Lue keskustelun säännöt.
En ymmärrä ulkomailla asuvia jotka eivät puhu omaa äidinkieltään lapsilleen
Ihmeissään
26.04.2023 |
Siis on se kotimaa mikä tahansa ja asutaan siis pois tuosta maasta ja ollaan naimisissa toisesta maasta olevan kanssa. Esim. suomalainen on naimisissa saksalaisen kanssa. Lapsille puhutaan pelkkää saksaa eikä toinen vanhempi puhu lapsille lainkaan omaa äidinkieltään eli suomea tai ruotsia.
Jos mä asuisin ulkomailla ja olisin saanut lapsia ulkomaalaisen miehen kanssa, niin puhuisin kyllä lapsille suomea. Toki vielä omalla pohjalaasella murteella. :D Sitä olen näissä aina miettinyt, että kiva sitten jos isovanhemmat ei osaa niiden lastenlastensa kieltä. Olisihan se kiva saada puhua kunnolla. No mun ainoan lapsen isä on ihan suomalainen ja lapsi on sitten oppinut englannin ja ruotsin koulussa kuten itsekin.
Kommentit (44)
Mieheni äidinkieli on italia äidinkieli, mutta mies puhuu lapselle englantia, joka on hänen toinen kielensä. Miehen äiti on italialainen ja isä britti, mutta koko perhe on asunut Britanniassa siitä lähtien kun mies oli jotain 4v. Mies ei varmaan enää osaa edes italiaa kunnolla, kun on käyttänyt sitä viimeksi pikkulapsena. Miehen isä ei puhu italiaa lainkaan mutta äiti puhuubhyvin englantia, joten englanti on meidän lapselle siltäkin kannalta ainoa järkevä vaihtoehto, että lapsi voi puhua molempien isovanhempiensa kanssa samalla kielellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oman äidinkielen puhuminen lapselle kannattaa aina. Edellä on jo esitetty, että äidinkieli on ihmisen vahvin tunnekieli, jota käyttämällä varmistaa j a vahvistaa vanhemman ja lapsen emotionaalista suhdetta. On myös mainittu se etu, että lapsi kykenee kommunikoimaan toisessa maassa asuvien isovanhempien kanssa. Ja se, että mahdollisesti ulkosuomalaisen lasta itseään saattaakin kiinnostaa asua aikuisena Suomessa. Luetteloon voi lisätä vielä yhden seikan: kaksikielisyys vahvistaa lapsen kielitajua ja edistää koulussakin kykyä oppia uusia kieliä. Esimerkiksi suomi ei ole ulkomailla asuvalle lapsille missään oloissa "turha" kieli jo pelkästään tästä syystä.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole mitään tarvetta tai aikomusta palata Suomeen ja kaksikielisessä perheessä kotona puhutaan englantia käyttökielenä, niin miksi lapselle pitäisi opettaa vielä "turha" kieli?
No mun lapset osaa suomea eikä se ole turha kieli. Pystyvät juttelemaan Suomessa olevien sukulaisten ja ystävien kanssa niin että kukaan ei joudu puhumaan vierasta kieltä. Yksi lapsista muutti Suomeen kun sai sieltä työpaikan. Mun mielestäni mitään turhaa kieltä ei ole.
Entä jos ei ole aikeissa asua tai käydä toisen vanhemman kotimaassa? Entä jos sieltä ei ole isovanhempia/sukua johon pitää yhteyttä? Entä jos heille voi puhua sillä toisella äidinkielellä tai englanniksi? Entä jos lapsi on erityinen eikä puhu ollenkaan tai voi oppia hädintuskin yhden kielen? Syitä voi olla monia, enkä minä ala ketään siitä tuomitsemaan. Kieliä voi oppia myöhemminkin elämässä, ja vieläpä natiivitasoisesti. Tästä tehdään ihan liian iso numero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä asun briteissä ja olen puhunut vain suomea lapsilleni. Isältään, kavereilta ja koulusta saavat englannin. Hyvin on toiminut. Ovat kaikki kaksikielisiä ja kumpikin kieli on täydellistä.
Huonoa on myös jos yksi vanhempi puhuu lapselle vaihtelevasti kahta kieltä. Esim jos olisin puhunut sekä suom että engl niin lasteni suomenkielen taito olisi jäänyt huonommalle tasolle.
Ja kyllä pitää puhua omaa äidinkieltään lapselle mikä on samalla se tunnekieli.Tosin aina pitkään muualla asuessa kieli köyhtyy ja vanhenee, mutta tätä tietysti voi "paikata" pitkillä lomajaksoilla Suomessa.
Olen asunut briteissä jo kauan ja tunnen suomalaisia jotka ovat olleet täällä vuosikymmeniä. En muista ketään jonka kieli olisi köytynyt niin että sen huomaisi jutellessa. Itse käyn lasten kanssa monta kertaa vuodessa Suomessa ja kesäisin ollaan pitkät lomat siellä.
Ei kai sitä niin helppoa olekaan huomata. Itse huomaan täällä Suomessakin, että välillä olen ihan ihmeissäni uusien sanojen ja niiden merkityksen kanssa .
Tottakai kieli muuttuu ja kehittyy ajan mittaan. Mä luen täällä ulkomailla suomalaisia nettilehtiä ja katson ja kuuntelen uutisia ja ohjelmia. Käyn myös usein Suomessa. Se on ihan omasta viitseliäisyydestä kiinni kuinka hyvänä oma äidinkieli pysyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole mitään tarvetta tai aikomusta palata Suomeen ja kaksikielisessä perheessä kotona puhutaan englantia käyttökielenä, niin miksi lapselle pitäisi opettaa vielä "turha" kieli?
Eihän sitä tarvitse erikseen opettaa. Lapsi oppii sen itsestään jos sitä puhutaan.
Yliopistoissa annettaan yhä useammin opetusta ja odotetaan tai vaaiditaan englannin kielellä, aiemmin ruotsiksi. Onko tarkoitus sama; kasvattaa eroa väestöryhmien välillä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä asun briteissä ja olen puhunut vain suomea lapsilleni. Isältään, kavereilta ja koulusta saavat englannin. Hyvin on toiminut. Ovat kaikki kaksikielisiä ja kumpikin kieli on täydellistä.
Huonoa on myös jos yksi vanhempi puhuu lapselle vaihtelevasti kahta kieltä. Esim jos olisin puhunut sekä suom että engl niin lasteni suomenkielen taito olisi jäänyt huonommalle tasolle.
Ja kyllä pitää puhua omaa äidinkieltään lapselle mikä on samalla se tunnekieli.Tosin aina pitkään muualla asuessa kieli köyhtyy ja vanhenee, mutta tätä tietysti voi "paikata" pitkillä lomajaksoilla Suomessa.
Olen asunut briteissä jo kauan ja tunnen suomalaisia jotka ovat olleet täällä vuosikymmeniä. En muista ketään jonka kieli olisi köytynyt niin että sen huomaisi jutellessa. Itse käyn lasten kanssa monta kertaa vuodessa Suomessa ja kesäisin ollaan pitkät lomat siellä.
Ei kai sitä niin helppoa olekaan huomata. Itse huomaan täällä Suomessakin, että välillä olen ihan ihmeissäni uusien sanojen ja niiden merkityksen kanssa .
Tottakai kieli muuttuu ja kehittyy ajan mittaan. Mä luen täällä ulkomailla suomalaisia nettilehtiä ja katson ja kuuntelen uutisia ja ohjelmia. Käyn myös usein Suomessa. Se on ihan omasta viitseliäisyydestä kiinni kuinka hyvänä oma äidinkieli pysyy.
Kyllä varmasti niin. Tosin lehdet käyttävät enimmäkseen yleiskieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka kotona puhuttaisiinkin vanhemman äidinkieltä, lapset yleensä oppivat asuinmaan kielen paremmin. Tämä siksi, että lasten kaverit ja koko ympäristö puhuu sitä toista kieltä. Näin se vain menee, harmi kyllä.
Tämä on ymmärtääkseni juuri näin. Olen joitain tutkimuksiakin asiasta lukenut.
Lisäksi mitä olen seurannut ( aika paljon) ulkosuomalaisten keskustelua asiasta, on joskus vaan helpompaa puhua perheen yhteistä kieltä, kuin kääntää kaikki suomen kielellä puhuttu toiselle vanhemmalle .
Ihan sen toisen vanhemman vika ettei ole vaivautunut opettelemaan puolisonsa kieltä.
Se toisen vanhemman kieli on melko helppoa oppia jos sitä kuulee joka päivä kotona kun toinen vanhempi puhuu lapselle. Pikkulapselle puhutaan yksinkertaista kieltä. Tämä auttoi mun puolisoani oppimaan suomea. Tietysti se vaati muutakin viitseliäisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaiset aina öyhöttää näistä ulkosuomalaisten ulkomailla asuvista lapsista joille ei opeteta suomea, samalla kun meillä on Suomessa suomalaisia lapsia jotka puhuvat vain ruotsia ja siksi kaikkien pitää opetella ruotsia että voimme palvella heitä heidän äidinkielellään omassa maassamme.
Vierailija kirjoitti:
Asun ulkomailla. Nuo ulkosuomalaiset, jotka eivät viitsi opettaa suomea lapsilleen, ovat yleensä niitä vähän tyhmempiä ja kouluttamattompia tyyppejä.
Ei se ole ollenkaan vaikeaa vaihtaa kieltä. Tunnen monta perhettä, joissa puhutaan kolmea kieltä eli äidin kieltä, isän kieltä ja yhteistä (oleskelumaan) kieltä.
Ala viitsi. Oletko itse kielitieteen tohtori.
Suomella ei ole mitaan kayttoa jos ei ole enaa sukua Suomessa. ("Ei se ole ollenkaan vaikeaa..." on huonoa suomea, opeta lapsillesi parempaa.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun ystävän äidinkieli on yksi puhutuimpia kieliä euroopassa. En jaksa ymmärtää, miksi hän ei puhu sitä lapselleen, joka on nyt parivuotias.
Ystäväni puhuu siis suomea, joka on myös toisen vanhemman äidinkieli.
Lapsikin puhuu nykyään erittäin selkeää suomea, vaikka ikää on muutaman kuukauden yli kaksi vuotta.
Natiivitasoisesti ei kieltä pysty enää myöhemmällä iällä oppimaan. Tässä vaiheessa lapsi oppisi vanhempansa äidinkielen 'ilmaiseksi'. Tai no vaivannäköä vanhemmalta, mutta ei muuta.
Mutta ilmeisesti kielen vaihtamimen edes tuossa vaiheessa lienee vaikeaa. Olisiko se pitänyt aloittaa vauvana? Leperrellä omalla äidinkielellään?
Koen vaikeaksi ottaa asian puheeksi ystäväni kanssa. Hän on ihan koulutettu ihminen ja jostain syystä valinnut noin. Silti ehkä ajattelemattomuuttaan? Tai ei ole helppoa pölöttää itsekseen, jos toinen läsnäoleva vanhempi ei vierasta kieltä kunnolla ymmärrä? Tms?
Jos mä asuisin ulkomailla ja olisin saanut lapsia ulkomaalaisen miehen kanssa, niin puhuisin kyllä lapsille suomea.
Jos asuisit, jos olisit saanut lapsia.... helppo sanoa kun et asu eikä sulla ole lapsia ulkomaalaisen miehen kanssa. Niin minäkin kuvittelin tekeväni mutta toisin kävi.
Olin asunut ulkomailla jo 20 vuotta siinä vaiheessa kun esikoinen syntyi ja elin arkeani täysin asuinmaan kielellä, mitä nyt kerran viikossa puhuin äidin tai siskon kanssa puhelimessa ja kesälla vietin viikon Suomessa.
Puhuin ja lauloin suomeksi paljon kun olin kotona lapsen kanssa, tarhaan lapsi meni yksivuotiaana ja oppi puhumaan noin kaksivuotiaana. Asuinmaan kieli oli tietenkin heti vahvempi koska kuuli vain sitä tarhassa ja pitkälti kotonakin koska se on lapsen isän ja minun yhteinen kieli.
Vaikka puhuin lapselle suomea niin vastaus tuli aina asuinmaan kielellä. Käytiin suomikoulussa, vietettiin mahdollismman paljon lomia Suomessa. Kuopuksen synnyttyä lasten yhteiseksi kieleksi vakiintui asuinmaan kieli.
Nyt lapset on yläkoululaisia ja puhuvat jonkin verran suomea, mutteivät todellakaan sujuvasti, se harmittaa joskus mutta parhaani tein. On hurjan vaikea taistella täysin vieraskielistä ympäristoä vastaan, ehkä jos olisin ollut kotiäitinä tilanne olisi toisenlainen, mutta olen aina ollut täysipäiväisesti duunissa ja matkustanut sen lisäksi noin viikon kuukaudesta. Koronavuosina kummankin lapsen suomenkielentaito karttui aika hyvin kun vietettiin niin paljon enemmän aikaa yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten sen somalin valintaa puhua lapselleen somaliaa Suomessa arvostellaan? Että suomen opetus jää päiväkodille ja koululle.
Kyllä maan kieltä pitää osata. Juuri sen maan missä asut. Huomaatko ristiriidan sinun viestisi ja ap:n välillä?
Vierailija kirjoitti:
Jos mä asuisin ulkomailla ja olisin saanut lapsia ulkomaalaisen miehen kanssa, niin puhuisin kyllä lapsille suomea.
Jos asuisit, jos olisit saanut lapsia.... helppo sanoa kun et asu eikä sulla ole lapsia ulkomaalaisen miehen kanssa. Niin minäkin kuvittelin tekeväni mutta toisin kävi.
Olin asunut ulkomailla jo 20 vuotta siinä vaiheessa kun esikoinen syntyi ja elin arkeani täysin asuinmaan kielellä, mitä nyt kerran viikossa puhuin äidin tai siskon kanssa puhelimessa ja kesälla vietin viikon Suomessa.
Puhuin ja lauloin suomeksi paljon kun olin kotona lapsen kanssa, tarhaan lapsi meni yksivuotiaana ja oppi puhumaan noin kaksivuotiaana. Asuinmaan kieli oli tietenkin heti vahvempi koska kuuli vain sitä tarhassa ja pitkälti kotonakin koska se on lapsen isän ja minun yhteinen kieli.
Vaikka puhuin lapselle suomea niin vastaus tuli aina asuinmaan kielellä. Käytiin suomikoulussa, vietettiin mahdollismman paljon lomia Suomessa. Kuopuksen synnyttyä lasten yhteiseksi kieleksi vakiintui asuinmaan kieli.
Nyt lapset on yläkoululaisia ja puhuvat jonkin verran suomea, mutteivät todellakaan sujuvasti, se harmittaa joskus mutta parhaani tein. On hurjan vaikea taistella täysin vieraskielistä ympäristoä vastaan, ehkä jos olisin ollut kotiäitinä tilanne olisi toisenlainen, mutta olen aina ollut täysipäiväisesti duunissa ja matkustanut sen lisäksi noin viikon kuukaudesta. Koronavuosina kummankin lapsen suomenkielentaito karttui aika hyvin kun vietettiin niin paljon enemmän aikaa yhdessä.
Miksi pitää salata se missä maassa asut? ???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mä asuisin ulkomailla ja olisin saanut lapsia ulkomaalaisen miehen kanssa, niin puhuisin kyllä lapsille suomea.
Jos asuisit, jos olisit saanut lapsia.... helppo sanoa kun et asu eikä sulla ole lapsia ulkomaalaisen miehen kanssa. Niin minäkin kuvittelin tekeväni mutta toisin kävi.
Olin asunut ulkomailla jo 20 vuotta siinä vaiheessa kun esikoinen syntyi ja elin arkeani täysin asuinmaan kielellä, mitä nyt kerran viikossa puhuin äidin tai siskon kanssa puhelimessa ja kesälla vietin viikon Suomessa.
Puhuin ja lauloin suomeksi paljon kun olin kotona lapsen kanssa, tarhaan lapsi meni yksivuotiaana ja oppi puhumaan noin kaksivuotiaana. Asuinmaan kieli oli tietenkin heti vahvempi koska kuuli vain sitä tarhassa ja pitkälti kotonakin koska se on lapsen isän ja minun yhteinen kieli.
Vaikka puhuin lapselle suomea niin vastaus tuli aina asuinmaan kielellä. Käytiin suomikoulussa, vietettiin mahdollismman paljon lomia Suomessa. Kuopuksen synnyttyä lasten yhteiseksi kieleksi vakiintui asuinmaan kieli.
Nyt lapset on yläkoululaisia ja puhuvat jonkin verran suomea, mutteivät todellakaan sujuvasti, se harmittaa joskus mutta parhaani tein. On hurjan vaikea taistella täysin vieraskielistä ympäristoä vastaan, ehkä jos olisin ollut kotiäitinä tilanne olisi toisenlainen, mutta olen aina ollut täysipäiväisesti duunissa ja matkustanut sen lisäksi noin viikon kuukaudesta. Koronavuosina kummankin lapsen suomenkielentaito karttui aika hyvin kun vietettiin niin paljon enemmän aikaa yhdessä.
Miksi pitää salata se missä maassa asuit? ??? Kun puhut vain asuinmaasta. Pelkäätkö, että sut tunnistetaan, vai joku muu syy?
Jos lapsi vastaa eri kielellä kuin sinä kysyt älä reagoi ollenkaan aivan kuin et ymmärttäisi. Vastaus annettava kysytyllä kielellä! En kuitenkaan moiti, olet yrittänyt parhaasi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä asun briteissä ja olen puhunut vain suomea lapsilleni. Isältään, kavereilta ja koulusta saavat englannin. Hyvin on toiminut. Ovat kaikki kaksikielisiä ja kumpikin kieli on täydellistä.
Huonoa on myös jos yksi vanhempi puhuu lapselle vaihtelevasti kahta kieltä. Esim jos olisin puhunut sekä suom että engl niin lasteni suomenkielen taito olisi jäänyt huonommalle tasolle.
Ja kyllä pitää puhua omaa äidinkieltään lapselle mikä on samalla se tunnekieli.Tosin aina pitkään muualla asuessa kieli köyhtyy ja vanhenee, mutta tätä tietysti voi "paikata" pitkillä lomajaksoilla Suomessa.
Olen asunut briteissä jo kauan ja tunnen suomalaisia jotka ovat olleet täällä vuosikymmeniä. En muista ketään jonka kieli olisi köytynyt niin että sen huomaisi jutellessa. Itse käyn lasten kanssa monta kertaa vuodessa Suo
Kyllä julkkispimut unohtaa suomenkielen jo parin viikon reissulla.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän erään perheen, jossa isä ruotsinkielinen ja äiti suomenkielinen, niin kotikielenä vain ruotsi. Tämä siis Suomessa ruotsinkielisellä alueella.
Heidät on lynkattava!
Ei kai sitä niin helppoa olekaan huomata. Itse huomaan täällä Suomessakin, että välillä olen ihan ihmeissäni uusien sanojen ja niiden merkityksen kanssa .