Mies, miksi et seurustele?
Kommentit (227)
En usko löytäväni enää ketään 45v iässä, varsinkin kun en ole aiemminkaan löytänyt. Olen joutunut luopumaan kaikista unelmistani saada oma perhe enkä usko lisääntymisiän ohittaneiden naisten kanssa seurustelun korvaavan niitä unelmia ja itseäni reippaasti nuorempien naisten tapailu olisi liian outoa.
Tässä on nyt kaikenlaista muutakin, niin ei oikein jouda mihinkään pariutumisleikkeihin. Kesä on just alkamassa ja kaikki kesän menot yms. Katellaan vaikka syksyllä uudestaan jos silloin ei ole muita kiireitä ja kiinnostusta.
Ei ole vapaana sellaisia naisia, jotka miehet haluaisivat.
Oma ulkonäköni ei riitä saamaan niitä naisia joihin koen seksuaalista vetoa, joten olen yksin.
Tahtotila seurusteluun on ollut viimeiset 20 vuotta, eli koko täysikäisyyden ajan, mutta en ole seurustellut. Miksikö, no en ole kelvannut kenellekään. Treffeille asti olen sentään välillä päässyt. Olen ollut se ihan kiva mies, aina jollekin muulle, tämän klassikon olen kuullut monesti.
Tiedättekö miltä tuntuu henkisesti 20 vuoden jakso yrittää jotain asiaa siinä onnistumatta?
Ne naiset joista olen ollut kiinnostunut eivät ole ikinä kiinnostuneet minusta. "Jos oltaisiin vaan kavereita " on kuultu monet kerrat.
Sitten taas ne harvat naiset jotka ovat kiinnostuneet minusta, eivät ole herättäneet minusta tunteita.
Eli kysyntä ja tarjonta ei ole kohdannut. Parempi olla yksin, kuin jonkun sellaisen kanssa joka ei tunnu oikealta.
Koska en jaksa nähdä vaivaa naisten jahtaamiseen. Pärjään ilmankin. Voin elää täysin sillä tavalla miten haluan ilman että tekemiseni menisi ristiriitoihin naisen mieliteiden kanssa. Etsin, löydän ja koen mielihyvää asioista mitä en usko muiden ymmärtävän.
Vierailija kirjoitti:
Ne naiset joista olen ollut kiinnostunut eivät ole ikinä kiinnostuneet minusta. "Jos oltaisiin vaan kavereita " on kuultu monet kerrat.
Sitten taas ne harvat naiset jotka ovat kiinnostuneet minusta, eivät ole herättäneet minusta tunteita.
Eli kysyntä ja tarjonta ei ole kohdannut. Parempi olla yksin, kuin jonkun sellaisen kanssa joka ei tunnu oikealta.
Pitkälti sama tilanne. En kiinnstu oman tasoisista naisista, ja ylempi tasoisille en kelpaa joten parempi olla yksin.
Yritetty on, mutta ei vaan ole koskaan vastakaikua tullut tai saanut, että olisi edes treffeille päässyt tai sitten nainen on jo varattu joten jätän yrittämisen siihen.
Ikää jo sen verta että täysi kokemattomuus hävettää sen verta että painin moraalisen ongelman kanssa.
1.) Joko kerron toden ja joudun naurunalaiseksi ja sama meno jatkuu aina vain huonommilla mahdollisuuksilla.
2.) Valehtelen asiasta ja ehkä käy tuuri mutta tällöin olen edesauttanut mahd. suhdetta valehtelulla jonka jopa minä tiedän olevan huono idea. Enkä haluaisi tätä tehdä.
Pysynkö mielummin rehellisenä itselleni vai ajanko haaveeni mahd. kumppanista tämän edelle? Siinäpä sitä on tuskailua.
Vierailija kirjoitti:
Yritetty on, mutta ei vaan ole koskaan vastakaikua tullut tai saanut, että olisi edes treffeille päässyt tai sitten nainen on jo varattu joten jätän yrittämisen siihen.
Ikää jo sen verta että täysi kokemattomuus hävettää sen verta että painin moraalisen ongelman kanssa.
1.) Joko kerron toden ja joudun naurunalaiseksi ja sama meno jatkuu aina vain huonommilla mahdollisuuksilla.
2.) Valehtelen asiasta ja ehkä käy tuuri mutta tällöin olen edesauttanut mahd. suhdetta valehtelulla jonka jopa minä tiedän olevan huono idea. Enkä haluaisi tätä tehdä.Pysynkö mielummin rehellisenä itselleni vai ajanko haaveeni mahd. kumppanista tämän edelle? Siinäpä sitä on tuskailua.
Kyllä rehellisyyttä kannattaa ainakin kokeilla.
Naisilta olen saanut kondylooman,herpeksen,klamydian ja tippurin.Selvästi riskiryhmä.
Vierailija kirjoitti:
Vain hyvin harva omassa ikäluokassa on enään kiinnostava.
Minkälainen on kiinnostava?
Vierailija kirjoitti:
Olen keski-ikäinen mies, joka on ollut koko ikänsä yksin. En ole myöskään komea, en ole sosiaalisesti taitava tai lihaksikas. Sen sijaan olen pitkäaikaistyötön vailla kunnon koulutusta. Omaan myös puhevian, pari kroonista sairautta ja pienen peniksen.
Olen kyllä kokeillut löytää mukavan ja sopivan ihmisen rinnalleni, mutta ei näillä taustoilla ja ominaisuuksilla se ole mahdollista.
Siksi en seurustele.
Suurin osa noista asioista on täysin muutettavissa. Tai oikeastaan kaikki ovat. Nyt vain käytät noita juttuja tekosyynä sille, että et halua kehittää itseäsi normaaliksi ihmiseksi.
Vieläkään tavannut ihmistä, johon voisi luottaa. Pääasiassa vain huonoja kokemuksia naisista. Ihmisistä yleensäkin.
Onko OK elää tytöttömänä omien käsien varassa, jos ei yksinkertaisesti vain jaksa käydä baareissa ja herätä aikaisin aamulla?
Naisilla on kaikilla nykyään niin paljon tauteja.
En viitsi sitä riskiä ottaa.
Vierailija kirjoitti:
Eikö olisi kuitenkin kivempaa seurustella kuin olla yksin?
Saisi välillä seksiäkin, eikä vaan omaa kättä!
Onko teillä vaatimustaso siis liian korkealla kun sinkkunaisia on kuitenkin tinder täynnä?!
Vaatimustaso on tosiaan liian korkealla, nimittäin naisilla.
Tyyppi 1 oli älyttömän komea ja tein sen kanssa kauniin lapsen.
Tyyppi 2 oli mukava ja kiltti. Ostettiin talo, mutta ei se oikeen ollu kivaa. Jätin sen.
Tyyppi 3 kolahti. Tehtiin ihana ja kaunis sisarus esikoiselle.
Edelleen yhdessä 36 vuoden jälkeen, mutta eri osoitteissa.
en kelpaa kenellekkään naiselle.ei voi mitään.M48