Lue keskustelun säännöt.
Häpeä lapsuudenperheessä kuukautisista ja rintaliiveistä
ainasof
04.05.2023 |
Tuossa yhessä suositussa aloituksessa sivuttiin tällaisia kokemuksia. Minun lapsuuden molemmissa perheissä näistä oikeen nöyryytettiin. Synnyin -90. Vanhemmat ei ostaneet minulle rintaliivejä, en kehdannut viedä perheen pyykkiin itseostamia. Kuukautissuojaostoksilla irvisteltiin kun oli niin ällöttävää ja häpeällistä olevinaan. Mitä kokemuksia sinulla on, minkä vuosikymmen lapsi oot ja mistä arvelet tän häpeän tai hiljaisuuden johtuneen jos teillä ei puhuttu murrosiän muutoksista mitään. Nuohan on vain imtiimihygieniakysymyksiä johon nuori pitäs opastaa lempeesti. Eihän ne edes liity seksiin jos jollain vanhemmalla on joku seksipelko.
Kommentit (875)
Vierailija kirjoitti:
Uskomatonta. Kyllä -81 syntyneen tyttären kansa noista puhuttiin, hankittiin tarpeet ja liivit. Perheen pojat pitivöt myös ihan luonnollisina noita asioita. Ei heiltäkään tietoa salattu.
Koulussa myös 90-luvulla terveydenhoitaja keskusteli joka tytön kanssa erikseen, joku oisko ollut 7. Luokka. Hän oli kysellyt noista jutuista, voiko äidin kanssa puhua jne. Tytär oli kertonit saaneensa tietoa äidiltä, kirjoista ja tyttöystävien kanssa keskustelivat.
Aloitus vaikuttaa provolta, 50-luvulla ehkä tommosta kun ap kuvaili. Mutta en noin säkissä ollut minäkään 50-luvun lapsena, siteitä ostettiin kaupungissa käydessä, riepuja tietysti myös etenkin kotona. Rintaliivit sain, mitä ne nyt sen ajan liivit olivat. Siinä on asiat parantuneet varhaisteinienkin suhteen.
Sinun kokemuksesi ovat sinun, muilla on muita.
Tässä tulee selvästi esiin, miten yhteiskunnan ihanne ja julkinen käsitys elämästä on aivan muuta kuin ihmisten yksityinen todellisuus. Näissä asioissa maailman piti olla normaali jo 70-80-luvuilla. Mediassa se sitä olikin. Kuitenkin vanhoillisuus rehotti monien taustalla ja mielessä. Ei edellisten vuosikymmenten vaikutus ollut mihinkään hävinnyt, päinvastoin.
Sota ja köyhyys, kouluttamattomuus, ajastaan jäljessä olleet kasvattajat, häiriöt normaalielämässä tunkivat esiin vielä pitkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä moni parjaa nyt äitiään ihan vaan koska palstassa kuuluu liioitella. Harva 11 v pesi pyykkiään 90-luvulla tai2000 alussa. Totrakai äiti huomasi.
Miten ihmeessä kirjoittajilla on ollut 1900-luvun alussa syntyneitä 2000-luvulle tullessa kun maailma jo hyvin seksualisoitu mediassa.
Ettekö te ees lukeneet sinä ja minä tai me kaks -lehteä?
Älä höpötä. Tuollaisella vähättelyllä juuri lakaistaan ongelmat maton alle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti jätti myös mut yksin sekä kuukautisten että rintsikoiden kanssa. Isä lopulta haki kaikessa hiljaisuudessa sekä siteitä että rintsikat, koska äiti ei saanut aikaiseksi. Isä ei kyllä halunnut keskustella asiasta, vaan hoisi tuon vähin äänin tipauttamalla ostokset pussissa huoneeseeni.
Nyt vanhin lapseni alkaa olla sen ikäinen, että varmaan asia on ajankohtainen muutaman vuoden sisällä. Kammoan jo valmiiksi miten noista lapselle puhutaan. Kysyin parhaalta kaveriltani mitä pitäisi tehdä, mutta hän on noita joiden piti ostaa itse siteensä ja rintsikkansa, eli ei osannut auttaa.
Tämä viesti muuten kertoo siitä, että tässä ei ole ensisijaisesti kyse tietystä sukupolvesta, vaan tietyistä suvuista. Kun ei ole itse saanut asiallista tukea asiaan lapsena, on vaikea tietää, miten omalle lapselle puhuisi. Osa ei edes
Tämä. Varmaan koulutetuissa kodeissa lapset opetettiin, hygieniasta yms pidettiin huolta.
Oisko toinen ääripää piirit joissa itse nuorena olin, rasvanahkaduunarit ja ronskipuheiset naiset jotta pärjäsivät jossain 60-luvun työpaikoilla. En usko että kotonakaan lapsia silloin säkissä pidettiin, jos äiti valitti työpaikalla kuukausittaisesta vaivastaan miestenkin kuullen, miksi tytär olisi kasvatettu säkissä.
Sitten ehkä välimuoto, ehkä uskovaisia, en tiedä miksi ikäiseni naiset ja minua nuoremmat olisivat olleet niin estyneitä etteivät olisi 200-luvulle tultaessa osanneet tyttäriään opettaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä moni parjaa nyt äitiään ihan vaan koska palstassa kuuluu liioitella. Harva 11 v pesi pyykkiään 90-luvulla tai2000 alussa. Totrakai äiti huomasi.
Miten ihmeessä kirjoittajilla on ollut 1900-luvun alussa syntyneitä 2000-luvulle tullessa kun maailma jo hyvin seksualisoitu mediassa.
Ettekö te ees lukeneet sinä ja minä tai me kaks -lehteä?
Älä höpötä. Tuollaisella vähättelyllä juuri lakaistaan ongelmat maton alle.
Mikä ongelma? Esiintyykö kodeissa vielä nytkin tuota, siis näissä "vaativissa asiantuntijatehtävissä toimivissa" joita kirjoittajat yleensä kertovat edustavansa?
Minun on vaikea uskoa noita juttuja 90-luvun teinien äitinä.
Vierailija kirjoitti:
Minäkään en mikään normaali ole kun tänne kirjoitan mutta uskoni vahvistui että valtaosa kirjoittajista on oudoista kodeista ja outoja.
Olen ollut 70-luvun nuori nainen, meidän aikaan jo media, nuorten lehdet ym. Tarjosivat tietoa, seksuaalisuus normalisoitui, häpeä poistui asian ympäriltä.
Mekö muka emme olisi tyttärille puhuneet asioista, hankkineet rintsikoita, neuvoneet, kuin myös pojillekin. Muistan esikoisellekin kun 16 v aloitti seurustelun (siis poika) antaneen kirjan jossa selvitettiin seurustelua henkiseltä tasolta (toisen kunnioitus, väkivallattomuus jne) kuin myös seksuaalisuus, ehkäisy, vastuu. Aika noin -90.
Silloin tietoa jaettiin paremmin kuin vaikka 80-luvulla. Mediassa(kin) oli normaali hegemonian kausi vuosikymmenen alusta n. puoliväliin asti. Sitten asenteet taas kääntyivät huonommiksi. Olen lukenut tuon ajan lehtiä, ja muistan sen itsekin. Ja siihen suuntaan, että sekoilu ja väkivalta lisääntyi välinpitämättömyyden kanssa kun keskustelu vain väheni.
Paljon on ollut kiinni rahasta ja mitä eri tuloluokissa kuuluu ja saa tehdä. Toisaalta köyhyttä ei ole tunnustettu enää olevan olemassa. Uskovaisten hörhöily on ollut omanlaisensa normi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä moni parjaa nyt äitiään ihan vaan koska palstassa kuuluu liioitella. Harva 11 v pesi pyykkiään 90-luvulla tai2000 alussa. Totrakai äiti huomasi.
Miten ihmeessä kirjoittajilla on ollut 1900-luvun alussa syntyneitä 2000-luvulle tullessa kun maailma jo hyvin seksualisoitu mediassa.
Ettekö te ees lukeneet sinä ja minä tai me kaks -lehteä?
Älä höpötä. Tuollaisella vähättelyllä juuri lakaistaan ongelmat maton alle.
Äitini oli syntynyt 1903. Hän oli tietenkin hyvin "estynyt" huolimatta kymmenestä lapsesta. Rivouksia eikä alatyylisiä puheita sietänyt mutta silti osasi tytöille opettaa hygienian ja sidejutut ja ostositeitä hankittiin. Tietysti myös "korkean moraalin, sormus sormeen ennen seksiä.
Miten niin monelle on sattunut äidiksi äitini ikätoveri vielä tyhmempänä? Vielä 20 vuotta sitten.
Olen syntynyt -89 ja meillä kotona jostain syystä ei pyynnöstäni huolimatta suostuttu ostamaan vessaan roskista vaan siteet piti kuljettaa keittiön roskikseen, keittiöissä istui aina puoli sukua tai vähintään JOKU joka irvaili asiasta. Rupesin sitten jemmaamaan niitä huoneeseeni. Tein myös samaa kuin joku edellinen kommentoija eli pesin salaa alushousuja ja kuivattelin huoneessani kun pyykkiin en kehdannut viedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti jätti myös mut yksin sekä kuukautisten että rintsikoiden kanssa. Isä lopulta haki kaikessa hiljaisuudessa sekä siteitä että rintsikat, koska äiti ei saanut aikaiseksi. Isä ei kyllä halunnut keskustella asiasta, vaan hoisi tuon vähin äänin tipauttamalla ostokset pussissa huoneeseeni.
Nyt vanhin lapseni alkaa olla sen ikäinen, että varmaan asia on ajankohtainen muutaman vuoden sisällä. Kammoan jo valmiiksi miten noista lapselle puhutaan. Kysyin parhaalta kaveriltani mitä pitäisi tehdä, mutta hän on noita joiden piti ostaa itse siteensä ja rintsikkansa, eli ei osannut auttaa.
Tämä viesti muuten kertoo siitä, että tässä ei ole ensisijaisesti kyse tietystä sukupolvesta, vaan tietyistä suvuista. Kun ei ole itse saanut asiallista tukea asiaan lapsena, on vaikea
Jos olet huomannut, niin nuorten naisten ahdistus on tullut yleiseksi ilmiöksi 2000-luvulla, eikä sitä edes kyseenalaisteta.
Jo 90-luvun lamassa ajettiin tasa-arvoa alas ja tilalle ujutettiin maalais-kotiäiti tai uraselviytyjä.
Kaupallinen media toi teinien ja 20+ naisten lehtiin mokapalstat, pian aikuistenkin naisten piti liihotella sipsutellen kuin joskus 60-luvulla. Kunnon nuorta neitoa ahdisti vähintään huolien häivä. Se kertoi elämänhallinnasta. Oikeasti se on poroporvarillisuutta pahimmillaan.
Onneksi tuostakin on jo vähän toivuttu takaisin, vaikka suunta tuntuukin olevan päinvastainen kaikki-esiin-ja-myyntiin. Henkinen heiluriliike ei pysähdy keskelle, vaan menee jompaakumpaan reunaan.
En tajua. Olen se parjattu suurten ikäluokkien tyhmä nainen joka ei ymmärrä mistään mitään.
Me kuitenkin saimme jo mennä ravintolaan, pitää töussä pitkiä housuja, asua avioliitossa. Häpeä au-lapsista hiljalleen hävisi. Luimme lehtiä joissa oli asiaa enemmän kuin nykyisissä lehdissä.
Mekö sitten ryhdyimme muka niin häveliääksi ettei tytär olisi saanut siteitä ja tietoa.
Ainakin mieheni toi kaupasta siteitä niin minulle kuin tyttärille, osasi valita oikean merkin. Ja nyt luin että ihmiset häpeää ostaa siteitä kaupasta, voi herrajestas sentään! Kassaa kai hyvin vähän kiinnostaa mitä sitä lukijan ohi syöttää pakkauspöydälle. Estotta ostan nut Tenanikin vaikka lähikaupassa on nuori mies kassalla. Jos jähän jotain miettii on hänenkin aika kasvaa aikuiseksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä moni parjaa nyt äitiään ihan vaan koska palstassa kuuluu liioitella. Harva 11 v pesi pyykkiään 90-luvulla tai2000 alussa. Totrakai äiti huomasi.
Miten ihmeessä kirjoittajilla on ollut 1900-luvun alussa syntyneitä 2000-luvulle tullessa kun maailma jo hyvin seksualisoitu mediassa.
Ettekö te ees lukeneet sinä ja minä tai me kaks -lehteä?
Älä höpötä. Tuollaisella vähättelyllä juuri lakaistaan ongelmat maton alle.
Mikä ongelma? Esiintyykö kodeissa vielä nytkin tuota, siis näissä "vaativissa asiantuntijatehtävissä toimivissa" joita kirjoittajat yleensä kertovat edustavansa?
Minun on vaikea uskoa noita juttuja 90-luvun teinien äitinä.
Ne ongelmat, joista tämä ketju kertoo. Ja omaan kuplaan jääminen on sekin ongelma. Luullaan, että kaikilla on kaikkea ja asiat yhtä hyvin. Tämä on ollut kehityksen vuosikymmenien pahin harha. Onneksi se on sentään haihtumaan päin.
Koulutus ja asema ei sinällään takaa mitään. Sen alla yksityinen elämä voi olla millaista tahansa. (Yleensäkin pinnalta tekninen yhteisö on arvoiltaan konservatiivinen, erityisesti uskonnollisissa ukkovaltioissa. Mutta se alkaa olla jo eri juttu.)
Ihan tuttua huttua. Mä olen -79, oma äitini -47 ja oma tyttäreni -01. Ja mä olen pystynyt katkaisemaan sen häpeäkierteen, mun tyttäreni on pystynyt puhumaan mulle kuukautisista, ehkäisystä, naiseksi kasvamisesta ja seksuaalisuudesta. Nyt minä puhun hänelle vaihdevuosioireista. Mun äidillänihän ei koskaan ollut myöskään niitä, pari kuumaa aaltoa vain ja siinä se. Oikeasti olin hänen kanssaan sekä kriisipsykiatrialla että käräjillä, enkä syyttä kummassakaan, joten on todisteita muusta.
En tiedä, mistä tuollainen suoranainen oman sukupuolen halveksunta johtuu. Mun äitini viittasi kuukautisiin aina sanomalla "perse vuotaa". Siteet olivat "vaippoja". Ja koska mun teinivuoteni osuivat ysärilamaan, kahden vääränkokoiset rintsikat ja varastetut siteet ovat tuttuja täälläkin. Lämmin kiitos niille sukulaisille ja kavereille, jotka tarjosivat omistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä moni parjaa nyt äitiään ihan vaan koska palstassa kuuluu liioitella. Harva 11 v pesi pyykkiään 90-luvulla tai2000 alussa. Totrakai äiti huomasi.
Miten ihmeessä kirjoittajilla on ollut 1900-luvun alussa syntyneitä 2000-luvulle tullessa kun maailma jo hyvin seksualisoitu mediassa.
Ettekö te ees lukeneet sinä ja minä tai me kaks -lehteä?
Älä höpötä. Tuollaisella vähättelyllä juuri lakaistaan ongelmat maton alle.
Äitini oli syntynyt 1903. Hän oli tietenkin hyvin "estynyt" huolimatta kymmenestä lapsesta. Rivouksia eikä alatyylisiä puheita sietänyt mutta silti osasi tytöille opettaa hygienian ja sidejutut ja ostositeitä hankittiin. Tietysti myös "korkean moraalin, sormus sormeen ennen seksiä.<
Hän oli kasvanut aikuisuuteen niinä vuosikymmenillä, kun nuoria naisia sivistettiin ja sotaa oli enemmän ulkomailla. Myös entisajan hyviäkin tapoja oli olemassa.
Itselläkin samoja kokemuksia vaikka ei niin suoraan puhuttukaan, naiseuteen kasvamiseen liittyi jotakin häpeällistä. Yksin sai selvitä, joka jälkeenpäin tuntuu käsittämättömältä.
Katsoin joskus 2000-luvun aluss sarjaa Once and again, siinä oli hämmentävää kun yksinhuoltaja isä järjesti tyttärelleen juhlat kun hänellä oli ensimmäiset kuukautiset. Asiaa ei hävetty vaan sitä tosiaan juhlittiin perhepiirissä. Näinhän sen pitäisi olla vaikka ei juhlittaisikaan ei ainakaan piiloteltaisi.
Toivottavasti nykyisin on paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä ihmisen biologiassa on niin hävettävää jos jokunen nykyinenkin varhaisteinien äiti ihmetttelee miten ihmeessä kertoisi tyttärelleen kuukautisista tai kehtaisi mennä rintsikkaostoksille? Siis ihan "tiedettähän" on nämä kuukautiset ja muut semmoiset, pojillakin.
Eikö lapsille jo ikätason mukaan yleensä kerrota asioista pikkuhiljaa? Varmaan löytyy kirjasia joita voi antaa jos ei kehtaa puhua. Eikö koulussakin kerrota asioista?
Jos teinin äiti ei kehtaa teinille ostaa siteitä palstan käytännön mukaan neuvon terapiaa.
Kuukautisten kanssa en ollenkaan osannut tulla toimeen. Hävetti mennä ostamaan siteitä 60-luvulla. En osannut edes voikkatunnilla toimia oikein. Paperia käytin, kun niin hävetti. Ei ollut luonnollista suhtautumista asiaan. Äitikin kerran huomasi verta housuissa ja sanoi, sinulla on kai sitten kuukautiset alkaneet. Ei auttanut minua niiden kanssa ollenkaan. Peti oli aina puhdas, pelotti että menee lakanalle. Sittn jo aikuisena kaksi kertaa meni yli siteiden ja oli mentävä likaisissa päällyshousuissa kotiin.
On samaa tapahtunut tutuille, mutta eivät nöyryyttäneet itseään, vaan pitivät luonnollisena. Arvatkaa miten onnellinen olin kun kuukautiset loppuivat jo 45 vuotiaana. Nyt on vain omat häpeät jäljellä, Vaikkei pitäisi.
Rinsikat samaa kuin aloittelijalla.
Itseäni nöyryytin. Hyvä kun saan tämän vielä kertoa.
Naisen asema ja historia
Ap. kuuluu ensimmäisiin sukupolviin, että asiasta edes puhuttiin, sillä vasta kun naisten oikeudet ja feminismi lisääntyi, niistä alettiin puhua.
Vielä 50-60-luvulla naiset virkkasi ja pesi kuukautissuojansa. Ja häpeän lisäksi, kuukautiset koettiin synniksi, samoin raskaus.
Ja vielä 60-70-luvulla saatettiin naiset synnytykset jälkeen kirkotettaa kirkossa, jotta sai osallistua jumalanpalvelukseen ja olla miesten seurassa. Kuukautiset ja raskaus teki naiseta saasteisia.
Naisen asema ja oikeudet on Suomessakin lyhyt, sillä nainen oli miehensä tai isänsä omaisuutta, avioliitto oli työstä irtisanomisperuste vielä 60-kuvulla, perheväkivalta oli rikos 80-luvulla ja puolison raiskaus 90-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
En tajua. Olen se parjattu suurten ikäluokkien tyhmä nainen joka ei ymmärrä mistään mitään.
Me kuitenkin saimme jo mennä ravintolaan, pitää töussä pitkiä housuja, asua avioliitossa. Häpeä au-lapsista hiljalleen hävisi. Luimme lehtiä joissa oli asiaa enemmän kuin nykyisissä lehdissä.
Mekö sitten ryhdyimme muka niin häveliääksi ettei tytär olisi saanut siteitä ja tietoa.
Ainakin mieheni toi kaupasta siteitä niin minulle kuin tyttärille, osasi valita oikean merkin. Ja nyt luin että ihmiset häpeää ostaa siteitä kaupasta, voi herrajestas sentään! Kassaa kai hyvin vähän kiinnostaa mitä sitä lukijan ohi syöttää pakkauspöydälle. Estotta ostan nut Tenanikin vaikka lähikaupassa on nuori mies kassalla. Jos jähän jotain miettii on hänenkin aika kasvaa aikuiseksi
Osa teistä äitini ikäluokasta onkin ollut vapautunutta ja ajassa mukana. Osa on ollut hyvinkin kahtiajakoisia, ja elämänkulku epätasainen. Tasa-arvo on löytynyt ehkä 50v tienoilla, jos on.
Jos olet huomannut, niin yhteiskunnan ja maailman ilmapiiri on heitellyt paljon viimeisen 30 vuoden aikana. Suora hyvän kehityksen putki ei ole enää tätä päivää.
Me taistelemme taas, kuten ennenkin on jouduttu tekemään. Mikään ei ole itsestäänselvää. Minäkin, vm. -72, olen elänyt esim. aivan erilaisen työelämän kuin kuvittelin eläväni. Se on muistuttanut pikemminkin 1930-luvun oloja, äidin mummon ja tätien ansaintamahdollisuuksia. Kaikki taantuu niin herkästi, jos asioista ei huolehdita.
Vierailija kirjoitti:
Minäkään en mikään normaali ole kun tänne kirjoitan mutta uskoni vahvistui että valtaosa kirjoittajista on oudoista kodeista ja outoja.
Olen ollut 70-luvun nuori nainen, meidän aikaan jo media, nuorten lehdet ym. Tarjosivat tietoa, seksuaalisuus normalisoitui, häpeä poistui asian ympäriltä.
Mekö muka emme olisi tyttärille puhuneet asioista, hankkineet rintsikoita, neuvoneet, kuin myös pojillekin. Muistan esikoisellekin kun 16 v aloitti seurustelun (siis poika) antaneen kirjan jossa selvitettiin seurustelua henkiseltä tasolta (toisen kunnioitus, väkivallattomuus jne) kuin myös seksuaalisuus, ehkäisy, vastuu. Aika noin -90.
Sinun sukupolvi oli varmasti ensimmäinen, joka koki seksuaalisen vapauden ja asioista olettiin puhua, kun samaan aikaan Suomessa nosti päätään feminismi, naisten oikeudet ja asema, jopa eduskuntaan valittiin naisia ja julkisiin virkoihin. Ja suurin mullistus tapahtui ehkäisyssä - E-pillerit.
Suosittelen jokaiselle luettavaksi Kaari Utrion kirjan Suomen naisen tie.
.
Vierailija kirjoitti:
Täällä moni parjaa nyt äitiään ihan vaan koska palstassa kuuluu liioitella. Harva 11 v pesi pyykkiään 90-luvulla tai2000 alussa. Totrakai äiti huomasi.
Miten ihmeessä kirjoittajilla on ollut 1900-luvun alussa syntyneitä 2000-luvulle tullessa kun maailma jo hyvin seksualisoitu mediassa.
Ettekö te ees lukeneet sinä ja minä tai me kaks -lehteä?
En epäile etteikö ongelmallinen suhde naiseksi kasvamiseen varmasti ole kulkenut tietyissä suvuissa mahdollisesti jopa tälle vuosituhannelle, mutta koko keskustelu tuntuu trollaamiselta. Jokainen kirjoittaja on vähintään millenniaali / zoomeri, joka on vakavasti traumatisoitunut kuukautisten alkamisesta ja jokaisessa perheessä ollaan kohdeltu tyttöjä suunnilleen kuin Afganistanissa. Mitään tietoa ei tietenkään mistään ollut saatavilla, vaikka kouluissa opetettiin jo ala-asteella perusasiat lisääntymiseen, kuukautiisiin yms. liittyen ainakin 90-luvulla. Internet oli tietysti myös tuntematon käsite, tai ainakaan kukaan ei sitä osannut käyttää ja nuorten lehdet poltettiin roviolla jos niitä edes oli. Kaikki tätä kyseenalaistavat viestit saavat välittömästi lukuisia alanuolia, ja maksimaalinen kärsimysporno vastaavasti tykkäyksiä. Monet viestit myös kuulostavat kuin saman kirjoittajan näppäimistöltä; esim. lopussa oleva "Sääliksi käy pientä minua / Itkettää pienen minun puolesta." tms. Mikä ihme tässä on taustalla?
Minäkään en mikään normaali ole kun tänne kirjoitan mutta uskoni vahvistui että valtaosa kirjoittajista on oudoista kodeista ja outoja.
Olen ollut 70-luvun nuori nainen, meidän aikaan jo media, nuorten lehdet ym. Tarjosivat tietoa, seksuaalisuus normalisoitui, häpeä poistui asian ympäriltä.
Mekö muka emme olisi tyttärille puhuneet asioista, hankkineet rintsikoita, neuvoneet, kuin myös pojillekin. Muistan esikoisellekin kun 16 v aloitti seurustelun (siis poika) antaneen kirjan jossa selvitettiin seurustelua henkiseltä tasolta (toisen kunnioitus, väkivallattomuus jne) kuin myös seksuaalisuus, ehkäisy, vastuu. Aika noin -90.