Lue keskustelun säännöt.
Jonna, 30, sai kaiken haluamansa: talon, lapset, puolison mutta SEKÄÄN ei hänelle riittänyt
07.05.2023 |
Jonna oli vasta 28-vuotias, kun hän tiesi haluavansa avioeron lastensa isästä. Jonnan päätös vahvistui hyvin sujuneen kesäloman jälkeen. Hän halusi eron siitä huolimatta, että kaikki oli hyvin: heillä oli rakkauden täyteinen toimiva suhde, omakotitalo, auto ja kaksi ihanaa pientä lasta.
Kommentit (64)
Jos te naiset todella haluatte pitää yllä sitä "naiset hyviä, miehet pahoja" mielikuvaa, niin yrittäkää edes käyttäytyä sen mukaisesti, teeskennelkää mikäli ette muuten millään pysty!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, ei siinä mitään jos aikuiset keskenään tuollaista vehtaamista pitävät. Mutta sitten kun siinä on jo lapsia mukana kärsimässä, niin voisi kyllä hillitä omaa ailahtelevaa mieltään edes sen aikaa, kun lapset ovat pieniä. Vanhempien ero on katastrofi lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisella on aina jotain valittamisen aihetta. Mihinkään ei voi tyytyä, koska nainen muka ansaitsee aina jotain parempaa
Näinhän se on. Koko ajan pitää olla jotain arjen luksusta, irtiottoja arjesta ja muuta hömpänpömppää. Ihmiselämä on suurelta osin ihan sitä tylsää perusarkea ja on suorastaa lapsellista odottaa jotain jatkuvaa ilotulitusta että vaan pääse kyllästymään! Vakaa ja turvallinen elämä on aika hemmetin iso luksus jo itsessään etten ainakaan julkisesti kehtaisi itse valittaa.
Instagram ja muut somekanavat ovat myrkyttäneet ja mädättäneet todella monen naisen mielen. Nainen on muutenkin kateellisuuteen taipuvainen olento, ja kun somen kiiltokuvat luovat jatkuvaa illuusiota että kaikilla muilla on asiat paremmin, niin ensimmäisenä tulilinjalle joutuu se oma miesparka ja arkielämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä kertoo, etteivät naiset rakasta miehiä oikeasti, he rakastavat vain resursseja, joita miehet naisille tarjoavat.
Tämähän kertoo juuri päinvastaista, hyvätkään ulkoiset puutteet ei riitä jos ei ole muuten onnellinen.
Itse asiassa, te olette molemmat oikeassa.
Nainen ei rakasta miestä, vaan resursseja joita mies naiselle tarjoaa. Mutta kun resurssit on saatu, nainen alkaa kaipaamaan jotain muuta ja rakkaus loppuu.
Nainen haluaa aina lisää, muutosta, vehreämmille laitumille. Nainen ei ole koskaan tyytyväinen.
Kakara, joka on aina saanut kaiken. Ei tuollainen 30-v. vielä tiedä elämästä yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ne ovat miehet jotka etsivät joka kesä uuden naisen ja monille heille lapset eivät merkitse mitään...
Niin, se että on saanut elämässä oppikirjan mukaisesti "kaiken" ei välttämättä tee ihmistä onnelliseksi. Moni suorittaa elämää ulkoisten odotusten mukaan ja hoksaa jossain vaiheessa, ettei ne puitteet vaan luo sitä sisäistä onnen tunnetta eivätkä monet asiat ehkä edes olleet sitä mitä aidosti itse halusi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen perusolotila on tyytymättömyys, joka on joko oman miehen tai koko miessukupuolen syytä.
Jep, aina löytyy jotain joka on huonosti.
Ihan niinkun sullakin, vakka kantensa valitsee.
En nyt ihan ymmärtänyt, mut okei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä kertoo, etteivät naiset rakasta miehiä oikeasti, he rakastavat vain resursseja, joita miehet naisille tarjoavat.
Tämähän kertoo juuri päinvastaista, hyvätkään ulkoiset puutteet ei riitä jos ei ole muuten onnellinen.
Itse asiassa, te olette molemmat oikeassa.
Nainen ei rakasta miestä, vaan resursseja joita mies naiselle tarjoaa. Mutta kun resurssit on saatu, nainen alkaa kaipaamaan jotain muuta ja rakkaus loppuu.
Nainen haluaa aina lisää, muutosta, vehreämmille laitumille. Nainen ei ole koskaan tyytyväinen.
Siirtykää miehiin. Mä en taas halua miestä enkä lapsia ja silti olisi ottajia. Kehoitan jonottajia siirtymään seuraavaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä kertoo, etteivät naiset rakasta miehiä oikeasti, he rakastavat vain resursseja, joita miehet naisille tarjoavat.
Tämähän kertoo juuri päinvastaista, hyvätkään ulkoiset puutteet ei riitä jos ei ole muuten onnellinen.
Kuulostaa siltä, että jotkut eivät ole koskaan onnellisia. Jonna tuskin olisi tullut onnelliseksi, jos ei olisi ollut miestä/kotia/työtä/taloa.
Toivottavasti kyseinen Jonna löytää vielä rauhan ja onnellisuuden. Monesti tällaisissa tapauksissa on kyse siitä, ettei ole oikeasti itsekään tiedetty mitä halutaan. Kaikki vain pitää saada heti mulle nyt, jos se eteen työnnetään.
Nainen aina luulee selviävänsä erosta voittajana, voiden katsella elvistellen uuden miehen kanssa kun ex-mies vain angstaa hänen peräänsä. Sitten kun käykin päinvastoin, ja mies löytääkin paremman ja kauniimman ennen naista, niin naistakos tämmöinen v1tuttaa kaikkein eniten maailmassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka nuorena Jonna aloitti tuon suhteen? Mulle tuli vastaava fiilis vasta 38-vuotiaana noin 12 vuoden suhteen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Nainen aina luulee selviävänsä erosta voittajana, voiden katsella elvistellen uuden miehen kanssa kun ex-mies vain angstaa hänen peräänsä. Sitten kun käykin päinvastoin, ja mies löytääkin paremman ja kauniimman ennen naista, niin naistakos tämmöinen v1tuttaa kaikkein eniten maailmassa.
Onko pariutuminen jokin kisa? Tuntuu ettei juuri kukaan etsi tänä päivänä rakkautta vaan tapaa nostaa itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aito, syvä rakkaus kohdistuu pääasiassa toisen osapuolen sisäiseen kauneuteen. Se ei ole ensisijaisesti oman hyvän tavoittelua, päinvastoin, se kohdistuu enemmänkin siihen, että pyritään tekemään toisesta onnellinen. Sellaiseen epäitsekkääseen rakkauteen yltäminen vaatii molemmilta osapuolilta jo varsin korkealle kehittynyttä luonnetta. Se on taitoa tunnistaa toisen osapuolen sisäinen arvo ja arvottaa sitä yli kaiken muun, olivatpa ulkoiset tekijät millaiset hyvänsä. Se on epäitsekästä toisen rinnalla kulkemista, yhteisen elämän jakamista ja tarvittaessa omista eduista tinkimistäkin. Se on paljon lähempänä toveruutta kuin seksipartnereina olemista. Sen onni ja toimivuus ei ole myöskään kiinni ulkokultaisista tekijöistä, kuten puolison lihaksista, yhteiskunnallisesta asemasta tai varallisuudesta, vaan se on jotakin paljon syvempää kantaen kaikenlaisten esteiden yli. Voisi sanoa, että se on pohjimmiltaan henkistä laatua olevaa.
Intohimoinen tai itsekeskeinen rakkaus sen sijaan hakee pääosin henkilökohtaista mielihyvää, onnea ja nautintoa, se suuntautuu lähinnä omaan onneen ja toisen tarjoamiin resursseihin joilla tätä omaa onnea mahdollistetaan. Suhteet kaatuvat herkästi, jos eteen tulee sellaisia vaikeuksia, jolloin omasta ilosta, hyvästä tai nautinnosta olisi tarpeen tinkiä. Se voi myös nuupahtaa, kun toinen osapuoli löytää tilalle jonkun vielä jännemmän, rikkaamman, komeamman/kauniimman, ylipäätään jonkun joka tarjoaa sinulle vielä enemmän itsekeskeistä nautintoa ja mielihyvää.
En lukenut juttua mutta ensimmäisenä ajattelin että ompa harmi kun ihmiset eivät osaa arvostaa sitä mitä ovat saaneet, itsellä muutamia lyhyitä suhteita ja luulen että olisin niin onnellinen jos saisin sen tasaisen ja tavallisen perhearjen. MUTTA sitten muistin millaisiin asioihin omat suhteeni ovat päättyneeneet, onneksi en ole ollut nopeasti etenevää sorttia vaan katsellut rauhassa ja niinhän niissä on käynyt että kaikenlaista ongelmaa tullut eteen. Nykyään oikeastaan vähän jo pelkäänkin sitä että jos jonkun kanssa perhettä pääsen perustamaan niin miten kamalaa se sitten on jos ne ongelmat alkaa eikä silloin eroaminen ole enää niin helppoa eikä haluaisi sitä järkisyistä tehdä. Mitä elämää se sellainen olisi. Eniten näissä suhteissa minulla siis mättänyt miehen saamattomuus ja muu sellainen ei panostaminen yhteiseen hyvän eteen eli lopulta olen kokenut olevani henkisesti yksin, se olisi varmana ihan kamalaa perheenä.
Mitähän tuo hyvin sujunut kesäloma mahtoi pitää sisällään. Kenties jotain villeistä sinkkuajoista muistuttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos te naiset todella haluatte pitää yllä sitä "naiset hyviä, miehet pahoja" mielikuvaa, niin yrittäkää edes käyttäytyä sen mukaisesti, teeskennelkää mikäli ette muuten millään pysty!
Juu, onhan tämä Jonnan tapaus nyt paljon pahempi, kuin miesten lukuisat perhesrmat ja muut väkivallan teot. Ei tunnu missään miesten suuri edustus rikostilastoissa, kun tällainen Jonna nyt lähti ja jätti.
Ihan niinkun sullakin, vakka kantensa valitsee.