Kirja josta et pitänyt?
Mistä kirjasta et pitänyt kun luit? Perustelut olisi myös kiva jottei tule pelkkää kirjalistaa. :)
Kommentit (94)
Oppiainekirjoista kouluaikoinani.
Mä en tunne oppivani paljon mitään kirjoista.
Vierailija kirjoitti:
Ihan helvetisti sensuroitavaa ja sensitiivisyys tarkastajille hommia😅
Siinähän voi työllistää kaikki intersektionaaliset tohtorit töihin👍
Vierailija kirjoitti:
Oppiainekirjoista kouluaikoinani.
Mä en tunne oppivani paljon mitään kirjoista.
Sama. Mä opin paljon enemmän monisteista koulussa Pirkkalassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raamattu. En sano trollina, onhan siellä jotain hyviä tarinoita kuten Laupias Samarialainen mutta iso osa on liian ahdasmielistä meikäläiselle. Onhan se tietty vanha kirja.
Raamattu pitäisi kieltää.
Olen tuo jolle vastasit. En kannata kirjojen kieltämistä. Olen vain eri mieltä sisällön kanssa. Naisena varsinkin tuntui kurjalta ne kohdat missä sanottiin että ottakaa väkisin kukistamanne kansan naiset itsellenne jne. kaikki naisvihaiset kohdat. Tuntuu kurjalta mitä kaikkea naiset on saaneet kestää koko ihmiskunnan historian ajan. Mutta myös liian ahdasmielistä ja uhkailevaa tekstiä yleensäkin.
En kannata kirjojen kieltämistä, fasismilta haiskahtaa se, ihmisten täytyy vain itse käyttää arviointikykyään. Kaikenlaiset eheytymisterapiat ja muut sellaiset missä lyödään Raamatulla lasta päähän ja pelotellaan pitäisi toki kieltää, sehän on jo pahoinpitelyä.
Camusin Sivullinen. Klassikko, joka ei koskettanut eikä herättänyt ajatuksia. Onneksi lyhyt.
Hemingway voitas sensuroida. Toksinen maskuliini.
Iida Rauman Hävitys. Psykologisesti ennalta-arvattava (muotitauti dissosiaatio), iloton ja ylipitkä. Kirja on saanut kiitosta että vihdoinkin joku uskaltaa kirjoittaa tästä "vaietusta ongelmasta", kun opettaja rääkkää lapsia. Lyhyt muisti on ihmisillä, joiden mielestä aihe on jotenkin uusi kirjallisuudessa tai muuten vaiettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raamattu. En sano trollina, onhan siellä jotain hyviä tarinoita kuten Laupias Samarialainen mutta iso osa on liian ahdasmielistä meikäläiselle. Onhan se tietty vanha kirja.
Raamattu pitäisi kieltää.
Olen tuo jolle vastasit. En kannata kirjojen kieltämistä. Olen vain eri mieltä sisällön kanssa. Naisena varsinkin tuntui kurjalta ne kohdat missä sanottiin että ottakaa väkisin kukistamanne kansan naiset itsellenne jne. kaikki naisvihaiset kohdat. Tuntuu kurjalta mitä kaikkea naiset on saaneet kestää koko ihmiskunnan historian ajan. Mutta myös liian ahdasmielistä ja uhkailevaa tekstiä yleensäkin.
En kannata kirjojen kieltämistä, fasismilta haiskahtaa se, ihmisten täytyy vain itse käyttää arviointikykyään. Kaikenlaiset eheytymisterapiat ja muut sellaiset missä lyödään Raamatulla lasta päähän ja pelotellaan pitäisi toki kieltää, sehän on jo pahoinpitelyä.
Miehiä ei onneksi raamatussa kohdella kaltoin. Terv. Mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raamattu. En sano trollina, onhan siellä jotain hyviä tarinoita kuten Laupias Samarialainen mutta iso osa on liian ahdasmielistä meikäläiselle. Onhan se tietty vanha kirja.
Raamattu pitäisi kieltää.
Olen tuo jolle vastasit. En kannata kirjojen kieltämistä. Olen vain eri mieltä sisällön kanssa. Naisena varsinkin tuntui kurjalta ne kohdat missä sanottiin että ottakaa väkisin kukistamanne kansan naiset itsellenne jne. kaikki naisvihaiset kohdat. Tuntuu kurjalta mitä kaikkea naiset on saaneet kestää koko ihmiskunnan historian ajan. Mutta myös liian ahdasmielistä ja uhkailevaa tekstiä yleensäkin.
En kannata kirjojen kieltämistä, fasismilta haiskahtaa se, ihmisten täytyy vain itse käyttää arviointikykyään. Kaikenlaiset eheytymisterapiat ja muut sellaiset missä lyödään Raamatulla lasta päähän ja pelotellaan pitäisi toki kieltää, sehän on jo pahoinpitelyä.
Miehiä ei onneksi raamatussa kohdella kaltoin. Terv. Mies
Miten niin? Olihan Juudas mies? Ei kai se ollut nainen, sekin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ida Rauman Häpeä ja kaikki Kinnusen kirjat.
Kuka on Ida Rauma?
Mutta Iida Rauma on kirjoittanut teoksen Hävitys.
Jaa jaa, ja kukako Kinnunen? Useita kirjailijoita löytyy sillä sukunimellä.
Just se Hinuri-Tommi jolle teidän tanttojen pikkuhousut kostuu.
Tommi!
Mahtaa pers-ulia hatuttaa, että on olemassa Tommin kaltaisia MIEHIÄ!
Tommi Kinnusen naiskuvaukset ovat mielestäni pohjimmiltaan naisvihamielisiä. Ei pahalla.
Tere Vadénin Viettelevä politiikka ja Vallankumous. Kirjailija on monessa mukana ollut ja ilmeisesti arvostettu suomalainen filosofi, mutta etenkään jälkimmäinen kirja ei napannut yhtään. En muista, mistä siinä edes oli kyse, jos mistään, mutta jotenkin se on jäänyt erityisesti mieleeni kirjana, jonka mieluummin jätti kesken.
Myöskään Minna Salamin Aistien viisautta en voi suositella. Kirja koostui muistaakseni lähinnä kirjailijan oudoista ajatuksista tiedon ja vallan luonteesta, mustan feminismin historiasta ja melko suuresta määrästä omakohtaisia kokemuksia ja muuta rönsyilyä. En ihan tarkalleen muista, että mikä kirjoittajan näkemyksissä vallasta ja tiedosta minua hiersi, mutta en siis kyseisen opuksen pohjalta olisi ollut vaatimassa oppikirjoja laitettavan uusiksi. Kai osuus mustan feminismin historiasta oli jossain määrin opettavainen, vaikka en varsinaisesti muistakkaan monia esitellyistä ajatuksista kompanneenikaan.
Milan Kunderan Olemisen sietämätön keveys. En nyt osaa antaa mitään hirveän hyviä perusteluja, koska siitä on jo aikaa, kun sen luin. En jotenkin ymmärtänyt koko kirjaa enkä päässyt siihen sisälle.
Jankuttamiseksi ja trollailuksi meni tämäkin ketju.
Ilkka Remeksen tuotanto. Juoni kuin Hollywood-ohjeistuksen mukainen, mahtipontinen ja ennalta-arvattava, koko ajan tietää mitä seuraavaksi tapahtuu. Kun yhden on lukenut on lukenut kaikki.
Sophien valinta. Oli todella epäselvästi kirjoitettu. Tai sitten vain suomennettu todella huonosti. Olisi voinut olla parempi jos olisin lukenut englanniksi. Jäi mieleen kohta missä kerrotaan että Sophie oli menettänyt hampaansa vankileirillä mutta seuraavassa luvussa se naapurinpoika ihaili Sophien helmenvalkoista hammasrivistöä. Elokuva oli hyvä.
Tiedän että tätä ei kysytty mutta Schindlerin lista on yhtä loistava niin kirjana kuin elokuvanakin.
Suurin osa Sofi Oksasen kirjoista tuli nyt aluksi mieleen. En voi sietää kirjoja, joissa hypitään eri aikakausien ja eri henkilöiden välillä, eikä juoni etene loogisen kronologisesti. Kärsivällisyyteni ei riitä seuraamaan monia samanaikaisia juonia ja löytämään niistä sitä punaista lankaa.
Härkösen Häräntappoase. Raivostuttava.
Moni vanhan ajan muka "must read" klassikko, kuten vaikka Punainen poni, Sieppari ruispellossa, Seitsemän veljestä, Taru sormusten herrasta, Silmarillion, Sinuhe egyptiläinen, Rikos ja rangaistus, Anna Karenina, Liisa ihmemaassa jne. Hienoa tarinointia, hienoja yksityiskohtia, ylipäänsä upeaa kerrontaa, mutta kun ei kolahda, niin ei vain kolahda. Nykypäivän Harry Potterit eivät myöskään ole minulle tarkoitettuja, vaikka kylläkin arvostan kirjailijaa, kuten arvostan myös mainitsemieni "inhokkikirjojen" kirjoittajia. Noista vain en pidä esimerkiksi vanhahtavan kielen tai tiettyyn aikaan sidonnaisen kirjailijan kirjoittamistyylin vuoksi. Luen kirjan myös aina alkuperäiskielellä ensin, jos kielitaidollani vain mahdollista, eli kääntäjänkään vika ei ole kyseessä. Arvostan kyllä kirjailijoita, myös noiden teosten ja useiden vastaavien takana olevia, siitä ei ole kyse, vaan vain siitä, että pitkästyn usein tarinassa edetessäni tietyntyylisen kirjoitustyylin seurassa, eikä genrekään ratkaise tässä, saati aikamuodot tai kertojan persoonat.
Paljon on myös kirjailijoita kirjoineen, joiden tarinoista en pidä saati edes arvosta heitä kirjailijoina, mutta en halua ketään kirjaa julkaissutta haukkua. Makuasia tämä kuitenkin on.
Ihan helvetisti sensuroitavaa ja sensitiivisyys tarkastajille hommia😅