Kirja josta et pitänyt?
Mistä kirjasta et pitänyt kun luit? Perustelut olisi myös kiva jottei tule pelkkää kirjalistaa. :)
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Jari Tervon kirjat.
finlandia ehdokas, minun sukuni tarina, on aivan mahtava kirja! Huumoria jännitystä draamaa kaikkea! Luin tämän joskus 15 vuotta sitten
Vierailija kirjoitti:
Runokirjoihin en kajoa.
Voi taivas sitä liirunlaarumia.
"Kaiken kantanut kausi kumartaa / hiljaa kääntyvä aika katsoo myötä / Taivaalla taittuvat tiehyet / muinaisten tinojen toteutuneet taiat / Uudemman ajan tiiviimmät terälehdet...."
🤭 Näyte "Suomi 100" runosta.
Ei perskules. Useimmat runot kuulostavt siltä kuin olisi sattumanvaraisesti nosteltu sanoja jostain kiposta.
Vierailija kirjoitti:
Harry Potter. Halusin nähdä, miksi siitä tuli niin suosittu.
Kirjoitustyyli oli todella yksinkertainen. Sitten tajusin, että sehän olikin lasten- ja/tai nuortenkirja, joten ei kait sen kuulukaan mikään kaunokirjallinen mestariteos olla.
Luinkin sitten vain alun ja mm. juna-asemakohtauksen, koska kirjoittelevana ihmisenä halusin nähdä, kuinka kirjailija on kuvannut yliluonnollisia yms. asioita. No ei kovin hyvin. Kyllä on tullut raha helpolla kirjailijalle.
Ilman Ralph Fiennesiä en tietäisi Harry Potterista kuin nimen. Fiennesin takia olen veljenpojan kanssa katsellut Potter leffoja ja ollaan luettu niitä kirjoja. Mutta joo, ovat selvästi lastenkirjoja. Ihmettelen kanssa niiden suosiota. Aikuiselle sama kuin lukisi lapsuuden Neiti etsiviä tai Pupu Tupunaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vares,melkein pelkkää juopottelua eikä dekkari.
Paljon sensuroitavaa.
Pelkkää juomista ja naimista. Jonkinlainen surkea juoni on saatu kehrättyä siihen sekaan.
Unelmaero 2.0
Se eka kirja oli ihan viihdyttävä, mutta tuo oli huono.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Runokirjoihin en kajoa.
Voi taivas sitä liirunlaarumia.
Taidan ostaa sulle lahjaksi ROUVA Jenni Haukion kootut runoilut:D Ja noista sen värssyistä puhutaan ihan kuin olisi itse Shakespeare asialla vaan sen takia että on naimisissa presidentin kanssa. Muuten kukaan ei viittais kintaallakaan.
Säästä rahas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Runokirjoihin en kajoa.
Voi taivas sitä liirunlaarumia.
"Kaiken kantanut kausi kumartaa / hiljaa kääntyvä aika katsoo myötä / Taivaalla taittuvat tiehyet / muinaisten tinojen toteutuneet taiat / Uudemman ajan tiiviimmät terälehdet...."
🤭 Näyte "Suomi 100" runosta.
Ei perskules. Useimmat runot kuulostavt siltä kuin olisi sattumanvaraisesti nosteltu sanoja jostain kiposta.
Kai toi on vitsi?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Runokirjoihin en kajoa.
Voi taivas sitä liirunlaarumia.
Taidan ostaa sulle lahjaksi ROUVA Jenni Haukion kootut runoilut:D Ja noista sen värssyistä puhutaan ihan kuin olisi itse Shakespeare asialla vaan sen takia että on naimisissa presidentin kanssa. Muuten kukaan ei viittais kintaallakaan.
Säästä rahas.
Totta. Taidan sittenkin pölliä sen.
Jos kirja on huono niin en lue sitä. Elämä on liian lyhyt tuhlattavaksi huonoon kirjaan. Muutamat kymmenet sivut alussa kertoo kannattaako lukea. Hyviä kirjoja on niin paljon että turha lukea kirjoja jotka ei nappaa
Elämää kannattaa elää eikä valittaa joka asiasta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harry Potter. Halusin nähdä, miksi siitä tuli niin suosittu.
Kirjoitustyyli oli todella yksinkertainen. Sitten tajusin, että sehän olikin lasten- ja/tai nuortenkirja, joten ei kait sen kuulukaan mikään kaunokirjallinen mestariteos olla.
Luinkin sitten vain alun ja mm. juna-asemakohtauksen, koska kirjoittelevana ihmisenä halusin nähdä, kuinka kirjailija on kuvannut yliluonnollisia yms. asioita. No ei kovin hyvin. Kyllä on tullut raha helpolla kirjailijalle.
Ilman Ralph Fiennesiä en tietäisi Harry Potterista kuin nimen. Fiennesin takia olen veljenpojan kanssa katsellut Potter leffoja ja ollaan luettu niitä kirjoja. Mutta joo, ovat selvästi lastenkirjoja. Ihmettelen kanssa niiden suosiota. Aikuiselle sama kuin lukisi lapsuuden Neiti etsiviä tai Pupu Tupunaa.
Fiennesin takia? Eihän sillä ollut edes nenää siinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle tuli jotain vatsakipukohtauksia (veikkaisin, et sama kuin äidillä eli iso sappikivi/sappikohtaus).
Siinä kivuissani luulin, et nyt tuli jätkälle lähtö.
Ainoa, mitä siinä kivuissani pystyin lukemaan, oli Raamattu - Job ja Sananlaskut.
Ne kipukohtaukset meni ohi, mutta ne Raamatun "opit" jäi.
(ja ei ne olleet mitään viinakramppeja tms.)
Muun muassa Psalmista 23 on sanottu, että se hoitaa. Itselläkin on sellainen kokemus, että kun oli sydän haavoittunut, koin sydämen kohdalla kuin balsamin sivelyä tätä tätä Psalmia lukiessa ja "paranin" haavoittumisestani siinä hetkessä.
Jumalan sana on elävää ja voimallista, joka ei tyhjänä palaja, vaan tekee sen, miksi Jumala on sen lähettänytkin, sanoo Raamattu itse.
Ja sitten ihmisiä kuollut siihen, että tosiuskovaiset eivät päästä lääkäreitä hääräämään vaan turvautuvat pelkkään uskoon. Halleluja sille!
Se kirjoitti:
Jos kirja on huono niin en lue sitä. Elämä on liian lyhyt tuhlattavaksi huonoon kirjaan. Muutamat kymmenet sivut alussa kertoo kannattaako lukea. Hyviä kirjoja on niin paljon että turha lukea kirjoja jotka ei nappaa
Nykyään sama. Nuorempana luin vaikka hammasta purren läpi kaiken minkä aloitinkin. Nyt kohta nelikymppisenä jätin suosiolla kesken niin Lars Keplerin kuin Jo Nesbøn. Kovasti kehuttuja mutta ei minun pala kakkua.
Vierailija kirjoitti:
Suon villi laulu. Voi jösses mitä kuraa. Yritin sinnillä lukea, kun sen piti muka olla poikkeuksellisen upea. Mieluummin luen vaikka Sofi Oksasen mielenoksennuksia.
Todella informatiivinen tuo sinun perustelusi "jösses mitä kuraa".
Koska en itsekään ihan ymmärrä hypetystä ko. teoksesta, perustelen oman mielipiteeni. Juoni itsessään olisi ihan mielenkiintoinen ja luontokuvaus aika hienoa. Minua häiritsi liikaa harlekiinimaisuus. Päähenkilö oli aivan ylimaallisen kaunis, erittäin älykäs ja hyvä oppimaan sekä tietysti taiteellisesti huippulahjakas jne. Hahmot kovin yksiulotteisia ja jotenkin vaan ihan tosi jenkkihöttöinen koko tarina. Jos rämelikka olisi ollut vähemmän kaunis ja kaikin puolin vähemmän ihastuttava, haluttava, eksoottinen olento, ei kirjasta varmasikaan olisi tullut samanlaista myyntimenestystä. Mitään kirjallista erityisarvoa teoksella ei nimittäin ole.
Paljon on kirjoja, joihin en koskekaan. Moni on tavattoman tylsä jo alkumetereillä, niin aiheeltaan kuin kielellisestikin. Alkua lukemallahan sitä sitten joko päättää, että jatkaako tai ei sitä lukemista. Alun pitää siksi olla kiinnostava. Mutta on niitäkin, jotka on hyvin kirjoitettu alusta asti, mutta eivät ole silti menestyeitä, mitä ihmettelen. On ilmeisesti juoni vaan niin huono tai kulunut aihe, ettei ihmisiä innosta, vaikka kirjoitustyyli olisi tosi hyväkin.
Pirjo Tuomisen Linnat on lojunut jo vuosikausia keskeneräisenä sivussa.
Näissä historiallisissa romaaneissa on se perusvika, että niihin on usein ympätty niin paljon henkilöitä mukaan, ettei puoliakaan muista, kuka kukin edes on ja kenelle joku olikaan sukua.