Lue keskustelun säännöt.
16vuotias ja masennuslääkitys. En saanut yöllä unta kun mietin haluanko lapseni aloittavan lääkityksen joka nostaa painoa
24.04.2023 |
Ja ties mitä muuta.
Mutta haluan lapseni pysyvän hengissä. Ja lääkärin mukaan lääkitys olisi nyt välttämätön, kun keskusteluterapiasta ei ole ollut riittävästi apua.
Tyttö viiltelee itseään kaikella terävällä minkä saa käteen ja polttaa ihoaan palavalla tupakalla,vetää kaikki lääkkeet jotka kaapista löytää eikä nuku öisin.
Syy: vi tuttaa kaikki.
Kommentit (80)
Minäkin viiltelin nuorena ja olisin vain halunnut että minut otetaan vakavasti eikä vaan hyssytellä että kyllä se siitä tai että kokonaan suljetaan silmät kaikelta siltä mitä päässäni pyörii.
Ihan helvetin typeräähän se viiltely oli ja varmasti syöksi minua vielä tehokkaammin masennuksen suohon, mutta lapsen mieli ei osannut tehdö muutakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei oo siskontytölläkään noussut, ihan on hoikka 16v edelleen. Ei hän myöskään ole mikään puhumaton zombie tai toimintakyvytön. Vaikka syö lääkkeitä.
Ikävää, että tämä on heti leimattu provoksi, vaikka niinhän täällä tehdään jatkuvasti kaikentyylisille aloituksille.
Painonnousua on helppo huudella ulkopuolelta turhamaiseksi, mutta kyllä se vaan mielialaan ja omakuvaan vaikuttaa sekin, jos yhtäkkiä lihoaa 10 kg. Puhun kokemuksesta. Olen lopettanut uni- ja ahdistuslääkkeet, koska niiden aiheuttama painonnousu ja ruokahalun lisääntyminen oli raskaampaa kuin varsinainen oireilu, jota niillä lähdettiin hoitamaan. Kokonaisuutena vointini on parantunut lopettamisen jälkeen.
Se ruokahalun lisääntyminen voi olla tosi voimakasta ja itsessäänkin raskasta, kun on oikeasti ihan koko ajan huutava nälkä, vaikka isosta ateriasta on 2 h. Siinä ei auta kenenkään julistukset itsekurista tai ruokavaliomuutoksista. Ihmiset, joilla ei sellaisia lääkityksiä ole ollut tai eivät ole saaneet samoja haittavaikutuksia, eivät yleensä tiedä yhtään mistä puhuvat.
Voin suositella Doxsepin -merkkistä vanhan ajan masennuslääkettä. Siinä on myös sedatiivinen eli rauhoittava vaikutusaine. Sitä valmistetaan Suomessa. Ei juurikaan vieroitusoireita lopetettaessa. Niitä uuden ajan lääkkeitä en suosittele ja niiden tehokin on kyseenalaistettu tieteellisesti. Niistä on myös tosi vaikeaa irrottautua.
Vierailija kirjoitti:
Varsinkin nuorille määrätään halukkaasti halpoja mielialalääkkeitä, joiden sivuvaikutuksena on voimakas painonnousu. Kalliimmilla lääkkeillä ei tätä sivuvaikutusta ole. Sinun on valittava. otatteko halvat lääkkeet ja lihomisen vai kalliimmat lääkkeet.
Kertoisitko vaikka kauppanimellä mitä ovat nämä kalliimmmat, ei lihottavat ja halvemmat, lihottavat.
Lapsilla ja nuorilla eniten käytetty masennuslääke on Seronil. Siitä on eniten tutkimusnäyttöä ikäryhmässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun lapselleni tyrkytettiin masennuslääkkeitä, kun hän oli 16. Niistä tuli hänelle aivan sietämättömän paha olo, paljon pahempi kuin masennus, ja annoin hänelle luvan lopettaa lääkityksen, vaikka lääkäri sitä vastustikin. Myöhemmin lapseni painostettiin taas aloittamaan lääkitys, koska terapiaa ei ollut tarjolla, ja hän teki samoilla masennuslääkkeillä itsemurhan.
Nuorten ja nuorten aikuisten masennuksen hoitaminen lääkkeillä on aina valtava riski.
No eipä hänellä kovin hyvin tainnut mennä ilman lääkkeitäkään.
Vierailija kirjoitti:
Voin suositella Doxsepin -merkkistä vanhan ajan masennuslääkettä. Siinä on myös sedatiivinen eli rauhoittava vaikutusaine. Sitä valmistetaan Suomessa. Ei juurikaan vieroitusoireita lopetettaessa. Niitä uuden ajan lääkkeitä en suosittele ja niiden tehokin on kyseenalaistettu tieteellisesti. Niistä on myös tosi vaikeaa irrottautua.
Ok. "Voin suositella..." ja "niitä uuden ajan lääkkeitä en suuosittele".... Millä kompetenssilla, perehtyneisyydellä ja kokemuksella suosittelet? Keneltä me täältä nyt otamme "suosituksia" vastaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri oli julkaistu tutkimus, jossa todettu että liikunta vaikuttaa masennusta vähentävästi 1,5 kertaa paremmin kuin lääkkeet tai terapia. Kampea se nuori liikkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa käydä ravitsemusterapeutilla. Ei se paino ihan pelkästään lääkkeestä johdu, kyllä syöty ruokakin vaikuttaa. Ravitsemusterapeutti osaa laatia ruokavalion, jossa otetaan huomioon lääkitykset.
Idiootti.
Minkähänlainen se muka on se ravitsemusterapeutin laatima ruokavalio joka estää esim. ketipinorin aiheuttaan berserkkiraivosyömisen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyttö ehtii laihduttaa sitten kun voi hyvin ilman lääkitystä. Nyt on pääasia että hän pysyisi edes hengissä. Olettaisin äidin ajattelevan niin? Vai onko tämäkin taas provo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi lapsenne viiltelee itseään? Mitä te tai joku muu on hänelle tehneet, että hän niin inhoaa itseään. Yleensä hyväksikäyttö saa tuollaisen käyttäytymisen aikaan. Hän häpeää itseään vaikka hän itse on täysin syytön ja viaton. Eikä häpeältään pysty kertomaan asiasta kenellekään vaan purkaa sen ahdistuksen viiltelyllä.
Hänet pitäisi saada vakuuttumaan, että mitä hyvänsä on tapahtunut hän on hyvä ja syytön. Hän on vasta lapsi, eikä ole vastuullinen mistään pahasta mitä hänelle on tapahtunut.
En tiedä onko tämä oikea analyysi tilanteesta, mutta kuitenkin olisi tärkeä ammattiavun kautta pureutua syihin, miksi lapsi viiltelee itseään. Valitettavan usein lääkärit ovat ratkomassa näitä ongelmia lääkkeillä, joiden tehosta tai vaikutuksesta ei ole mitään takeita. Lääkkeet voivat lievittää oirehdintaa, mutta juurisyitä ne eivät poista.
Asia mistä ei myöskään puhuta lääkärin vastaanotolla on se, että moneen SSRI tai SNRI- lääkkeisiin jää koukkuun. Niistä vierottautuminen jää valitettavan usein potilaan omalle kontolle. Jos lääkkeistä tulee edes jollakin lailla myönteinen vaste, lääkäri pesee kätensä pois lääkkeen käytön seurannasta. Kontakti mielenterveyspuolelle katkaistaan, koska potilas on näennäisesti "parantunut". Erittäin haitallista on, jos tämä "koukku" aiheutetaan nuorelle ihmiselle, jolloin hän tulee syömään näitä lopun ikäänsä ikävien vierotusoireiden vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Voin suositella Doxsepin -merkkistä vanhan ajan masennuslääkettä. Siinä on myös sedatiivinen eli rauhoittava vaikutusaine. Sitä valmistetaan Suomessa. Ei juurikaan vieroitusoireita lopetettaessa. Niitä uuden ajan lääkkeitä en suosittele ja niiden tehokin on kyseenalaistettu tieteellisesti. Niistä on myös tosi vaikeaa irrottautua.
Luuletko että nuori ja hänen äitinsä voivat vaatia lääkäriä määräämään sinun suosittelemaasi lääkettä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin suositella Doxsepin -merkkistä vanhan ajan masennuslääkettä. Siinä on myös sedatiivinen eli rauhoittava vaikutusaine. Sitä valmistetaan Suomessa. Ei juurikaan vieroitusoireita lopetettaessa. Niitä uuden ajan lääkkeitä en suosittele ja niiden tehokin on kyseenalaistettu tieteellisesti. Niistä on myös tosi vaikeaa irrottautua.
Ok. "Voin suositella..." ja "niitä uuden ajan lääkkeitä en suuosittele".... Millä kompetenssilla, perehtyneisyydellä ja kokemuksella suosittelet? Keneltä me täältä nyt otamme "suosituksia" vastaan?
Ihan vankalla kokemuksella ja tutkimuksia seuraamalla.
Vierailija kirjoitti:
Juuri oli julkaistu tutkimus, jossa todettu että liikunta vaikuttaa masennusta vähentävästi 1,5 kertaa paremmin kuin lääkkeet tai terapia. Kampea se nuori liikkeelle.
No oma nuoreni sairastui siitä liikunnasta huolimatta. Harrasti aktiivisesti 4krt viikossa, lopetti kun osastohoidot sekoittivat harrastusajat. Ainakaan vaikeaan masennukseen ei ikävä kyllä tehoa, ehkä lievään tehoaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun lapselleni tyrkytettiin masennuslääkkeitä, kun hän oli 16. Niistä tuli hänelle aivan sietämättömän paha olo, paljon pahempi kuin masennus, ja annoin hänelle luvan lopettaa lääkityksen, vaikka lääkäri sitä vastustikin. Myöhemmin lapseni painostettiin taas aloittamaan lääkitys, koska terapiaa ei ollut tarjolla, ja hän teki samoilla masennuslääkkeillä itsemurhan.
Nuorten ja nuorten aikuisten masennuksen hoitaminen lääkkeillä on aina valtava riski.
No eipä hänellä kovin hyvin tainnut mennä ilman lääkkeitäkään.
Ei, kuolleella lapsellani ei mennyt kovin hyvin ilman lääkkeitäkään, eikä hän ole elossa voidakseen lukea tuollaisia kommentteja. Mutta minä olen. Sinullahan ei ole lapsia, ei terveitä eikä sairaita, joten haista paska.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin suositella Doxsepin -merkkistä vanhan ajan masennuslääkettä. Siinä on myös sedatiivinen eli rauhoittava vaikutusaine. Sitä valmistetaan Suomessa. Ei juurikaan vieroitusoireita lopetettaessa. Niitä uuden ajan lääkkeitä en suosittele ja niiden tehokin on kyseenalaistettu tieteellisesti. Niistä on myös tosi vaikeaa irrottautua.
Ok. "Voin suositella..." ja "niitä uuden ajan lääkkeitä en suuosittele".... Millä kompetenssilla, perehtyneisyydellä ja kokemuksella suosittelet? Keneltä me täältä nyt otamme "suosituksia" vastaan?
Ihan vankalla kokemuksella ja tutkimuksia seuraamalla.
Just. Hoidatko potilaita?
Vierailija kirjoitti:
Kumpi on tärkeämpää lapsen parantuminen vai hoikkana pysyminen turhamaisen äidin mieliksi?
Anteeksi kärjistys, mutta lapsen etu on tärkeintä. Aina.
Ahdistaa tällaiset "Lapsen etu on tärkeintä" -linjaukset. Mistä kukaan sen tietää, mikä sen lapsen etu on? Ei se painonnousu välttämättä mikään kriisi ole, mutta tuskin äiti tässä siltikään itseään miettii, vaan sitä tytärtä.
Ja onko se lapsen etu, että nykyvanhemmat uupuvat ja eroavat laittaessaan lapsen edun kaikessa parisuhteenkin edelle? Nyt hiukan niitä harmaan sävyjä mukaan siihen ajatteluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun lapselleni tyrkytettiin masennuslääkkeitä, kun hän oli 16. Niistä tuli hänelle aivan sietämättömän paha olo, paljon pahempi kuin masennus, ja annoin hänelle luvan lopettaa lääkityksen, vaikka lääkäri sitä vastustikin. Myöhemmin lapseni painostettiin taas aloittamaan lääkitys, koska terapiaa ei ollut tarjolla, ja hän teki samoilla masennuslääkkeillä itsemurhan.
Nuorten ja nuorten aikuisten masennuksen hoitaminen lääkkeillä on aina valtava riski.
No eipä hänellä kovin hyvin tainnut mennä ilman lääkkeitäkään.
Ei, kuolleella lapsellani ei mennyt kovin hyvin ilman lääkkeitäkään, eikä hän ole elossa voidakseen lukea tuollaisia kommentteja. Mutta minä olen. Sinullahan ei ole lapsia, ei terveitä eikä sairaita, joten haista paska.
Vaikka yleensä en pidä alatyylisestä viestinnästä, niin tämä "haista paska" oli kyllä perusteltu ja paikallaan. Tsemppiä.
Minusta on kurjaa, että lääkkeisiin suhtaudutaan niin mustavalkoisesti ja vähätellään niitä, joiden kokemus lääkkeistä (tai suhtautuminen niihin) on jotain muuta kuin varauksettoman positiivinen. Pahimmillaan leimataan salaliittoteorioiden levittäjäksi tai tulkitaan asioita aivan päin seiniä niin kuin esimerkiksi tätä aloitusta on nyt luettu niin, että lapsi kärsii ilman lääkkeitä ja äitiä kiinnostaa vain lapsensa vyötärönympärys turhamaisista ja itsekkäistä syistä. Mitään takeitahan ei vielä tässä vaiheessa ole siitä, että lapsi edes hyötyisi lääkkeistä, koska kaikilla ne eivät auta ja joskus lääke voi tosiaan olla jopa pahempi kuin tauti.
Varsinkin nuorille määrätään halukkaasti halpoja mielialalääkkeitä, joiden sivuvaikutuksena on voimakas painonnousu. Kalliimmilla lääkkeillä ei tätä sivuvaikutusta ole. Sinun on valittava. otatteko halvat lääkkeet ja lihomisen vai kalliimmat lääkkeet.