Lue keskustelun säännöt.
Pukemisen ehdottomuus 8-vuotiaan kohdalla, lapselle ei anneta mitään omaa harkintaa, mitä pukee ulos?
03.05.2023 |
Onko tuon ikäisellä mielestänne vielä ok, että äti päättää täysin eikä lapsella tule olla mielipiteitä? Jotenkin tuntuu kurjalta katsoa vierestä, kun kinataan välillä vähän turhasta. Esim. kun on lämpimämpi keli ja ei mitään oikeaa kylmettymisen vaaraa, niin kun äiti on päätänyt, että pipo ja käsineet puetaan, ne puetaan ja siitä vaikka vängätäät 5 minuuttia eteisessa. Eikä vaihtoehtona ole se, että ne otettaisiin reppuun siltä varalta, jos tuleekin kylmä. Tai aiemmin keväällä sama juttu kurahousuista, kun äiti on päättänyt, että ne puetaan, ei lapselta sitten voi edes kysyä, että mitä ulkona aikoo tehdä, että pärjäisikö ilmankin. Jne. No siis tavallaan on hienoa, että pidetää kuria, eikä lapsi saa päättää kaikesta, mutta meneekö jo yli?
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä riippuu ihan täysin lapsesta. Oma vähän alle 8-vuotias saattaisi mennä hupparissa ulos pakkasella, jos en käskisi laittaa kunnolla vaatteita. Samoin pipo ja hanskat saattaisi jäädä kotiin, ja sitten joku huolestunut naapurin mummo tekee lasun.
Aikaa neuvotteluiden käymiseen ei ole joka arkiaamu, joten siitä syystä meillä pidetään linja, että minä sanon mitä puetaan ja piste. Tällä tavalla homma on kaikille selkeä eikä tarvitse vääntää turhista. Katsotaan uudestaan sitten, kun oma harkintakyky on vähän enemmän kehittynyt.
Kurahousuista puheen ollen meillä on myös ollut tilanne, että kotiin on sitten tultu märillä kengillä, joita ei saatu ajoissa kuivaksi muuta menoa varten. Eli kyllä ne voi tilanteesta ja lapsesta riippuen olla 8-vuotiaalla edelleen olla tuiki tarpeellinen asuste.
Tämä. Jos itse tiedän, että ulkona on oikeasti v:n kylmä, vaikka ikkunasta katsoen näyttää aurinkoiselta, miksi piposta ja hanskoista pitäisi käydä pitkiä neuvotteluja? Tai jos tiedän, että puistossa, johon mennään, on märkää vaikka piha näyttää kuivalta, miksi kuriksista pitäisi käydä pitkiä neuvotteluja? Mielestäni se riittää, että perustelee asian lapselle, eli ulkona on kylmää, märkää, siksi puetaan x, y ja z.
Ei kahdeksanvuotias tarvitse enää kurahousuja!!!
Jos antaa vähän päätäntävaltaa ja mahdollisuutta vaikuttaa kahdeksanvuotiaalle, huomaatte että se alkaakin ottaa vastuuta ja päättämään järkevästi itse. Älkää paapoko liikaa. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun tuon ikäinen kysyy, että mitä mun kannattais pukea päälle. Sit neuvon. Joskus joutuu sanomaan, että pitää pukea enemmän, joskus että ei kannata noin paljoa pukea, mutta kun lapsi on oppinut että kaikelle mitä vanhemmat määrää on olemassa hyvät perustelut eikä vaan tavan vuoksi käsketä pukea tai tehdä jotain, ei kinastelua juuri synny. Ja jos olen käskenyt pukea liikaa niin sanon että okei, nyt olin väärässä, ensi kerralla ei tartte laittaa villapaitaa. Ei tuon ikäiset ole tyhmiä. Ne kyllä ymmärtää ja tajuaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä riippuu ihan täysin lapsesta. Oma vähän alle 8-vuotias saattaisi mennä hupparissa ulos pakkasella, jos en käskisi laittaa kunnolla vaatteita. Samoin pipo ja hanskat saattaisi jäädä kotiin, ja sitten joku huolestunut naapurin mummo tekee lasun.
Aikaa neuvotteluiden käymiseen ei ole joka arkiaamu, joten siitä syystä meillä pidetään linja, että minä sanon mitä puetaan ja piste. Tällä tavalla homma on kaikille selkeä eikä tarvitse vääntää turhista. Katsotaan uudestaan sitten, kun oma harkintakyky on vähän enemmän kehittynyt.
Kurahousuista puheen ollen meillä on myös ollut tilanne, että kotiin on sitten tultu märillä kengillä, joita ei saatu ajoissa kuivaksi muuta menoa varten. Eli kyllä ne voi tilanteesta ja lapsesta riippuen olla 8-vuotiaalla edelleen olla tuiki tarpeellinen asuste.
Tämä. Jos itse tiedän, että ulkona on oikeasti v:n kylmä, vaikka ikkunasta katsoen näyttää aurinkoiselta, miksi piposta ja hanskoista pitäisi käydä pitkiä neuvotteluja? Tai jos tiedän, että puistossa, johon mennään, on märkää vaikka piha näyttää kuivalta, miksi kuriksista pitäisi käydä pitkiä neuvotteluja? Mielestäni se riittää, että perustelee asian lapselle, eli ulkona on kylmää, märkää, siksi puetaan x, y ja z.
Mitä pitkiä neuvotteluja? Siitähän se riita ja vänkääminen alkaa, kun vanhempi yrittää pakottaa vaatteisiin jotka ei lapsen mielestä ole tarpeellisia. Jos on perustelut jotka on lapselle loogiset ja hyväksi koetut, ei tule tarvetta vängätä tai neuvotella. Jotkut lapset uskoo varmaan ihan suosiolla aina mitä vanhempi sanoo, joittenkin pitää päästä ensin kokeilemaan että juu, kylmä tuli, ois kannattanut uskoa vanhempaa.
"Jos on perustelut jotka on lapselle loogiset ja hyväksi koetut, ei tule tarvetta vängätä tai neuvotella." :D
Minäkin luulin näin ennen kuin sain itse lapsia. Tervetuloa meille kokeilemaan loogisia perusteluja, saatat yllättyä. Niin kuin siitäkin, että lapsi saattaa ihan hyvin tehdä saman virheen vaikka 5 tai 10 kertaa ihan vaan koska on lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä riippuu ihan täysin lapsesta. Oma vähän alle 8-vuotias saattaisi mennä hupparissa ulos pakkasella, jos en käskisi laittaa kunnolla vaatteita. Samoin pipo ja hanskat saattaisi jäädä kotiin, ja sitten joku huolestunut naapurin mummo tekee lasun.
Aikaa neuvotteluiden käymiseen ei ole joka arkiaamu, joten siitä syystä meillä pidetään linja, että minä sanon mitä puetaan ja piste. Tällä tavalla homma on kaikille selkeä eikä tarvitse vääntää turhista. Katsotaan uudestaan sitten, kun oma harkintakyky on vähän enemmän kehittynyt.
Kurahousuista puheen ollen meillä on myös ollut tilanne, että kotiin on sitten tultu märillä kengillä, joita ei saatu ajoissa kuivaksi muuta menoa varten. Eli kyllä ne voi tilanteesta ja lapsesta riippuen olla 8-vuotiaalla edelleen olla tuiki tarpeellinen asuste.
Se harkintakyky tuskin tulee kehittymään koskaan sellaiseksi kuin toivot. Viimeistään teininä vaan ei kerta kaikkiaan enää suostu määräilyysi, vaan tekee mitä huvittaa.
Onko sinusta on epärealistista odottaa lapsen jossain kohtaa ymmärtävän itse pukea takin päälle pakkasella? En minä mitään aikuista saati kuusikymppistä lasta ala enää paapomaan, mutta jos 7- tai 8-vuotias lapsi vilustuu, koska oli talvella ulkona märissä kengissä ja ilman takkia, niin mielestäni se on vanhemman vika eikä lapsen. Lapselle annettu vastuu pitää olla järkevässä suhteessa lapsen kehitystasoon. Lapset kehittyvät eri tahtiin ja siksi pitäisi katsoa, mitä oma lapsi jo osaa tai ei vielä osaa, eikä sitä, mitä joku toinen saman ikäinen osaa tai ei osaa.
Lapselle pitää antaa mahdollisuus oppia ja kehittyä. Jos aina käskytetään, ei sitä oppimista tapahdu ja omaa harkintaa ei harkintaa ei kehity. Isompana komentelu herättää vastarintaa ja teini tekee tahallaan päinvastoin kapinoidessaan vaikka siitä itse viimekädessä kärsisi.
No eihän siitä ollutkaan kyse, että aina käskytetään, vaan että seurataan lapsen kehitystä ja annetaan tehdä omia päätöksiä sitten, kun lapsen omat päätökset ovat järkeviä. Kyllä minä nytkin annan esim. +10 säässä valita, pukeeko pipon vai lippiksen, mutta -10 säässä en enää anna mahdollisuutta valita, vaikka lapsi kuinka valittaisi.
Mielestäni ei ole vastuullista vanhemmuutta mennä Siperia opettaa -tyylillä lapsen kohdalla, joka selkeästi ei osaa vielä arvioida, mikä on asiallista pukeutumista mihinkin lämpötilaan ja säähän, vaikka tässä ketjussa siitä puhutaan niin kuin se olisi ainoa keino kasvattaa itsenäisesti ajattelemaan kykeneviä ihmisiä, jotka eivät myöhemmin vihaa vanhempiaan. Olen tästä eri mieltä. Ainoa vaihtoehto ei kuitenkaan ole yrittää määrätä aikuisikään asti pukeutumisesta ja kaikesta muustakin ja olla hirveä diktaattori. Tätä keskustelua tunnutaan tässä ketjussä käytävän oudoista lähtökohdista, ihan kuin olisi olemassa vain nämä kaksi ääripäätä. Voisiko löytyä muitakin sävyjä keskusteluun kuin pelkkää mustaa ja valkoista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minustakin menee yli. Mun kohta 8v täyttänyt osaa kyllä varsin hyvin itsekin päättää haluaako kurikset ja kuraleikit vai tekeekö kuivempia hommia. Kouluun se on monesti pakannut kurikset reppuun että voi sit ip-kerhossa halutessaan pukea ne. Ja sama pipossa ja hanskoissa, en minä jaksa tuollaisista riidellä, en ole jaksanut enää pitkään aikaan. Lapsi ymmärtää jo varsin hyvin kun sanoo että on kylmä, kannattaa laittaa ne hanskat, kun on muutaman kerran kokeillut mille tuntuu palella. Toisaalta tuo tuntuu pärjäävän ulkona paljon vähemmillä vaatteilla kuin minä, kun liikkuu niin paljon. Minusta sekin on ihan tärkeä taito että oppii itse arvioimaan mitkä vaatteet on sopivat säähän.
Lapset on erilaisia ja meillä saman ikäisellä olen huomannut sen, että vaikka selvästi vielä viihtyy omalla pihalla kuraleikeissa ja vastaavissa, eikä kurikset varsinaisesti ole ongelma, on myös koulusta kavereilta oppinut, että kurikset on tyhmät. Jos rupeaisin kovasti kyselemään, että etsäviitsis nyt pukea näitä, se kavereilta opittu vastarinta tulisi herkemmin sitten mieleen. Lapselle itselleenkin helpompi niin, että minä päätän sen, milloin ne kurahousut ja kurarukkaset päälle laitetaan
En minä kyllä tämän ikäistä enää pakottaisi kuriksiin jos se ei halua. Onhan sitä muitakin vettä pitäviä housuja olemassa. Oma tykkää pitää kuriksia joskus, ihan sellaiset henkselimalliset menee kouluun päälle, mutta jos ei enää halua niitä niin sit saa mennä jossain kuorihousuissa. Niitäkin voi ostaa parit, yhdet rymyhommiin ja yhdet siistimpiin menoihin.
Ei siis kyse pakottamisesta vaan tarkoitin sitä, että jos kovasti kyselee, että haluatko nyt tätä tai tätä, lapsi helpommin sanoo, että ei halua, koska joku ehkä koulussa on sanonut, että joku vaate on tyhmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta menee överiksi, jos äiti ei anna lapsen yhtään päättää itse. Kyllä meillä lapsi ainakin oppii, kun oma arvio ei olekaan mennyt ihan nappiin ja onkin tullut kylmä. Esim. viime viikolla halusi lähteä ilman ulkohousuja kouluun. Oli tullut kylmä ja kävi hakemassa housut ennen kuin meni kavereiden kanssa ulos. Sama juttu, kun ei yksi päivä suostunut laittamaan saappaita. Tuli märillä kengillä kotiin ja oli ollut kuulemma kamalaa. No, sitten on mennyt saappaat jalkaan märillä keleillä.
Naapurissa on tällainen lapsi, jonka äiti vielä viidesluokkalaisena päättää, mitä päälle laitetaan. Koko talven oli haalari, kuomat ja kypärämyssy. Sitten ihmeteltiin, kun esiteini kiukutteli vaatteista ja kaverit naureskeli.
Jos nuo oli pihaulkoiluvaatteet eikä kouluvaatteet, mitä väärää niissä oli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta menee överiksi, jos äiti ei anna lapsen yhtään päättää itse. Kyllä meillä lapsi ainakin oppii, kun oma arvio ei olekaan mennyt ihan nappiin ja onkin tullut kylmä. Esim. viime viikolla halusi lähteä ilman ulkohousuja kouluun. Oli tullut kylmä ja kävi hakemassa housut ennen kuin meni kavereiden kanssa ulos. Sama juttu, kun ei yksi päivä suostunut laittamaan saappaita. Tuli märillä kengillä kotiin ja oli ollut kuulemma kamalaa. No, sitten on mennyt saappaat jalkaan märillä keleillä.
Naapurissa on tällainen lapsi, jonka äiti vielä viidesluokkalaisena päättää, mitä päälle laitetaan. Koko talven oli haalari, kuomat ja kypärämyssy. Sitten ihmeteltiin, kun esiteini kiukutteli vaatteista ja kaverit naureskeli.
Jos nuo oli pihaulkoiluvaatteet eikä kouluvaatteet, mitä väärää niissä oli?
Koulussa se niissä oli koko talven. Ja aika harva tuon ikäinen enää ulkoileekaan päiväkoti-ikäisen varusteissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta menee överiksi, jos äiti ei anna lapsen yhtään päättää itse. Kyllä meillä lapsi ainakin oppii, kun oma arvio ei olekaan mennyt ihan nappiin ja onkin tullut kylmä. Esim. viime viikolla halusi lähteä ilman ulkohousuja kouluun. Oli tullut kylmä ja kävi hakemassa housut ennen kuin meni kavereiden kanssa ulos. Sama juttu, kun ei yksi päivä suostunut laittamaan saappaita. Tuli märillä kengillä kotiin ja oli ollut kuulemma kamalaa. No, sitten on mennyt saappaat jalkaan märillä keleillä.
Naapurissa on tällainen lapsi, jonka äiti vielä viidesluokkalaisena päättää, mitä päälle laitetaan. Koko talven oli haalari, kuomat ja kypärämyssy. Sitten ihmeteltiin, kun esiteini kiukutteli vaatteista ja kaverit naureskeli.
Jos nuo oli pihaulkoiluvaatteet eikä kouluvaatteet, mitä väärää niissä oli?
Koulussa se niissä oli koko talven. Ja aika harva tuon ikäinen enää ulkoileekaan päiväkoti-ikäisen varusteissa.
Ei pakkaskelissä ole mikään "päiväkotivaruste", jos on toppahaalari ja kuomat. Ja jos kypärähattu ei ole mikään sellainen, jossa on jotain korvia tai muita ihan vauvajuttuja, niin ei sekään pakkasella ole vain päiväkodin juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä riippuu ihan täysin lapsesta. Oma vähän alle 8-vuotias saattaisi mennä hupparissa ulos pakkasella, jos en käskisi laittaa kunnolla vaatteita. Samoin pipo ja hanskat saattaisi jäädä kotiin, ja sitten joku huolestunut naapurin mummo tekee lasun.
Aikaa neuvotteluiden käymiseen ei ole joka arkiaamu, joten siitä syystä meillä pidetään linja, että minä sanon mitä puetaan ja piste. Tällä tavalla homma on kaikille selkeä eikä tarvitse vääntää turhista. Katsotaan uudestaan sitten, kun oma harkintakyky on vähän enemmän kehittynyt.
Kurahousuista puheen ollen meillä on myös ollut tilanne, että kotiin on sitten tultu märillä kengillä, joita ei saatu ajoissa kuivaksi muuta menoa varten. Eli kyllä ne voi tilanteesta ja lapsesta riippuen olla 8-vuotiaalla edelleen olla tuiki tarpeellinen asuste.
Se harkintakyky tuskin tulee kehittymään koskaan sellaiseksi kuin toivot. Viimeistään teininä vaan ei kerta kaikkiaan enää suostu määräilyysi, vaan tekee mitä huvittaa.
Onko sinusta on epärealistista odottaa lapsen jossain kohtaa ymmärtävän itse pukea takin päälle pakkasella? En minä mitään aikuista saati kuusikymppistä lasta ala enää paapomaan, mutta jos 7- tai 8-vuotias lapsi vilustuu, koska oli talvella ulkona märissä kengissä ja ilman takkia, niin mielestäni se on vanhemman vika eikä lapsen. Lapselle annettu vastuu pitää olla järkevässä suhteessa lapsen kehitystasoon. Lapset kehittyvät eri tahtiin ja siksi pitäisi katsoa, mitä oma lapsi jo osaa tai ei vielä osaa, eikä sitä, mitä joku toinen saman ikäinen osaa tai ei osaa.
Lapselle pitää antaa mahdollisuus oppia ja kehittyä. Jos aina käskytetään, ei sitä oppimista tapahdu ja omaa harkintaa ei harkintaa ei kehity. Isompana komentelu herättää vastarintaa ja teini tekee tahallaan päinvastoin kapinoidessaan vaikka siitä itse viimekädessä kärsisi.
No eihän siitä ollutkaan kyse, että aina käskytetään, vaan että seurataan lapsen kehitystä ja annetaan tehdä omia päätöksiä sitten, kun lapsen omat päätökset ovat järkeviä. Kyllä minä nytkin annan esim. +10 säässä valita, pukeeko pipon vai lippiksen, mutta -10 säässä en enää anna mahdollisuutta valita, vaikka lapsi kuinka valittaisi.
Mielestäni ei ole vastuullista vanhemmuutta mennä Siperia opettaa -tyylillä lapsen kohdalla, joka selkeästi ei osaa vielä arvioida, mikä on asiallista pukeutumista mihinkin lämpötilaan ja säähän, vaikka tässä ketjussa siitä puhutaan niin kuin se olisi ainoa keino kasvattaa itsenäisesti ajattelemaan kykeneviä ihmisiä, jotka eivät myöhemmin vihaa vanhempiaan. Olen tästä eri mieltä. Ainoa vaihtoehto ei kuitenkaan ole yrittää määrätä aikuisikään asti pukeutumisesta ja kaikesta muustakin ja olla hirveä diktaattori. Tätä keskustelua tunnutaan tässä ketjussä käytävän oudoista lähtökohdista, ihan kuin olisi olemassa vain nämä kaksi ääripäätä. Voisiko löytyä muitakin sävyjä keskusteluun kuin pelkkää mustaa ja valkoista?
Tässä meidän sävyt aloituksessa mainittujen vaatteiden ja 8,5-vuotiaan osalta, miltä kuulostaa?
- kevätkelillä (~ 5-10 astetta) yleensä lähtiessä puetaan pipo ja käsineet (yleensä lapaset tai neulesormikkaat ja ohut trikoopipo), mutta jos tuntuu kuumalta, saa ne ottaa pois, ei tarvitse väkisin pitää päällä.
- jos on ihan selvä kurakeli, pihalle laitetaan kumpparit ja kurahousut ilman neuvotteluja. Jos on vähän vähemmän märkää, saa itse päättää, haluaako laittaa kurahousuja vai ei, ja sitten tietysti pitää olla siistimmin, jos ei laita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä riippuu ihan täysin lapsesta. Oma vähän alle 8-vuotias saattaisi mennä hupparissa ulos pakkasella, jos en käskisi laittaa kunnolla vaatteita. Samoin pipo ja hanskat saattaisi jäädä kotiin, ja sitten joku huolestunut naapurin mummo tekee lasun.
Aikaa neuvotteluiden käymiseen ei ole joka arkiaamu, joten siitä syystä meillä pidetään linja, että minä sanon mitä puetaan ja piste. Tällä tavalla homma on kaikille selkeä eikä tarvitse vääntää turhista. Katsotaan uudestaan sitten, kun oma harkintakyky on vähän enemmän kehittynyt.
Kurahousuista puheen ollen meillä on myös ollut tilanne, että kotiin on sitten tultu märillä kengillä, joita ei saatu ajoissa kuivaksi muuta menoa varten. Eli kyllä ne voi tilanteesta ja lapsesta riippuen olla 8-vuotiaalla edelleen olla tuiki tarpeellinen asuste.
Se harkintakyky tuskin tulee kehittymään koskaan sellaiseksi kuin toivot. Viimeistään teininä vaan ei kerta kaikkiaan enää suostu määräilyysi, vaan tekee mitä huvittaa.
Onko sinusta on epärealistista odottaa lapsen jossain kohtaa ymmärtävän itse pukea takin päälle pakkasella? En minä mitään aikuista saati kuusikymppistä lasta ala enää paapomaan, mutta jos 7- tai 8-vuotias lapsi vilustuu, koska oli talvella ulkona märissä kengissä ja ilman takkia, niin mielestäni se on vanhemman vika eikä lapsen. Lapselle annettu vastuu pitää olla järkevässä suhteessa lapsen kehitystasoon. Lapset kehittyvät eri tahtiin ja siksi pitäisi katsoa, mitä oma lapsi jo osaa tai ei vielä osaa, eikä sitä, mitä joku toinen saman ikäinen osaa tai ei osaa.
Jos lapsi vähän vilustuu, niin onko sekään nyt mikään valtava katastrofi? Jotenkin tuntuu, että osa vanhemmista tuntuu pelkäävän sitä vilustumista niin valtavasti, että lapset pakataan sellaisiksi michelinukoiksi, että niillä ei ole mitään mahdollisuutta liikkua. On tietenkin täysin mahdollista, että näillä ihmisillä ei ole minkäänlaista omakohtaista kokemusta sellaisesta liikunnasta, missä tulee lämmin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä riippuu ihan täysin lapsesta. Oma vähän alle 8-vuotias saattaisi mennä hupparissa ulos pakkasella, jos en käskisi laittaa kunnolla vaatteita. Samoin pipo ja hanskat saattaisi jäädä kotiin, ja sitten joku huolestunut naapurin mummo tekee lasun.
Aikaa neuvotteluiden käymiseen ei ole joka arkiaamu, joten siitä syystä meillä pidetään linja, että minä sanon mitä puetaan ja piste. Tällä tavalla homma on kaikille selkeä eikä tarvitse vääntää turhista. Katsotaan uudestaan sitten, kun oma harkintakyky on vähän enemmän kehittynyt.
Kurahousuista puheen ollen meillä on myös ollut tilanne, että kotiin on sitten tultu märillä kengillä, joita ei saatu ajoissa kuivaksi muuta menoa varten. Eli kyllä ne voi tilanteesta ja lapsesta riippuen olla 8-vuotiaalla edelleen olla tuiki tarpeellinen asuste.
Se harkintakyky tuskin tulee kehittymään koskaan sellaiseksi kuin toivot. Viimeistään teininä vaan ei kerta kaikkiaan enää suostu määräilyysi, vaan tekee mitä huvittaa.
Onko sinusta on epärealistista odottaa lapsen jossain kohtaa ymmärtävän itse pukea takin päälle pakkasella? En minä mitään aikuista saati kuusikymppistä lasta ala enää paapomaan, mutta jos 7- tai 8-vuotias lapsi vilustuu, koska oli talvella ulkona märissä kengissä ja ilman takkia, niin mielestäni se on vanhemman vika eikä lapsen. Lapselle annettu vastuu pitää olla järkevässä suhteessa lapsen kehitystasoon. Lapset kehittyvät eri tahtiin ja siksi pitäisi katsoa, mitä oma lapsi jo osaa tai ei vielä osaa, eikä sitä, mitä joku toinen saman ikäinen osaa tai ei osaa.
Lapselle pitää antaa mahdollisuus oppia ja kehittyä. Jos aina käskytetään, ei sitä oppimista tapahdu ja omaa harkintaa ei harkintaa ei kehity. Isompana komentelu herättää vastarintaa ja teini tekee tahallaan päinvastoin kapinoidessaan vaikka siitä itse viimekädessä kärsisi.
No eihän siitä ollutkaan kyse, että aina käskytetään, vaan että seurataan lapsen kehitystä ja annetaan tehdä omia päätöksiä sitten, kun lapsen omat päätökset ovat järkeviä. Kyllä minä nytkin annan esim. +10 säässä valita, pukeeko pipon vai lippiksen, mutta -10 säässä en enää anna mahdollisuutta valita, vaikka lapsi kuinka valittaisi.
Mielestäni ei ole vastuullista vanhemmuutta mennä Siperia opettaa -tyylillä lapsen kohdalla, joka selkeästi ei osaa vielä arvioida, mikä on asiallista pukeutumista mihinkin lämpötilaan ja säähän, vaikka tässä ketjussa siitä puhutaan niin kuin se olisi ainoa keino kasvattaa itsenäisesti ajattelemaan kykeneviä ihmisiä, jotka eivät myöhemmin vihaa vanhempiaan. Olen tästä eri mieltä. Ainoa vaihtoehto ei kuitenkaan ole yrittää määrätä aikuisikään asti pukeutumisesta ja kaikesta muustakin ja olla hirveä diktaattori. Tätä keskustelua tunnutaan tässä ketjussä käytävän oudoista lähtökohdista, ihan kuin olisi olemassa vain nämä kaksi ääripäätä. Voisiko löytyä muitakin sävyjä keskusteluun kuin pelkkää mustaa ja valkoista?
Tässä meidän sävyt aloituksessa mainittujen vaatteiden ja 8,5-vuotiaan osalta, miltä kuulostaa?
- kevätkelillä (~ 5-10 astetta) yleensä lähtiessä puetaan pipo ja käsineet (yleensä lapaset tai neulesormikkaat ja ohut trikoopipo), mutta jos tuntuu kuumalta, saa ne ottaa pois, ei tarvitse väkisin pitää päällä.
- jos on ihan selvä kurakeli, pihalle laitetaan kumpparit ja kurahousut ilman neuvotteluja. Jos on vähän vähemmän märkää, saa itse päättää, haluaako laittaa kurahousuja vai ei, ja sitten tietysti pitää olla siistimmin, jos ei laita.
Miksi kouluikäisen pitäisi laittaa kurahousut? Ainakaan mihinkään julkiselle paikalle. Ne ovat sen lapsen ja hänen kavereidensa mielestä nolot. Miksi yrität tahallasi nolata lastasi? Mitä saat siitä irti? Mikset osta hänelle ikätasoisia ulkoiluvaatteita? Ne eivät ole yhtään sen kalliimpia. Vai kuljetko itsekin kaupungilla kurahousut kiskottuna takin päälle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutamasta valintamahdollisuudesta saa päättää meillä lapsi. Jotkuthan menisivät hellehatussa viiden asteen lämmössä, jos antaa valita.
Kurahousuja en tuon ikäiselle pakottaisi, mutta vedenkestävät ulkohousut vaatisin, jos on kylmää ja kosteaa.
Jotkut antavat sen alle kouluikäisenkin päättää ulkovaatteet vaikka keli ei anna myöten, niin sellaiselle varmaan näyttää julmalta pakottaa pipo päähän kouluikäisille.
Kuitenkin vanhemmat ovat vastuussa lapsesta ja tämä tarkoittaa myös sitä, että lapsen ei voi antaa päättää sellaisia asioita, joissa ei osaa tehdä vielä omaa terveyttä tukevia ratkaisuja.
Kautta aikojen ne vanhemmat ovat päättäneet, että kouluikäisen pitää laittaa pipo. Ja kautta aikojen ne koululaiset ovat kokeneet, että tietävät paremmin ja vanhemmat ovat tyhmiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä riippuu ihan täysin lapsesta. Oma vähän alle 8-vuotias saattaisi mennä hupparissa ulos pakkasella, jos en käskisi laittaa kunnolla vaatteita. Samoin pipo ja hanskat saattaisi jäädä kotiin, ja sitten joku huolestunut naapurin mummo tekee lasun.
Aikaa neuvotteluiden käymiseen ei ole joka arkiaamu, joten siitä syystä meillä pidetään linja, että minä sanon mitä puetaan ja piste. Tällä tavalla homma on kaikille selkeä eikä tarvitse vääntää turhista. Katsotaan uudestaan sitten, kun oma harkintakyky on vähän enemmän kehittynyt.
Kurahousuista puheen ollen meillä on myös ollut tilanne, että kotiin on sitten tultu märillä kengillä, joita ei saatu ajoissa kuivaksi muuta menoa varten. Eli kyllä ne voi tilanteesta ja lapsesta riippuen olla 8-vuotiaalla edelleen olla tuiki tarpeellinen asuste.
Se harkintakyky tuskin tulee kehittymään koskaan sellaiseksi kuin toivot. Viimeistään teininä vaan ei kerta kaikkiaan enää suostu määräilyysi, vaan tekee mitä huvittaa.
Onko sinusta on epärealistista odottaa lapsen jossain kohtaa ymmärtävän itse pukea takin päälle pakkasella? En minä mitään aikuista saati kuusikymppistä lasta ala enää paapomaan, mutta jos 7- tai 8-vuotias lapsi vilustuu, koska oli talvella ulkona märissä kengissä ja ilman takkia, niin mielestäni se on vanhemman vika eikä lapsen. Lapselle annettu vastuu pitää olla järkevässä suhteessa lapsen kehitystasoon. Lapset kehittyvät eri tahtiin ja siksi pitäisi katsoa, mitä oma lapsi jo osaa tai ei vielä osaa, eikä sitä, mitä joku toinen saman ikäinen osaa tai ei osaa.
Sinulla se määräily ei ole missään järkevässä suhteessa. Haluat vain pomottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä riippuu ihan täysin lapsesta. Oma vähän alle 8-vuotias saattaisi mennä hupparissa ulos pakkasella, jos en käskisi laittaa kunnolla vaatteita. Samoin pipo ja hanskat saattaisi jäädä kotiin, ja sitten joku huolestunut naapurin mummo tekee lasun.
Aikaa neuvotteluiden käymiseen ei ole joka arkiaamu, joten siitä syystä meillä pidetään linja, että minä sanon mitä puetaan ja piste. Tällä tavalla homma on kaikille selkeä eikä tarvitse vääntää turhista. Katsotaan uudestaan sitten, kun oma harkintakyky on vähän enemmän kehittynyt.
Kurahousuista puheen ollen meillä on myös ollut tilanne, että kotiin on sitten tultu märillä kengillä, joita ei saatu ajoissa kuivaksi muuta menoa varten. Eli kyllä ne voi tilanteesta ja lapsesta riippuen olla 8-vuotiaalla edelleen olla tuiki tarpeellinen asuste.
Tämä. Jos itse tiedän, että ulkona on oikeasti v:n kylmä, vaikka ikkunasta katsoen näyttää aurinkoiselta, miksi piposta ja hanskoista pitäisi käydä pitkiä neuvotteluja? Tai jos tiedän, että puistossa, johon mennään, on märkää vaikka piha näyttää kuivalta, miksi kuriksista pitäisi käydä pitkiä neuvotteluja? Mielestäni se riittää, että perustelee asian lapselle, eli ulkona on kylmää, märkää, siksi puetaan x, y ja z.
Mitä pitkiä neuvotteluja? Siitähän se riita ja vänkääminen alkaa, kun vanhempi yrittää pakottaa vaatteisiin jotka ei lapsen mielestä ole tarpeellisia. Jos on perustelut jotka on lapselle loogiset ja hyväksi koetut, ei tule tarvetta vängätä tai neuvotella. Jotkut lapset uskoo varmaan ihan suosiolla aina mitä vanhempi sanoo, joittenkin pitää päästä ensin kokeilemaan että juu, kylmä tuli, ois kannattanut uskoa vanhempaa.
"Jos on perustelut jotka on lapselle loogiset ja hyväksi koetut, ei tule tarvetta vängätä tai neuvotella." :D
Minäkin luulin näin ennen kuin sain itse lapsia. Tervetuloa meille kokeilemaan loogisia perusteluja, saatat yllättyä. Niin kuin siitäkin, että lapsi saattaa ihan hyvin tehdä saman virheen vaikka 5 tai 10 kertaa ihan vaan koska on lapsi.
Tai sitten se on ihan vain sinun mielestäsi virhe. Olit väärässä.ja lapsi itse tietää mikä on sopiva.
Vierailija kirjoitti:
Muutamasta valintamahdollisuudesta saa päättää meillä lapsi. Jotkuthan menisivät hellehatussa viiden asteen lämmössä, jos antaa valita.
Kurahousuja en tuon ikäiselle pakottaisi, mutta vedenkestävät ulkohousut vaatisin, jos on kylmää ja kosteaa.
Jotkut antavat sen alle kouluikäisenkin päättää ulkovaatteet vaikka keli ei anna myöten, niin sellaiselle varmaan näyttää julmalta pakottaa pipo päähän kouluikäisille.
Kuitenkin vanhemmat ovat vastuussa lapsesta ja tämä tarkoittaa myös sitä, että lapsen ei voi antaa päättää sellaisia asioita, joissa ei osaa tehdä vielä omaa terveyttä tukevia ratkaisuja.
Kautta aikojen ne vanhemmat ovat päättäneet, että kouluikäisen pitää laittaa pipo. Ja kautta aikojen ne koululaiset ovat kokeneet, että tietävät paremmin ja vanhemmat ovat tyhmiä.
Eipä.tuosra pipon kotiinjätöstä viiden asteen lämmössä tule Mitään terveyshaittaa koululaiselle.
Löysää omaa pipoa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä riippuu ihan täysin lapsesta. Oma vähän alle 8-vuotias saattaisi mennä hupparissa ulos pakkasella, jos en käskisi laittaa kunnolla vaatteita. Samoin pipo ja hanskat saattaisi jäädä kotiin, ja sitten joku huolestunut naapurin mummo tekee lasun.
Aikaa neuvotteluiden käymiseen ei ole joka arkiaamu, joten siitä syystä meillä pidetään linja, että minä sanon mitä puetaan ja piste. Tällä tavalla homma on kaikille selkeä eikä tarvitse vääntää turhista. Katsotaan uudestaan sitten, kun oma harkintakyky on vähän enemmän kehittynyt.
Kurahousuista puheen ollen meillä on myös ollut tilanne, että kotiin on sitten tultu märillä kengillä, joita ei saatu ajoissa kuivaksi muuta menoa varten. Eli kyllä ne voi tilanteesta ja lapsesta riippuen olla 8-vuotiaalla edelleen olla tuiki tarpeellinen asuste.
Se harkintakyky tuskin tulee kehittymään koskaan sellaiseksi kuin toivot. Viimeistään teininä vaan ei kerta kaikkiaan enää suostu määräilyysi, vaan tekee mitä huvittaa.
Onko sinusta on epärealistista odottaa lapsen jossain kohtaa ymmärtävän itse pukea takin päälle pakkasella? En minä mitään aikuista saati kuusikymppistä lasta ala enää paapomaan, mutta jos 7- tai 8-vuotias lapsi vilustuu, koska oli talvella ulkona märissä kengissä ja ilman takkia, niin mielestäni se on vanhemman vika eikä lapsen. Lapselle annettu vastuu pitää olla järkevässä suhteessa lapsen kehitystasoon. Lapset kehittyvät eri tahtiin ja siksi pitäisi katsoa, mitä oma lapsi jo osaa tai ei vielä osaa, eikä sitä, mitä joku toinen saman ikäinen osaa tai ei osaa.
Lapselle pitää antaa mahdollisuus oppia ja kehittyä. Jos aina käskytetään, ei sitä oppimista tapahdu ja omaa harkintaa ei harkintaa ei kehity. Isompana komentelu herättää vastarintaa ja teini tekee tahallaan päinvastoin kapinoidessaan vaikka siitä itse viimekädessä kärsisi.
No eihän siitä ollutkaan kyse, että aina käskytetään, vaan että seurataan lapsen kehitystä ja annetaan tehdä omia päätöksiä sitten, kun lapsen omat päätökset ovat järkeviä. Kyllä minä nytkin annan esim. +10 säässä valita, pukeeko pipon vai lippiksen, mutta -10 säässä en enää anna mahdollisuutta valita, vaikka lapsi kuinka valittaisi.
Mielestäni ei ole vastuullista vanhemmuutta mennä Siperia opettaa -tyylillä lapsen kohdalla, joka selkeästi ei osaa vielä arvioida, mikä on asiallista pukeutumista mihinkin lämpötilaan ja säähän, vaikka tässä ketjussa siitä puhutaan niin kuin se olisi ainoa keino kasvattaa itsenäisesti ajattelemaan kykeneviä ihmisiä, jotka eivät myöhemmin vihaa vanhempiaan. Olen tästä eri mieltä. Ainoa vaihtoehto ei kuitenkaan ole yrittää määrätä aikuisikään asti pukeutumisesta ja kaikesta muustakin ja olla hirveä diktaattori. Tätä keskustelua tunnutaan tässä ketjussä käytävän oudoista lähtökohdista, ihan kuin olisi olemassa vain nämä kaksi ääripäätä. Voisiko löytyä muitakin sävyjä keskusteluun kuin pelkkää mustaa ja valkoista?
Tässä meidän sävyt aloituksessa mainittujen vaatteiden ja 8,5-vuotiaan osalta, miltä kuulostaa?
- kevätkelillä (~ 5-10 astetta) yleensä lähtiessä puetaan pipo ja käsineet (yleensä lapaset tai neulesormikkaat ja ohut trikoopipo), mutta jos tuntuu kuumalta, saa ne ottaa pois, ei tarvitse väkisin pitää päällä.
- jos on ihan selvä kurakeli, pihalle laitetaan kumpparit ja kurahousut ilman neuvotteluja. Jos on vähän vähemmän märkää, saa itse päättää, haluaako laittaa kurahousuja vai ei, ja sitten tietysti pitää olla siistimmin, jos ei laita.
Ihan järkevältä kuulostaa. Meillä suurin piirtein näin, rajatapauksissa lapsi voi yleensä itse päättää:
-Alle 0: pipo, hanskat, takki, ulkohousut. Ei neuvotella.
-0-10: pipo, hanskat, takki, ulkohousut saa halutessaan jättää pois tai pukea päälle.
-10-15: pipon saa halutessaan vaihtaa lippikseen, takki ja hanskat ovat pakolliset.
-15: kevyt takki päälle, hanskat voi halutessaan jättää pois.
Kunnon kuravaatteita meillä ei tällä hetkellä ole, koska jäivät pieniksi eikä olla koettu tarpeelliseksi investoinniksi ostaa uusia jo alakoululaiselle. Lapsi taisi myös itse olla tätä mieltä, kun asiaa syksyllä mietittiin. Siispä ulkona leikitään joko siististi tai jos on ihan kauhean märkää, niin keksitään suosiolla muuta tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä riippuu ihan täysin lapsesta. Oma vähän alle 8-vuotias saattaisi mennä hupparissa ulos pakkasella, jos en käskisi laittaa kunnolla vaatteita. Samoin pipo ja hanskat saattaisi jäädä kotiin, ja sitten joku huolestunut naapurin mummo tekee lasun.
Aikaa neuvotteluiden käymiseen ei ole joka arkiaamu, joten siitä syystä meillä pidetään linja, että minä sanon mitä puetaan ja piste. Tällä tavalla homma on kaikille selkeä eikä tarvitse vääntää turhista. Katsotaan uudestaan sitten, kun oma harkintakyky on vähän enemmän kehittynyt.
Kurahousuista puheen ollen meillä on myös ollut tilanne, että kotiin on sitten tultu märillä kengillä, joita ei saatu ajoissa kuivaksi muuta menoa varten. Eli kyllä ne voi tilanteesta ja lapsesta riippuen olla 8-vuotiaalla edelleen olla tuiki tarpeellinen asuste.
Se harkintakyky tuskin tulee kehittymään koskaan sellaiseksi kuin toivot. Viimeistään teininä vaan ei kerta kaikkiaan enää suostu määräilyysi, vaan tekee mitä huvittaa.
Onko sinusta on epärealistista odottaa lapsen jossain kohtaa ymmärtävän itse pukea takin päälle pakkasella? En minä mitään aikuista saati kuusikymppistä lasta ala enää paapomaan, mutta jos 7- tai 8-vuotias lapsi vilustuu, koska oli talvella ulkona märissä kengissä ja ilman takkia, niin mielestäni se on vanhemman vika eikä lapsen. Lapselle annettu vastuu pitää olla järkevässä suhteessa lapsen kehitystasoon. Lapset kehittyvät eri tahtiin ja siksi pitäisi katsoa, mitä oma lapsi jo osaa tai ei vielä osaa, eikä sitä, mitä joku toinen saman ikäinen osaa tai ei osaa.
Lapselle pitää antaa mahdollisuus oppia ja kehittyä. Jos aina käskytetään, ei sitä oppimista tapahdu ja omaa harkintaa ei harkintaa ei kehity. Isompana komentelu herättää vastarintaa ja teini tekee tahallaan päinvastoin kapinoidessaan vaikka siitä itse viimekädessä kärsisi.
No eihän siitä ollutkaan kyse, että aina käskytetään, vaan että seurataan lapsen kehitystä ja annetaan tehdä omia päätöksiä sitten, kun lapsen omat päätökset ovat järkeviä. Kyllä minä nytkin annan esim. +10 säässä valita, pukeeko pipon vai lippiksen, mutta -10 säässä en enää anna mahdollisuutta valita, vaikka lapsi kuinka valittaisi.
Mielestäni ei ole vastuullista vanhemmuutta mennä Siperia opettaa -tyylillä lapsen kohdalla, joka selkeästi ei osaa vielä arvioida, mikä on asiallista pukeutumista mihinkin lämpötilaan ja säähän, vaikka tässä ketjussa siitä puhutaan niin kuin se olisi ainoa keino kasvattaa itsenäisesti ajattelemaan kykeneviä ihmisiä, jotka eivät myöhemmin vihaa vanhempiaan. Olen tästä eri mieltä. Ainoa vaihtoehto ei kuitenkaan ole yrittää määrätä aikuisikään asti pukeutumisesta ja kaikesta muustakin ja olla hirveä diktaattori. Tätä keskustelua tunnutaan tässä ketjussä käytävän oudoista lähtökohdista, ihan kuin olisi olemassa vain nämä kaksi ääripäätä. Voisiko löytyä muitakin sävyjä keskusteluun kuin pelkkää mustaa ja valkoista?
Tässä meidän sävyt aloituksessa mainittujen vaatteiden ja 8,5-vuotiaan osalta, miltä kuulostaa?
- kevätkelillä (~ 5-10 astetta) yleensä lähtiessä puetaan pipo ja käsineet (yleensä lapaset tai neulesormikkaat ja ohut trikoopipo), mutta jos tuntuu kuumalta, saa ne ottaa pois, ei tarvitse väkisin pitää päällä.
- jos on ihan selvä kurakeli, pihalle laitetaan kumpparit ja kurahousut ilman neuvotteluja. Jos on vähän vähemmän märkää, saa itse päättää, haluaako laittaa kurahousuja vai ei, ja sitten tietysti pitää olla siistimmin, jos ei laita.
Miksi kouluikäisen pitäisi laittaa kurahousut? Ainakaan mihinkään julkiselle paikalle. Ne ovat sen lapsen ja hänen kavereidensa mielestä nolot. Miksi yrität tahallasi nolata lastasi? Mitä saat siitä irti? Mikset osta hänelle ikätasoisia ulkoiluvaatteita? Ne eivät ole yhtään sen kalliimpia. Vai kuljetko itsekin kaupungilla kurahousut kiskottuna takin päälle?
Mitä ihmettä? Tässä taitaa nolous olla vain kirjoittajan päässä. Meillä ainakin on kouluikäinen ihan omasta tahdostaan halunnut laittaa ulkopuvun pihaleikkeihin, jotta pysyy kengät kuivina, vaikka sekin olisi varmaan jonkun aikuisen mielestä tosi noloa. Kukaan ei kiusannut häntä siitä, vaan kaikilla oli kivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä riippuu ihan täysin lapsesta. Oma vähän alle 8-vuotias saattaisi mennä hupparissa ulos pakkasella, jos en käskisi laittaa kunnolla vaatteita. Samoin pipo ja hanskat saattaisi jäädä kotiin, ja sitten joku huolestunut naapurin mummo tekee lasun.
Aikaa neuvotteluiden käymiseen ei ole joka arkiaamu, joten siitä syystä meillä pidetään linja, että minä sanon mitä puetaan ja piste. Tällä tavalla homma on kaikille selkeä eikä tarvitse vääntää turhista. Katsotaan uudestaan sitten, kun oma harkintakyky on vähän enemmän kehittynyt.
Kurahousuista puheen ollen meillä on myös ollut tilanne, että kotiin on sitten tultu märillä kengillä, joita ei saatu ajoissa kuivaksi muuta menoa varten. Eli kyllä ne voi tilanteesta ja lapsesta riippuen olla 8-vuotiaalla edelleen olla tuiki tarpeellinen asuste.
Se harkintakyky tuskin tulee kehittymään koskaan sellaiseksi kuin toivot. Viimeistään teininä vaan ei kerta kaikkiaan enää suostu määräilyysi, vaan tekee mitä huvittaa.
Onko sinusta on epärealistista odottaa lapsen jossain kohtaa ymmärtävän itse pukea takin päälle pakkasella? En minä mitään aikuista saati kuusikymppistä lasta ala enää paapomaan, mutta jos 7- tai 8-vuotias lapsi vilustuu, koska oli talvella ulkona märissä kengissä ja ilman takkia, niin mielestäni se on vanhemman vika eikä lapsen. Lapselle annettu vastuu pitää olla järkevässä suhteessa lapsen kehitystasoon. Lapset kehittyvät eri tahtiin ja siksi pitäisi katsoa, mitä oma lapsi jo osaa tai ei vielä osaa, eikä sitä, mitä joku toinen saman ikäinen osaa tai ei osaa.
Jos lapsi vähän vilustuu, niin onko sekään nyt mikään valtava katastrofi? Jotenkin tuntuu, että osa vanhemmista tuntuu pelkäävän sitä vilustumista niin valtavasti, että lapset pakataan sellaisiksi michelinukoiksi, että niillä ei ole mitään mahdollisuutta liikkua. On tietenkin täysin mahdollista, että näillä ihmisillä ei ole minkäänlaista omakohtaista kokemusta sellaisesta liikunnasta, missä tulee lämmin...
Sään mukainen pukeutuminen ei tarkoita sen enempää sitä, että puetaan niin monta kerrosta, että lapsi hikoilee eikä pysty liikkumaan, kuin sitäkään, että annetaan mennä ilman takkia ulos talvella, jos takin pukeminen ei huvita. Voitaisiinko keskustella toisten kirjoittajien varsinaisista pointeista jatkuvan olkiukkojen hakkaamisen sijaan, vai onko takin pukeminen pakkasella pitkähihaisen paidan päälle sinusta lapsen ylipukemista niin, että liikkuminen ei enää onnistu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä riippuu ihan täysin lapsesta. Oma vähän alle 8-vuotias saattaisi mennä hupparissa ulos pakkasella, jos en käskisi laittaa kunnolla vaatteita. Samoin pipo ja hanskat saattaisi jäädä kotiin, ja sitten joku huolestunut naapurin mummo tekee lasun.
Aikaa neuvotteluiden käymiseen ei ole joka arkiaamu, joten siitä syystä meillä pidetään linja, että minä sanon mitä puetaan ja piste. Tällä tavalla homma on kaikille selkeä eikä tarvitse vääntää turhista. Katsotaan uudestaan sitten, kun oma harkintakyky on vähän enemmän kehittynyt.
Kurahousuista puheen ollen meillä on myös ollut tilanne, että kotiin on sitten tultu märillä kengillä, joita ei saatu ajoissa kuivaksi muuta menoa varten. Eli kyllä ne voi tilanteesta ja lapsesta riippuen olla 8-vuotiaalla edelleen olla tuiki tarpeellinen asuste.
Se harkintakyky tuskin tulee kehittymään koskaan sellaiseksi kuin toivot. Viimeistään teininä vaan ei kerta kaikkiaan enää suostu määräilyysi, vaan tekee mitä huvittaa.
Onko sinusta on epärealistista odottaa lapsen jossain kohtaa ymmärtävän itse pukea takin päälle pakkasella? En minä mitään aikuista saati kuusikymppistä lasta ala enää paapomaan, mutta jos 7- tai 8-vuotias lapsi vilustuu, koska oli talvella ulkona märissä kengissä ja ilman takkia, niin mielestäni se on vanhemman vika eikä lapsen. Lapselle annettu vastuu pitää olla järkevässä suhteessa lapsen kehitystasoon. Lapset kehittyvät eri tahtiin ja siksi pitäisi katsoa, mitä oma lapsi jo osaa tai ei vielä osaa, eikä sitä, mitä joku toinen saman ikäinen osaa tai ei osaa.
Lapselle pitää antaa mahdollisuus oppia ja kehittyä. Jos aina käskytetään, ei sitä oppimista tapahdu ja omaa harkintaa ei harkintaa ei kehity. Isompana komentelu herättää vastarintaa ja teini tekee tahallaan päinvastoin kapinoidessaan vaikka siitä itse viimekädessä kärsisi.
No eihän siitä ollutkaan kyse, että aina käskytetään, vaan että seurataan lapsen kehitystä ja annetaan tehdä omia päätöksiä sitten, kun lapsen omat päätökset ovat järkeviä. Kyllä minä nytkin annan esim. +10 säässä valita, pukeeko pipon vai lippiksen, mutta -10 säässä en enää anna mahdollisuutta valita, vaikka lapsi kuinka valittaisi.
Mielestäni ei ole vastuullista vanhemmuutta mennä Siperia opettaa -tyylillä lapsen kohdalla, joka selkeästi ei osaa vielä arvioida, mikä on asiallista pukeutumista mihinkin lämpötilaan ja säähän, vaikka tässä ketjussa siitä puhutaan niin kuin se olisi ainoa keino kasvattaa itsenäisesti ajattelemaan kykeneviä ihmisiä, jotka eivät myöhemmin vihaa vanhempiaan. Olen tästä eri mieltä. Ainoa vaihtoehto ei kuitenkaan ole yrittää määrätä aikuisikään asti pukeutumisesta ja kaikesta muustakin ja olla hirveä diktaattori. Tätä keskustelua tunnutaan tässä ketjussä käytävän oudoista lähtökohdista, ihan kuin olisi olemassa vain nämä kaksi ääripäätä. Voisiko löytyä muitakin sävyjä keskusteluun kuin pelkkää mustaa ja valkoista?
Tässä meidän sävyt aloituksessa mainittujen vaatteiden ja 8,5-vuotiaan osalta, miltä kuulostaa?
- kevätkelillä (~ 5-10 astetta) yleensä lähtiessä puetaan pipo ja käsineet (yleensä lapaset tai neulesormikkaat ja ohut trikoopipo), mutta jos tuntuu kuumalta, saa ne ottaa pois, ei tarvitse väkisin pitää päällä.
- jos on ihan selvä kurakeli, pihalle laitetaan kumpparit ja kurahousut ilman neuvotteluja. Jos on vähän vähemmän märkää, saa itse päättää, haluaako laittaa kurahousuja vai ei, ja sitten tietysti pitää olla siistimmin, jos ei laita.
Miksi kouluikäisen pitäisi laittaa kurahousut? Ainakaan mihinkään julkiselle paikalle. Ne ovat sen lapsen ja hänen kavereidensa mielestä nolot. Miksi yrität tahallasi nolata lastasi? Mitä saat siitä irti? Mikset osta hänelle ikätasoisia ulkoiluvaatteita? Ne eivät ole yhtään sen kalliimpia. Vai kuljetko itsekin kaupungilla kurahousut kiskottuna takin päälle?
Mitä ihmettä? Tässä taitaa nolous olla vain kirjoittajan päässä. Meillä ainakin on kouluikäinen ihan omasta tahdostaan halunnut laittaa ulkopuvun pihaleikkeihin, jotta pysyy kengät kuivina, vaikka sekin olisi varmaan jonkun aikuisen mielestä tosi noloa. Kukaan ei kiusannut häntä siitä, vaan kaikilla oli kivaa.
Ulkovaatteet vai sellaiset pikkulasten kumiset henkselikurikset, joista tässä keskustelussa on puhuttu?
Harkintakyky kehitysvammainen kun itse saa tehdä päätöksiä. Mä tuossa tilanteesaa sanon että otetaan nassuun pipo ja kapades. Ja että pyytää kun on kylmä
Usein pyytää ja ymmärtää nykyään itsekin ottaa ne reppuun. Kurisleikit on jo out ja ei Meillä niitä käytetä