Mieletön kemia miehen kanssa viesteissä, livenä eri asia..
Tapasin tinderissä miehen ja heti alkuun keskustelu oli kuin olisimme tunteneet kuukausia, tai vuosia.
Kemia oli mieletön. Sitten tapasimme livenä, mies kehui että olen hänen kaunein koskaan tapaamansa treffikumppani. Hän oli ihastunut. Mutta minusta tuntui kuin viestien mies ja livenä tapaamani mies olisivat eri ihminen, persoonassa ei siis ole vikaa, vaan se on jokin muu. Ehkä en ole fyysisesti niin viehättynyt. Sellainen ei ole minulle kovin tärkeää, mutta näin kuitenkin tunnen.
Voiko tämä vielä korjaantua? Olemme pian tapaamassa uudestaan.
Kommentit (184)
Itse olen ainakin hyvin visuaalinen ja fyysinen ihminen. Ja kyllähän ihminen on eläinkin pohjimmiltaan, ei eroa mitenkään muista luontokappaleista.
Kävin aikanaan sekä sokkotreffeilllä että kirjepalstatreffeillä (joista nykynuorisolla ei ole tietoakaan). Joka kerta petyin koska mielikuvissani se mies oli kivan näköinen kasvoiltaan ja minua pidempi. En tiedä miksi, mutta aivoni rakensivat tällaisen ideaalin.
Kuitenkin aina kun tavattiin, sieltä tuli vähän hassuja hiihtäjiä, sellaisia pömppömahaisia, minua lyhyempiä, kaljuuntuneita ukkoja. Ei sellaisia poikamaisia syvällisiä keskustelijoita jollaisen mielikuvan ensin sain.
Sikäli nettideittailu on tähän parannus kun säästyy pettymyksiltä heti alkumetreillä nähdessä kuvan. Jos kuvaa ei ole, luultavasti ei uskalla itseään näyttää. Ja jos kuva ei miellytä, aina voi pyyhkäistä pois.
Vierailija kirjoitti:
Ulkonäkö ratkaisee, ei siinä ole sen enempää ihmettelemistä.
Ei kyllä itselläni ratkaise, tapasin viime viikolla myös erittäin komean mirehen, mutta en ole hänestä kiinnostunut. Persoona ratkaisee! Kun ajattelen tätä miestä sydämessa värisee. Hänen persoona on kuin uusi kaunis maailma jota ihmetellä ja josta haluan tietää enemmän. Tunnen ihastuneeni.
Ulkonäkö on ihan toissijainen asia, eikä hän ulkoisestikaan mikään huono ole. Mutta sitten livenä tulee tämä hämmennys.
ap
se on sekoitus molempia. pitää kolahtaa sekä persoona että ulkonäkö.
tosin voin itse kokemuksesta sanoa ettei pelkkä persoona kanna pitkälle, kun ei sitä ihastumista vaan tapahdu jos se mies ei näytä kivalta. se tuntuu silloin enemmän ystävyydeltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkonäkö ratkaisee, ei siinä ole sen enempää ihmettelemistä.
Ei kyllä itselläni ratkaise, tapasin viime viikolla myös erittäin komean mirehen, mutta en ole hänestä kiinnostunut. Persoona ratkaisee! Kun ajattelen tätä miestä sydämessa värisee. Hänen persoona on kuin uusi kaunis maailma jota ihmetellä ja josta haluan tietää enemmän. Tunnen ihastuneeni.
Ulkonäkö on ihan toissijainen asia, eikä hän ulkoisestikaan mikään huono ole. Mutta sitten livenä tulee tämä hämmennys.
ap
Se mies ei sitten vain ollut sinun tyyppiä ulkonäöltään, vaikka oli komea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkonäkö ratkaisee, ei siinä ole sen enempää ihmettelemistä.
Ei kyllä itselläni ratkaise, tapasin viime viikolla myös erittäin komean mirehen, mutta en ole hänestä kiinnostunut. Persoona ratkaisee! Kun ajattelen tätä miestä sydämessa värisee. Hänen persoona on kuin uusi kaunis maailma jota ihmetellä ja josta haluan tietää enemmän. Tunnen ihastuneeni.
Ulkonäkö on ihan toissijainen asia, eikä hän ulkoisestikaan mikään huono ole. Mutta sitten livenä tulee tämä hämmennys.
ap
Se mies ei sitten vain ollut sinun tyyppiä ulkonäöltään, vaikka oli komea.
Olihan hän tyyppiäni, en kai muuten olis häntä tavannut.
Pelkkä ulkonäkö on minusta tylsää. En ihastunut häneen.
ap
Ei viesteissä voi olla mitään kemiaa.
Vierailija kirjoitti:
se on sekoitus molempia. pitää kolahtaa sekä persoona että ulkonäkö.
tosin voin itse kokemuksesta sanoa ettei pelkkä persoona kanna pitkälle, kun ei sitä ihastumista vaan tapahdu jos se mies ei näytä kivalta. se tuntuu silloin enemmän ystävyydeltä.
Olen ihastunut häneen, tunnen fyysistä vetoa häneen. Ajattelemme samalla tavalla ja puhumme syvällisistä aiheista.
Mutta livenä olen edelleen epävarma. Luulen kyllä että tämä menee ohi.
ap
Vierailija kirjoitti:
Ei viesteissä voi olla mitään kemiaa.
Todellakin voi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei viesteissä voi olla mitään kemiaa.
Todellakin voi!
Entä fysiikkaa?
Ei energiaa kemiaa aisti viesteissä
Live aivan eri asia kun näkee, kuulee, haistaa (maistaa) toisen
Joskus se kemia oikeasti kestää hetken syntyä. Ihmiset on nykyään niin varmoja että tietävät heti. Itse olen todennut toisin. Usein kun töissäkin tutustuu uuteen ihmiseen, ensin saattaa olla että onpa ärsyttävä ihminen mutta kun oppii paremmin tuntemaan, niin tykkääkin vähän liikaakin. Itse en enää luota ensivaikutelmiin. Usein se ensivaikutelma hämää myös toiseen suuntaan. Toinen vaikuttaa tosi kiinnostavalta ensin, mutta jo muutaman kerran jälkeen huomaa että on jotenkin vääränlainen. Ei kannata hosua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei viesteissä voi olla mitään kemiaa.
Todellakin voi!
Ei voi. Se kaikki on ihan oman mielikuvituksen tuotetta.
Vierailija kirjoitti:
Ei viesteissä voi olla mitään kemiaa.
Ei ehkä sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta kyllä se joidenkin kanssa heti sujuu ihan täydellisesti, siinä missä se toisten kanssa on väkisin vääntämistä. Tunnistan itsekin tuon ap:n kuvaileman tilanteen, viesteissä on synkannut täydellisesti, livenä taas mies ei nappaa ollenkaan. Ulkonäkö on pettymys eikä edes kommunikointi pelitä niin hyvin kuin viestitellessä.
Toivotaan, että menee ohi, mutta ei ole mitenkään luultavaa, että niin käy. Se, että joku on "paperilla hyvä" ei kerro yhtään mitään siitä, kohtaavatko kemiat livenä. Minä olen ollut suhteessa, jossa ne eivät kohdanneet mutta yritin uskoa, että kun viettäisimme aikaa yhdessä niin rakastuisin. Niin ei koskaan käynyt. Alkuvaiheessa, kun olimme erossa ja viestittelimme ja soittelimme, olin aina ihastunut häneen ja jopa ikävöin häntä. Sitten kun tapasimme, tuli aina lässähdys ja pettymys, kun tunteita ei vaan syttynyt. Lopulta ei ollut sitä kaipausta edes erossa ollessa.
Tuhlasin molempien aikaa, koska toinen osapuoli oli tosi ihastunut ja rakastunut. Älä sinä tee samaa virhettä.
Ketään ei tavata Tinderissä, ( rikä muuallakaan somessa) tapaaminen tarkoittaa että kohtaa ihmisen fyysisesti, fyysiseesä kohtaamisessa vasta tietää sen kemian ja fysiikan, tai niiden puutteen.
Vierailija kirjoitti:
Niin, sinä olet kuvitellut hänet joksikin harlequin-romaanin sankariksi ja petyit kun hän olikin vain ihan tavallinen suomalainen mies.
En ole kuvitellut häntä miksikään muuksi kuin mitä hän on. Olemme puhuneet vaikeistakin aiheista, se juuri tekee siitä niin mielenkiintoista. Aitous.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei viesteissä voi olla mitään kemiaa.
Ei ehkä sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta kyllä se joidenkin kanssa heti sujuu ihan täydellisesti, siinä missä se toisten kanssa on väkisin vääntämistä. Tunnistan itsekin tuon ap:n kuvaileman tilanteen, viesteissä on synkannut täydellisesti, livenä taas mies ei nappaa ollenkaan. Ulkonäkö on pettymys eikä edes kommunikointi pelitä niin hyvin kuin viestitellessä.
Juttu luistaa sen mukaan missä mielentilassa kumpikin juuri silloin sattuu olemaan. Ja se tuttuuden tunne on ihan omassa päässä syntyvä juttu sen seurauksena, että tekee nyt vaan mieli jollekkin puhua vähän enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei viesteissä voi olla mitään kemiaa.
Todellakin voi!
Ei voi. Se kaikki on ihan oman mielikuvituksen tuotetta.
Et voi kenenkään toisen puolesta mennä tuollaista väittämään. Sinä olet pinnallinen, minä en ole.
ap
Ulkonäkö ratkaisee, ei siinä ole sen enempää ihmettelemistä.