Lue keskustelun säännöt.
Isä puhuu englantia lapselleen
Mää
26.04.2023 |
Nyt MTV3:lla menossa uusi sarja Samalla rahalla, siinä huomiota herättää isä, joka puhuu lapselleen englantia. Isä puhuu kyllä suomea kuitenkin täysin Suomesta kotoisin olevan oloisesti.
Onko yleistä puhua englantia lapselle, vaikka se ei olisi äidinkieli?
Kommentit (157)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.
Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti.
Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.
Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.
-ohis.
No sille emme voi mitään, jos teillä kotona puhuttiin vain yksinkertaisia lauseita eikä lainkaan syvällisiä ja abstrakteja asioista. Lähes kaikissa perheissä on kuitenkin normaalia puhua muutakin kuin perusarkeen liittyviä asioita. Ja lukeminenkin on ihan normaali harrastus.
Kiva, että teillä asiat ovat hyvin ja lukeminen normaali harrastus, mitä ikinä sillä sitten tarkoitatkaan. Ja mukavaa että tykkäät puhua itsestäsi.
Mutta minä puhuin hieman yleisemmällä tasolla. Ikävä kyllä merkittävä osa yksikielisistäkään suomalaislapsista ei saavuta peruskoulun aikana riittävää lukutaitoa äidinkielellään, joten asiassa selvästikin on haastetta monille.
Ja sekö on nyt kotien vika, että peruskoulussa opetus on perseellään?
Ei äidinkieltä pelkästään koulussa opita, vaan kotona. Pohja luodaan jo ennen kouluikää. Herkkyyskaudet, you know.
Ehkä kotien olisi viisaampaa keskittyä lasten rikkaan äidinkielen hallintaan kuin pyrkiä ujuttamaan arkeen englantia niissä tapauksissa, kun siihen ei välttämätöntä syytä ole.
Puhe oli lukutaidosta. Suurin osa lapsista aloittaa lukemisen opettelun nimenomaan peruskoulussa.
Puolet lapsista taitaa nykyään osata lukea peruskouluun mennessään. Ja valmiudet saadaan paljolti kotona ääneen lukemisen kautta. Syvälukutaidossa kyse on nimenomaan ymmärtämisestä.
Sori. Unohdin, että nykyisin on pakollinen esikoulu, jossa se lukutaito opetellaan. Hyvin harva lapsi osaa lukea ennen esikouluun eli käytännössä peruskouluun menoa.
Esikoulu ei ole peruskoulua, juntti. Esiopetukseen osallistuminen on velvoittavaa, ei pakollista.
Normaaliälyiset meistä ymmärtävät, että käytännön tasolla se on korvannut entisaikaisen peruskoulun ensimmäisen luokan. Ennenhän ekaluokka aloitettiin aakkosten opettelulla, ei suinkaan sillä että kaikki osasivat jo lukea, koska olivat esikoulun käyneet. Ja juntille tiedoksi, että ei peruskoulukaan ole pakollinen. Suomessa on vain oppivelvollisuus, ei koulupakkoa.
Korvannut ensimmäisen luokan? Höpö höpö. Sulle nauraa variksetkin. Käypä tutustumassa eskariin ihan ajan kanssa.
Luepa koko viesti ihan ajatuksen kanssa niin hahmotat, että kyllä niin vain on käynyt. Eskariin olen tutustunut jo kolme kertaa omien lasteni myötä. Jokainen heistä opetteli eskarissa niitä asioita, jotka minun kouluaikanani kuuluivat peruskoulun ensimmäisen luokan opetussuunnitelmaan.
Olen esikoulunopettaja. Älä sinä puhu mitään korvaavuudesta.
Ole vaikka paavi, mutta et sinä silti päätä, mitä kukakin täällä puhuu. Ja sinun jos kenen pitäisi tietää, että te opettelette siellä esikoulussa aakkoset, numerot, lukemista ja monta muutakin taitoa, jotka ennen opeteltiin peruskoulun ensimmäisellä luokalla. Toki ymmärrän, että voit olla niin nuori opettaja, ettet ole tietoinen siitä, mitä esim. 90-luvulla tapahtui.
No niin, tehkääs aaltoja opet. Nyt tuli paikalle todellinen kokemusasiantuntija: tyyppi, joka on ihan itse käynyt koulua 30 vuotta sitten.
Eikö vakaopeille opeteta nykyisin lukutaitoa vai miksi sinusta on noin ihmeellinen asia, että 90-luvulla koulunsa käynyt tietää, mitä asioita 90-luvulla koulussa opetettiin ja osaa verrata niitä nykyisen esiopetuksen sisältöön?
Ainakaan kertomastaan päätellen ei tiedä eikä osaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.
Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti.
Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.
Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.
-ohis.
No sille emme voi mitään, jos teillä kotona puhuttiin vain yksinkertaisia lauseita eikä lainkaan syvällisiä ja abstrakteja asioista. Lähes kaikissa perheissä on kuitenkin normaalia puhua muutakin kuin perusarkeen liittyviä asioita. Ja lukeminenkin on ihan normaali harrastus.
Kiva, että teillä asiat ovat hyvin ja lukeminen normaali harrastus, mitä ikinä sillä sitten tarkoitatkaan. Ja mukavaa että tykkäät puhua itsestäsi.
Mutta minä puhuin hieman yleisemmällä tasolla. Ikävä kyllä merkittävä osa yksikielisistäkään suomalaislapsista ei saavuta peruskoulun aikana riittävää lukutaitoa äidinkielellään, joten asiassa selvästikin on haastetta monille.
Ja sekö on nyt kotien vika, että peruskoulussa opetus on perseellään?
Ei äidinkieltä pelkästään koulussa opita, vaan kotona. Pohja luodaan jo ennen kouluikää. Herkkyyskaudet, you know.
Ehkä kotien olisi viisaampaa keskittyä lasten rikkaan äidinkielen hallintaan kuin pyrkiä ujuttamaan arkeen englantia niissä tapauksissa, kun siihen ei välttämätöntä syytä ole.
Puhe oli lukutaidosta. Suurin osa lapsista aloittaa lukemisen opettelun nimenomaan peruskoulussa.
Puolet lapsista taitaa nykyään osata lukea peruskouluun mennessään. Ja valmiudet saadaan paljolti kotona ääneen lukemisen kautta. Syvälukutaidossa kyse on nimenomaan ymmärtämisestä.
Sori. Unohdin, että nykyisin on pakollinen esikoulu, jossa se lukutaito opetellaan. Hyvin harva lapsi osaa lukea ennen esikouluun eli käytännössä peruskouluun menoa.
Esikoulu ei ole peruskoulua, juntti. Esiopetukseen osallistuminen on velvoittavaa, ei pakollista.
Normaaliälyiset meistä ymmärtävät, että käytännön tasolla se on korvannut entisaikaisen peruskoulun ensimmäisen luokan. Ennenhän ekaluokka aloitettiin aakkosten opettelulla, ei suinkaan sillä että kaikki osasivat jo lukea, koska olivat esikoulun käyneet. Ja juntille tiedoksi, että ei peruskoulukaan ole pakollinen. Suomessa on vain oppivelvollisuus, ei koulupakkoa.
Korvannut ensimmäisen luokan? Höpö höpö. Sulle nauraa variksetkin. Käypä tutustumassa eskariin ihan ajan kanssa.
Luepa koko viesti ihan ajatuksen kanssa niin hahmotat, että kyllä niin vain on käynyt. Eskariin olen tutustunut jo kolme kertaa omien lasteni myötä. Jokainen heistä opetteli eskarissa niitä asioita, jotka minun kouluaikanani kuuluivat peruskoulun ensimmäisen luokan opetussuunnitelmaan.
Olen esikoulunopettaja. Älä sinä puhu mitään korvaavuudesta.
Ole vaikka paavi, mutta et sinä silti päätä, mitä kukakin täällä puhuu. Ja sinun jos kenen pitäisi tietää, että te opettelette siellä esikoulussa aakkoset, numerot, lukemista ja monta muutakin taitoa, jotka ennen opeteltiin peruskoulun ensimmäisellä luokalla. Toki ymmärrän, että voit olla niin nuori opettaja, ettet ole tietoinen siitä, mitä esim. 90-luvulla tapahtui.
No niin, tehkääs aaltoja opet. Nyt tuli paikalle todellinen kokemusasiantuntija: tyyppi, joka on ihan itse käynyt koulua 30 vuotta sitten.
Arvaa mitä? Aika moni eskariopekin on käynyt peruskoulun 30 vuotta sitten. Tai jopa 40 tai 50 vuotta sitten. Eikö olekin jännää?
Häviääkö huumorintaju jotenkin iän myötä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.
Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti.
Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.
Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.
-ohis.
No sille emme voi mitään, jos teillä kotona puhuttiin vain yksinkertaisia lauseita eikä lainkaan syvällisiä ja abstrakteja asioista. Lähes kaikissa perheissä on kuitenkin normaalia puhua muutakin kuin perusarkeen liittyviä asioita. Ja lukeminenkin on ihan normaali harrastus.
Kiva, että teillä asiat ovat hyvin ja lukeminen normaali harrastus, mitä ikinä sillä sitten tarkoitatkaan. Ja mukavaa että tykkäät puhua itsestäsi.
Mutta minä puhuin hieman yleisemmällä tasolla. Ikävä kyllä merkittävä osa yksikielisistäkään suomalaislapsista ei saavuta peruskoulun aikana riittävää lukutaitoa äidinkielellään, joten asiassa selvästikin on haastetta monille.
Ja sekö on nyt kotien vika, että peruskoulussa opetus on perseellään?
Ei äidinkieltä pelkästään koulussa opita, vaan kotona. Pohja luodaan jo ennen kouluikää. Herkkyyskaudet, you know.
Ehkä kotien olisi viisaampaa keskittyä lasten rikkaan äidinkielen hallintaan kuin pyrkiä ujuttamaan arkeen englantia niissä tapauksissa, kun siihen ei välttämätöntä syytä ole.
Puhe oli lukutaidosta. Suurin osa lapsista aloittaa lukemisen opettelun nimenomaan peruskoulussa.
Puolet lapsista taitaa nykyään osata lukea peruskouluun mennessään. Ja valmiudet saadaan paljolti kotona ääneen lukemisen kautta. Syvälukutaidossa kyse on nimenomaan ymmärtämisestä.
Sori. Unohdin, että nykyisin on pakollinen esikoulu, jossa se lukutaito opetellaan. Hyvin harva lapsi osaa lukea ennen esikouluun eli käytännössä peruskouluun menoa.
Esikoulu ei ole peruskoulua, juntti. Esiopetukseen osallistuminen on velvoittavaa, ei pakollista.
Normaaliälyiset meistä ymmärtävät, että käytännön tasolla se on korvannut entisaikaisen peruskoulun ensimmäisen luokan. Ennenhän ekaluokka aloitettiin aakkosten opettelulla, ei suinkaan sillä että kaikki osasivat jo lukea, koska olivat esikoulun käyneet. Ja juntille tiedoksi, että ei peruskoulukaan ole pakollinen. Suomessa on vain oppivelvollisuus, ei koulupakkoa.
Korvannut ensimmäisen luokan? Höpö höpö. Sulle nauraa variksetkin. Käypä tutustumassa eskariin ihan ajan kanssa.
Luepa koko viesti ihan ajatuksen kanssa niin hahmotat, että kyllä niin vain on käynyt. Eskariin olen tutustunut jo kolme kertaa omien lasteni myötä. Jokainen heistä opetteli eskarissa niitä asioita, jotka minun kouluaikanani kuuluivat peruskoulun ensimmäisen luokan opetussuunnitelmaan.
Minullakin on kolme lasta, ja kokemukseni kyllä on, että eskari nykypäivänä on hyvin toisenlaista kuin peruskoulun ensimmäinen luokka yli 30 vuotta sitten tai ensimmäinen luokka nykyään. Eskarissa opetellaan leikin kautta, eikä siellä esimerkiksi eriytetä ollenkaan ylöspäin, mikä koulussa taas on arkea.
-eri.Oletko ihan varma, että 30 vuotta sitten edes tunnettiin käsitettä "eriyttäminen ylöspäin"? Uskallan väittää, että ei tunnettu. Eikä se toki edes liity siihen, mistä lainaamassasi viestissä puhutaan. Opetussisällöt ovat eri asia kuin opetustavat. Toki vuonna 1991, kun itse aloitin peruskoulun, me opettelimme aakkosia jumppaamalla itseämme kirjainten muotoon. Mielestäni se oli aika leikillinen tapa oppia.
Ensimmäisellä luokalla 1980-luvulla tavoitteena oli oppia lukemaan lukuvuoden aikana. Ne, jotka osasivat kouluun tullessaan lukea, saivat kehittää lukutaitoaan itsenäisesti. Ensimmäisellä luokalla 2010-luvulla asia oli täsmälleen samoin.
Sen sijaan esikoulussa 2010-luvulla tavoitteena oli opetella ryhmässä toimimista ja yksittäisiä kirjaimia. Niille lapsille, jotka jo osasivat lukea, ei ollut tarjolla muuta toimintaa. Sitä en osaa sanoa, mikä oli tilanne esikoulussa 1980-luvulla, koska en sellaista käynyt.
Mutta kyllä ensimmäisen luokan tavoite on ainakin 40 vuotta ollut lukemaan oppiminen ja lukutaidon kehittäminen.
Ja esikoulussa 2020-luvulla opetellaan lukemaan, koska nykyisin on oletus, että peruskoulu aloittava osaa edes alkeet lukutaidosta. Ekaluokan aikana lukutaitoa sitten syvennetään sujuvaksi.
Ja kuten ehkä vielä muistat, sinun kouluaikanasi ne kirjaimet opeteltiin koulussa, ei esikoulussa.
Tällä hetkellä koulun aloittavista lapsista noin kolmasosa lukee sujuvasti, kolmasosa joitakin sanoja, ja kolmasosa ei ollenkaan.
Eli jos esikoulussa tosiaan sinun mielestäsi on samat opetussisällöt kuin aiemmin koulussa, miksi valtaosa muksuista ei lue eskarin keväällä?
Tässä ketjussa on kerrottu osuudeksi milloin "suurin osa" milloin "reilusti yli puolet" ja milloin mitäkin. Ilman uskottavaa lähdettä voimme todeta, että jokainen keksii päästään omaa argumenttiaan parhaiten vastaavan osuuden. Ja se siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.
Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti.
Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.
Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.
-ohis.
No sille emme voi mitään, jos teillä kotona puhuttiin vain yksinkertaisia lauseita eikä lainkaan syvällisiä ja abstrakteja asioista. Lähes kaikissa perheissä on kuitenkin normaalia puhua muutakin kuin perusarkeen liittyviä asioita. Ja lukeminenkin on ihan normaali harrastus.
Kiva, että teillä asiat ovat hyvin ja lukeminen normaali harrastus, mitä ikinä sillä sitten tarkoitatkaan. Ja mukavaa että tykkäät puhua itsestäsi.
Mutta minä puhuin hieman yleisemmällä tasolla. Ikävä kyllä merkittävä osa yksikielisistäkään suomalaislapsista ei saavuta peruskoulun aikana riittävää lukutaitoa äidinkielellään, joten asiassa selvästikin on haastetta monille.
Ja sekö on nyt kotien vika, että peruskoulussa opetus on perseellään?
Ei äidinkieltä pelkästään koulussa opita, vaan kotona. Pohja luodaan jo ennen kouluikää. Herkkyyskaudet, you know.
Ehkä kotien olisi viisaampaa keskittyä lasten rikkaan äidinkielen hallintaan kuin pyrkiä ujuttamaan arkeen englantia niissä tapauksissa, kun siihen ei välttämätöntä syytä ole.
Puhe oli lukutaidosta. Suurin osa lapsista aloittaa lukemisen opettelun nimenomaan peruskoulussa.
Väärin. Kaikki päivähoidossa olevat lapset aloittavat lukemisen opettelun viimeistään esikouluikäisinä. Osa oppii lukemaan ennen koulunaloitusta.
Korjasin jo asian, kuten huomaisit, jos lukisit ketjua ennen kuin kerrot saman asian, jonka minä jo aikaisemmin totesin, kun kerroin, että olin unohtanut nykyisen pakollisen esikoulun.
Esikoulu ei ole pakollinen vaan velvoittava.
Oletko ihan varmasti sitä mieltä, että tuo eivät ole sama asia? Jos kyllä, osaan varmasti keroa, mikä ero on pakollisella ja sillä, että esikouluun on velvollisuus mennä ellei järjestä opetusta kotona?
Olen eri, mutta sikäli tämä on eri asia, että lapsen täytyy osallistua esikouluun, mutta esikoulu ei kuitenkaan kuulu oppivelvollisuuteen.
Konkreettisimmin tämä näkyi pandemia-aikana. Koululaisilleni järjestettiin päivittäin etäkoulua, esikoululaiselleni ei kertaakaan.
No ei kuule järjestetty eka- ja tokaluokkalaisillekaan. Etäkoulu koski vain 3. luokkalaisia ja sitä vanhempia. Ihan siksi, että pienempien katsottiin olevan kykenemättömiä etäkouluun. Se selittää myös tuon, miksi esikoulu ei ollut etänä.
Totta kai järjestettiin etäkoulua eka- ja tokaluokkalaisille.
Ei järjestetty ainakaan tässä kunnassa. Porvoossa toki kaikki on mahdollista.
No sitten siellä Porvoossa ei järjestetty. Meidän kunnassamme järjestettiin.
Nyt et ollenkaan ymmärtänyt lukemaasi (ei yllätä, koska olet porvoolainen).
Sinulle taitaa olla erittäin vaikeaa myöntää olevasi väärässä.
Ei tietenkään ole. Myönnän auliisti, jos olen väärässä. Nyt en kuitenkaan ole, koska tässä kunnassa ei tosiaan ollut etäkoulua pienimmille koululaisille. Voit vaikka googlen avulla hankkia tietoa aiheesta "kuntakohtaiset erot etäopetuksen järjestämisessä korona-aikaan", jos et minua usko.
Mitä sinä sieltä kuntakohtaisista tiedoista oikein löysit. kun jankutat koko ajan keskustelukumppaniesi asuvan Porvoossa?
En mitään, koska en ole etsinyt aiheesta sen enempää tietoa. Kehotin vain sinua katsomaan lisätietoja, jos et millään pysty uskomaan, että kaikkialla Suomessa ei toimittu samoin kuin teillä Porvoossa.
Mistä ihmeestä sinä sitten sen Porvoon löysit, kun jankutat siitä koko ajan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.
Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti.
Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.
Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.
-ohis.
No sille emme voi mitään, jos teillä kotona puhuttiin vain yksinkertaisia lauseita eikä lainkaan syvällisiä ja abstrakteja asioista. Lähes kaikissa perheissä on kuitenkin normaalia puhua muutakin kuin perusarkeen liittyviä asioita. Ja lukeminenkin on ihan normaali harrastus.
Kiva, että teillä asiat ovat hyvin ja lukeminen normaali harrastus, mitä ikinä sillä sitten tarkoitatkaan. Ja mukavaa että tykkäät puhua itsestäsi.
Mutta minä puhuin hieman yleisemmällä tasolla. Ikävä kyllä merkittävä osa yksikielisistäkään suomalaislapsista ei saavuta peruskoulun aikana riittävää lukutaitoa äidinkielellään, joten asiassa selvästikin on haastetta monille.
Ja sekö on nyt kotien vika, että peruskoulussa opetus on perseellään?
Ei äidinkieltä pelkästään koulussa opita, vaan kotona. Pohja luodaan jo ennen kouluikää. Herkkyyskaudet, you know.
Ehkä kotien olisi viisaampaa keskittyä lasten rikkaan äidinkielen hallintaan kuin pyrkiä ujuttamaan arkeen englantia niissä tapauksissa, kun siihen ei välttämätöntä syytä ole.
Puhe oli lukutaidosta. Suurin osa lapsista aloittaa lukemisen opettelun nimenomaan peruskoulussa.
Puolet lapsista taitaa nykyään osata lukea peruskouluun mennessään. Ja valmiudet saadaan paljolti kotona ääneen lukemisen kautta. Syvälukutaidossa kyse on nimenomaan ymmärtämisestä.
Sori. Unohdin, että nykyisin on pakollinen esikoulu, jossa se lukutaito opetellaan. Hyvin harva lapsi osaa lukea ennen esikouluun eli käytännössä peruskouluun menoa.
Esikoulu ei ole peruskoulua, juntti. Esiopetukseen osallistuminen on velvoittavaa, ei pakollista.
Normaaliälyiset meistä ymmärtävät, että käytännön tasolla se on korvannut entisaikaisen peruskoulun ensimmäisen luokan. Ennenhän ekaluokka aloitettiin aakkosten opettelulla, ei suinkaan sillä että kaikki osasivat jo lukea, koska olivat esikoulun käyneet. Ja juntille tiedoksi, että ei peruskoulukaan ole pakollinen. Suomessa on vain oppivelvollisuus, ei koulupakkoa.
Korvannut ensimmäisen luokan? Höpö höpö. Sulle nauraa variksetkin. Käypä tutustumassa eskariin ihan ajan kanssa.
Luepa koko viesti ihan ajatuksen kanssa niin hahmotat, että kyllä niin vain on käynyt. Eskariin olen tutustunut jo kolme kertaa omien lasteni myötä. Jokainen heistä opetteli eskarissa niitä asioita, jotka minun kouluaikanani kuuluivat peruskoulun ensimmäisen luokan opetussuunnitelmaan.
Olen esikoulunopettaja. Älä sinä puhu mitään korvaavuudesta.
Ole vaikka paavi, mutta et sinä silti päätä, mitä kukakin täällä puhuu. Ja sinun jos kenen pitäisi tietää, että te opettelette siellä esikoulussa aakkoset, numerot, lukemista ja monta muutakin taitoa, jotka ennen opeteltiin peruskoulun ensimmäisellä luokalla. Toki ymmärrän, että voit olla niin nuori opettaja, ettet ole tietoinen siitä, mitä esim. 90-luvulla tapahtui.
No niin, tehkääs aaltoja opet. Nyt tuli paikalle todellinen kokemusasiantuntija: tyyppi, joka on ihan itse käynyt koulua 30 vuotta sitten.
Arvaa mitä? Aika moni eskariopekin on käynyt peruskoulun 30 vuotta sitten. Tai jopa 40 tai 50 vuotta sitten. Eikö olekin jännää?
Häviääkö huumorintaju jotenkin iän myötä?
En tiedä. Itse pidin kommenttiani ihan humoristisena. Sinäkö otit sen haudanvakavasti :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.
Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti.
Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.
Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.
-ohis.
No sille emme voi mitään, jos teillä kotona puhuttiin vain yksinkertaisia lauseita eikä lainkaan syvällisiä ja abstrakteja asioista. Lähes kaikissa perheissä on kuitenkin normaalia puhua muutakin kuin perusarkeen liittyviä asioita. Ja lukeminenkin on ihan normaali harrastus.
Kiva, että teillä asiat ovat hyvin ja lukeminen normaali harrastus, mitä ikinä sillä sitten tarkoitatkaan. Ja mukavaa että tykkäät puhua itsestäsi.
Mutta minä puhuin hieman yleisemmällä tasolla. Ikävä kyllä merkittävä osa yksikielisistäkään suomalaislapsista ei saavuta peruskoulun aikana riittävää lukutaitoa äidinkielellään, joten asiassa selvästikin on haastetta monille.
Ja sekö on nyt kotien vika, että peruskoulussa opetus on perseellään?
Ei äidinkieltä pelkästään koulussa opita, vaan kotona. Pohja luodaan jo ennen kouluikää. Herkkyyskaudet, you know.
Ehkä kotien olisi viisaampaa keskittyä lasten rikkaan äidinkielen hallintaan kuin pyrkiä ujuttamaan arkeen englantia niissä tapauksissa, kun siihen ei välttämätöntä syytä ole.
Puhe oli lukutaidosta. Suurin osa lapsista aloittaa lukemisen opettelun nimenomaan peruskoulussa.
Väärin. Kaikki päivähoidossa olevat lapset aloittavat lukemisen opettelun viimeistään esikouluikäisinä. Osa oppii lukemaan ennen koulunaloitusta.
Korjasin jo asian, kuten huomaisit, jos lukisit ketjua ennen kuin kerrot saman asian, jonka minä jo aikaisemmin totesin, kun kerroin, että olin unohtanut nykyisen pakollisen esikoulun.
Esikoulu ei ole pakollinen vaan velvoittava.
Oletko ihan varmasti sitä mieltä, että tuo eivät ole sama asia? Jos kyllä, osaan varmasti keroa, mikä ero on pakollisella ja sillä, että esikouluun on velvollisuus mennä ellei järjestä opetusta kotona?
Olen eri, mutta sikäli tämä on eri asia, että lapsen täytyy osallistua esikouluun, mutta esikoulu ei kuitenkaan kuulu oppivelvollisuuteen.
Konkreettisimmin tämä näkyi pandemia-aikana. Koululaisilleni järjestettiin päivittäin etäkoulua, esikoululaiselleni ei kertaakaan.
No ei kuule järjestetty eka- ja tokaluokkalaisillekaan. Etäkoulu koski vain 3. luokkalaisia ja sitä vanhempia. Ihan siksi, että pienempien katsottiin olevan kykenemättömiä etäkouluun. Se selittää myös tuon, miksi esikoulu ei ollut etänä.
Totta kai järjestettiin etäkoulua eka- ja tokaluokkalaisille.
Ei järjestetty ainakaan tässä kunnassa. Porvoossa toki kaikki on mahdollista.
No sitten siellä Porvoossa ei järjestetty. Meidän kunnassamme järjestettiin.
Nyt et ollenkaan ymmärtänyt lukemaasi (ei yllätä, koska olet porvoolainen).
Sinulle taitaa olla erittäin vaikeaa myöntää olevasi väärässä.
Ei tietenkään ole. Myönnän auliisti, jos olen väärässä. Nyt en kuitenkaan ole, koska tässä kunnassa ei tosiaan ollut etäkoulua pienimmille koululaisille. Voit vaikka googlen avulla hankkia tietoa aiheesta "kuntakohtaiset erot etäopetuksen järjestämisessä korona-aikaan", jos et minua usko.
Mitä sinä sieltä kuntakohtaisista tiedoista oikein löysit. kun jankutat koko ajan keskustelukumppaniesi asuvan Porvoossa?
En mitään, koska en ole etsinyt aiheesta sen enempää tietoa. Kehotin vain sinua katsomaan lisätietoja, jos et millään pysty uskomaan, että kaikkialla Suomessa ei toimittu samoin kuin teillä Porvoossa.
Mistä ihmeestä sinä sitten sen Porvoon löysit, kun jankutat siitä koko ajan?
Vietä lisää aikaa av:lla niin aukenee sinulle tuo mysteeri. Autan vähän: emme puhu nyt konkreettisesti Porvoon kaupungista.
Asuin lapsena Britanniassa. Äitipuoleni puhui veljelleni englantia, koska hän ei ole käyttänyt itsekään äidinkieltään sen jälkeen kun oli jotain 7v. Myös isäni ja muut sisarukset puhuttiin englantia, se on meidän muiden äidinkieli. Äitipuolen ei olisi ollut mitään järkeä puhua yhdelle, omalle biologiselle lapselleen, omaa äidinkieltään, mitä oli itsekin puhunut vain lapsena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.
Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti.
Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.
Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.
-ohis.
No sille emme voi mitään, jos teillä kotona puhuttiin vain yksinkertaisia lauseita eikä lainkaan syvällisiä ja abstrakteja asioista. Lähes kaikissa perheissä on kuitenkin normaalia puhua muutakin kuin perusarkeen liittyviä asioita. Ja lukeminenkin on ihan normaali harrastus.
Kiva, että teillä asiat ovat hyvin ja lukeminen normaali harrastus, mitä ikinä sillä sitten tarkoitatkaan. Ja mukavaa että tykkäät puhua itsestäsi.
Mutta minä puhuin hieman yleisemmällä tasolla. Ikävä kyllä merkittävä osa yksikielisistäkään suomalaislapsista ei saavuta peruskoulun aikana riittävää lukutaitoa äidinkielellään, joten asiassa selvästikin on haastetta monille.
Ja sekö on nyt kotien vika, että peruskoulussa opetus on perseellään?
Ei äidinkieltä pelkästään koulussa opita, vaan kotona. Pohja luodaan jo ennen kouluikää. Herkkyyskaudet, you know.
Ehkä kotien olisi viisaampaa keskittyä lasten rikkaan äidinkielen hallintaan kuin pyrkiä ujuttamaan arkeen englantia niissä tapauksissa, kun siihen ei välttämätöntä syytä ole.
Puhe oli lukutaidosta. Suurin osa lapsista aloittaa lukemisen opettelun nimenomaan peruskoulussa.
Puolet lapsista taitaa nykyään osata lukea peruskouluun mennessään. Ja valmiudet saadaan paljolti kotona ääneen lukemisen kautta. Syvälukutaidossa kyse on nimenomaan ymmärtämisestä.
Sori. Unohdin, että nykyisin on pakollinen esikoulu, jossa se lukutaito opetellaan. Hyvin harva lapsi osaa lukea ennen esikouluun eli käytännössä peruskouluun menoa.
Esikoulu ei ole peruskoulua, juntti. Esiopetukseen osallistuminen on velvoittavaa, ei pakollista.
Normaaliälyiset meistä ymmärtävät, että käytännön tasolla se on korvannut entisaikaisen peruskoulun ensimmäisen luokan. Ennenhän ekaluokka aloitettiin aakkosten opettelulla, ei suinkaan sillä että kaikki osasivat jo lukea, koska olivat esikoulun käyneet. Ja juntille tiedoksi, että ei peruskoulukaan ole pakollinen. Suomessa on vain oppivelvollisuus, ei koulupakkoa.
Korvannut ensimmäisen luokan? Höpö höpö. Sulle nauraa variksetkin. Käypä tutustumassa eskariin ihan ajan kanssa.
Luepa koko viesti ihan ajatuksen kanssa niin hahmotat, että kyllä niin vain on käynyt. Eskariin olen tutustunut jo kolme kertaa omien lasteni myötä. Jokainen heistä opetteli eskarissa niitä asioita, jotka minun kouluaikanani kuuluivat peruskoulun ensimmäisen luokan opetussuunnitelmaan.
Minullakin on kolme lasta, ja kokemukseni kyllä on, että eskari nykypäivänä on hyvin toisenlaista kuin peruskoulun ensimmäinen luokka yli 30 vuotta sitten tai ensimmäinen luokka nykyään. Eskarissa opetellaan leikin kautta, eikä siellä esimerkiksi eriytetä ollenkaan ylöspäin, mikä koulussa taas on arkea.
-eri.Oletko ihan varma, että 30 vuotta sitten edes tunnettiin käsitettä "eriyttäminen ylöspäin"? Uskallan väittää, että ei tunnettu. Eikä se toki edes liity siihen, mistä lainaamassasi viestissä puhutaan. Opetussisällöt ovat eri asia kuin opetustavat. Toki vuonna 1991, kun itse aloitin peruskoulun, me opettelimme aakkosia jumppaamalla itseämme kirjainten muotoon. Mielestäni se oli aika leikillinen tapa oppia.
Ensimmäisellä luokalla 1980-luvulla tavoitteena oli oppia lukemaan lukuvuoden aikana. Ne, jotka osasivat kouluun tullessaan lukea, saivat kehittää lukutaitoaan itsenäisesti. Ensimmäisellä luokalla 2010-luvulla asia oli täsmälleen samoin.
Sen sijaan esikoulussa 2010-luvulla tavoitteena oli opetella ryhmässä toimimista ja yksittäisiä kirjaimia. Niille lapsille, jotka jo osasivat lukea, ei ollut tarjolla muuta toimintaa. Sitä en osaa sanoa, mikä oli tilanne esikoulussa 1980-luvulla, koska en sellaista käynyt.
Mutta kyllä ensimmäisen luokan tavoite on ainakin 40 vuotta ollut lukemaan oppiminen ja lukutaidon kehittäminen.
Ja esikoulussa 2020-luvulla opetellaan lukemaan, koska nykyisin on oletus, että peruskoulu aloittava osaa edes alkeet lukutaidosta. Ekaluokan aikana lukutaitoa sitten syvennetään sujuvaksi.
Ja kuten ehkä vielä muistat, sinun kouluaikanasi ne kirjaimet opeteltiin koulussa, ei esikoulussa.
Tällä hetkellä koulun aloittavista lapsista noin kolmasosa lukee sujuvasti, kolmasosa joitakin sanoja, ja kolmasosa ei ollenkaan.
Eli jos esikoulussa tosiaan sinun mielestäsi on samat opetussisällöt kuin aiemmin koulussa, miksi valtaosa muksuista ei lue eskarin keväällä?
Tässä ketjussa on kerrottu osuudeksi milloin "suurin osa" milloin "reilusti yli puolet" ja milloin mitäkin. Ilman uskottavaa lähdettä voimme todeta, että jokainen keksii päästään omaa argumenttiaan parhaiten vastaavan osuuden. Ja se siitä.
Tässä keskustelussa on mukana varhaiskasvatuksen opettajia, joten eiköhän karkea arvio asiasta löydy varsin helposti. Heiltä löytyy myös näkemys siitä, vastaako nykyajan esikoulu 90-luvun ekaluokkaa, jos vain keskustelijoilla on kykyä ottaa vastaan informaatiota alan ammattilaisilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.
Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti.
Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.
Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.
-ohis.
No sille emme voi mitään, jos teillä kotona puhuttiin vain yksinkertaisia lauseita eikä lainkaan syvällisiä ja abstrakteja asioista. Lähes kaikissa perheissä on kuitenkin normaalia puhua muutakin kuin perusarkeen liittyviä asioita. Ja lukeminenkin on ihan normaali harrastus.
Kiva, että teillä asiat ovat hyvin ja lukeminen normaali harrastus, mitä ikinä sillä sitten tarkoitatkaan. Ja mukavaa että tykkäät puhua itsestäsi.
Mutta minä puhuin hieman yleisemmällä tasolla. Ikävä kyllä merkittävä osa yksikielisistäkään suomalaislapsista ei saavuta peruskoulun aikana riittävää lukutaitoa äidinkielellään, joten asiassa selvästikin on haastetta monille.
Ja sekö on nyt kotien vika, että peruskoulussa opetus on perseellään?
Ei äidinkieltä pelkästään koulussa opita, vaan kotona. Pohja luodaan jo ennen kouluikää. Herkkyyskaudet, you know.
Ehkä kotien olisi viisaampaa keskittyä lasten rikkaan äidinkielen hallintaan kuin pyrkiä ujuttamaan arkeen englantia niissä tapauksissa, kun siihen ei välttämätöntä syytä ole.
Puhe oli lukutaidosta. Suurin osa lapsista aloittaa lukemisen opettelun nimenomaan peruskoulussa.
Puolet lapsista taitaa nykyään osata lukea peruskouluun mennessään. Ja valmiudet saadaan paljolti kotona ääneen lukemisen kautta. Syvälukutaidossa kyse on nimenomaan ymmärtämisestä.
Sori. Unohdin, että nykyisin on pakollinen esikoulu, jossa se lukutaito opetellaan. Hyvin harva lapsi osaa lukea ennen esikouluun eli käytännössä peruskouluun menoa.
Esikoulu ei ole peruskoulua, juntti. Esiopetukseen osallistuminen on velvoittavaa, ei pakollista.
Normaaliälyiset meistä ymmärtävät, että käytännön tasolla se on korvannut entisaikaisen peruskoulun ensimmäisen luokan. Ennenhän ekaluokka aloitettiin aakkosten opettelulla, ei suinkaan sillä että kaikki osasivat jo lukea, koska olivat esikoulun käyneet. Ja juntille tiedoksi, että ei peruskoulukaan ole pakollinen. Suomessa on vain oppivelvollisuus, ei koulupakkoa.
Korvannut ensimmäisen luokan? Höpö höpö. Sulle nauraa variksetkin. Käypä tutustumassa eskariin ihan ajan kanssa.
Luepa koko viesti ihan ajatuksen kanssa niin hahmotat, että kyllä niin vain on käynyt. Eskariin olen tutustunut jo kolme kertaa omien lasteni myötä. Jokainen heistä opetteli eskarissa niitä asioita, jotka minun kouluaikanani kuuluivat peruskoulun ensimmäisen luokan opetussuunnitelmaan.
Olen esikoulunopettaja. Älä sinä puhu mitään korvaavuudesta.
Ole vaikka paavi, mutta et sinä silti päätä, mitä kukakin täällä puhuu. Ja sinun jos kenen pitäisi tietää, että te opettelette siellä esikoulussa aakkoset, numerot, lukemista ja monta muutakin taitoa, jotka ennen opeteltiin peruskoulun ensimmäisellä luokalla. Toki ymmärrän, että voit olla niin nuori opettaja, ettet ole tietoinen siitä, mitä esim. 90-luvulla tapahtui.
No niin, tehkääs aaltoja opet. Nyt tuli paikalle todellinen kokemusasiantuntija: tyyppi, joka on ihan itse käynyt koulua 30 vuotta sitten.
Eikö vakaopeille opeteta nykyisin lukutaitoa vai miksi sinusta on noin ihmeellinen asia, että 90-luvulla koulunsa käynyt tietää, mitä asioita 90-luvulla koulussa opetettiin ja osaa verrata niitä nykyisen esiopetuksen sisältöön?
Ainakaan kertomastaan päätellen ei tiedä eikä osaa.
Millä perusteella? Eikö täällä juuri kerrottu, että esikoulussa opetellaan nykyisin kirjaimia? Ja omakohtaisella kokemuksella voin kertoa, että 1990-luvulla (ainakin alkupuolella), kirjaimet opeteltiin peruskoulun 1.luokalla. Sama juttu esim. numeroiden kanssa. Vai eikö niitä opetella esikoulussa ollenkaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.
Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti.
Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.
Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.
-ohis.
No sille emme voi mitään, jos teillä kotona puhuttiin vain yksinkertaisia lauseita eikä lainkaan syvällisiä ja abstrakteja asioista. Lähes kaikissa perheissä on kuitenkin normaalia puhua muutakin kuin perusarkeen liittyviä asioita. Ja lukeminenkin on ihan normaali harrastus.
Kiva, että teillä asiat ovat hyvin ja lukeminen normaali harrastus, mitä ikinä sillä sitten tarkoitatkaan. Ja mukavaa että tykkäät puhua itsestäsi.
Mutta minä puhuin hieman yleisemmällä tasolla. Ikävä kyllä merkittävä osa yksikielisistäkään suomalaislapsista ei saavuta peruskoulun aikana riittävää lukutaitoa äidinkielellään, joten asiassa selvästikin on haastetta monille.
Ja sekö on nyt kotien vika, että peruskoulussa opetus on perseellään?
Ei äidinkieltä pelkästään koulussa opita, vaan kotona. Pohja luodaan jo ennen kouluikää. Herkkyyskaudet, you know.
Ehkä kotien olisi viisaampaa keskittyä lasten rikkaan äidinkielen hallintaan kuin pyrkiä ujuttamaan arkeen englantia niissä tapauksissa, kun siihen ei välttämätöntä syytä ole.
Puhe oli lukutaidosta. Suurin osa lapsista aloittaa lukemisen opettelun nimenomaan peruskoulussa.
Puolet lapsista taitaa nykyään osata lukea peruskouluun mennessään. Ja valmiudet saadaan paljolti kotona ääneen lukemisen kautta. Syvälukutaidossa kyse on nimenomaan ymmärtämisestä.
Sori. Unohdin, että nykyisin on pakollinen esikoulu, jossa se lukutaito opetellaan. Hyvin harva lapsi osaa lukea ennen esikouluun eli käytännössä peruskouluun menoa.
Esikoulu ei ole peruskoulua, juntti. Esiopetukseen osallistuminen on velvoittavaa, ei pakollista.
Normaaliälyiset meistä ymmärtävät, että käytännön tasolla se on korvannut entisaikaisen peruskoulun ensimmäisen luokan. Ennenhän ekaluokka aloitettiin aakkosten opettelulla, ei suinkaan sillä että kaikki osasivat jo lukea, koska olivat esikoulun käyneet. Ja juntille tiedoksi, että ei peruskoulukaan ole pakollinen. Suomessa on vain oppivelvollisuus, ei koulupakkoa.
Korvannut ensimmäisen luokan? Höpö höpö. Sulle nauraa variksetkin. Käypä tutustumassa eskariin ihan ajan kanssa.
Luepa koko viesti ihan ajatuksen kanssa niin hahmotat, että kyllä niin vain on käynyt. Eskariin olen tutustunut jo kolme kertaa omien lasteni myötä. Jokainen heistä opetteli eskarissa niitä asioita, jotka minun kouluaikanani kuuluivat peruskoulun ensimmäisen luokan opetussuunnitelmaan.
Minullakin on kolme lasta, ja kokemukseni kyllä on, että eskari nykypäivänä on hyvin toisenlaista kuin peruskoulun ensimmäinen luokka yli 30 vuotta sitten tai ensimmäinen luokka nykyään. Eskarissa opetellaan leikin kautta, eikä siellä esimerkiksi eriytetä ollenkaan ylöspäin, mikä koulussa taas on arkea.
-eri.Oletko ihan varma, että 30 vuotta sitten edes tunnettiin käsitettä "eriyttäminen ylöspäin"? Uskallan väittää, että ei tunnettu. Eikä se toki edes liity siihen, mistä lainaamassasi viestissä puhutaan. Opetussisällöt ovat eri asia kuin opetustavat. Toki vuonna 1991, kun itse aloitin peruskoulun, me opettelimme aakkosia jumppaamalla itseämme kirjainten muotoon. Mielestäni se oli aika leikillinen tapa oppia.
Ensimmäisellä luokalla 1980-luvulla tavoitteena oli oppia lukemaan lukuvuoden aikana. Ne, jotka osasivat kouluun tullessaan lukea, saivat kehittää lukutaitoaan itsenäisesti. Ensimmäisellä luokalla 2010-luvulla asia oli täsmälleen samoin.
Sen sijaan esikoulussa 2010-luvulla tavoitteena oli opetella ryhmässä toimimista ja yksittäisiä kirjaimia. Niille lapsille, jotka jo osasivat lukea, ei ollut tarjolla muuta toimintaa. Sitä en osaa sanoa, mikä oli tilanne esikoulussa 1980-luvulla, koska en sellaista käynyt.
Mutta kyllä ensimmäisen luokan tavoite on ainakin 40 vuotta ollut lukemaan oppiminen ja lukutaidon kehittäminen.
Ja esikoulussa 2020-luvulla opetellaan lukemaan, koska nykyisin on oletus, että peruskoulu aloittava osaa edes alkeet lukutaidosta. Ekaluokan aikana lukutaitoa sitten syvennetään sujuvaksi.
Ja kuten ehkä vielä muistat, sinun kouluaikanasi ne kirjaimet opeteltiin koulussa, ei esikoulussa.
Tällä hetkellä koulun aloittavista lapsista noin kolmasosa lukee sujuvasti, kolmasosa joitakin sanoja, ja kolmasosa ei ollenkaan.
Eli jos esikoulussa tosiaan sinun mielestäsi on samat opetussisällöt kuin aiemmin koulussa, miksi valtaosa muksuista ei lue eskarin keväällä?
Tässä ketjussa on kerrottu osuudeksi milloin "suurin osa" milloin "reilusti yli puolet" ja milloin mitäkin. Ilman uskottavaa lähdettä voimme todeta, että jokainen keksii päästään omaa argumenttiaan parhaiten vastaavan osuuden. Ja se siitä.
Tässä keskustelussa on mukana varhaiskasvatuksen opettajia, joten eiköhän karkea arvio asiasta löydy varsin helposti. Heiltä löytyy myös näkemys siitä, vastaako nykyajan esikoulu 90-luvun ekaluokkaa, jos vain keskustelijoilla on kykyä ottaa vastaan informaatiota alan ammattilaisilta.
Aika hauskaa, että joku luulee vakavissaan, että "kerron av:lla olevani vakaope"="olen oikeasti vakaope"
Eikö oikeasti ole tullut mieleen, että täällä voi kuka tahansa esiintyä kenenä tahansa? Minäkin voin olla vaikka 15-vuotias lapsi, joka vain mammoja trollatakseen väittää olevansa 1990-luvulla koulunsa käynyt :D Ja yhtä hyvin voin olla oikeasti 39-vuotias. Eikö olekin ihmeellistä tämä netin maailma?
Ymmärtääkseni tämän kaksikielisyyden pitäisi mennä niin, että vanhempi puhuu omaa kieltään johdonmukaisesti lapsen kanssa. Ei niin, että välillä vaihdetaan toiseen kieleen (kuten isä teki ohjelmassa), vaan johdonmukaisesti ja koko ajan. Muuten lapsista uhkaa tulla ns. puolikielisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.
Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti.
Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.
Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.
-ohis.
No sille emme voi mitään, jos teillä kotona puhuttiin vain yksinkertaisia lauseita eikä lainkaan syvällisiä ja abstrakteja asioista. Lähes kaikissa perheissä on kuitenkin normaalia puhua muutakin kuin perusarkeen liittyviä asioita. Ja lukeminenkin on ihan normaali harrastus.
Kiva, että teillä asiat ovat hyvin ja lukeminen normaali harrastus, mitä ikinä sillä sitten tarkoitatkaan. Ja mukavaa että tykkäät puhua itsestäsi.
Mutta minä puhuin hieman yleisemmällä tasolla. Ikävä kyllä merkittävä osa yksikielisistäkään suomalaislapsista ei saavuta peruskoulun aikana riittävää lukutaitoa äidinkielellään, joten asiassa selvästikin on haastetta monille.
Ja sekö on nyt kotien vika, että peruskoulussa opetus on perseellään?
Ei äidinkieltä pelkästään koulussa opita, vaan kotona. Pohja luodaan jo ennen kouluikää. Herkkyyskaudet, you know.
Ehkä kotien olisi viisaampaa keskittyä lasten rikkaan äidinkielen hallintaan kuin pyrkiä ujuttamaan arkeen englantia niissä tapauksissa, kun siihen ei välttämätöntä syytä ole.
Puhe oli lukutaidosta. Suurin osa lapsista aloittaa lukemisen opettelun nimenomaan peruskoulussa.
Puolet lapsista taitaa nykyään osata lukea peruskouluun mennessään. Ja valmiudet saadaan paljolti kotona ääneen lukemisen kautta. Syvälukutaidossa kyse on nimenomaan ymmärtämisestä.
Sori. Unohdin, että nykyisin on pakollinen esikoulu, jossa se lukutaito opetellaan. Hyvin harva lapsi osaa lukea ennen esikouluun eli käytännössä peruskouluun menoa.
Esikoulu ei ole peruskoulua, juntti. Esiopetukseen osallistuminen on velvoittavaa, ei pakollista.
Normaaliälyiset meistä ymmärtävät, että käytännön tasolla se on korvannut entisaikaisen peruskoulun ensimmäisen luokan. Ennenhän ekaluokka aloitettiin aakkosten opettelulla, ei suinkaan sillä että kaikki osasivat jo lukea, koska olivat esikoulun käyneet. Ja juntille tiedoksi, että ei peruskoulukaan ole pakollinen. Suomessa on vain oppivelvollisuus, ei koulupakkoa.
Korvannut ensimmäisen luokan? Höpö höpö. Sulle nauraa variksetkin. Käypä tutustumassa eskariin ihan ajan kanssa.
Luepa koko viesti ihan ajatuksen kanssa niin hahmotat, että kyllä niin vain on käynyt. Eskariin olen tutustunut jo kolme kertaa omien lasteni myötä. Jokainen heistä opetteli eskarissa niitä asioita, jotka minun kouluaikanani kuuluivat peruskoulun ensimmäisen luokan opetussuunnitelmaan.
Minullakin on kolme lasta, ja kokemukseni kyllä on, että eskari nykypäivänä on hyvin toisenlaista kuin peruskoulun ensimmäinen luokka yli 30 vuotta sitten tai ensimmäinen luokka nykyään. Eskarissa opetellaan leikin kautta, eikä siellä esimerkiksi eriytetä ollenkaan ylöspäin, mikä koulussa taas on arkea.
-eri.Oletko ihan varma, että 30 vuotta sitten edes tunnettiin käsitettä "eriyttäminen ylöspäin"? Uskallan väittää, että ei tunnettu. Eikä se toki edes liity siihen, mistä lainaamassasi viestissä puhutaan. Opetussisällöt ovat eri asia kuin opetustavat. Toki vuonna 1991, kun itse aloitin peruskoulun, me opettelimme aakkosia jumppaamalla itseämme kirjainten muotoon. Mielestäni se oli aika leikillinen tapa oppia.
Ensimmäisellä luokalla 1980-luvulla tavoitteena oli oppia lukemaan lukuvuoden aikana. Ne, jotka osasivat kouluun tullessaan lukea, saivat kehittää lukutaitoaan itsenäisesti. Ensimmäisellä luokalla 2010-luvulla asia oli täsmälleen samoin.
Sen sijaan esikoulussa 2010-luvulla tavoitteena oli opetella ryhmässä toimimista ja yksittäisiä kirjaimia. Niille lapsille, jotka jo osasivat lukea, ei ollut tarjolla muuta toimintaa. Sitä en osaa sanoa, mikä oli tilanne esikoulussa 1980-luvulla, koska en sellaista käynyt.
Mutta kyllä ensimmäisen luokan tavoite on ainakin 40 vuotta ollut lukemaan oppiminen ja lukutaidon kehittäminen.
Ja esikoulussa 2020-luvulla opetellaan lukemaan, koska nykyisin on oletus, että peruskoulu aloittava osaa edes alkeet lukutaidosta. Ekaluokan aikana lukutaitoa sitten syvennetään sujuvaksi.
Ja kuten ehkä vielä muistat, sinun kouluaikanasi ne kirjaimet opeteltiin koulussa, ei esikoulussa.
Tällä hetkellä koulun aloittavista lapsista noin kolmasosa lukee sujuvasti, kolmasosa joitakin sanoja, ja kolmasosa ei ollenkaan.
Eli jos esikoulussa tosiaan sinun mielestäsi on samat opetussisällöt kuin aiemmin koulussa, miksi valtaosa muksuista ei lue eskarin keväällä?
Tässä ketjussa on kerrottu osuudeksi milloin "suurin osa" milloin "reilusti yli puolet" ja milloin mitäkin. Ilman uskottavaa lähdettä voimme todeta, että jokainen keksii päästään omaa argumenttiaan parhaiten vastaavan osuuden. Ja se siitä.
Tässä keskustelussa on mukana varhaiskasvatuksen opettajia, joten eiköhän karkea arvio asiasta löydy varsin helposti. Heiltä löytyy myös näkemys siitä, vastaako nykyajan esikoulu 90-luvun ekaluokkaa, jos vain keskustelijoilla on kykyä ottaa vastaan informaatiota alan ammattilaisilta.
Mistä sinä ANONYYMILLA palstalla tiedät kuka on mikäkin? :D:D:D:D:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.
Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti.
Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.
Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.
-ohis.
No enemmän ja syvemmin sitä kieltä kotona käytetään kuin koulun kerran viikossa olevalla englannin tunnilla, jossa opettajakaan ei välttämättä osaa englantia kovin hyvin. Ja siitähän tässä oli puhe, mikä ero on kotikielellä ja koulussa opetellulla kielellä. Suurin ero on siinä, että vauvasta saakka kieltä kuullut on kielellisen oppimisen kannalta herkemmässä iässä oppiessaan kuin 8-9-vuotias lapsi, jolta herkkyyskausi alkaa olla jo ohi.
Kerran viikossa? Kyllä noilla meidän mukuloilla ainakin näyttää olevan enkkua kolme kertaa viikossa. Suomalaisten englannin taito on nykyään maailman parhaiden joukossa, joten melko todennäköisesti sieltä koulusta löytyy ainakin kohtalaisesti englantia osaava opettaja, ja moni suomenkielinen lapsi harrastaa englantia vapaa-aikanaankin.
Enemmän olisin huolissani siitä, ettei lapsilla nykypäivänä ole välttämättä yhtään kieltä, jolla heillä olisi kykyä abstraktiin ajatteluun. Oikeasti hyvä kielitaito vaatii valtavasti lukemista.
Kieliä voi mainiosti opiskella aivan vanhuuteen saakka. Herkkyyskausi saattaa korkeintaan auttaa omaksumaan tietynlaisen lausumisen vaivattomasti, mutta sitä englantia nimenomaan puhutaan joka puolella maailmaa vähän eri tavalla, eikä toinen tapa ole toista parempi.
Lukaisepa vähän lisää tuosta herkkyyskaudesta. On paljon muutakin kuin tietynlaisen lausumisen oppimista. Näkyy eniten kielen tunnetasolla. Ja sillä nyt ei käytännön eron kannalta ole mitään väliä onko englantia koulussa tunti vai kolme. Joka tapauksessa todella minimaalinen määrä verrattuna siihen, että kuulet vauvasta saakka normaalissa arjessasi käytännössä koko ajan kahta eri kieltä.
Nykykäsityksen mukaan ihmisellä on vain yksi tunnekieli. Miksi niitä pitäisi olla useampia?
Mistä tän voi tietää mikä se on itsellä?
Olen äidinkieleltä suomenkielinen mutta 15-vuotiaasta eteenpäin käyttänyt lähes vain englantia elämässäni (muutto ulkomaille). Olen kirjoittanut romaanejakin englanniksi. Huomaan että kun minulla on paha olla alan puhumaan nimenomaan englantia helposti.
Kiinnostaa ihan kuriositeetrina voiko tunnekieli muuttua vai onko se aina äidinkieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minunkin lapseni isä puhuu lapsellemme englantia, koska se on hänen äidinkielensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.
Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti.
Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.
Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.
-ohis.
No sille emme voi mitään, jos teillä kotona puhuttiin vain yksinkertaisia lauseita eikä lainkaan syvällisiä ja abstrakteja asioista. Lähes kaikissa perheissä on kuitenkin normaalia puhua muutakin kuin perusarkeen liittyviä asioita. Ja lukeminenkin on ihan normaali harrastus.
Kiva, että teillä asiat ovat hyvin ja lukeminen normaali harrastus, mitä ikinä sillä sitten tarkoitatkaan. Ja mukavaa että tykkäät puhua itsestäsi.
Mutta minä puhuin hieman yleisemmällä tasolla. Ikävä kyllä merkittävä osa yksikielisistäkään suomalaislapsista ei saavuta peruskoulun aikana riittävää lukutaitoa äidinkielellään, joten asiassa selvästikin on haastetta monille.
Ja sekö on nyt kotien vika, että peruskoulussa opetus on perseellään?
Ei äidinkieltä pelkästään koulussa opita, vaan kotona. Pohja luodaan jo ennen kouluikää. Herkkyyskaudet, you know.
Ehkä kotien olisi viisaampaa keskittyä lasten rikkaan äidinkielen hallintaan kuin pyrkiä ujuttamaan arkeen englantia niissä tapauksissa, kun siihen ei välttämätöntä syytä ole.
Puhe oli lukutaidosta. Suurin osa lapsista aloittaa lukemisen opettelun nimenomaan peruskoulussa.
Puolet lapsista taitaa nykyään osata lukea peruskouluun mennessään. Ja valmiudet saadaan paljolti kotona ääneen lukemisen kautta. Syvälukutaidossa kyse on nimenomaan ymmärtämisestä.
Sori. Unohdin, että nykyisin on pakollinen esikoulu, jossa se lukutaito opetellaan. Hyvin harva lapsi osaa lukea ennen esikouluun eli käytännössä peruskouluun menoa.
Esikoulu ei ole peruskoulua, juntti. Esiopetukseen osallistuminen on velvoittavaa, ei pakollista.
Normaaliälyiset meistä ymmärtävät, että käytännön tasolla se on korvannut entisaikaisen peruskoulun ensimmäisen luokan. Ennenhän ekaluokka aloitettiin aakkosten opettelulla, ei suinkaan sillä että kaikki osasivat jo lukea, koska olivat esikoulun käyneet. Ja juntille tiedoksi, että ei peruskoulukaan ole pakollinen. Suomessa on vain oppivelvollisuus, ei koulupakkoa.
Korvannut ensimmäisen luokan? Höpö höpö. Sulle nauraa variksetkin. Käypä tutustumassa eskariin ihan ajan kanssa.
Luepa koko viesti ihan ajatuksen kanssa niin hahmotat, että kyllä niin vain on käynyt. Eskariin olen tutustunut jo kolme kertaa omien lasteni myötä. Jokainen heistä opetteli eskarissa niitä asioita, jotka minun kouluaikanani kuuluivat peruskoulun ensimmäisen luokan opetussuunnitelmaan.
Minullakin on kolme lasta, ja kokemukseni kyllä on, että eskari nykypäivänä on hyvin toisenlaista kuin peruskoulun ensimmäinen luokka yli 30 vuotta sitten tai ensimmäinen luokka nykyään. Eskarissa opetellaan leikin kautta, eikä siellä esimerkiksi eriytetä ollenkaan ylöspäin, mikä koulussa taas on arkea.
-eri.Oletko ihan varma, että 30 vuotta sitten edes tunnettiin käsitettä "eriyttäminen ylöspäin"? Uskallan väittää, että ei tunnettu. Eikä se toki edes liity siihen, mistä lainaamassasi viestissä puhutaan. Opetussisällöt ovat eri asia kuin opetustavat. Toki vuonna 1991, kun itse aloitin peruskoulun, me opettelimme aakkosia jumppaamalla itseämme kirjainten muotoon. Mielestäni se oli aika leikillinen tapa oppia.
Ensimmäisellä luokalla 1980-luvulla tavoitteena oli oppia lukemaan lukuvuoden aikana. Ne, jotka osasivat kouluun tullessaan lukea, saivat kehittää lukutaitoaan itsenäisesti. Ensimmäisellä luokalla 2010-luvulla asia oli täsmälleen samoin.
Sen sijaan esikoulussa 2010-luvulla tavoitteena oli opetella ryhmässä toimimista ja yksittäisiä kirjaimia. Niille lapsille, jotka jo osasivat lukea, ei ollut tarjolla muuta toimintaa. Sitä en osaa sanoa, mikä oli tilanne esikoulussa 1980-luvulla, koska en sellaista käynyt.
Mutta kyllä ensimmäisen luokan tavoite on ainakin 40 vuotta ollut lukemaan oppiminen ja lukutaidon kehittäminen.
Ja esikoulussa 2020-luvulla opetellaan lukemaan, koska nykyisin on oletus, että peruskoulu aloittava osaa edes alkeet lukutaidosta. Ekaluokan aikana lukutaitoa sitten syvennetään sujuvaksi.
Ja kuten ehkä vielä muistat, sinun kouluaikanasi ne kirjaimet opeteltiin koulussa, ei esikoulussa.
Tällä hetkellä koulun aloittavista lapsista noin kolmasosa lukee sujuvasti, kolmasosa joitakin sanoja, ja kolmasosa ei ollenkaan.
Eli jos esikoulussa tosiaan sinun mielestäsi on samat opetussisällöt kuin aiemmin koulussa, miksi valtaosa muksuista ei lue eskarin keväällä?
Tässä ketjussa on kerrottu osuudeksi milloin "suurin osa" milloin "reilusti yli puolet" ja milloin mitäkin. Ilman uskottavaa lähdettä voimme todeta, että jokainen keksii päästään omaa argumenttiaan parhaiten vastaavan osuuden. Ja se siitä.
Tässä keskustelussa on mukana varhaiskasvatuksen opettajia, joten eiköhän karkea arvio asiasta löydy varsin helposti. Heiltä löytyy myös näkemys siitä, vastaako nykyajan esikoulu 90-luvun ekaluokkaa, jos vain keskustelijoilla on kykyä ottaa vastaan informaatiota alan ammattilaisilta.
Juujuu. Kaikki on totta mitä netissä lukee :D
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.
Hyvä juttu, että isä osaa opettaa käytännön englantia. ei sitä koulussa opita pärjäämiseen asti. Olisipa minullekin joku penskana opettanut englantia. Sillä kielellä pärjää maailmalla paljon paremmin kuin suomella ja ruotsilla yhteensä
Vierailija kirjoitti:
Koska halutaan olla vähän hienompia.
Juuri näin. Yritetään myös varmistaa lapselle hyvä työura ja tulevaisuus ja itseä parempi tulotaso.
Omat lapseni alkoivat puhumaan englantia jo ekaluokkalaisina kun pelailivat PS:ää ja siellä jossain ryhmäkeskusteluissa kieli on luonnollisesti englanti.
Jos he kysyvät minulta jotain enkuksi niin vastaan ja saatetaan hetki englanniksi keskustellakin. Mielestäni se tekee myös minulle hyvää, koska en juurikaan työelämässä enään englantia pääse käyttämään.
10v lapseni tilaa ulkomailla omat ruokansa sekä keskustelee muiden ihmisten kanssa sujuvalla englannilla. Mikä tässä on väärin?
Oli miten oli, kuka mitäkin, mutta isä tekee "väärin" koska jos hänellä englanti ei ole tunnekieli, hän opettaa väärin!
Muistelen että Jani Sievinenkin puhui rallienglantia lapsilleen ja siitä nousi pieni kohu aikoinaan.