Puolison kuolleen vanhemman kaikki tavarat 50 neliön kaksiossa
Puolisoni äiti kuoli ja jotenkin kaikki hänen irtaimistonsa päätyi kuolinpesän tyhjäyksen yhteydessä meidän kotiimme. Tottakai olin aluksi sitä mieltä että ne voi tuoda, käydä läpi meillä ja sukulaiset tulevat hakemaan mitä hakevat ja hoidamme sellaiseen kierrätykseen mitä kukaan ei halua. Ajattelin että eikai siinä lopulta niin kauan mene ja kaikki varmasti haluavat hoitaa asian mahdollisimman pian selvemmäksi.
Nyt yli puoli vuotta myöhemmin nämä tavarat ovat meidän pienen pienessä asunnostammeja varastoissamme yhä koskematta ja alan olla suoraan sanottuna aika väsynyt siihen että meillä ei ole omaa kotia täällä, vaan sukulaisen tavaroiden museo. Ahdistaa ihan hirveästi. En voi siivota kunnolla enkä laittaa kotia kesäkuntoon.
Tilanne on tietenkin puolisolle vaikea, mutta pakko tästä asiasta on puhua ja hoitaa tilannetta - mutta joka kerta kun mainitsenkin asiasta alkaa ihan hirveä raivokohtaus. Vaikka miten kiltisti ja ystävällisesti ja ratkaisukeskeisesti yrittäisin toimia tilanteessa.
Neuvoja? Onko muilla ollut samaa tilannetta? Tämä roinamäärä kotona alkaa olla liikaa enkä tykkää olla kotona kun tämä ei tunnu omalta kodilta Olenko ihan kohtuuton ihminen kun haluaisin hoitaa tavarat eteenpäin, olenko tunteeton? Ristiriitainen olo
Kommentit (125)
Vierailija kirjoitti:
No irtaimistohan ei lopulta ole kovin iso, kun se mahtuu teidän omien tavaroiden lisäksi teidän pienehköön asuntoon ja kellariin. Siitä laatikkoa laittamaan auton kyytiin ja seuraavalle sisarukselle. Kertomasi mukaan olettekin valinneet jo päältä mieluisimmat esineet, kirjat ja kuvat.
Ei se onneksi mikään omakotitalon irtaimisto ole, mutta meillä ei ole itsellä paljon tavaraa eikä myöskään säilytystilaa, nyt ihan jokaikinen paikka on täynnä laatikkotorneja, pusseja, mööpeleitä, kasseja ja kummatkin varastot ylhäällä ja alakerrassa aivan kattoa myöten täynnä. En saa edes talvitakkeja vietyä varastoon. Mutta nyt otan uuden suunnan tässä hommassa, yritin tänään siivota ja tuskastuin ihan lopullisesti.
Mä en kyllä kannata minkään varaston vuokrausta. Sille tielle ne jää, kuka niitä varastosta kaipaisi. Todennäköisesti maksatte varastoa vuosia ihan turhaan, kunnes sitten vaan ymmärrätte ettei touhussa ole mitään järkeä ja kamat lähtee kaatikselle.
Hankala tilanne tuo on. Mutta nyt vaan härkää sarvista, viesti sukulaisille ja eroon tavarasta. Tuskin ketään edes kiinnostaa, kun eivät ole tähän päivään mennessä hoitaneet asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Miten perunkirjoitus on tekemättä vielä puolen vuoden jälkeen?
Koska kyseessä on provo.
Uusavuttomia persuja näköjään riittää
En ymmärrä miksi suostuit tähän. Ilmeisesti et tajunnut että asialle ei voi tehdä mitään ilman muiden suostumusta (eli viedä roskiin).
Ainoa vaihtoehto on vuokravarasto jonka yhdessä/kuolinpesä maksaa.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi suostuit tähän. Ilmeisesti et tajunnut että asialle ei voi tehdä mitään ilman muiden suostumusta (eli viedä roskiin).
Ainoa vaihtoehto on vuokravarasto jonka yhdessä/kuolinpesä maksaa.
Tietenkään en tajunnut, mutta en osannut myöskään odottaa että istun täällä vieläkin kaiken tavaran keskellä- ajattelin että tämä kaikki olisi poissa täältä jo kuukausia sitten.
Pidätte sisarusten, jos heitä on, tai miehesi kanssa viikonlopun perintötavaroiden katselmuksen.
Otatte kukin sen tavaran millä on kullekin jtkn merkitystä, loput ns. kunnolliset tavarat toimitatte kierrätyskeskukseen ja kenellekään kelpaamattomat jätekeräykseen.
Lähetät kaikille, siis jos niitä sisaruksia on, tekstarikutsun ja kerrot, että kaikkien kannalta on hyvä saada asia mahdoll. pian hoidettua ja päästä teillä omassa kodissa normaaliin päiväjärjestykseen.
Ei pitäisi kenelläkään olla mitään jälkipuheita, kun yhdessä kerralla päätätte.
Viet kaiken pois, ja alat ratkomaan niitä ongelmia sitten kun tulee vastaan. Laita vaikka miehesi hakemaan takaisin kaatopaikalta, jos on niin tärkeitä hänelle
Vierailija kirjoitti:
Pidätte sisarusten, jos heitä on, tai miehesi kanssa viikonlopun perintötavaroiden katselmuksen.
Otatte kukin sen tavaran millä on kullekin jtkn merkitystä, loput ns. kunnolliset tavarat toimitatte kierrätyskeskukseen ja kenellekään kelpaamattomat jätekeräykseen.
Lähetät kaikille, siis jos niitä sisaruksia on, tekstarikutsun ja kerrot, että kaikkien kannalta on hyvä saada asia mahdoll. pian hoidettua ja päästä teillä omassa kodissa normaaliin päiväjärjestykseen.
Ei pitäisi kenelläkään olla mitään jälkipuheita, kun yhdessä kerralla päätätte.
Tämä on erittäin hyvä ja järkevä ehdotus.
Tavarat ovat myös SINUN kodissasi, ap. Ei sinun tarvitse heittäytyä ulkopuoliseksi tässä tilanteessa ja olla kiin asia ei kuuluisi sinulle yhtään. Ihmettelen, että miehesi mielestä hän voi täyttää myös sinun kotisi tällä tavalla. Eikö sinulla ole hänen mielestään mitään oikeuksia yhteisessä kodissanne? Ei mitään kotirauhaa? Hän voi täyttää yhteiset neliönne näin? Ihmettelen syvästi hänen itsekkyyttään.
Vierailija kirjoitti:
Pidätte sisarusten, jos heitä on, tai miehesi kanssa viikonlopun perintötavaroiden katselmuksen.
Otatte kukin sen tavaran millä on kullekin jtkn merkitystä, loput ns. kunnolliset tavarat toimitatte kierrätyskeskukseen ja kenellekään kelpaamattomat jätekeräykseen.
Lähetät kaikille, siis jos niitä sisaruksia on, tekstarikutsun ja kerrot, että kaikkien kannalta on hyvä saada asia mahdoll. pian hoidettua ja päästä teillä omassa kodissa normaaliin päiväjärjestykseen.
Ei pitäisi kenelläkään olla mitään jälkipuheita, kun yhdessä kerralla päätätte.
Kiitos sinulle - tämä on hyvä idea. Tämä asia pitää nyt hoitaa ja kaikki osalliset jotka haluavat tulevat paikalle asiaa hoitamaan ja tavaroita valitsemaan, mitään antiikkia tai arvokasta täällä tavaroissa ei ole, joten jos ei tule paikalle ei menetä mitään rahallisesti arvokasta, henkisestä arvosta en mene sanomaan mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidätte sisarusten, jos heitä on, tai miehesi kanssa viikonlopun perintötavaroiden katselmuksen.
Otatte kukin sen tavaran millä on kullekin jtkn merkitystä, loput ns. kunnolliset tavarat toimitatte kierrätyskeskukseen ja kenellekään kelpaamattomat jätekeräykseen.
Lähetät kaikille, siis jos niitä sisaruksia on, tekstarikutsun ja kerrot, että kaikkien kannalta on hyvä saada asia mahdoll. pian hoidettua ja päästä teillä omassa kodissa normaaliin päiväjärjestykseen.
Ei pitäisi kenelläkään olla mitään jälkipuheita, kun yhdessä kerralla päätätte.
Tämä on erittäin hyvä ja järkevä ehdotus.
Tavarat ovat myös SINUN kodissasi, ap. Ei sinun tarvitse heittäytyä ulkopuoliseksi tässä tilanteessa ja olla kiin asia ei kuuluisi sinulle yhtään. Ihmettelen, että miehesi mielestä hän voi täyttää myös sinun kotisi tällä tavalla. Eikö sinulla ole hänen mielestään mitään oikeuksia yhteisessä kodissanne? Ei mitään kotirauhaa? Hän voi täyttää yhteiset neliönne näin? Ihmettelen syvästi hänen itsekkyyttään.
Tässä pelataan aina surukortti kun tuon asiaa esiin, mikä ei jätä minulle kortteja käteen ollenkaan. Minusta vaan tuntuu, että koska asia on vaivalloinen hoitaa, niin kukaan ei tartu siihen, mutta tämä tilanne kotona on aivan järkyttävä, siksi en voi ymmärtää miten mies jota pidän kaikin puolin järkevänä ihmisenä ei voi hoitaa tätä asiaa minä tukena edes sen vertaa eteenpäin että omat sukulaiset tulisivat hakemaan omansa pois.
Tavaraa on kuitenkin lajiteltu jo iso määrä täällä, nyt se vaan seisoo paikallaan. Olen tarjoutunut auttamaan ihan kaikessa missä vaan suinkin pystyn jotain tekemään
Kyllä nyt tosiaan laitat ystävällisen, mutta tiukan viestin, että aikaa tavaroiden keskellä on kulunut jo tovi, kesäksi haluatte kotinne itsellenne. Puhu viestissä teistä, koska 2 teitä siellä asuu. Jos laitat vain minä tms. helppo ohittaa veljenvaimon nalkutuksena.
Laita viestiin myös varastojen hintoja tyyliin pelicans puoli vuotta 500 e ja sano, että päivänä x tavarat siirtyvät sinne, me maksamme (miehesi osuus riippuen sisaruksien määrästä) ja muu perikunta loput.
Perunkirjoitus ei kuulu tähän mitenkään, eikä todellakaan ole sinun huolesi onko tehty vai ei Todennäköisesti on tehty ja silti tavarat seisovat teillä. Sinun huolesi on kotisi tavaramäärä, joka sinulla on oikeus viedä sieltä pois.
Miehesi kiukuttelee aikansa ja huomaa sitten, että sehän kählevästi kävi, kun juotte skumppaa kesäiltana siistissä kämpässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten perunkirjoitus on tekemättä vielä puolen vuoden jälkeen?
Koska kyseessä on provo.
Meinaatteko, että se on perunkirjoituksesta kiinni, että mies tai sisaruksensa ei saa äidin tavaroita sortteerattua ja vietyä eteenpäin?
Päinvastoin, perunkirjoitukset ja muut on tehty ja nyt on kätevää unohtaa koko juttu, etenkin, jos velikään ei valita, senkun hilloaa vaan niitä tavaroita kaikkien puolesta.
Vierailija kirjoitti:
jos jäämistössä ei ole mitään yltiöarvokasta tai yksittäistä tavaraa, mikä olisi jollekin nimenomaisesti testamentattu, niin kodin irtaimiston voi kyllä "hävittää"/jakaa ennen perunkirjoitusta. Perukirjassa se kuitataan vain tavanomaisena kodin irtaimistona, mille ei määritellä erillistä arvoa.
Vain 4000e asti. Tuo raja ylittyy helposti, jos omistaa pari arvokkaampaa designer huonekalua
https://www.hs.fi/koti/art-2000004677235.html
Tässä pelataan aina surukortti kun tuon asiaa esiin, mikä ei jätä minulle kortteja käteen ollenkaan.
Passitat hänet kriisihoitajalle tai psykologiselle hoitajalle. Hänellä on vastuu hakea tarvitsemansa apua, kun ei kerran ole edes työkyvytön.
Vierailija kirjoitti:
Siksi tämä paljon parjattu ja boomereiden toimesta naureskeltu kuolinsiivous olisi poikaa jokaiselle, viimeistään kun jää eläkkeelle, ei tarvita työvaatteita, yli 20v vanhat tilinauhamapit voi kanssa hävittää etc. Toi on hirveä urakka jälkeläisille käydä myöhemmin läpi. Astiastoja ei tarvitse olla erillisiä joka ikiseen juhlapyhään. Petivaatteita ei myöskään tarvita 10 yövieraalle etc. Itsekin vähän yli 40v yksinasujana tulee välillä katsottua kotia sillä silmällä, että jos "äkkilähtö" tulisi ettei omaisille jää viikon työleiriä tänne. Eikä tämä tarkoita superminimalismia vain oikeaa realismia, että mitä käyttää ja sitten muutama "kiva" esine silmäniloksi. Kirjojakaan harvempi satoja tarvitsee ja vanhemmat ihmiset eivät välttis näe lukeakaan kunnolla eli silloin ääni/e-kirja palvelu voi tuottaa enemmän iloa kun pölyä keräävä kirjavuori.
Meillä on esivanhempien kirjeenvaihtoa 1800-luvulta eli siis täysin turhaa roinaa, jolla ei ole mitään arvoa. Pitänee kärrätä roskiin yhdessä hopeisen peilin ja appivanhempien kihlalahjaksi saadun astiaston kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos jäämistössä ei ole mitään yltiöarvokasta tai yksittäistä tavaraa, mikä olisi jollekin nimenomaisesti testamentattu, niin kodin irtaimiston voi kyllä "hävittää"/jakaa ennen perunkirjoitusta. Perukirjassa se kuitataan vain tavanomaisena kodin irtaimistona, mille ei määritellä erillistä arvoa.
Vain 4000e asti. Tuo raja ylittyy helposti, jos omistaa pari arvokkaampaa designer huonekalua
https://www.hs.fi/koti/art-2000004677235.html
Kuka niitä ilmoittaisi? Jos niitä ei ole erikseen vakuutettu, ei verottaja perään kysele.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nyt tosiaan laitat ystävällisen, mutta tiukan viestin, että aikaa tavaroiden keskellä on kulunut jo tovi, kesäksi haluatte kotinne itsellenne. Puhu viestissä teistä, koska 2 teitä siellä asuu. Jos laitat vain minä tms. helppo ohittaa veljenvaimon nalkutuksena.
Laita viestiin myös varastojen hintoja tyyliin pelicans puoli vuotta 500 e ja sano, että päivänä x tavarat siirtyvät sinne, me maksamme (miehesi osuus riippuen sisaruksien määrästä) ja muu perikunta loput.
Perunkirjoitus ei kuulu tähän mitenkään, eikä todellakaan ole sinun huolesi onko tehty vai ei Todennäköisesti on tehty ja silti tavarat seisovat teillä. Sinun huolesi on kotisi tavaramäärä, joka sinulla on oikeus viedä sieltä pois.
Miehesi kiukuttelee aikansa ja huomaa sitten, että sehän kählevästi kävi, kun juotte skumppaa kesäiltana siistissä kämpässä.
Eli ohita puoliso ja osoita, että hänellä ei ole arvoa? Eikö olisi reilumpaa ottaa ero ja antaa miehen pitää koti, jonka on maksanut. Kuolinpesän tavarat eivät ole ap:n, hän ei voi niille tehdä yhtään mitään, koska ne ovat yhteisessä kodissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidätte sisarusten, jos heitä on, tai miehesi kanssa viikonlopun perintötavaroiden katselmuksen.
Otatte kukin sen tavaran millä on kullekin jtkn merkitystä, loput ns. kunnolliset tavarat toimitatte kierrätyskeskukseen ja kenellekään kelpaamattomat jätekeräykseen.
Lähetät kaikille, siis jos niitä sisaruksia on, tekstarikutsun ja kerrot, että kaikkien kannalta on hyvä saada asia mahdoll. pian hoidettua ja päästä teillä omassa kodissa normaaliin päiväjärjestykseen.
Ei pitäisi kenelläkään olla mitään jälkipuheita, kun yhdessä kerralla päätätte.
Tämä on erittäin hyvä ja järkevä ehdotus.
Tavarat ovat myös SINUN kodissasi, ap. Ei sinun tarvitse heittäytyä ulkopuoliseksi tässä tilanteessa ja olla kiin asia ei kuuluisi sinulle yhtään. Ihmettelen, että miehesi mielestä hän voi täyttää myös sinun kotisi tällä tavalla. Eikö sinulla ole hänen mielestään mitään oikeuksia yhteisessä kodissanne? Ei mitään kotirauhaa? Hän voi täyttää yhteiset neliönne näin? Ihmettelen syvästi hänen itsekkyyttään.
Tämä on minustakin se kaikkein olennaisin asia. Miehelläsi ei ole oikeutta käyttäytyä yhteisessä kodissanne noin.
Kutsu kaikki perikunnan osakkaat kotiinne, ja näytä kaikki tavarakasat ja kerro, että nyt on oikeasti tapahduttava jotain edistystä. Ehkä se saa asioihin vauhtia. Miehesi saattaa suuttua, mutta et voi noinkaan jatkaa.
Jos kukaan sukulaisista ei tavaroita halua, niillä ei ole henkilökohtaista arvoa.