Lue keskustelun säännöt.
Uusperhekuvio, selittäkää millä logiikalla tämä on reilua?
02.05.2023 |
Naisella kaksi lasta, miehellä yksi.
Saman katon alla asuu vakituisesti nainen, mies ja naisen lapset, jotka käyvät isänsä luona muutaman kerran kuukaudessa. Asunto on ostettu yhdessä molempien nimiin.
Miehen lapsi asuu toisessa kaupungissa äitinsä kanssa ja käy isän luona kerran tai kaksi kuussa.
Tämä uusperhe tekee kaikenlaista yhdessä, ja aina ilman miehen poikaa. He käyvät ulkomailla yhdessä, mutta miehen lasta ei oteta mukaan. Rahasta tämä ei ole kiinni.
Mistä tällainen johtuu?
Onko tämä reilua teidän mielestä?
Miehen lapsi on normaali, tervejärkinen teini. Äitinsä on normaali ja tervejärkinen. Ero ei ollut riitaisa ja vanhemmilla on ok välit keskenään. Äidin kanssa lapsi tekee onneksi mukavia juttuja, mutta eihän meistä kukaan tiedä miten paljon hän miettii miksi isä ei ota uusiin kuvioihin mukaan.
Sitä on turha tulla väittämään, että kuvio olisi reilu tai että ulkopuolelle jäänyt lapsi ei välittäisi muka yhtään.
Kommentit (41)
Mies ulkoistanut poikansa eikä kuulu enää hänen ydinperheeseen.
Nainen ei halua poikaa mukaan arkeen.
Pojan äiti ei anna ylimääräisiä tapaamiskertoja.
Syitä voi olla monia, ehkä joku voisi kysyä isältä asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tapaamisia on noin harvoin niin hankala lähteä mukaan. Äiti ilmeisesti on tiukka tapaamisten suhteen. Kysy heiltä itse.
Eikös teini-ikäinen voi itse päättää, kumman vanhempansa kanssa asuu. Jos muuttaa isän luo, pääsee nauttimaan isän perhe-elämän hyvistä puolista. Toki joutuu jättämään kaverit.
Aloitus ei ole totta. joku syy on, ja syyn tietää kyllä pojan äiti, esität vain ettet muka huomaa sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikös teini-ikäinen voi itse päättää, kumman vanhempansa kanssa asuu. Jos muuttaa isän luo, pääsee nauttimaan isän perhe-elämän hyvistä puolista. Toki joutuu jättämään kaverit.
K-ytännössä asia ei kuitenkaan ole noin, sillä lähi voi kieltäytyä muuttamasta elatussopimusta, ja tällöin nykyisellä lähillä ei ole varaa sekä pitää lasta luonaan kokopäiväisesti, että vielä maksaa exälle elareita lapsesta joka ei hänen luonaan enää asu.
Vierailija kirjoitti:
Mies ulkoistanut poikansa eikä kuulu enää hänen ydinperheeseen.
Nainen ei halua poikaa mukaan arkeen.
Pojan äiti ei anna ylimääräisiä tapaamiskertoja.
Syitä voi olla monia, ehkä joku voisi kysyä isältä asiasta.
Meillä miehen lapsi ulkoisti itsensä ihan itse. Hänellä oli kaverit, harrastukset, jne, eikä hänellä ollut mitään tahtoa lähteä meidän kanssa yhtään mihinkään tai enää edes tulla yökylään kun täytti 13v. Nyt isä ja lapsi treffailee toisiaan kisoissa, käytävät leffassa, jne. Ei lasta voi omistaa kuten lemmikkieläin omistetaan vaan häntä tulee kuulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ulkoistanut poikansa eikä kuulu enää hänen ydinperheeseen.
Nainen ei halua poikaa mukaan arkeen.
Pojan äiti ei anna ylimääräisiä tapaamiskertoja.
Syitä voi olla monia, ehkä joku voisi kysyä isältä asiasta.
Meillä miehen lapsi ulkoisti itsensä ihan itse. Hänellä oli kaverit, harrastukset, jne, eikä hänellä ollut mitään tahtoa lähteä meidän kanssa yhtään mihinkään tai enää edes tulla yökylään kun täytti 13v. Nyt isä ja lapsi treffailee toisiaan kisoissa, käytävät leffassa, jne. Ei lasta voi omistaa kuten lemmikkieläin omistetaan vaan häntä tulee kuulla.
Tuo nyt on vain vastuunpakoilua. Ei ydinperheessäkään lapset välttämättä ensin kilju riemusta, kun pitää lähteä perheen kanssa jonnekin vaikka viikoksi (koska kaverit jne.), mutta loppujen lopuksi ne on todella tärkeitä ja mukavia muistoja lapselle. Kyllä se on vanhemman tehtävä pitää huoli, että lapsikin on osa perhettä - halusi tai ei lapsi sitä juuri sillä hetkellä. Jos aina tehdään niin kuin lapsi sanoo, niin lapsi voi varmaan myös itse päättää omat kotiintuloaikansa jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös teini-ikäinen voi itse päättää, kumman vanhempansa kanssa asuu. Jos muuttaa isän luo, pääsee nauttimaan isän perhe-elämän hyvistä puolista. Toki joutuu jättämään kaverit.
K-ytännössä asia ei kuitenkaan ole noin, sillä lähi voi kieltäytyä muuttamasta elatussopimusta, ja tällöin nykyisellä lähillä ei ole varaa sekä pitää lasta luonaan kokopäiväisesti, että vielä maksaa exälle elareita lapsesta joka ei hänen luonaan enää asu.
Eiköhän se useimmiten ole niin, ettei se etä vaan halua ottaa lasta vaivoikseen arkena tai lomilla, jos lasta ei oteta mukaan. Ei lapsi voi päättää tuosta noin, että muuttaa vaikka isälleen, jos isällä ei ole lapselle huonetta, eikä isällä ole pienintäkään aikomusta alkaa pyörittämään lapsen arkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ulkoistanut poikansa eikä kuulu enää hänen ydinperheeseen.
Nainen ei halua poikaa mukaan arkeen.
Pojan äiti ei anna ylimääräisiä tapaamiskertoja.
Syitä voi olla monia, ehkä joku voisi kysyä isältä asiasta.
Meillä miehen lapsi ulkoisti itsensä ihan itse. Hänellä oli kaverit, harrastukset, jne, eikä hänellä ollut mitään tahtoa lähteä meidän kanssa yhtään mihinkään tai enää edes tulla yökylään kun täytti 13v. Nyt isä ja lapsi treffailee toisiaan kisoissa, käytävät leffassa, jne. Ei lasta voi omistaa kuten lemmikkieläin omistetaan vaan häntä tulee kuulla.
Tuo nyt on vain vastuunpakoilua. Ei ydinperheessäkään lapset välttämättä ensin kilju riemusta, kun pitää lähteä perheen kanssa jonnekin vaikka viikoksi (koska kaverit jne.), mutta loppujen lopuksi ne on todella tärkeitä ja mukavia muistoja lapselle. Kyllä se on vanhemman tehtävä pitää huoli, että lapsikin on osa perhettä - halusi tai ei lapsi sitä juuri sillä hetkellä. Jos aina tehdään niin kuin lapsi sanoo, niin lapsi voi varmaan myös itse päättää omat kotiintuloaikansa jne.
Lapsesi ei voi hyvin nyt, eikä aikusiena jos sinä olet tuollainen toisten suhteiden määrittelijä. Tulet tämän huomaamaan katkerasti. Muista sitten oma roolisi, jos et muista etkä osaa aidosti katua ja pyytää anteeksi, niin sinulla on yksi lapsi vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös teini-ikäinen voi itse päättää, kumman vanhempansa kanssa asuu. Jos muuttaa isän luo, pääsee nauttimaan isän perhe-elämän hyvistä puolista. Toki joutuu jättämään kaverit.
K-ytännössä asia ei kuitenkaan ole noin, sillä lähi voi kieltäytyä muuttamasta elatussopimusta, ja tällöin nykyisellä lähillä ei ole varaa sekä pitää lasta luonaan kokopäiväisesti, että vielä maksaa exälle elareita lapsesta joka ei hänen luonaan enää asu.
Eiköhän se useimmiten ole niin, ettei se etä vaan halua ottaa lasta vaivoikseen arkena tai lomilla, jos lasta ei oteta mukaan. Ei lapsi voi päättää tuosta noin, että muuttaa vaikka isälleen, jos isällä ei ole lapselle huonetta, eikä isällä ole pienintäkään aikomusta alkaa pyörittämään lapsen arkea.
Kyllähän se useimmiten on ihan siitä lapsen äidistä kiinni tämä asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ulkoistanut poikansa eikä kuulu enää hänen ydinperheeseen.
Nainen ei halua poikaa mukaan arkeen.
Pojan äiti ei anna ylimääräisiä tapaamiskertoja.
Syitä voi olla monia, ehkä joku voisi kysyä isältä asiasta.
Meillä miehen lapsi ulkoisti itsensä ihan itse. Hänellä oli kaverit, harrastukset, jne, eikä hänellä ollut mitään tahtoa lähteä meidän kanssa yhtään mihinkään tai enää edes tulla yökylään kun täytti 13v. Nyt isä ja lapsi treffailee toisiaan kisoissa, käytävät leffassa, jne. Ei lasta voi omistaa kuten lemmikkieläin omistetaan vaan häntä tulee kuulla.
13v on siis saanut teillä päättää vapaasti aika isoista asioista. Eihän tuon ikäisiä kiinnosta mikään muukaan, tosi erikoista että lapsi on saanut tehdä tuollaisia isoja valintoja ja linjauksia ilman aikuisen tukea ja ohjausta. Kuulostaa tosin siltä että lapsen on annettu tarkoituksella etääntyä. Ainakin oma teini oli tuossa iässä sellainen että olisi muuttanut kotia parin päivän välein ja jäänyt lomilta pois ja ollut tekemättä kotitöitä ja hoitamatta sitä sun tätä. Ei lapsi saa päättää tuollaista, ei hän osaa tehdä harkittua valintaa noin suurista asioista. Myöhemmin elämässä saattaa tulla suuria murheita siitä että aikuiset ovat antaneet nippanappa teini-iässä olevan päättää tuollaisista jutuista. Ei ole lapsen edun mukaista.
ÄLKÄÄ LÄHTEKÖ UUSPERHEPELLEILYYN MUKAAN. Siitä koituu vain harmia ja ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ulkoistanut poikansa eikä kuulu enää hänen ydinperheeseen.
Nainen ei halua poikaa mukaan arkeen.
Pojan äiti ei anna ylimääräisiä tapaamiskertoja.
Syitä voi olla monia, ehkä joku voisi kysyä isältä asiasta.
Meillä miehen lapsi ulkoisti itsensä ihan itse. Hänellä oli kaverit, harrastukset, jne, eikä hänellä ollut mitään tahtoa lähteä meidän kanssa yhtään mihinkään tai enää edes tulla yökylään kun täytti 13v. Nyt isä ja lapsi treffailee toisiaan kisoissa, käytävät leffassa, jne. Ei lasta voi omistaa kuten lemmikkieläin omistetaan vaan häntä tulee kuulla.
Tuo nyt on vain vastuunpakoilua. Ei ydinperheessäkään lapset välttämättä ensin kilju riemusta, kun pitää lähteä perheen kanssa jonnekin vaikka viikoksi (koska kaverit jne.), mutta loppujen lopuksi ne on todella tärkeitä ja mukavia muistoja lapselle. Kyllä se on vanhemman tehtävä pitää huoli, että lapsikin on osa perhettä - halusi tai ei lapsi sitä juuri sillä hetkellä. Jos aina tehdään niin kuin lapsi sanoo, niin lapsi voi varmaan myös itse päättää omat kotiintuloaikansa jne.
Lapsesi ei voi hyvin nyt, eikä aikusiena jos sinä olet tuollainen toisten suhteiden määrittelijä. Tulet tämän huomaamaan katkerasti. Muista sitten oma roolisi, jos et muista etkä osaa aidosti katua ja pyytää anteeksi, niin sinulla on yksi lapsi vähemmän.
Höpöhöpö. Ne lapset, ketkä otetaan mukaan perheen juttuihin, ovat niitä, ketkä voivat jatkossa hyvin ja ne, ketkä jätettiin ihan heitteille (ainakin henkisesti),eli heti jos lapsi vähän mainitsi,että mutta kun kaverit,niin heti unohdettiin lapsi kokonaan, että älä sitten tule, niin ne lapset on niitä, ketkä voivat aikuisena huonosti.
En minä ainakaan itsekään aina ollut niin innoissani perheen lomareissuista teininä, mutta jälkikäteen ajateltuna onhan ne nyt olleet tärkeitä juttuja ja perhe läheinen vielä näin aikuisinakin (niin vanhemmat kuin sisaruksetkin).
Minä teini-ikäisenä sanoin "ei", vaikka sisimmissäni olisin halunnut mukaan ja varsinkin halunnut, että minut otetaan kysymättä mukaan.
Samanlainen tilanne kuin mitä ap kuvasi.
Minä kuitenkin fiksuna lapsena tiesin, että minun odotettiin vastaavan "ei, en tule". Koska jos olisin sanonut kyllä, niin se olisi ollut hankalaa ja olisiko autossakaan tilaa ja minäkin ihmisenä olin niin hankala kiukuttelija.
Niinpä jäin jo 12-vuotiaana yksin viikonlopuksi kun isä ja isän uusi nainen ja naisen kaksi tyttöä (tyttö minäkin) reissasi. He näkivät Kolin kansallispuiston, kesäisen Helsingin, Tukholman ja ruotsinlaivan, Saariselän ja muuta mukavaa. Minä näin joko juopon äidin ja dementoituneen mummin, tai sitten olin yksin kotona ja pelkäsin pimeää.
Siis oikeasti pelkäsin. Nukuin valot päällä kun ensin olin valvonut aamukolmeen peloissani.
Vierailija kirjoitti:
Minä teini-ikäisenä sanoin "ei", vaikka sisimmissäni olisin halunnut mukaan ja varsinkin halunnut, että minut otetaan kysymättä mukaan.
Samanlainen tilanne kuin mitä ap kuvasi.
Minä kuitenkin fiksuna lapsena tiesin, että minun odotettiin vastaavan "ei, en tule". Koska jos olisin sanonut kyllä, niin se olisi ollut hankalaa ja olisiko autossakaan tilaa ja minäkin ihmisenä olin niin hankala kiukuttelija.
Niinpä jäin jo 12-vuotiaana yksin viikonlopuksi kun isä ja isän uusi nainen ja naisen kaksi tyttöä (tyttö minäkin) reissasi. He näkivät Kolin kansallispuiston, kesäisen Helsingin, Tukholman ja ruotsinlaivan, Saariselän ja muuta mukavaa. Minä näin joko juopon äidin ja dementoituneen mummin, tai sitten olin yksin kotona ja pelkäsin pimeää.
Siis oikeasti pelkäsin. Nukuin valot päällä kun ensin olin valvonut aamukolmeen peloissani.
Nyt kyllä oletit aivan väärin. Tottakai olisit mukaan päässyt, kun sinulta kysyttiin. Taisi äitisi sinua manipuloida, että isä ei halua mukaan sinua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä teini-ikäisenä sanoin "ei", vaikka sisimmissäni olisin halunnut mukaan ja varsinkin halunnut, että minut otetaan kysymättä mukaan.
Samanlainen tilanne kuin mitä ap kuvasi.
Minä kuitenkin fiksuna lapsena tiesin, että minun odotettiin vastaavan "ei, en tule". Koska jos olisin sanonut kyllä, niin se olisi ollut hankalaa ja olisiko autossakaan tilaa ja minäkin ihmisenä olin niin hankala kiukuttelija.
Niinpä jäin jo 12-vuotiaana yksin viikonlopuksi kun isä ja isän uusi nainen ja naisen kaksi tyttöä (tyttö minäkin) reissasi. He näkivät Kolin kansallispuiston, kesäisen Helsingin, Tukholman ja ruotsinlaivan, Saariselän ja muuta mukavaa. Minä näin joko juopon äidin ja dementoituneen mummin, tai sitten olin yksin kotona ja pelkäsin pimeää.
Siis oikeasti pelkäsin. Nukuin valot päällä kun ensin olin valvonut aamukolmeen peloissani.
Nyt kyllä oletit aivan väärin. Tottakai olisit mukaan päässyt, kun sinulta kysyttiin. Taisi äitisi sinua manipuloida, että isä ei halua mukaan sinua.
Teinit ei toimi niin. Itsekkin vastasin ei koskaan sehän oli oletus joka oli jo ennalta tehty selväksi. Herkässä iässä oleva lapsi tarvitsisi tukea eikä tunnetta ettei ole tärkeä tai riittävä vanhemmalleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä teini-ikäisenä sanoin "ei", vaikka sisimmissäni olisin halunnut mukaan ja varsinkin halunnut, että minut otetaan kysymättä mukaan.
Samanlainen tilanne kuin mitä ap kuvasi.
Minä kuitenkin fiksuna lapsena tiesin, että minun odotettiin vastaavan "ei, en tule". Koska jos olisin sanonut kyllä, niin se olisi ollut hankalaa ja olisiko autossakaan tilaa ja minäkin ihmisenä olin niin hankala kiukuttelija.
Niinpä jäin jo 12-vuotiaana yksin viikonlopuksi kun isä ja isän uusi nainen ja naisen kaksi tyttöä (tyttö minäkin) reissasi. He näkivät Kolin kansallispuiston, kesäisen Helsingin, Tukholman ja ruotsinlaivan, Saariselän ja muuta mukavaa. Minä näin joko juopon äidin ja dementoituneen mummin, tai sitten olin yksin kotona ja pelkäsin pimeää.
Siis oikeasti pelkäsin. Nukuin valot päällä kun ensin olin valvonut aamukolmeen peloissani.
Nyt kyllä oletit aivan väärin. Tottakai olisit mukaan päässyt, kun sinulta kysyttiin. Taisi äitisi sinua manipuloida, että isä ei halua mukaan sinua.
Mistä sinä tiedät että tuo lainaamasi henkilö oletti jotenkin väärin?
Taidat olla niitä täti-ihmisiä jotka näkee koko maailman omien kokemustensa läpi, ja siinä maailmassa pahoja ihmisiä on vain ne jotka on valmiiksi vankilassa.
Ei tilanne varmasti ole reilu. Äiti pitää omien lastensa puolta. Isät taas näkyy olevan melkoisia puusilmiä lastensa suhteen.
Taitaa olla pojan isän kanssa aika jutella vähän siitä kuinka poikaansa kohtelee.