Koska viimeksi olet pitänyt vauvaa sylissä?
Spinoffina tästä: https://www.vauva.fi/keskustelu/3226330/yle-moni-30-vuotias-ei-ole-edes… Minä olen pitänyt vauvaa (kaverin lapsi) sylissä viimeksi vuonna 2006. 70-luvun lopulla syntynyt. Itse olen vela ja ei oikein ole lapsellisia kavereita/tuttuja. Tai sitten olen tutustunut kavereihin siinä kohtaa, kun niiden lapset on vähintään alakouluikäisiä.
Kommentit (576)
30 vuotta hoitanut potilaita vanhuksia vammaisia lapsia toisten pentuja ei nyt niin jaksa innostaa selkä paskana nostelusta kumara työasento tietysti voi auttaa kun tarvii mutta muuten joitakin muut jotka jaksaa kaikki tuttavien lapset aikuisia.
Tällä viikolla :) Mutta olin kyllä jo melkein 29-vuotias kun oli vauva ekaa kertaa sylissä.
On kyllä totta, että vasta nyt kun on lähipiirissä pikkuväkeä, niin oon saanut välillä sellaisia ajatuksia että tuollainen olisi itselläkin kiva. Mutta sitten palaan todellisuuteen ja mietin et miten sitä jaksaa olla 24/7 se vanhempi ja mietin et ei ehkä mun juttu sittenkään. Ainiin, ja se mieskin tästä puuttuu vielä...
N31
Lopettakaa lasten syliin tyrkytys, ihan kamalaa. Hoitakaa itse rääkyvä kapalo.
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa lasten syliin tyrkytys, ihan kamalaa. Hoitakaa itse rääkyvä kapalo.
Opettele sanomaan ei. Niin helppoa on kieltäytyä ottamasta vauva syliin.
Pari tuntia sitten kun laitoin vauvaa nukkumaan.
Mä olen pitänyt tasan kaksi kertaa vauvaa sylissä. Ekan kerran ihan 2000-luvun alussa ja toisen kerran sitten vuonna 2011.
Ja en ole vela vaikka lapsettomaksi jäinkin. Minua ei ole pyydetty edes kummiksi.
N45
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa lasten syliin tyrkytys, ihan kamalaa. Hoitakaa itse rääkyvä kapalo.
Opettele sanomaan ei. Niin helppoa on kieltäytyä ottamasta vauva syliin.
Paljon mahdollista että on sanonutkin ei, mutta _tyrkytys_ vain jatkuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa lasten syliin tyrkytys, ihan kamalaa. Hoitakaa itse rääkyvä kapalo.
Opettele sanomaan ei. Niin helppoa on kieltäytyä ottamasta vauva syliin.
Se vaan tuntuu olevan monelle maailman suurin loukkaus jos ei suostu ottamaan syliinsä sitä kuolaposkista tuhnulle haisevaa mukulaa.
Joskus vuoden 1996 tienoilla. En tunne henkilökohtaisesti yhtään alle, hmm, noin 25 vuotiasta ihmistä. Parilla kaverilla on lapsia mutta en ole heitä ikinä tavannut kun asun eri paikkakunnalla. En muista milloin olisin puhunut lapselle. Tai siis yrittänyt - eihän ne ikinä vastaa, tuijottaa vaan typerinä.
Olen onnistunut eristämään aika hyvin lapset ulos elämästäni, en ole ikinä niistä tykännyt.
Muutama viikko sitten lasten serkkua. Omat lapset on tehty jo ja nyt on ihana sylitellä sisaruksien ja ystävien vauvoja, kun omat ei ole enää pieniä. -90 luvulla olen syntynyt itse.
Vierailija kirjoitti:
Maaliskuussa pidin sylissäni ihanaa tyttäreni tytärtä. Mummin mustikka.
Mummon mätäpää.
Jotain kuukausi sitten pidin kummityttöä sylissä ja itse asiassa samana päivänä myös ystävän vauvaa. Viime vuosina ystävät on saaneet vauvoja ja useimpia olen sylissäkin pitänyt. En tykkää ottaa syliin ihan pikkuvauvoja joiden päätä pitää tukea, pelkään että en osaa pidellä ja se pää retkahtaa jotenkin.
Lähipiirin pikkuinen täyttää pian kaksi, joten vajaa vuosi sitten hän oli viimeksi vauvaikäinen. Pian pääsen ehkä sylittelemään vastasyntynyttä ystävien vauvaa, ja omaa sitten myöhemmin tänä vuonna! Olen aina rakastanut lapsia, kummilapsiakin löytyy useampi.
Olen 40v. nainen enkä muista että olisin ikinä pitänyt vauvaa sylissä. Inhoan lapsia enkä koskaan hakeudu sellaisiin tilanteisin joissa lasten kanssa ollaan. Joskus töihin joku tulee esittelemään lastaan mutta minä lähden silloin yleensä tekemään jotain mielenkiintoisempaa :D.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa lasten syliin tyrkytys, ihan kamalaa. Hoitakaa itse rääkyvä kapalo.
Opettele sanomaan ei. Niin helppoa on kieltäytyä ottamasta vauva syliin.
Paljon mahdollista että on sanonutkin ei, mutta _tyrkytys_ vain jatkuu.
Tämä. Miksi ihmeessä niitä vauvoja pitää tunkea niitä inhoavan syliin?
Muutama tunti sitten vein oman vauvani yöunille.
noin 30 vuotta sitten. Onneksi ei ole tarvinnut sen jälkeen. En oikein ymmärrä, miksi välttämättä haluttiin änkeä se vauva syliini, en erityisemmin pidä vauvoista. Ajatteleeko äidit jotenkin hormonihöyryissään, että kaikkien mielestä on ihanaa pidellä vauvoja+
Tänään ja eilen :) Pitäisin vaaveja sylissäni ja höpöttelisin niille vaikka joka päivä ja joka hetki, mutta ei se ole realistista. Ikävä kyllä. Onneksi on mahdollisuus nähdä vauvoja usein työssäni.
Olen tahtomattani lapseton ja se on erityisen kurjaa kun olen aina rakastanut vauvojen ja pikkulasten seuraa yli kaiken. Niin ovat nämä mainioita tyyppejä :) Vauvatuoksua nuuhkin päälaelta ja ne ilmeet, ah :)
Ja joku aivoton juopponarkkari raskautuu tälläkin hetkellä. Sille on tosi vähän puolusteluja, miten ja keille näitä pieniä täällä annetaan - ja keille ei. Usein ihan väärä osoite haikaralla :(
Vierailija kirjoitti:
Tänään ja eilen :) Pitäisin vaaveja sylissäni ja höpöttelisin niille vaikka joka päivä ja joka hetki, mutta ei se ole realistista. Ikävä kyllä. Onneksi on mahdollisuus nähdä vauvoja usein työssäni.
Olen tahtomattani lapseton ja se on erityisen kurjaa kun olen aina rakastanut vauvojen ja pikkulasten seuraa yli kaiken. Niin ovat nämä mainioita tyyppejä :) Vauvatuoksua nuuhkin päälaelta ja ne ilmeet, ah :)
Ja joku aivoton juopponarkkari raskautuu tälläkin hetkellä. Sille on tosi vähän puolusteluja, miten ja keille näitä pieniä täällä annetaan - ja keille ei. Usein ihan väärä osoite haikaralla :(
Toivon koko sydämestäni, että saat oman lapsen.
Maaliskuussa pidin sylissäni ihanaa tyttäreni tytärtä. Mummin mustikka.