Asuntokauppa seisoo, koska monet ostajat luulevat, että myyjät myyvät -30% tarjoushinnoilla

Vierailija kirjoitti:

Omistaminen on varkautta!

Keneltä?

Olen seuraavat 25v maksamassa velkaa takaisin, niin keneltä varastin? Joltain persaukiselta hipiltä, jolle sähkökin tulee seinästä vai?

Asuntokauppa seisoo, koska myyjät ei suostu tajuamaan asuntojen arvonlaskua vaan yrittävät pyytää vuoden takaisia hintoja.

Hyvällä sijainnilla asuntoon ei tule arvonlaskua. Eihän myyjän ole pakko myydä alennushinnalla. Kyllä ostajienkin pitää ymmärtää, että hyvällä sijainnilla olevaa asuntoa ei saa mihinkään alehintaan. Eihän nyt kukaan niin tyhmä ole, että myy asunnon johonkin alelaari hintaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin seisoo, mutta siksi, että myyjällä ei ole realistista hintaa. Ostaja määrittää sen, mitä on valmis maksamaan, eli sen asunnon arvon!

Asunnon arvon päätän kyllä minä. Minä päätän millä hinnalla myyn ja se on justiinsa niin. Ei minun asuntoni arvoa kukaan muu päätä.

voithan sinä "päättää" että sen "arvo" on vaikka 5 miljoonaa, mutta ei todellisuudessa ole. Sen arvo on tasan se minkä joku on valmis siitä maksamaan.

Nyt ei vain ole tosi ostajia, ei se arvo siitä yhtään pienene.

Ei se tosiostajakaan maksa sinun kämpästäsi vuodentakaisia hintoja, jos naapuri myy vastaavaa 15% halvemmalla. Täällä on myyjillä joku ihme illuusio, että ihmiset joilla on rahaa ei piittaa nykyarvosta ja on valmiit maksamaan ylihintaa ihan vain myyjän mieliksi. Ei se niin mene, keskimäärin ne joilla on rahaa on hyvin tarkkoja siitä. Jopa tarkempia kuin se perusduunari.

Minulla on kolme asuntoa, entä ikinä ostaisi asuntoa ajankohtaista markkinahintaa kalliimmalla. Minulle on yksi lysti mitä myyjä on siitä maksanut. Kun minä ostan, minä haluan olla kohtalaisen varma, että saisin omani takaisin jos myisin asunnon lähivuosina eteenpäin. Silloin se on hyvä diili. Se, jos todistetusti kukaan muu ei ole ollut puoleen vuoteen valmis maksamaan pyydettyä hintaa on varmin todiste siitä, etten minäkään tule sitä saamaan jos syystä tai toisesta haluaisin asunnosta eroon. Eli huono diili ja liikaa ilmaa hinnassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin seisoo, mutta siksi, että myyjällä ei ole realistista hintaa. Ostaja määrittää sen, mitä on valmis maksamaan, eli sen asunnon arvon!

Asunnon arvon päätän kyllä minä. Minä päätän millä hinnalla myyn ja se on justiinsa niin. Ei minun asuntoni arvoa kukaan muu päätä.

voithan sinä "päättää" että sen "arvo" on vaikka 5 miljoonaa, mutta ei todellisuudessa ole. Sen arvo on tasan se minkä joku on valmis siitä maksamaan.

Nyt ei vain ole tosi ostajia, ei se arvo siitä yhtään pienene.

Ei se tosiostajakaan maksa sinun kämpästäsi vuodentakaisia hintoja, jos naapuri myy vastaavaa 15% halvemmalla. Täällä on myyjillä joku ihme illuusio, että ihmiset joilla on rahaa ei piittaa nykyarvosta ja on valmiit maksamaan ylihintaa ihan vain myyjän mieliksi. Ei se niin mene, keskimäärin ne joilla on rahaa on hyvin tarkkoja siitä. Jopa tarkempia kuin se perusduunari.

Minusta asunnon arvo on juuri se, mitä joku on siitä valmis maksamaan. Omasta mielestäni köyhdyn ja rikastun asuntojen hintojen muuttuessa, vaikken niitä ole myymässäkään.

Minulla on aina ollut malttia ja onneakin, kun olen jotain ostanut. Vähän vähemmän, kun olen jotain myynyt. Lisäksi olen aina pitänyt huolen, etten ikinä joutuisi mitään pakkomyymään. Se on vaatinut asuntojen lisäksi muita sijoituksia ja käteistä, mitä moni on pitänyt typeryytenä inflaation sen ostovoimaa syöden.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kolme asuntoa, entä ikinä ostaisi asuntoa ajankohtaista markkinahintaa kalliimmalla. Minulle on yksi lysti mitä myyjä on siitä maksanut. Kun minä ostan, minä haluan olla kohtalaisen varma, että saisin omani takaisin jos myisin asunnon lähivuosina eteenpäin. Silloin se on hyvä diili. Se, jos todistetusti kukaan muu ei ole ollut puoleen vuoteen valmis maksamaan pyydettyä hintaa on varmin todiste siitä, etten minäkään tule sitä saamaan jos syystä tai toisesta haluaisin asunnosta eroon. Eli huono diili ja liikaa ilmaa hinnassa.

Monella tuntuu olevan illuusio siitä, että myyjän on pakko myydä. Osalla varmaan näin, mutta se on pieni osa. Suurin osa on se joka haluaa käyvän hinnan tai sitten jatkavat asumista itse. En tiedä itse ketään tuttavapiiristä joka on pakkoraossa asuntoaan myynyt. Aina se on mennyt juuri toisinpäin, että kokeillaan mitä tästä voisi saada ja jos se on hyvä niin, sitten myydään ja etsitään joku uusi asunto.

Omistamani kaksion neliöhinta on yhä yli 7000€ toteutuneiden kauppojen perusteella, joten voittoa on vielä reilu 4000€ ostohintaan nähden. Tarjosin sitä muutama vuosi sitten silloiselle vuokralaiselle kohtuu hintaan, mutta ei kelvannut. Hyvä niin sillä olen tienannut tässä ajassa jo reilu 50 000 vain odottamalla.

Aina mielessä vain raha, raha, raha. Ostakaa mihin on varaa, aina ei ole pakko myydä.

Vierailija kirjoitti:

Kai ne ostajaehdokkaat nytkin jossain asuu. Ei niillä siis mikään paniikki ole ostaa, jos ei hyvän hintaista kämppää löydy. Useammin se menee niinpäin, että myyjällä on kiire myydä, varsinkin jos on lainaa vielä, ja korot nousee yli kipurajan, ja vielä remontit uhkaa nostaa vastikkeet pilviin. Jos on haukannut liian ison palan, eikä pystykään maksamaan, alkaa olla pakkorako hankkiutua kämpästä eroon. Silloin joutuu myymään halvemmalla kuin haluaisi, jos ostajat ei enempää tarjoa.

Minua huvittaa tämä kommentti, jolle iso joukko on antanut yläpeukkua. Totta on, että asuntokauppa yleensä lähtee siitä liikkeelle, että joku haluaa nykyisestä asunnosta eroon, mutta kuten itsekin totesit, ostajaehdokkaatkin asuvat jossain. Monet heistä ovat itsekin asunnonmyyjiä, eivät suinkaan kaikki vuokralla asujia, jotka voivat irtisanoa sopimuksensa haluamanaan päivänä. 

Puhut ikäänkuin heillä olisi kaikilla valinnanvaraa, eikä esim. tilannetta, jossa joutuvat itsekin myymään halvemmalla kuin haluaisivat. Eivät he ole kaikki rikkaita, jotka napsivat rusinat pullasta osinkotuottojensa varoilla, tai ihmisiä, joita ei haittaa ostettavan asunnon rempat ja vastikkeiden nousut. 

Siinähän myyjät kiukuttelee sitten vaan jää asunto käsiin. Tyhjästä juoksee korotetut vastikkeet tulevat rempat ja mahdolliset lainanhoitokulut. Ne ei anna armoa ja menee ihan sieltä kiukuttelevan myyjän kukkarosta. Halusi tai ei. Ihan samalla tavoin kuin hinnankorjaus kuplahinnoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai ne ostajaehdokkaat nytkin jossain asuu. Ei niillä siis mikään paniikki ole ostaa, jos ei hyvän hintaista kämppää löydy. Useammin se menee niinpäin, että myyjällä on kiire myydä, varsinkin jos on lainaa vielä, ja korot nousee yli kipurajan, ja vielä remontit uhkaa nostaa vastikkeet pilviin. Jos on haukannut liian ison palan, eikä pystykään maksamaan, alkaa olla pakkorako hankkiutua kämpästä eroon. Silloin joutuu myymään halvemmalla kuin haluaisi, jos ostajat ei enempää tarjoa.

Minua huvittaa tämä kommentti, jolle iso joukko on antanut yläpeukkua. Totta on, että asuntokauppa yleensä lähtee siitä liikkeelle, että joku haluaa nykyisestä asunnosta eroon, mutta kuten itsekin totesit, ostajaehdokkaatkin asuvat jossain. Monet heistä ovat itsekin asunnonmyyjiä, eivät suinkaan kaikki vuokralla asujia, jotka voivat irtisanoa sopimuksensa haluamanaan päivänä. 

Puhut ikäänkuin heillä olisi kaikilla valinnanvaraa, eikä esim. tilannetta, jossa joutuvat itsekin myymään halvemmalla kuin haluaisivat. Eivät he ole kaikki rikkaita, jotka napsivat rusinat pullasta osinkotuottojensa varoilla, tai ihmisiä, joita ei haittaa ostettavan asunnon rempat ja vastikkeiden nousut. 

Vuokra-asunnoista on ylitarjonta ja halvalla saa mistä vaan suomesta asunnon asunnon etsinnän ajaksi. Ostajalla on valinnanvaraa. Odotellessa säästää asumalla edullisesti vuokralla.

Vierailija kirjoitti:

https://www.hs.fi/talous/art-2000009569416.html

Siinähän odoptatte romahdusta

Koron nostojen vaikutus ei vielä ole alkanut edes vaikuttaa.

Monella tarkistuspäivä on vasta kesällä.

Syksyllä alkaa kunnon romahdus, jote te nuoret ette ole ennen edes nähneet.

Korot eivät nouse 12-16 prosenttiin mutta 4-5 alkaa jo monelle olla aika iso lovi menoissa.

Tai eihän sitä tiedä mihin korot vielä nousevat, ennustaminen ja tulevaisuuden ennustaminen varsinkin on vaikeeaa.

Vierailija kirjoitti:

Täällä on myyjillä joku ihme illuusio, että ihmiset joilla on rahaa ei piittaa nykyarvosta ja on valmiit maksamaan ylihintaa ihan vain myyjän mieliksi.

Sinulla on illuusio siitä, että ostajalla on aina määrättömästi RAHAA. Ostajakin voi olla pienituloinen, joka silti haluaa oman asunnon. Se, että hän ei voi maksaa tiettyä summaa, ei tarkoita, että se summa olisi oikeasti liian paljon kyseiselle asunnolle.

Ostajallakin voi olla pakkorako myydä omansa ensin pois ja joskus se on huonokuntoinen ok-talo alueella, jonne kukaan ei enää halua muuttaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai ne ostajaehdokkaat nytkin jossain asuu. Ei niillä siis mikään paniikki ole ostaa, jos ei hyvän hintaista kämppää löydy. Useammin se menee niinpäin, että myyjällä on kiire myydä, varsinkin jos on lainaa vielä, ja korot nousee yli kipurajan, ja vielä remontit uhkaa nostaa vastikkeet pilviin. Jos on haukannut liian ison palan, eikä pystykään maksamaan, alkaa olla pakkorako hankkiutua kämpästä eroon. Silloin joutuu myymään halvemmalla kuin haluaisi, jos ostajat ei enempää tarjoa.

Minua huvittaa tämä kommentti, jolle iso joukko on antanut yläpeukkua. Totta on, että asuntokauppa yleensä lähtee siitä liikkeelle, että joku haluaa nykyisestä asunnosta eroon, mutta kuten itsekin totesit, ostajaehdokkaatkin asuvat jossain. Monet heistä ovat itsekin asunnonmyyjiä, eivät suinkaan kaikki vuokralla asujia, jotka voivat irtisanoa sopimuksensa haluamanaan päivänä. 

Puhut ikäänkuin heillä olisi kaikilla valinnanvaraa, eikä esim. tilannetta, jossa joutuvat itsekin myymään halvemmalla kuin haluaisivat. Eivät he ole kaikki rikkaita, jotka napsivat rusinat pullasta osinkotuottojensa varoilla, tai ihmisiä, joita ei haittaa ostettavan asunnon rempat ja vastikkeiden nousut. 

Vuokra-asunnoista on ylitarjonta ja halvalla saa mistä vaan suomesta asunnon asunnon etsinnän ajaksi. Ostajalla on valinnanvaraa. Odotellessa säästää asumalla edullisesti vuokralla.

Toistanko edellisen? Puhut ikäänkuin heillä olisi kaikilla valinnanvaraa. Muuttaminen väliaikaisasuntoonkin maksaa. 

Jos on vuokra-asuja. 

Jos on varakas. 

Jos jos jos. 

Laittaakasoa etuoveen haku halvin ensin. On muuten paljon ulosotettuja myynnissä nyt.

EKP:n viesti on päivänselvä. Korot nousee kunnes inflaatio taittuu, tulee pankkikriisi tai riittävän syvä taantuma. Haluatko vielä ottaa lainaa korkealla korolla? Se ei tässä asiassa tule antamaan periksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omistaminen on varkautta!

Keneltä?

Olen seuraavat 25v maksamassa velkaa takaisin, niin keneltä varastin? Joltain persaukiselta hipiltä, jolle sähkökin tulee seinästä vai?

Kannattaa ymmärtää, että väittäjä itse elää täysin yhteiskunnan tukien varassa ja olettaa tämän olevan täysin normaalia. Niin, joku toki rahoittaa tämänkin loikoilun ja se taitaa olla ainoa varkaus tässä kontekstissa.

Vierailija kirjoitti:

Ei myyjänkään ole pakko myydä, voi pistää vuokralle. Kaikkihan tietävät, että asuntomarkkinat on sykliset, ja asuntoihin sijoittaminen on aina pitkän aikavälin hommaa.

Asunnon vuokraaminen vaan voi viedä aikaa ja hermoja, vuokralaisesta riippuen. Ja edelleen vuokralaisista riippuen asunnon arvo voi laskea entisestään jos elävät asuntoa kuluttavaa elämää. Myymällä pääsee huomattavan helpolla vuokraamiseen verrattuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kolme asuntoa, entä ikinä ostaisi asuntoa ajankohtaista markkinahintaa kalliimmalla. Minulle on yksi lysti mitä myyjä on siitä maksanut. Kun minä ostan, minä haluan olla kohtalaisen varma, että saisin omani takaisin jos myisin asunnon lähivuosina eteenpäin. Silloin se on hyvä diili. Se, jos todistetusti kukaan muu ei ole ollut puoleen vuoteen valmis maksamaan pyydettyä hintaa on varmin todiste siitä, etten minäkään tule sitä saamaan jos syystä tai toisesta haluaisin asunnosta eroon. Eli huono diili ja liikaa ilmaa hinnassa.

Monella tuntuu olevan illuusio siitä, että myyjän on pakko myydä. Osalla varmaan näin, mutta se on pieni osa. Suurin osa on se joka haluaa käyvän hinnan tai sitten jatkavat asumista itse. En tiedä itse ketään tuttavapiiristä joka on pakkoraossa asuntoaan myynyt. Aina se on mennyt juuri toisinpäin, että kokeillaan mitä tästä voisi saada ja jos se on hyvä niin, sitten myydään ja etsitään joku uusi asunto.

Asunnonvaihtajallehan ei ole hirveästi väliä, missä suhdanteessa sen asunnon myy, koska samalla tavalla sen uudenkin asunnon arvo on noussut/laskenut. Typerintä on asua vuosikaudet liian ahtaasti vain siksi, ettei saa riittävän hyvää hintaa siitä pikkukolmiosta. Sitten vaihdetaan kun arvo on noussut 30 000 - ja sen tilalle ostettavan rivarin arvo on samassa pompannut 100 000.

Myös sijoitusasunnon myyntiin on yleensä joku syy. Rahaa tarvitaan muuhun, isot remontit uhkaa, sijoitus uhkaa muusta syystä kääntyä tappiolliseksi. Riippuu ihan niistä muista spekseistä, onko myynti järkevää vai ei. On monta ihan järkevää syytä myydä vaikka olisi asuntomarkkinoiden laskusuhdanne, ei ne pelkkiä pakkorakoja aina ole.

Ja "käypä hinta" on sen asunnon arvo vallitsevassa markkinatilanteessa. Eli se, mitä siitä maksetaan.