumistuki.On omaa tyhmyyttä jos et ymmärrä tätä. Se ei siis ole 270 e kk, vaan liki tonni!
Julkisuudessa puhutaan, esim. Hesarissa 270 e kk budjetista. Mitä po taskaa. Ei ole tarkoitus että valtio maksaa sinun tai kenenkään muun korkeakoulututkintoa. Se on otettava oma riski ja opiskeltava tuella (raha+laina), jos haluaa opiskella maisteriksi.
Valitusoikeus meni umpeen niiltä, jotka puhuvat 270 e budjetista ja "vääryydestä". Mitään vääryyttä ei ole. On mahdollisuus keskittyä opintoihin. Valtio takaa opintolainan, ei nuoren vanhemmat.
Ensinnäkin, se opintorahan pienuus ja leikkaukset koskevat kaikkia opiskelijoita, ei vain maisteriksi opiskelevia. Amk-opiskelijoita, ammattikoululaisia jne. Kaikki ei opiskele hyväpalkkaiseen työhön, mutta niidenkin töiden tekijöitä tarvitaan.
Mitä suurempi taloudellinen riski opiskeluun liittyy, sitä useammin perheen varallisuus vaikuttaa tosiasiallisiin mahdollisuuksiin. Opiskelijat on jo nyt velkaantuneempia kuin koskaan Suomen historiassa. Kuinka velkaisia heidän mielestäsi pitäisi olla?
Kermaperse perheiden lapset opiskelevat useita maisterin tutkintoa, kuinka monta tutkintoa on yhdelle henkilölle valtion maksettava verorahoista?
Jos olisit käynyt kouluja, olisit yhdyssanojen lisäksi oppinut ehkä, että opintotukea (josta suuri osa on lainaa), ei riitä moneen tutkintoon. Aikuiskoukutustukikin poistuu, joten voit olla huoletta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on kauheaa, että opintolainan ottamisesta on tullut normi. Järkyttävää valmistua velat niskassa.
Opiskelijat: välttäkää lainan ottoa. Asukaa soluissa tai kotona. Ei yksiöissä velkarahalla.
Herää todellisuuteen. Opintotuki ilman lainaa ei riitä edes soluasumiseen. Hallituksen leikkausten jälkeen soluasuja saa ottaa entistäkin enemmän lainaa.
Ei tietenkään riitä! Ilman lainaa.
Herää itse todellisuuteen.
Valtion takaama turvallinen opintotuki, joka antaa mahdollisuuden kaikille, säätyyn katsomatta, koostuu -opintorahasta ja opintolainasta- , lisäjsi saa asumistukea.
Yhteensä koko potti on siis liki 1000 e kk plus se asumistuki.On omaa tyhmyyttä jos et ymmärrä tätä. Se ei siis ole 270 e kk, vaan liki tonni!
Julkisuudessa puhutaan, esim. Hesarissa 270 e kk budjetista. Mitä po taskaa. Ei ole tarkoitus että valtio maksaa sinun tai kenenkään muun korkeakoulututkintoa. Se on otettava oma riski ja opiskeltava tuella (raha+laina), jos haluaa opiskella maisteriksi.
Valitusoikeus meni umpeen niiltä, jotka puhuvat 270 e budjetista ja "vääryydestä". Mitään vääryyttä ei ole. On mahdollisuus keskittyä opintoihin. Valtio takaa opintolainan, ei nuoren vanhemmat.
Ensinnäkin, se opintorahan pienuus ja leikkaukset koskevat kaikkia opiskelijoita, ei vain maisteriksi opiskelevia. Amk-opiskelijoita, ammattikoululaisia jne. Kaikki ei opiskele hyväpalkkaiseen työhön, mutta niidenkin töiden tekijöitä tarvitaan.
Mitä suurempi taloudellinen riski opiskeluun liittyy, sitä useammin perheen varallisuus vaikuttaa tosiasiallisiin mahdollisuuksiin. Opiskelijat on jo nyt velkaantuneempia kuin koskaan Suomen historiassa. Kuinka velkaisia heidän mielestäsi pitäisi olla?
Systeemiä voitaisiin muuttaa niin, että valtio ei enää takaisin opinto lainoja, vaan vanhempien takaus vaadittaisiin. Näin oppilasaines paranisi yliopistoissa ja korkeakouluissa. Akanat putosivat pois joukosta. Niinkuin 1960 luvulla.
Tämä on kokoomuksen unelma. Ei enää kilpailua köyhemmistä perheistä tulevien itseään lahjakkaampien nuorten kanssa. Sääty-yhteiskunta takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ttu mitä itkua.
90-luvulla opiskelleena ei ollut mitään muuta saumaa kuin ottaa opintolaina laskuihin ja elämiseen opintotuen päälle. Hikinen asumislisä oli tuolloin asumistuen tilalla.
Turvat kiinni nykynössöt ja tulee sen lainan pakottamana oikeasti satsattua siihen opiskeluun.
Vm 1974
Opintoraha ei ole koskaan ollut niin hyvä kuin 90-luvulla. Harva otti vuoden 1992 jälkeen opintolainaa silloin. Nyt opiskelijoilla on huomattavasti suuremmat velat kuin 90-luvulla opiskelleilla. Nolo kommentti sinulla.
Olen eri, mutta kyllä opiskelijan asema oli huono MYÖS ysärillä, jos ei vanhemmat tukeneet. Vaikka olisi talven onnistunut kitkuttamaan naurettavalla opintorahalla ja surkealla asumislisällä, opintolainat oli nostettava viimeistään kesän yli elämistä varten, koska asumiseen ei järjettömästi saanut silloin koskaan mitään tukea, mutta täydet vuokrat piti tietenkin kesältäkin maksaa. Laman vuoksi työt olivat todella kiven alla. Opintovelan korot kävivät pahimmillaan 16 prosentissa, eikä valmistuttua veloista saanut mitään anteeksi. Kyllä nälkä ja ravintoainepuutokset tulivat tutuiksi.
Opiskelijoilla on varmaan aina ollut huonot oltavat ja nykyäänkin symppaan opiskelijoita, vaikka itsellä yliopisto on jo kaukana takanapäin, tosin monta muuta lyhyempää tutkintoa olen tehnyt sen jälkeen, kun mikään ei tunnu työllistävän. Kauhulla olen seurannut opiskelijoilta leikkaamista joka kerta, enkä sitä hyväksy.
Vuoden 1992 jälkeen opiskelijat ei juuri velkaa ottaneet, koska tuet nousivat. Opintiraha oli korkeimmillaan vuosina 1992-1995. Sitä ennen syntyneet kärsivät siitä, että lama-aikana opintolainan korot nousivat eikä töitä ollut.
Opintotukea parannettiin 1990-luvun alussa ja vastaavasti valtio luopui korkotuetusta opintolainasta. Sen jälkeen opintolaina on ollut markkinakorkoista. Sitten lainanotto romahti.
Omaa tyhmyyttä jos ei ymmärrä että opintotuki =opintoraha +opintolaina. Se riittää elämiseen. Asumistuen kanssa.
Älä valita. Älä kuule viitsi valittaa. Korot on alle 4 prosenttia. Älä kehtaa edes valittaa.
Olisi sunkin kannattanut opiskella luetun ymmärtämistä. On täysin eri asia nostaa tukea, joka pitää maksaa korkoineen takaisin verrattuna siihen 1990-luvun tilanteeseen. Sinähän et myöskään päätä, mistä minä kirjoitan vaikka miten jankuttaisit.
1990 luvun opiskelijat maksoivat opintolainansa takaisin korkoineen päivineen 7,5 prosentin korolla. Mikä ongelma on nykyisissä opintolainoissa muka, korot alle 4 prosenttia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ttu mitä itkua.
90-luvulla opiskelleena ei ollut mitään muuta saumaa kuin ottaa opintolaina laskuihin ja elämiseen opintotuen päälle. Hikinen asumislisä oli tuolloin asumistuen tilalla.
Turvat kiinni nykynössöt ja tulee sen lainan pakottamana oikeasti satsattua siihen opiskeluun.
Vm 1974
Opintoraha ei ole koskaan ollut niin hyvä kuin 90-luvulla. Harva otti vuoden 1992 jälkeen opintolainaa silloin. Nyt opiskelijoilla on huomattavasti suuremmat velat kuin 90-luvulla opiskelleilla. Nolo kommentti sinulla.
Olen eri, mutta kyllä opiskelijan asema oli huono MYÖS ysärillä, jos ei vanhemmat tukeneet. Vaikka olisi talven onnistunut kitkuttamaan naurettavalla opintorahalla ja surkealla asumislisällä, opintolainat oli nostettava viimeistään kesän yli elämistä varten, koska asumiseen ei järjettömästi saanut silloin koskaan mitään tukea, mutta täydet vuokrat piti tietenkin kesältäkin maksaa. Laman vuoksi työt olivat todella kiven alla. Opintovelan korot kävivät pahimmillaan 16 prosentissa, eikä valmistuttua veloista saanut mitään anteeksi. Kyllä nälkä ja ravintoainepuutokset tulivat tutuiksi.
Opiskelijoilla on varmaan aina ollut huonot oltavat ja nykyäänkin symppaan opiskelijoita, vaikka itsellä yliopisto on jo kaukana takanapäin, tosin monta muuta lyhyempää tutkintoa olen tehnyt sen jälkeen, kun mikään ei tunnu työllistävän. Kauhulla olen seurannut opiskelijoilta leikkaamista joka kerta, enkä sitä hyväksy.
Vuoden 1992 jälkeen opiskelijat ei juuri velkaa ottaneet, koska tuet nousivat. Opintiraha oli korkeimmillaan vuosina 1992-1995. Sitä ennen syntyneet kärsivät siitä, että lama-aikana opintolainan korot nousivat eikä töitä ollut.
Opintotukea parannettiin 1990-luvun alussa ja vastaavasti valtio luopui korkotuetusta opintolainasta. Sen jälkeen opintolaina on ollut markkinakorkoista. Sitten lainanotto romahti.
Höpö höpö. Opiskelin 1990 luvulla ja lapseni opiskelevat nyt. Heillä on paremmin asiat opintotuen suhteen, opintorahan osuus koko potista on suurempi kuin omana aikanani. Saavat opintolainoista osan anteeksi kun valmistuvat tavoiteajassa maisteiksi. Opintolainojen korot ovat naurettavan alhaiset verrattuna oman opintolainani korkoon. Kaikki hyvin heillä, kiitos valtion.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on kauheaa, että opintolainan ottamisesta on tullut normi. Järkyttävää valmistua velat niskassa.
Opiskelijat: välttäkää lainan ottoa. Asukaa soluissa tai kotona. Ei yksiöissä velkarahalla.
Herää todellisuuteen. Opintotuki ilman lainaa ei riitä edes soluasumiseen. Hallituksen leikkausten jälkeen soluasuja saa ottaa entistäkin enemmän lainaa.
Ei tietenkään riitä! Ilman lainaa.
Herää itse todellisuuteen.
Valtion takaama turvallinen opintotuki, joka antaa mahdollisuuden kaikille, säätyyn katsomatta, koostuu -opintorahasta ja opintolainasta- , lisäjsi saa asumistukea.
Yhteensä koko potti on siis liki 1000 e kk plus se asumistuki.On omaa tyhmyyttä jos et ymmärrä tätä. Se ei siis ole 270 e kk, vaan liki tonni!
Julkisuudessa puhutaan, esim. Hesarissa 270 e kk budjetista. Mitä po taskaa. Ei ole tarkoitus että valtio maksaa sinun tai kenenkään muun korkeakoulututkintoa. Se on otettava oma riski ja opiskeltava tuella (raha+laina), jos haluaa opiskella maisteriksi.
Valitusoikeus meni umpeen niiltä, jotka puhuvat 270 e budjetista ja "vääryydestä". Mitään vääryyttä ei ole. On mahdollisuus keskittyä opintoihin. Valtio takaa opintolainan, ei nuoren vanhemmat.
Ensinnäkin, se opintorahan pienuus ja leikkaukset koskevat kaikkia opiskelijoita, ei vain maisteriksi opiskelevia. Amk-opiskelijoita, ammattikoululaisia jne. Kaikki ei opiskele hyväpalkkaiseen työhön, mutta niidenkin töiden tekijöitä tarvitaan.
Mitä suurempi taloudellinen riski opiskeluun liittyy, sitä useammin perheen varallisuus vaikuttaa tosiasiallisiin mahdollisuuksiin. Opiskelijat on jo nyt velkaantuneempia kuin koskaan Suomen historiassa. Kuinka velkaisia heidän mielestäsi pitäisi olla?
Kermaperse perheiden lapset opiskelevat useita maisterin tutkintoa, kuinka monta tutkintoa on yhdelle henkilölle valtion maksettava verorahoista?
Jos olisit käynyt kouluja, olisit yhdyssanojen lisäksi oppinut ehkä, että opintotukea (josta suuri osa on lainaa), ei riitä moneen tutkintoon. Aikuiskoukutustukikin poistuu, joten voit olla huoletta.
Kun on tarpeeksi monta tohtorin hattua , tulee suurpiirteiseksi. Ei tarvitse välittää kirjoitusvirheistä. Oikeinkirjoitus asioista viiraaminen on duunaritasoisten itsetunto ongelma.
Kyllä sä ap tuosta lainasta selviät. Minua kyllä hirvittää kun jotkut joutuvat ottamaan niin paljon lainaa, jopa yli 20 000 euroa. Kova summa maksettavaksi jos ei saakaan heti töitä. Itse pärjäsin onneksi kesätyöpalkoilla talvet. En uskaltanut ottaa opintolainaa. Valmistuin sitten (pitkäaikais)työttömäksi niin siinä olisi ollut tympeää olla vielä veloissa. Opintolainan hyvityskään ei auta jos ei saa tutkintoaan valmiiksi tavoite ajassa, on yllättävän vaikeaa haastavilla luonnontieteen ja tekniikan aloilla yliopistossa.
12 000e on kyllä yksi kärpäsenpaska tänä päivänä. Jos tuollaisesta velasta ei ihminen selviä niin kyllä on elämantaidot hukassa.