Uusperhekuvio, selittäkää millä logiikalla tämä on reilua?
Naisella kaksi lasta, miehellä yksi.
Saman katon alla asuu vakituisesti nainen, mies ja naisen lapset, jotka käyvät isänsä luona muutaman kerran kuukaudessa. Asunto on ostettu yhdessä molempien nimiin.
Miehen lapsi asuu toisessa kaupungissa äitinsä kanssa ja käy isän luona kerran tai kaksi kuussa.
Tämä uusperhe tekee kaikenlaista yhdessä, ja aina ilman miehen poikaa. He käyvät ulkomailla yhdessä, mutta miehen lasta ei oteta mukaan. Rahasta tämä ei ole kiinni.
Mistä tällainen johtuu?
Onko tämä reilua teidän mielestä?
Miehen lapsi on normaali, tervejärkinen teini. Äitinsä on normaali ja tervejärkinen. Ero ei ollut riitaisa ja vanhemmilla on ok välit keskenään. Äidin kanssa lapsi tekee onneksi mukavia juttuja, mutta eihän meistä kukaan tiedä miten paljon hän miettii miksi isä ei ota uusiin kuvioihin mukaan.
Sitä on turha tulla väittämään, että kuvio olisi reilu tai että ulkopuolelle jäänyt lapsi ei välittäisi muka yhtään.
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ulkoistanut poikansa eikä kuulu enää hänen ydinperheeseen.
Nainen ei halua poikaa mukaan arkeen.
Pojan äiti ei anna ylimääräisiä tapaamiskertoja.
Syitä voi olla monia, ehkä joku voisi kysyä isältä asiasta.
Meillä miehen lapsi ulkoisti itsensä ihan itse. Hänellä oli kaverit, harrastukset, jne, eikä hänellä ollut mitään tahtoa lähteä meidän kanssa yhtään mihinkään tai enää edes tulla yökylään kun täytti 13v. Nyt isä ja lapsi treffailee toisiaan kisoissa, käytävät leffassa, jne. Ei lasta voi omistaa kuten lemmikkieläin omistetaan vaan häntä tulee kuulla.
13v on siis saanut teillä päättää vapaasti aika isoista asioista. Eihän tuon ikäisiä kiinnosta mikään muukaan, tosi erikoista että lapsi on saanut tehdä tuollaisia isoja valintoja ja linjauksia ilman aikuisen tukea ja ohjausta. Kuulostaa tosin siltä että lapsen on annettu tarkoituksella etääntyä. Ainakin oma teini oli tuossa iässä sellainen että olisi muuttanut kotia parin päivän välein ja jäänyt lomilta pois ja ollut tekemättä kotitöitä ja hoitamatta sitä sun tätä. Ei lapsi saa päättää tuollaista, ei hän osaa tehdä harkittua valintaa noin suurista asioista. Myöhemmin elämässä saattaa tulla suuria murheita siitä että aikuiset ovat antaneet nippanappa teini-iässä olevan päättää tuollaisista jutuista. Ei ole lapsen edun mukaista.
Ei, asioista oli keskustelemassa isä, äiti ja lapsi. Kun lapsi on itsenäisyyden ja aikuisuuden kynnyksellä hänen kanssaan sovitaan yhteisistä pelisäännöistä yhdessä keskustellen, eikä se tahto ole enää yksin vanhempien taskussa. Ja kun se keskusteluyhteys on kunnossa se vanhemmista irtautumisen prosessi on helpompi. Ihan vinkkinä teinien kanssa painiville.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ulkoistanut poikansa eikä kuulu enää hänen ydinperheeseen.
Nainen ei halua poikaa mukaan arkeen.
Pojan äiti ei anna ylimääräisiä tapaamiskertoja.
Syitä voi olla monia, ehkä joku voisi kysyä isältä asiasta.
Meillä miehen lapsi ulkoisti itsensä ihan itse. Hänellä oli kaverit, harrastukset, jne, eikä hänellä ollut mitään tahtoa lähteä meidän kanssa yhtään mihinkään tai enää edes tulla yökylään kun täytti 13v. Nyt isä ja lapsi treffailee toisiaan kisoissa, käytävät leffassa, jne. Ei lasta voi omistaa kuten lemmikkieläin omistetaan vaan häntä tulee kuulla.
Tuo nyt on vain vastuunpakoilua. Ei ydinperheessäkään lapset välttämättä ensin kilju riemusta, kun pitää lähteä perheen kanssa jonnekin vaikka viikoksi (koska kaverit jne.), mutta loppujen lopuksi ne on todella tärkeitä ja mukavia muistoja lapselle. Kyllä se on vanhemman tehtävä pitää huoli, että lapsikin on osa perhettä - halusi tai ei lapsi sitä juuri sillä hetkellä. Jos aina tehdään niin kuin lapsi sanoo, niin lapsi voi varmaan myös itse päättää omat kotiintuloaikansa jne.
Kuinka monta perhettä sinulla on? Haluaisitko sinä tulla meille joka toiseksi viikoksi olemaan perhettä äitipuolen ja tämän lasten kansa? Ja joka toiseksi viikoksi olemaan perhettä isäpuolen ja tämän lasten ja heidän yhteisen lasten kansa?
Vierailija kirjoitti:
Uusperheet on roska väkeä
Näytät olevan itsekin, kun et edes yhdyssanoja osaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ulkoistanut poikansa eikä kuulu enää hänen ydinperheeseen.
Nainen ei halua poikaa mukaan arkeen.
Pojan äiti ei anna ylimääräisiä tapaamiskertoja.
Syitä voi olla monia, ehkä joku voisi kysyä isältä asiasta.
Meillä miehen lapsi ulkoisti itsensä ihan itse. Hänellä oli kaverit, harrastukset, jne, eikä hänellä ollut mitään tahtoa lähteä meidän kanssa yhtään mihinkään tai enää edes tulla yökylään kun täytti 13v. Nyt isä ja lapsi treffailee toisiaan kisoissa, käytävät leffassa, jne. Ei lasta voi omistaa kuten lemmikkieläin omistetaan vaan häntä tulee kuulla.
13v on siis saanut teillä päättää vapaasti aika isoista asioista. Eihän tuon ikäisiä kiinnosta mikään muukaan, tosi erikoista että lapsi on saanut tehdä tuollaisia isoja valintoja ja linjauksia ilman aikuisen tukea ja ohjausta. Kuulostaa tosin siltä että lapsen on annettu tarkoituksella etääntyä. Ainakin oma teini oli tuossa iässä sellainen että olisi muuttanut kotia parin päivän välein ja jäänyt lomilta pois ja ollut tekemättä kotitöitä ja hoitamatta sitä sun tätä. Ei lapsi saa päättää tuollaista, ei hän osaa tehdä harkittua valintaa noin suurista asioista. Myöhemmin elämässä saattaa tulla suuria murheita siitä että aikuiset ovat antaneet nippanappa teini-iässä olevan päättää tuollaisista jutuista. Ei ole lapsen edun mukaista.
Jos lapsella on kaksi kotia ja kaksi vanhempaa, niin millä lailla on lapsen edun vastaista, että hän valitsee itse, kumman vanhemman luona haluaa nukkua tai viettää loman? Mitä tukea ja ohjausta muka siihen tarvitsee, kun kyse on omista vanhemmista?
Vierailija kirjoitti:
ÄLKÄÄ LÄHTEKÖ UUSPERHEPELLEILYYN MUKAAN. Siitä koituu vain harmia ja ongelmia.
tehdä selväksi pelisäännöt, asumiskuviot ja omistukset jne. ottaa monista asioista selvää eli juristin puheille
Poika ei koskaan sanonut isänsä vaimosta ei hyvää ei pahaa. Jossain vaiheessa tutustuin tähän naiseen ja vaikutti kivalta ja ollaan silloin tällöin soiteltu ja nähtykin.
No niin tai näin, mutta kyllä toi varmasti on ihan kokonaan ja täysin miehen syytä. Kysy vaikka vauvapalstalta 😂
No se poika on perus sukupuoltaan miettivä h***ari joka elää netissä vaan.
Ja tottakai on abcd-diagnooseja pitkä lista,
No varmaan niillä reissuilla nainen maksaa vain omien lastensa kulut, eikö hänellä ole varaa maksaa miehensä lapsen matkakuluja, eikä tarvitsekaan, kun se on lapsen omien vanhempien tehtävä. Varmaan sitten pojan vanhemmilla ei ole varaa maksaa matkustelusta. Onhan esim. Joku Lintsin ranneke tosi kallis, ja sitten pitää vielä ostaa ruuat ja ottaa toinen hotellihuone, johon isä ja poika menisivät yöksi.
Eräässä keskustelussa eräs uusperheen äiti sai vihat niskaansa, kun hän kertoi, että hän joutuu raatamaan matalapalkkatyössä, jotta hänen ja miehensä kahdella lapsellaan olisi mahdollisuus päästä kesälomalla huvipuistoreissulle ja miehen kaksi poikakin olisi voineet tulla mukaan, jos heidän äitinsä olisi maksanut puolet kuluista (ja isä puolet), mutta tämä ei äidille käynyt, niin sitä naista alettiin sitten haukkua, että hänen olisi pitänyt sitten maksaa miehensä lapsille huvipuistoreissu.
No ap, olet tietysti kysynyt miksi poika ei pääse esim ulkomaan matkoille . Mitä hänen isänsä vastasi ja mitä poika vastasi?
Asia ei kuulu sinulle tippaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Asia ei kuulu sinulle tippaakaan.
Ai ketä tarkoitat?
Christiiina kirjoitti:
No varmaan niillä reissuilla nainen maksaa vain omien lastensa kulut, eikö hänellä ole varaa maksaa miehensä lapsen matkakuluja, eikä tarvitsekaan, kun se on lapsen omien vanhempien tehtävä. Varmaan sitten pojan vanhemmilla ei ole varaa maksaa matkustelusta. Onhan esim. Joku Lintsin ranneke tosi kallis, ja sitten pitää vielä ostaa ruuat ja ottaa toinen hotellihuone, johon isä ja poika menisivät yöksi.
Eräässä keskustelussa eräs uusperheen äiti sai vihat niskaansa, kun hän kertoi, että hän joutuu raatamaan matalapalkkatyössä, jotta hänen ja miehensä kahdella lapsellaan olisi mahdollisuus päästä kesälomalla huvipuistoreissulle ja miehen kaksi poikakin olisi voineet tulla mukaan, jos heidän äitinsä olisi maksanut puolet kuluista (ja isä puolet), mutta tämä ei äidille käynyt, niin sitä naista alettiin sitten haukkua, että hänen olisi pitänyt sitten maksaa miehensä lapsille huvipuistoreissu.
Noh, tuskinpa tuossa keississä se isä maksoi puolia asioista, mitä muksut tekevät äitinsä luona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ulkoistanut poikansa eikä kuulu enää hänen ydinperheeseen.
Nainen ei halua poikaa mukaan arkeen.
Pojan äiti ei anna ylimääräisiä tapaamiskertoja.
Syitä voi olla monia, ehkä joku voisi kysyä isältä asiasta.
Meillä miehen lapsi ulkoisti itsensä ihan itse. Hänellä oli kaverit, harrastukset, jne, eikä hänellä ollut mitään tahtoa lähteä meidän kanssa yhtään mihinkään tai enää edes tulla yökylään kun täytti 13v. Nyt isä ja lapsi treffailee toisiaan kisoissa, käytävät leffassa, jne. Ei lasta voi omistaa kuten lemmikkieläin omistetaan vaan häntä tulee kuulla.
Tuo nyt on vain vastuunpakoilua. Ei ydinperheessäkään lapset välttämättä ensin kilju riemusta, kun pitää lähteä perheen kanssa jonnekin vaikka viikoksi (koska kaverit jne.), mutta loppujen lopuksi ne on todella tärkeitä ja mukavia muistoja lapselle. Kyllä se on vanhemman tehtävä pitää huoli, että lapsikin on osa perhettä - halusi tai ei lapsi sitä juuri sillä hetkellä. Jos aina tehdään niin kuin lapsi sanoo, niin lapsi voi varmaan myös itse päättää omat kotiintuloaikansa jne.
Lapsesi ei voi hyvin nyt, eikä aikusiena jos sinä olet tuollainen toisten suhteiden määrittelijä. Tulet tämän huomaamaan katkerasti. Muista sitten oma roolisi, jos et muista etkä osaa aidosti katua ja pyytää anteeksi, niin sinulla on yksi lapsi vähemmän.
Höpöhöpö. Ne lapset, ketkä otetaan mukaan perheen juttuihin, ovat niitä, ketkä voivat jatkossa hyvin ja ne, ketkä jätettiin ihan heitteille (ainakin henkisesti),eli heti jos lapsi vähän mainitsi,että mutta kun kaverit,niin heti unohdettiin lapsi kokonaan, että älä sitten tule, niin ne lapset on niitä, ketkä voivat aikuisena huonosti.
En minä ainakaan itsekään aina ollut niin innoissani perheen lomareissuista teininä, mutta jälkikäteen ajateltuna onhan ne nyt olleet tärkeitä juttuja ja perhe läheinen vielä näin aikuisinakin (niin vanhemmat kuin sisaruksetkin).
Niin, otetaan mukaan on eri aisa kuin se että pakotetaan. Pakotettiinko sinut siis etävanhempasi ja hänen uusperheen kanssa lomareissuille teininä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä teini-ikäisenä sanoin "ei", vaikka sisimmissäni olisin halunnut mukaan ja varsinkin halunnut, että minut otetaan kysymättä mukaan.
Samanlainen tilanne kuin mitä ap kuvasi.
Minä kuitenkin fiksuna lapsena tiesin, että minun odotettiin vastaavan "ei, en tule". Koska jos olisin sanonut kyllä, niin se olisi ollut hankalaa ja olisiko autossakaan tilaa ja minäkin ihmisenä olin niin hankala kiukuttelija.
Niinpä jäin jo 12-vuotiaana yksin viikonlopuksi kun isä ja isän uusi nainen ja naisen kaksi tyttöä (tyttö minäkin) reissasi. He näkivät Kolin kansallispuiston, kesäisen Helsingin, Tukholman ja ruotsinlaivan, Saariselän ja muuta mukavaa. Minä näin joko juopon äidin ja dementoituneen mummin, tai sitten olin yksin kotona ja pelkäsin pimeää.
Siis oikeasti pelkäsin. Nukuin valot päällä kun ensin olin valvonut aamukolmeen peloissani.
Nyt kyllä oletit aivan väärin. Tottakai olisit mukaan päässyt, kun sinulta kysyttiin. Taisi äitisi sinua manipuloida, että isä ei halua mukaan sinua.
Teinit ei toimi niin. Itsekkin vastasin ei koskaan sehän oli oletus joka oli jo ennalta tehty selväksi. Herkässä iässä oleva lapsi tarvitsisi tukea eikä tunnetta ettei ole tärkeä tai riittävä vanhemmalleen.
Minunkin lapseni teininä oli sitä mieltä että minä äitinä haluan vahingoittaa häntä, toimin häntä vastaan, ja elämäntehtäväni on kiusata häntä ja kieltää kaikki kiva. Kun sanoin silloin rakastavani häntä enemmän kuin mitään, niin hän ei uskonut sitä, vaan sanoi että vihaan häntä, enkä rakasta yhtään.
Ei ole enää 24-vuotiaana tuota mieltä, vaan ymmärtää itsekin että oli tenininä aivan typerät oletukset. Tietää nyt että rakastin häntä silloin kuten edelleenkin, enemmän kuin mitään.
Vierailija kirjoitti:
Ei tilanne varmasti ole reilu. Äiti pitää omien lastensa puolta. Isät taas näkyy olevan melkoisia puusilmiä lastensa suhteen.
Tässähän nimen omaan tämän yhden lapsen äiti EI pidä oman lapsensa puolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ulkoistanut poikansa eikä kuulu enää hänen ydinperheeseen.
Nainen ei halua poikaa mukaan arkeen.
Pojan äiti ei anna ylimääräisiä tapaamiskertoja.
Syitä voi olla monia, ehkä joku voisi kysyä isältä asiasta.
Meillä miehen lapsi ulkoisti itsensä ihan itse. Hänellä oli kaverit, harrastukset, jne, eikä hänellä ollut mitään tahtoa lähteä meidän kanssa yhtään mihinkään tai enää edes tulla yökylään kun täytti 13v. Nyt isä ja lapsi treffailee toisiaan kisoissa, käytävät leffassa, jne. Ei lasta voi omistaa kuten lemmikkieläin omistetaan vaan häntä tulee kuulla.
Tuo nyt on vain vastuunpakoilua. Ei ydinperheessäkään lapset välttämättä ensin kilju riemusta, kun pitää lähteä perheen kanssa jonnekin vaikka viikoksi (koska kaverit jne.), mutta loppujen lopuksi ne on todella tärkeitä ja mukavia muistoja lapselle. Kyllä se on vanhemman tehtävä pitää huoli, että lapsikin on osa perhettä - halusi tai ei lapsi sitä juuri sillä hetkellä. Jos aina tehdään niin kuin lapsi sanoo, niin lapsi voi varmaan myös itse päättää omat kotiintuloaikansa jne.
Lapsesi ei voi hyvin nyt, eikä aikusiena jos sinä olet tuollainen toisten suhteiden määrittelijä. Tulet tämän huomaamaan katkerasti. Muista sitten oma roolisi, jos et muista etkä osaa aidosti katua ja pyytää anteeksi, niin sinulla on yksi lapsi vähemmän.
Jokainen mun lapsista on murjottanut mökillä teini-ikäisenä ja sitten on alkanut keskustelu osaisivatko olla yksin kotona. Ihan normaaleja aikuisia heistäkin tuli ja mökkikin alkoi kiinnostaa taas parikymppisenä.
Juuri näin. Teininä aletaan opettelemaan yksioloa. On tärkeää että lapsi saa onnistumisen kokemuksia itse pärjäämisestä. Missä tehdään niin että lapsi muuttaa 19v omaan kotiin niin ettei ole yhtään yötä ollut siihen mennessä yksin? Karmeaa.
Christiiina kirjoitti:
No varmaan niillä reissuilla nainen maksaa vain omien lastensa kulut, eikö hänellä ole varaa maksaa miehensä lapsen matkakuluja, eikä tarvitsekaan, kun se on lapsen omien vanhempien tehtävä. Varmaan sitten pojan vanhemmilla ei ole varaa maksaa matkustelusta. Onhan esim. Joku Lintsin ranneke tosi kallis, ja sitten pitää vielä ostaa ruuat ja ottaa toinen hotellihuone, johon isä ja poika menisivät yöksi.
Eräässä keskustelussa eräs uusperheen äiti sai vihat niskaansa, kun hän kertoi, että hän joutuu raatamaan matalapalkkatyössä, jotta hänen ja miehensä kahdella lapsellaan olisi mahdollisuus päästä kesälomalla huvipuistoreissulle ja miehen kaksi poikakin olisi voineet tulla mukaan, jos heidän äitinsä olisi maksanut puolet kuluista (ja isä puolet), mutta tämä ei äidille käynyt, niin sitä naista alettiin sitten haukkua, että hänen olisi pitänyt sitten maksaa miehensä lapsille huvipuistoreissu.
Tämä on meillä tilanne. Ei ole varaa matkustella miehen lasten kanssa. Mies maksaa isoa summaa lapsista exälleen, joten exällä on varaa reissata lapsten kanssa. Exä moittii ja käskee että mieheni pitää matkustaa lasten kanssa ulkomaille, mutat mistäs ne rahat saadaan? Helppo se on lapsilisillä ja elareilla matkustella, tonni kuussa puhtaana käteen kuitenkin.
Jokainen mun lapsista on murjottanut mökillä teini-ikäisenä ja sitten on alkanut keskustelu osaisivatko olla yksin kotona. Ihan normaaleja aikuisia heistäkin tuli ja mökkikin alkoi kiinnostaa taas parikymppisenä.