Miksi olen miehille se ns. viimeinen pysäkki ennen bussin tuloa?

Vierailija kirjoitti:

Ketjua lukematta vastaus ensimmäiseen viestiin.

Kun on olemassa ne naiset joita pannaan, ja ne naiset joiden kanssa tulee jotain vakavempaa.

Usein vakavasti otettavat naiset ovat luonnollisen kauniita, ollut vähän kumppaneita, älykkäitä.

Vähemmän vakavasti otettavat ovat tällättyjä, ollut ehkä paljon miehiä, eletty villiä elämää. 

Ja mies haistaa tällaisen kuin vainukoira!

M36

et sitten lukenut edes ekaa sivua..

ei ap:ta vaan panna. kyllä sen kanssa seurustellaan, esitellään kavereille ja näyttäydytään ympäriinsä ihan normaalisti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkossa ei kannata harrastaa seksiä vähintään kolmeen kuukauteen uuden miehen kanssa. Tapaamisia VAIN julkisilla paikoilla, juhlissa tms. Ei mitään kyläilyjä toisten luokse. Kaveripiirin vaihtoa olisin myös ehdottanut, mutta se olikin ilmeisesti jo tapahtunut.

(Seuraavaksi joku vinkuu, että naisetkin tykkäävät seksistä ja miksi pitäisi pidättäytyä, kyllä seksi kuuluu tutustusmisvaiheeseen, en missään nimessä aio olla ilman paria kuukautta!!!)

Kannattaa myös suhtautua todella kriittisesti kaikenlaisiin tulevaisuuspuheisiin. Monet miehet koukuttavat naisen (eli manipuloivat) emotionaalisesti maalailemalla kuvia ruusuisesta, yhteisestä tulevaisuudesta. Tyyliin "Sä oot just kaikkea sitä, mitä haluan tulevalta vaimolta" tai "Sitten kun me mennään sinne ja tehdään se ja se juttu yhdessä, niin..." Moni nainen menee ihan sekaisin tällaisesta ja uskoo, että se on hyvä merkki ja että mies on kiinnostunut vakavasta suhteesta.

Englanninkielisillä on hyvä sanonta: Talk is cheap. Kuka tahansa voi sanoa mitä tahansa, koska puhuminen ei vaadi ihmiseltä mitään, mutta oikeasti vain teoilla on väliä. Mitä enemmän mies on valmis tekemään puolestasi, sitä vakavemmin hän on liikkeellä. Ei nyt tietenkään kannata hyppyyttää miestä naurettavan paljon, mutta vähän voi testailla, jääkö kaikki vain sanojen tasolle vai tekeekö mies myös jotain asioiden eteen, onko valmis auttamaan sinua jne. 

Entä oletko sellainen vaatimaton nainen, joka ei missään nimessä halua olla kenellekään vaivaksi tai vaikuttaa "hankalalta"? Joka aina ymmärtää eikä halua vaatia liikaa miehiltä, koska olet pärjäävä ja reilu tyyppi? Jota ei haittaa viime hetken peruutukset? Tai jolle sopii, että mies tulee käymään luonasi illalla (panemassa sinua), vaikka hänestä ei ole muuten kuulunut hetkeen, koska on ollut vähän kiireitä? Tai kun mies sanoo, että voidaanko sittenkin viettää koti-ilta ja tuotko pizzaa tullessasi, niin sanot vain, että toki, etkä näytä miehelle pettymystäsi?

Tällaisesta luonteenpiirteestä sinun täytyy pyrkiä eroon. Miehet eivät kunnioita liian helppoja ja vaatimattomia naisia, vaikka naisten mielestä tuollainen helppo, rento, ymmärtävä luonne olisikin kaiken järjen mukaan myönteinen juttu. 

Itse en ainakaan jaksaisi tuollaisia typeriä pelejä ja seksillä pelaamista. En ole mennyt ekoilla treffeillä sänkyyn tuntemattoman kanssa, mutta aika nopeasti kuitenkiin, jos toiseen on ihastunut ja tuntee vetoa. Vielä kertaakaan ei ole käynyt niin, että juttu olisi loppunut siihen. Nykyinen suhde (tosin ennestään työn puolesta tutun miehen kanssa) alkoi niin, että ekoilla treffeillä harrastettiin seksiä.

Kuulostaa ihan luonnottomalta, että jos tapailee tai jopa seurustelee toisen kanssa, pitäisi kuukausikaupalla tavata vain jossain kahviloissa, ravintoloissa, museoissa ja kävelylenkeillä, ja istua loputtomiin jossain leffateattereissa. Jopa uuden ystävän tai kaverin kutsuisi huomattavasti aikaisemmin kotiinsa, niin tuntuu ihan oudolta, että seurustelukumppani pidettäisiin noin etäällä. En myöskään itse haluaisi tai jaksaisi tuollaista julkisella paikalla deittailua loputtomiin.

Antaisin sitä paitsi itsestäni ihan vääränlaisen kuvan, jos esittäisin, että minulla on estoja tai odotteluperiaatteita seksin suhteen, ja jos oikeasti tuntisinkin seksuaalista halua kumppania kohtaan, antaisin jatkuvalla odotuttamisella kuvan joko siitä, että pelaan seksillä tai että en oikeasti haluakaan niin paljon. En myöskään usko, että olisin samalla aaltopituudella miehen kanssa, joka haluaa naisen pelaavan tuollaisia pelejä.

Sydänsuruja ei ole ikinä tullut sen vuoksi, että on harrastettu seksiä. Minulle on tullut sydänsuruja kyllä, mutta ne ovat tulleet tilanteissa, joissa itse on ollut yksipuolisen ihastunut. Erot ovat olleet surullisia, mutta lopulta niistäkin suhteista on jäänyt lämpimät muistot. En itse suosittele seksillä pelailuja omien halujen ja oman tyylin vastaisesti. Toki odottelu on ihan ok, jos kokee, että ei ole valmis, mutta en itse jaksaisi deittailussa tuollaisia roolileikkejä tyyliin "mies vonkaa ja nainen estelee". 

En tiedä minkä ikäinen olet, mutta minusta tuntuu 80-luvulla syntyneenä miehenä, että nykyään suurin osa nimenomaisesti pelaa noita pelejä. Itse en ymmärrä tuollaista lapsellista sekoilua ollenkaan.

Kyllä minulla ainakin se ihastuminen ja halu loppuu sellaiseen naiseen hyvin nopeaan, joka yrittää minua kontrolloida ja alistaa seksillä siten, että sillä estelyllä tavallaan lytätään minun seksuaalinen haluni sitä naista kohtaan.

Eihän tollasessa ole mitään järkeä.

Siinähän on tarkoitus tutustua rauhassa! Voihan sitä seksiä harrastaa jonkun toisen kanssa sillä aikaa.

Jotenkin luonnotonta, että on kiinnostunut yhdestä, mutta ei missään tapauksessa harrasta seksiä hänen kanssaan, vaan kaikkien niiden, jotka eivät kiinnosta. No, kai joillekin sitten sopii sellainenkin... Miten seksi häiritsee tutustumista?

Tervetuloa mielisairaalle 2020-luvulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkossa ei kannata harrastaa seksiä vähintään kolmeen kuukauteen uuden miehen kanssa. Tapaamisia VAIN julkisilla paikoilla, juhlissa tms. Ei mitään kyläilyjä toisten luokse. Kaveripiirin vaihtoa olisin myös ehdottanut, mutta se olikin ilmeisesti jo tapahtunut.

(Seuraavaksi joku vinkuu, että naisetkin tykkäävät seksistä ja miksi pitäisi pidättäytyä, kyllä seksi kuuluu tutustusmisvaiheeseen, en missään nimessä aio olla ilman paria kuukautta!!!)

Kannattaa myös suhtautua todella kriittisesti kaikenlaisiin tulevaisuuspuheisiin. Monet miehet koukuttavat naisen (eli manipuloivat) emotionaalisesti maalailemalla kuvia ruusuisesta, yhteisestä tulevaisuudesta. Tyyliin "Sä oot just kaikkea sitä, mitä haluan tulevalta vaimolta" tai "Sitten kun me mennään sinne ja tehdään se ja se juttu yhdessä, niin..." Moni nainen menee ihan sekaisin tällaisesta ja uskoo, että se on hyvä merkki ja että mies on kiinnostunut vakavasta suhteesta.

Englanninkielisillä on hyvä sanonta: Talk is cheap. Kuka tahansa voi sanoa mitä tahansa, koska puhuminen ei vaadi ihmiseltä mitään, mutta oikeasti vain teoilla on väliä. Mitä enemmän mies on valmis tekemään puolestasi, sitä vakavemmin hän on liikkeellä. Ei nyt tietenkään kannata hyppyyttää miestä naurettavan paljon, mutta vähän voi testailla, jääkö kaikki vain sanojen tasolle vai tekeekö mies myös jotain asioiden eteen, onko valmis auttamaan sinua jne. 

Entä oletko sellainen vaatimaton nainen, joka ei missään nimessä halua olla kenellekään vaivaksi tai vaikuttaa "hankalalta"? Joka aina ymmärtää eikä halua vaatia liikaa miehiltä, koska olet pärjäävä ja reilu tyyppi? Jota ei haittaa viime hetken peruutukset? Tai jolle sopii, että mies tulee käymään luonasi illalla (panemassa sinua), vaikka hänestä ei ole muuten kuulunut hetkeen, koska on ollut vähän kiireitä? Tai kun mies sanoo, että voidaanko sittenkin viettää koti-ilta ja tuotko pizzaa tullessasi, niin sanot vain, että toki, etkä näytä miehelle pettymystäsi?

Tällaisesta luonteenpiirteestä sinun täytyy pyrkiä eroon. Miehet eivät kunnioita liian helppoja ja vaatimattomia naisia, vaikka naisten mielestä tuollainen helppo, rento, ymmärtävä luonne olisikin kaiken järjen mukaan myönteinen juttu. 

Itse en ainakaan jaksaisi tuollaisia typeriä pelejä ja seksillä pelaamista. En ole mennyt ekoilla treffeillä sänkyyn tuntemattoman kanssa, mutta aika nopeasti kuitenkiin, jos toiseen on ihastunut ja tuntee vetoa. Vielä kertaakaan ei ole käynyt niin, että juttu olisi loppunut siihen. Nykyinen suhde (tosin ennestään työn puolesta tutun miehen kanssa) alkoi niin, että ekoilla treffeillä harrastettiin seksiä.

Kuulostaa ihan luonnottomalta, että jos tapailee tai jopa seurustelee toisen kanssa, pitäisi kuukausikaupalla tavata vain jossain kahviloissa, ravintoloissa, museoissa ja kävelylenkeillä, ja istua loputtomiin jossain leffateattereissa. Jopa uuden ystävän tai kaverin kutsuisi huomattavasti aikaisemmin kotiinsa, niin tuntuu ihan oudolta, että seurustelukumppani pidettäisiin noin etäällä. En myöskään itse haluaisi tai jaksaisi tuollaista julkisella paikalla deittailua loputtomiin.

Antaisin sitä paitsi itsestäni ihan vääränlaisen kuvan, jos esittäisin, että minulla on estoja tai odotteluperiaatteita seksin suhteen, ja jos oikeasti tuntisinkin seksuaalista halua kumppania kohtaan, antaisin jatkuvalla odotuttamisella kuvan joko siitä, että pelaan seksillä tai että en oikeasti haluakaan niin paljon. En myöskään usko, että olisin samalla aaltopituudella miehen kanssa, joka haluaa naisen pelaavan tuollaisia pelejä.

Sydänsuruja ei ole ikinä tullut sen vuoksi, että on harrastettu seksiä. Minulle on tullut sydänsuruja kyllä, mutta ne ovat tulleet tilanteissa, joissa itse on ollut yksipuolisen ihastunut. Erot ovat olleet surullisia, mutta lopulta niistäkin suhteista on jäänyt lämpimät muistot. En itse suosittele seksillä pelailuja omien halujen ja oman tyylin vastaisesti. Toki odottelu on ihan ok, jos kokee, että ei ole valmis, mutta en itse jaksaisi deittailussa tuollaisia roolileikkejä tyyliin "mies vonkaa ja nainen estelee". 

En tiedä minkä ikäinen olet, mutta minusta tuntuu 80-luvulla syntyneenä miehenä, että nykyään suurin osa nimenomaisesti pelaa noita pelejä. Itse en ymmärrä tuollaista lapsellista sekoilua ollenkaan.

Kyllä minulla ainakin se ihastuminen ja halu loppuu sellaiseen naiseen hyvin nopeaan, joka yrittää minua kontrolloida ja alistaa seksillä siten, että sillä estelyllä tavallaan lytätään minun seksuaalinen haluni sitä naista kohtaan.

Eihän tollasessa ole mitään järkeä.

Siinähän on tarkoitus tutustua rauhassa! Voihan sitä seksiä harrastaa jonkun toisen kanssa sillä aikaa.

Jotenkin luonnotonta, että on kiinnostunut yhdestä, mutta ei missään tapauksessa harrasta seksiä hänen kanssaan, vaan kaikkien niiden, jotka eivät kiinnosta. No, kai joillekin sitten sopii sellainenkin... Miten seksi häiritsee tutustumista?

Puhutaan parista kuukaudesta, ei ei missään tapauksessa. Idea oli tutustua toisen aikeisiin ja hänen ihmisenä. Seksi on intiimiä ja herättää tunteita, olisi hyvä tietää millainen ihminen se on johon tunteita alkaa kohdistua.

Seksiä tietysti voisi harrastaa kerran jos se monelle on kynnyskysymys että sitä pitää olla heti jotta nähdään sopiiko värkit yhteen. Sen jälkeen sitten 2-3 kk ilman, takaisinveto, ja tutustutaan. Pitäisin tätä mahdollisena mutta erikoisena menettelytapana. Ehkä Suomessa pitää toimia näin ja mennään sänkyyn nopeasti, koska harva meillä ymmärtää mitä tarkoitetaan tutustumisella?

Jostain syystähän sä vedät puoleesi tuollaisia miehiä ja (anteeksi vaan) annat kohdella itseäsi huonosti. Et osaa tunnista aitoja tunteita, rehellisyyttä ja arvostusta vedätyksestä ja hyväksikäytöstä. Lue käytöstä, älä vain kuuntele suuria sanoja.

Mitä se suhde on pitänyt sisällään näiden miesten kanssa? Oletteko liikkuneet paljon yhdessä julkisesti, tavanneet miehen perheen ja ystäviä? Onko mies ollut apunasi ja tukenasi kun olet sitä tarvinnut? Jos hän on tehnyt lupauksia, onko ne pitäneet? Kyllä sen huomaa jos toinen on tosissaan ja jos taas ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkossa ei kannata harrastaa seksiä vähintään kolmeen kuukauteen uuden miehen kanssa. Tapaamisia VAIN julkisilla paikoilla, juhlissa tms. Ei mitään kyläilyjä toisten luokse. Kaveripiirin vaihtoa olisin myös ehdottanut, mutta se olikin ilmeisesti jo tapahtunut.

(Seuraavaksi joku vinkuu, että naisetkin tykkäävät seksistä ja miksi pitäisi pidättäytyä, kyllä seksi kuuluu tutustusmisvaiheeseen, en missään nimessä aio olla ilman paria kuukautta!!!)

Kannattaa myös suhtautua todella kriittisesti kaikenlaisiin tulevaisuuspuheisiin. Monet miehet koukuttavat naisen (eli manipuloivat) emotionaalisesti maalailemalla kuvia ruusuisesta, yhteisestä tulevaisuudesta. Tyyliin "Sä oot just kaikkea sitä, mitä haluan tulevalta vaimolta" tai "Sitten kun me mennään sinne ja tehdään se ja se juttu yhdessä, niin..." Moni nainen menee ihan sekaisin tällaisesta ja uskoo, että se on hyvä merkki ja että mies on kiinnostunut vakavasta suhteesta.

Englanninkielisillä on hyvä sanonta: Talk is cheap. Kuka tahansa voi sanoa mitä tahansa, koska puhuminen ei vaadi ihmiseltä mitään, mutta oikeasti vain teoilla on väliä. Mitä enemmän mies on valmis tekemään puolestasi, sitä vakavemmin hän on liikkeellä. Ei nyt tietenkään kannata hyppyyttää miestä naurettavan paljon, mutta vähän voi testailla, jääkö kaikki vain sanojen tasolle vai tekeekö mies myös jotain asioiden eteen, onko valmis auttamaan sinua jne. 

Entä oletko sellainen vaatimaton nainen, joka ei missään nimessä halua olla kenellekään vaivaksi tai vaikuttaa "hankalalta"? Joka aina ymmärtää eikä halua vaatia liikaa miehiltä, koska olet pärjäävä ja reilu tyyppi? Jota ei haittaa viime hetken peruutukset? Tai jolle sopii, että mies tulee käymään luonasi illalla (panemassa sinua), vaikka hänestä ei ole muuten kuulunut hetkeen, koska on ollut vähän kiireitä? Tai kun mies sanoo, että voidaanko sittenkin viettää koti-ilta ja tuotko pizzaa tullessasi, niin sanot vain, että toki, etkä näytä miehelle pettymystäsi?

Tällaisesta luonteenpiirteestä sinun täytyy pyrkiä eroon. Miehet eivät kunnioita liian helppoja ja vaatimattomia naisia, vaikka naisten mielestä tuollainen helppo, rento, ymmärtävä luonne olisikin kaiken järjen mukaan myönteinen juttu. 

Itse en ainakaan jaksaisi tuollaisia typeriä pelejä ja seksillä pelaamista. En ole mennyt ekoilla treffeillä sänkyyn tuntemattoman kanssa, mutta aika nopeasti kuitenkiin, jos toiseen on ihastunut ja tuntee vetoa. Vielä kertaakaan ei ole käynyt niin, että juttu olisi loppunut siihen. Nykyinen suhde (tosin ennestään työn puolesta tutun miehen kanssa) alkoi niin, että ekoilla treffeillä harrastettiin seksiä.

Kuulostaa ihan luonnottomalta, että jos tapailee tai jopa seurustelee toisen kanssa, pitäisi kuukausikaupalla tavata vain jossain kahviloissa, ravintoloissa, museoissa ja kävelylenkeillä, ja istua loputtomiin jossain leffateattereissa. Jopa uuden ystävän tai kaverin kutsuisi huomattavasti aikaisemmin kotiinsa, niin tuntuu ihan oudolta, että seurustelukumppani pidettäisiin noin etäällä. En myöskään itse haluaisi tai jaksaisi tuollaista julkisella paikalla deittailua loputtomiin.

Antaisin sitä paitsi itsestäni ihan vääränlaisen kuvan, jos esittäisin, että minulla on estoja tai odotteluperiaatteita seksin suhteen, ja jos oikeasti tuntisinkin seksuaalista halua kumppania kohtaan, antaisin jatkuvalla odotuttamisella kuvan joko siitä, että pelaan seksillä tai että en oikeasti haluakaan niin paljon. En myöskään usko, että olisin samalla aaltopituudella miehen kanssa, joka haluaa naisen pelaavan tuollaisia pelejä.

Sydänsuruja ei ole ikinä tullut sen vuoksi, että on harrastettu seksiä. Minulle on tullut sydänsuruja kyllä, mutta ne ovat tulleet tilanteissa, joissa itse on ollut yksipuolisen ihastunut. Erot ovat olleet surullisia, mutta lopulta niistäkin suhteista on jäänyt lämpimät muistot. En itse suosittele seksillä pelailuja omien halujen ja oman tyylin vastaisesti. Toki odottelu on ihan ok, jos kokee, että ei ole valmis, mutta en itse jaksaisi deittailussa tuollaisia roolileikkejä tyyliin "mies vonkaa ja nainen estelee". 

En tiedä minkä ikäinen olet, mutta minusta tuntuu 80-luvulla syntyneenä miehenä, että nykyään suurin osa nimenomaisesti pelaa noita pelejä. Itse en ymmärrä tuollaista lapsellista sekoilua ollenkaan.

Kyllä minulla ainakin se ihastuminen ja halu loppuu sellaiseen naiseen hyvin nopeaan, joka yrittää minua kontrolloida ja alistaa seksillä siten, että sillä estelyllä tavallaan lytätään minun seksuaalinen haluni sitä naista kohtaan.

Eihän tollasessa ole mitään järkeä.

Siinähän on tarkoitus tutustua rauhassa! Voihan sitä seksiä harrastaa jonkun toisen kanssa sillä aikaa.

Jotenkin luonnotonta, että on kiinnostunut yhdestä, mutta ei missään tapauksessa harrasta seksiä hänen kanssaan, vaan kaikkien niiden, jotka eivät kiinnosta. No, kai joillekin sitten sopii sellainenkin... Miten seksi häiritsee tutustumista?

Puhutaan parista kuukaudesta, ei ei missään tapauksessa. Idea oli tutustua toisen aikeisiin ja hänen ihmisenä. Seksi on intiimiä ja herättää tunteita, olisi hyvä tietää millainen ihminen se on johon tunteita alkaa kohdistua.

Seksiä tietysti voisi harrastaa kerran jos se monelle on kynnyskysymys että sitä pitää olla heti jotta nähdään sopiiko värkit yhteen. Sen jälkeen sitten 2-3 kk ilman, takaisinveto, ja tutustutaan. Pitäisin tätä mahdollisena mutta erikoisena menettelytapana. Ehkä Suomessa pitää toimia näin ja mennään sänkyyn nopeasti, koska harva meillä ymmärtää mitä tarkoitetaan tutustumisella?

Kuka harrastaa seksiä nähdäkseen "sopiiko värkit yhteen"? Itse ainakin harrastan seksiä, jos toisen kanssa on seksuaalista vetovoimaa ja tilanne etenee luontevasti seksiin. Ei se ole mikään projekti, joka joko hoidetaan alta pois tai jota "kokeillaan" kuin jotain uutta liikuntalajia. Minulla ei ole kyllä tunteet heränneet ikinä vain sen takia, että on harrastettu seksiä. Ja itse tiedän vasta pitemmän ajan kuluttua, kuinka vakavan suhteen haluan toisen kanssa - toisaalta minua ei se kyllä haittaakaan, jos joku juttu jää pelkkään seksiin tai vaikka kevytsuhteeksi. Pitkä ja vakiintunut suhde on toki ihanne, mutta en itsekään halua sellaista kaikkien kanssa, joiden kanssa seksuaalista vetovoimaa on, vaan siihen vaaditaan paljon muutakin.

Mulla oli nuorena sama. Kolme exääni perusti perheen minun jälkeeni. Olin ilmeisesti liian villin ja huolettoman oloinen, enkä vaatinut näiltä miehiltä juuri mitään. Kaikki kolme tosin tuli muutaman vuoden sisällä itkemään perääni. Kaikilla myös tuntui olevan aika stereotyyppinen käsitys äidiksi soveltuvasta ihmisestä, ja heidän uudet naisystävänsä pitivätkin aika hyvin jöötä ja huolehtivat miestensä asioista. Itse olen ajatellut niin, että miehen pitää itse osata hoitaa asiansa, ja sellaisen kanssa olenkin viimeiset 15 vuotta ollut.

Ap:han on väistänyt luodin, kun tuollainen sivusuhdetta pitävä mulkero on valinnut sen toisen. Ap, oletko miettinyt että ehkä vika onkin miesmaussasi? Ihastut kusipäihin.

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli nuorena sama. Kolme exääni perusti perheen minun jälkeeni. Olin ilmeisesti liian villin ja huolettoman oloinen, enkä vaatinut näiltä miehiltä juuri mitään. Kaikki kolme tosin tuli muutaman vuoden sisällä itkemään perääni. Kaikilla myös tuntui olevan aika stereotyyppinen käsitys äidiksi soveltuvasta ihmisestä, ja heidän uudet naisystävänsä pitivätkin aika hyvin jöötä ja huolehtivat miestensä asioista. Itse olen ajatellut niin, että miehen pitää itse osata hoitaa asiansa, ja sellaisen kanssa olenkin viimeiset 15 vuotta ollut.

Tämä. Ap on vain väistänyt mieslapsiluodin. Pitäkööt sellaiset mammat nämä miehet, jotka haluavat määrätä kaikesta (ja ihmetellä täällä kun mies ei itse tee/osaa/tajua mitään).

Nykyajan miehet sitoutuu naisessa rahaan ja statukseen?

Passion is always a mystery and unaccountable, and unfortunately there is no doubt that life does not spare its purest children; often it is just the most deserving people who cannot help loving those that destroy them."

Hermann Hesse

Parempi olisi olla yksin. Olin itsekin muutaman vuoden ns. vapaana ja tuntui, että olisipa joku suhde. No, nyt on. Lihava, sairaalloisen mustasukkainen vaimo syötää minua lähes pakolla samanlaiseksi pullukaksi kuin itsekin on. Onneksi on jo ikää ettei tarvitse kärsiä tätä 50 vuotta. 

Sanoisin ettei vain ole vielä sattunut helmi kohdalle. Täytyy toki itsekin tehdä itsetutkiskelua, mutta sitähän tämänkin aloituksen aihe juuri on. 

Minä tapasin mr.vääriävalintoja tuonne 35-vuotiaaksi asti, mutta sitten onnisti. 

Itselläni isoin nimittävä tekijä oli  se että tapailemani miehet eivät oikein pystyneet olemaan rehellisiä eikä sanansa mittaisia, ja nämä ovat ne ykkösvaatimukset. Toki esittivät aluksi näitä, mutta ei mennyt aikaakaan kun totuus tuli esiin. 

Muutaman kerran kävi noinkin, että minun jälkeeni kyllä löytyi heti "loppuelämän rakkaudet" mutta vuodet toivat esiin senkin että sitten erottiinkin vauvavuotena, tms.

Minulle tärkeimpiä asioita on se että  meidän suhde on tärkein, ja että kunnioitusta ja halua olla yhdessä löytyy. 

Muutaman kerran harmittikin, varsinkin silloin kun olin tutustumisasteella erään miehen kanssa, mutta sitten kiilasikin jostain ohi nainen joka oli nopeampi. Näin kävi  kun ystävystyin erään miehen kanssa, ja kemiaa oli, mutta hän oli vielä naimisissa, vaikkakin eroamassa. Hän olisi halunnut suudella mutta minä en halunnut naimisissaolevaa miestä suudella. Oletin että katsomme miten käy kun hän on eronnut, mutta joku nainen olikin silmät kiiluen lähtenyt tämän naimisissaolevan miehen matkaan, ja minä jäin ns. lehdelle soittelemaan.  Sinänsä ihan sama, koska en olisi  suostunut au-suhteeseen, mutta kyllä se silloin harmitti.

On kokemusta mullakin tuosta

Vierailija kirjoitti:

Ap:han on väistänyt luodin, kun tuollainen sivusuhdetta pitävä mulkero on valinnut sen toisen. Ap, oletko miettinyt että ehkä vika onkin miesmaussasi? Ihastut kusipäihin.

Kusipäämiehet on just kaikkein parhaimpia. Ne ovat yleensä hyvännäköisiä, estottomia ja hyviä sängyssä, arvaamattomia (eli ei tylsiä) ja sosiaalisia.