Lue keskustelun säännöt.
Päättääkö nuori itse millaiset yo-juhlat järjestetään?
Saako teillä nuori itse päättää täysin, millaiset yo-juhlat järjestetään? Pitääkö kutsuttuja jotenkin huomioida? Kutsuttujen (lyhyt) lista on tulevalle ylioppilaalle ok, mutta ei halua perinteisiä juhlia, vaan erittäin rennon tilaisuuden. Kahvia, ehkä max. kaupan pakastepullia, sipsiä ja karkkia. Verkkarit ja t-paita asuna. Siis stressittömyys on se teema. Mua stressaa tämä teema.
Kommentit (359)
Olisi ollut kiva, jos vanhemmat olisi jotain järjestäneet. Sanoivat, että saan itse kutsua sukua jos haluan ja hoidan. Ja kävin ostamassa itse kukat pöytään. Äiti keitti sitten kahvit ja pommacia oli tarjolla
En minä enempää sen ikäisenä osannut (ja olin suvun ensimmäinen ylioppilas, niin ei ollut mitään malliakaan) muuta. Opiskelukaverit olivat kertoneet, että tuollainen on tapana järjestää.
Pari onnittelukorttia sain lahjaksi, en muuta odottanutkaan.
Kirjoitin ällän paperit (kävin töissä samalla ja asuin opiskelupaikkakunnalla) ja ihan vähän olisin toivonut, että vanhemmat olisivat olleet edes vähän ylpeitä. Mutta ehkä he ajattelivat, että opiskelumuutto oli ns. aikuistuminen ja kotiin ei olisi ollut tarpeen enää palata
Noh, pakkasin loput tavarat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä on niitä, jotka ei osaa pukeutua myöhemminkään mihinkään tilaisuuksiin, vaan menevät se yläkoulusta asti tuttu haalistunut musta pääkallohuppari päällä ristiäisiin ja hautajaisiin, koska eihän vaatteilla ole mitään väliä eikä se vauva tai vainaja siitä välitä, mitä vierailla on päällään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juhlan idea on erottua arjesta ja kohottaa tunnelma erityisen hetken arvoiseksi. Teepaita, verkkarit, sipsit ja limut eivät kuulu juhlaan, mutta nuori ei tätä vielä täysin ymmärrä, koska hän katselee vielä kaikkea omasta näkölkulmastaan käsin. Siksi hän ei vielä voi yksin perhejuhlasta päättää. Ylioppislasjuhlan järjestämisestä, kutsumisesta ja maksamisesta huolehtivat yleensä vanhemmat, ja he myös päättävät. Tietenkin juhlakalun toiveet otetaan huomioon ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Nuoren kanssa myös pitää jutella juhlan merkityksestä ja isäntäväen roolista. Juhlava pukeutuminen ja hyvät tarjoilut eivät tee juhlasta jäykkää pönötystä, vaan sen aiheuttaa kiusaantunut isäntäväki, joka ei osaa luoda rentoa tunnelmaa.
Vanhemmat voivat ihan itse keksiä oman syyn järjestää juhlat, joissa pukeudutaan ja syödään heidän haluamallaan tavalla. Sinne voi myös kutsua kaikki ne vieraat, joita haluaa nähdä.
Nuori on yo-juhlien juhlinnan kohde, ja saa siksi päättää millaisissa asuissa ja millä tavalla häntä kuuluu juhlistaa. Ei ole mitään niin ankeaa ja narsistista, kuin pakottaa jotain tiettyä juhlan mallia ja toimintatapaa sellaiselle juhlakalulle, joka ei sitä halua eikä koe omakseen.
Ei pidäkään pakottaa. Nuoren täytyy vain ymmärtää, että on on otettava huomioon muitakin asioita kuin omat haluamiset. Tarkoitus on keskustelulla päästä kompromissiin, johon kaikki voivat sitoutua.
Toinen vaihtoehto on jättää juhlat kokonaan järjestämättä, jos ylioppilas ei itse juhlia halua. Perhepiirissä voidaan viettää iltaa verkkareissa.
Mites "Vanhemman täytyy vain ymmärtää, että on on otettava huomioon muitakin asioita kuin omat haluamiset."?
Ja todnäk nuorelle olisi ihan ok pistää verkkarit päälle ja lähteä illalla kavereiden kanssa juhlistamaan valmistumista, ei siihen perhettä tarvita.
Vanhemmat eivät järjestäkään juhlia omien haluamisien mukaan, vaan vieraille. Se on aina juhlien järjestämisen ensimmäinen sääntö ja ohjenuora. Toki päivänsankarin toiveet kuullaan mahdollisimman hyvin. Monelle nuorelle kuitenkin tärkeitä ovat lahjat, mutta jos ne eivät ole tarpeen. ei tarvitse pitää juhliakaan.
Olisikin näin. Kyllä suurin osa yo-juhlista on järjestetty siten, miten äiti haluaa. Muilta ei paljon kysellä, ei lapselta eikä vierailta.
Ja juuri näin. Jos päivänsankari haluaa pienimuotoiset ja rennot juhlat, niin tämän voi antaa tiedoksi vieraille. Voi olla, että vieraat jäävät istuskelemaan pidemmäksikin aikaa ja juttelemaan, kun ei ole samanlainen ankea ja jäykkä mukahieno pakotus kuin muissa sen päivän yo-juhlissa.
Kompromissit. Nuoren juhla, mutta jos hän ei maksa kaikkea, niin ei saa täysvaltaisesti kaikesta päättääkään.
Meillä on monet juhlat peräkkäin eli kierretään eri paikoissa. Hienot vaatteet päällä, eikä aleta vaihtamaan rennompiin vaan samoilla mennään, sorry vain. Ehkä lapsi tämän kestää rahan vastineeksi ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juhlan idea on erottua arjesta ja kohottaa tunnelma erityisen hetken arvoiseksi. Teepaita, verkkarit, sipsit ja limut eivät kuulu juhlaan, mutta nuori ei tätä vielä täysin ymmärrä, koska hän katselee vielä kaikkea omasta näkölkulmastaan käsin. Siksi hän ei vielä voi yksin perhejuhlasta päättää. Ylioppislasjuhlan järjestämisestä, kutsumisesta ja maksamisesta huolehtivat yleensä vanhemmat, ja he myös päättävät. Tietenkin juhlakalun toiveet otetaan huomioon ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Nuoren kanssa myös pitää jutella juhlan merkityksestä ja isäntäväen roolista. Juhlava pukeutuminen ja hyvät tarjoilut eivät tee juhlasta jäykkää pönötystä, vaan sen aiheuttaa kiusaantunut isäntäväki, joka ei osaa luoda rentoa tunnelmaa.
Vanhemmat voivat ihan itse keksiä oman syyn järjestää juhlat, joissa pukeudutaan ja syödään heidän haluamallaan tavalla. Sinne voi myös kutsua kaikki ne vieraat, joita haluaa nähdä.
Nuori on yo-juhlien juhlinnan kohde, ja saa siksi päättää millaisissa asuissa ja millä tavalla häntä kuuluu juhlistaa. Ei ole mitään niin ankeaa ja narsistista, kuin pakottaa jotain tiettyä juhlan mallia ja toimintatapaa sellaiselle juhlakalulle, joka ei sitä halua eikä koe omakseen.
Ei pidäkään pakottaa. Nuoren täytyy vain ymmärtää, että on on otettava huomioon muitakin asioita kuin omat haluamiset. Tarkoitus on keskustelulla päästä kompromissiin, johon kaikki voivat sitoutua.
Toinen vaihtoehto on jättää juhlat kokonaan järjestämättä, jos ylioppilas ei itse juhlia halua. Perhepiirissä voidaan viettää iltaa verkkareissa.
Mites "Vanhemman täytyy vain ymmärtää, että on on otettava huomioon muitakin asioita kuin omat haluamiset."?
Ja todnäk nuorelle olisi ihan ok pistää verkkarit päälle ja lähteä illalla kavereiden kanssa juhlistamaan valmistumista, ei siihen perhettä tarvita.
Vanhemmat eivät järjestäkään juhlia omien haluamisien mukaan, vaan vieraille. Se on aina juhlien järjestämisen ensimmäinen sääntö ja ohjenuora. Toki päivänsankarin toiveet kuullaan mahdollisimman hyvin. Monelle nuorelle kuitenkin tärkeitä ovat lahjat, mutta jos ne eivät ole tarpeen. ei tarvitse pitää juhliakaan.
Olisikin näin. Kyllä suurin osa yo-juhlista on järjestetty siten, miten äiti haluaa. Muilta ei paljon kysellä, ei lapselta eikä vierailta.
Ja juuri näin. Jos päivänsankari haluaa pienimuotoiset ja rennot juhlat, niin tämän voi antaa tiedoksi vieraille. Voi olla, että vieraat jäävät istuskelemaan pidemmäksikin aikaa ja juttelemaan, kun ei ole samanlainen ankea ja jäykkä mukahieno pakotus kuin muissa sen päivän yo-juhlissa.
Sinustako hienot juhlat on ankeita ja jäykkiä? Olen käynyt lukuisissa hienoissa yo-juhlissa, mutta juuri koskaan ei ole ankeata, koska ne ihmiset on niin mukavia :) Pidemmäksi ajaksi ei ehdi jäämään vaikka kuinka kivaa olisi, koska joka vuosi on monta kierrettävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuori saa päättää, mutta vanhemmilla on kuitenkin veto-oikeus. Eli huonon maun mukaiset, tapakulttuurin vastaiset ja pahaa mieltä aiheuttavat nuoren valinnat yo-juhliin saa "jyrätä" maksajan oikeudella.
Jos kyse on pelkästä rahasta ja "maksajan oikeudesta", niin sitten nuori saa varmaan itse käyttää veto-oikeutta, ettei juhlita ollenkaan? Tai vähintäänkin ettei tule paikalle omiin yo-juhliinsa.
Toki voidaan jättää juhlimattakin. Vähiin jää silloin lahjatkin.
No eipä ole valmistujaislahjat aiemminkaan maailmaa mullistaneet tai kaataneet, ei ole iso menetys.
Monet saa yo-lahjaksi aika isojakin summia yhteensä, joten voi se kyllä olla isokin menetys.
pienet summat oli
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etsikää kompromissi. Hänen juhlansahan ne ovat, mutta näkevät ne vieraatkin vaivaa ja voivat tuoda arvokkaita lahjoja eli hyvätapaista olisi tarjota "kunnon" kahvit ja pukeutua siististi.
Olisiko smart casual? Pakastealtaasta saa nykyään vaikka mitä vähän hienompia tarjoiltavia tuulihatuista alkaen kakkuihin. Menkää sinne yhdessä katsomaan.
Kysyisin myös lapselta miksi haluaa niin riisutut juhlat. Eikö tykkää olla huomion keskipisteenä? Onko ylioppilaaksi pääsy ollut niin stressaavaa ettei jaksaisi juhlia miettiä? Stressaatko sinä hirveästi juhlien järjestämistä ja sitten on hermo kireällä viikko tolkulla ja lapsella ikävää, kun vanhempi rageilee?
Haluaa riisutut juhlat, koska ei ymmärrä mokomaa hössöttämistä. Ja hössöttämisellä tarkoitetaan nyt sitä, että olen kysellyt ihan rennosi,, että oisko tällainen juustopiirakka kiva ja laskenut kuinka monta kuohuviinilasia (halpaa) pitäisi ostaa vieraille.
Ei ole koskaan ollut yo-juhlissa ja oli kauhean ihmeissään, että miksi yleensäkin haluan järkätä ne juhlat just samana päivänä, kuin on koulun yo-juhlat. Että eikö vois järjätä joku muu viikonloppu?
Tuleva ylioppilas on superrerrento tyyppi, joka ei stressaa mistään. Ei siis stressanut kirjoituksia, ei jatko-opintoja ja kaikista vähiten keskipisteenä olemista (päinvastoin on se aina esillä oleva).
Ap
Ihan validi kysymys minusta. Omista yo-juhlista on 20 vuotta, mutta muistan hyvin, että siitä päivästä oli rentous ja juhlamieli kaukana. Ensin koululle lakitettavaksi, sieltä kiireellä kotiin, rönttävaatteet niskaan ja valmistelemaan omia juhlia (tehtiin kaikki itse äidin kanssa). Olimme sentään varanneet muutaman tunnin aikaa, mutta yhtä hosumista ae päivä silti oli ja siihen mennessä, kun vieraat saapuivat, olisi tehnyt mieli vain jättää ne pieruverkkarit päälle ja todellakin vetää pakastepullaa sohvannurkassa sen sijaan, että ahtoi itsensä takaisin juhlakolttuun ja edusti.
Ja ihan itse sain päättää juhlistani. Äiti toivoi tiettyjä ihmisiä kutsuttavan, mutta tarjoilut ym. päätin itse. Ihan kivat juhlat ne kai oli, mutta vähemmälläkin olisi selvitty ja olisi ollut varmasti kaikilla mukavampaa, jos juhlat olisi järjestetty vaikka lakitusta seuraavana vknloppuna. Monesti sinä lakitusvknloppuna on vierailla useat juhlat päällekkäin, eikä missään ehdi käydä kuin kääntymässä. Ja hyvin ymmärrän, jos juhlakalukin mieluummin vain chillaisi lakituspäivän koulun tilaisuuden jälkeen. Niin minä tekisin jos nyt olisin ylioppilaaksi pääsemässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuori saa päättää, mutta vanhemmilla on kuitenkin veto-oikeus. Eli huonon maun mukaiset, tapakulttuurin vastaiset ja pahaa mieltä aiheuttavat nuoren valinnat yo-juhliin saa "jyrätä" maksajan oikeudella.
Jos kyse on pelkästä rahasta ja "maksajan oikeudesta", niin sitten nuori saa varmaan itse käyttää veto-oikeutta, ettei juhlita ollenkaan? Tai vähintäänkin ettei tule paikalle omiin yo-juhliinsa.
Toki voidaan jättää juhlimattakin. Vähiin jää silloin lahjatkin.
No eipä ole valmistujaislahjat aiemminkaan maailmaa mullistaneet tai kaataneet, ei ole iso menetys.
Monelle ne ovat kuitenkin merkittävä pesämuna opiskelemaan lähtiessä, mutta mikäs siinä jos ei raha kelpaa. Syököön sipsiä rauhassa.
Ei se "pesämuna" kauaa tunnu, kohta on kuitenkin pakko mennä opiskelijanakin töihin, että ei kuole nälkään ja että saa vuokran maksettua.
Ei lahjat riitä syyksi järjestää juhlia. Plus ne juhlat, vaatteet, tarjoilut yms. maksaa kaikella todennäköisyydellä enemmän kuin mitä tulee lahjaksi saamaan, eli helpommalla selviää kun antaa nuoren pitää verkkarijuhlat ja maksaa sille isompien juhlien hinnan puhtaana käteen.
Ei pidä paikkaansa. Aivan hyvät yo-tarjoilut ei paljoa edes maksa, ja ne puvut pitää olla jo koulun juhliin, ei niitä vain sukulaisten kestejä varten osteta.
Kokemusta on.
Ja kyllä ne lahjat vaan monen nuoren mielestä on aika kivat... Niin kivat, että voi sukulaisten mieliksi pari tuntia puvussa olla.Siis totta kai juhlia saa jos haluaa, se on tietysti täysin yksilökohtaista. Mutta itse en järkkäisi väkisin isompia yo-juhlia pelkästään siksi, että sieltä saa lahjarahaa, jos lapsi ei itse halua. Eli jos lapsi haluaa verkkarijuhlat ja vähemmän rahaa, tai ei juhlia ollenkaan, niin sehän sopii. Hän on juhlinnan kohde, ja saa siksi päättää kuinka häntä juhlistetaan.
Ja todistusta ei ole koulusta pakko hakea, ja jos hakeekin, niin sitä hädin tuskin muut huomaa, että mitä siellä on päällä. Eli ei sitä pukua ole "pakko" hankkia koulun juhlia varten, kyllä se on enemmän kotona pönötystä varten, koska siellähän suurin osa päivästä ja puvun käyttöajasta menee.
Ja taas pönötetään. Kerropa miten se tehdään? Seistään jäykkänä seinän vieressä vai miten?
Siten, että yritetään tunnistaa itselle täysin vieraita sukulaisia ja vanhempien tuttuja, jotka toinen toisensa perään kysyvät samat kysymykset, ja siinä sitten selität ujona puolituntemattomalle Ritva-tädille, että mihin haluat opiskelemaan ikään kuin hän erottaisi sinua siitä nuoresta jonka juhlista on juuri tullut, koska vanhemmat eivät nää k.o. ihmisiä kuin silloin kun yksi lapsista valmistuu tai pääsee ripille, joten sinulla ei ole mitään aitoa yhteyttä kyseisiin sukulaisiin. Hyvällä tuurilla tiedät, ovatko ne äidin vai isän puolen sukulaisia, joka tapauksessa et kuitenkaan tunne heistä oikeasti yhtäkään. Sinua kärrätään huoneesta toiseen juttelemaan taas uudelle vieraalle vanhukselle.
Sama toistuu koko päivän, ja vieraina on lähinnä ihmisiä jotka vanhempasi tuntevat ja ovat kutsuneet. Vanhempasi ovat järjestäneet juhlat velvollisuuden tunnosta ja koska "pitäähän ne järjestää". Äitisi on stressannut juhlista johtuen viikkotolkulla, ja on ollut pahalla tuulella ja kohtuuton jo pitkään, vaikka väkisin halusi itse järjestää juhlat haluamallaan tavalla ja päätti ketä kutsutaan. Ja kyllä, seinänvierustoilla on tuntemattomia keski-ikäisiä kakkulautasineen, pönöttämässä. Tunnelma on teennäinen.
Tätä on pönötys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juhlan idea on erottua arjesta ja kohottaa tunnelma erityisen hetken arvoiseksi. Teepaita, verkkarit, sipsit ja limut eivät kuulu juhlaan, mutta nuori ei tätä vielä täysin ymmärrä, koska hän katselee vielä kaikkea omasta näkölkulmastaan käsin. Siksi hän ei vielä voi yksin perhejuhlasta päättää. Ylioppislasjuhlan järjestämisestä, kutsumisesta ja maksamisesta huolehtivat yleensä vanhemmat, ja he myös päättävät. Tietenkin juhlakalun toiveet otetaan huomioon ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Nuoren kanssa myös pitää jutella juhlan merkityksestä ja isäntäväen roolista. Juhlava pukeutuminen ja hyvät tarjoilut eivät tee juhlasta jäykkää pönötystä, vaan sen aiheuttaa kiusaantunut isäntäväki, joka ei osaa luoda rentoa tunnelmaa.
Vanhemmat voivat ihan itse keksiä oman syyn järjestää juhlat, joissa pukeudutaan ja syödään heidän haluamallaan tavalla. Sinne voi myös kutsua kaikki ne vieraat, joita haluaa nähdä.
Nuori on yo-juhlien juhlinnan kohde, ja saa siksi päättää millaisissa asuissa ja millä tavalla häntä kuuluu juhlistaa. Ei ole mitään niin ankeaa ja narsistista, kuin pakottaa jotain tiettyä juhlan mallia ja toimintatapaa sellaiselle juhlakalulle, joka ei sitä halua eikä koe omakseen.
Ei pidäkään pakottaa. Nuoren täytyy vain ymmärtää, että on on otettava huomioon muitakin asioita kuin omat haluamiset. Tarkoitus on keskustelulla päästä kompromissiin, johon kaikki voivat sitoutua.
Toinen vaihtoehto on jättää juhlat kokonaan järjestämättä, jos ylioppilas ei itse juhlia halua. Perhepiirissä voidaan viettää iltaa verkkareissa.
Mites "Vanhemman täytyy vain ymmärtää, että on on otettava huomioon muitakin asioita kuin omat haluamiset."?
Ja todnäk nuorelle olisi ihan ok pistää verkkarit päälle ja lähteä illalla kavereiden kanssa juhlistamaan valmistumista, ei siihen perhettä tarvita.
Vanhemmat eivät järjestäkään juhlia omien haluamisien mukaan, vaan vieraille. Se on aina juhlien järjestämisen ensimmäinen sääntö ja ohjenuora. Toki päivänsankarin toiveet kuullaan mahdollisimman hyvin. Monelle nuorelle kuitenkin tärkeitä ovat lahjat, mutta jos ne eivät ole tarpeen. ei tarvitse pitää juhliakaan.
Olisikin näin. Kyllä suurin osa yo-juhlista on järjestetty siten, miten äiti haluaa. Muilta ei paljon kysellä, ei lapselta eikä vierailta.
Ja juuri näin. Jos päivänsankari haluaa pienimuotoiset ja rennot juhlat, niin tämän voi antaa tiedoksi vieraille. Voi olla, että vieraat jäävät istuskelemaan pidemmäksikin aikaa ja juttelemaan, kun ei ole samanlainen ankea ja jäykkä mukahieno pakotus kuin muissa sen päivän yo-juhlissa.
Sinustako hienot juhlat on ankeita ja jäykkiä? Olen käynyt lukuisissa hienoissa yo-juhlissa, mutta juuri koskaan ei ole ankeata, koska ne ihmiset on niin mukavia :) Pidemmäksi ajaksi ei ehdi jäämään vaikka kuinka kivaa olisi, koska joka vuosi on monta kierrettävää.
Riippuu varmasti paljon ihmisestä, että mitä pitää mielekkäänä ajanviettona. Aikuisena juhlat on todnäk paljon kivempia kuin lapsena/nuorena, ja vieraana on mukavampaa kuin juhlakaluna, ellei ole hyvin tutut vieraat tai luonteeltaan huomiosta nauttiva vääräleuka. Juuri siksi on tärkeää kuunnella sitä henkilöä, jota juhlistetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuori saa päättää, mutta vanhemmilla on kuitenkin veto-oikeus. Eli huonon maun mukaiset, tapakulttuurin vastaiset ja pahaa mieltä aiheuttavat nuoren valinnat yo-juhliin saa "jyrätä" maksajan oikeudella.
Jos kyse on pelkästä rahasta ja "maksajan oikeudesta", niin sitten nuori saa varmaan itse käyttää veto-oikeutta, ettei juhlita ollenkaan? Tai vähintäänkin ettei tule paikalle omiin yo-juhliinsa.
Toki voidaan jättää juhlimattakin. Vähiin jää silloin lahjatkin.
No eipä ole valmistujaislahjat aiemminkaan maailmaa mullistaneet tai kaataneet, ei ole iso menetys.
Monelle ne ovat kuitenkin merkittävä pesämuna opiskelemaan lähtiessä, mutta mikäs siinä jos ei raha kelpaa. Syököön sipsiä rauhassa.
Ei se "pesämuna" kauaa tunnu, kohta on kuitenkin pakko mennä opiskelijanakin töihin, että ei kuole nälkään ja että saa vuokran maksettua.
Ei lahjat riitä syyksi järjestää juhlia. Plus ne juhlat, vaatteet, tarjoilut yms. maksaa kaikella todennäköisyydellä enemmän kuin mitä tulee lahjaksi saamaan, eli helpommalla selviää kun antaa nuoren pitää verkkarijuhlat ja maksaa sille isompien juhlien hinnan puhtaana käteen.
Ei pidä paikkaansa. Aivan hyvät yo-tarjoilut ei paljoa edes maksa, ja ne puvut pitää olla jo koulun juhliin, ei niitä vain sukulaisten kestejä varten osteta.
Kokemusta on.
Ja kyllä ne lahjat vaan monen nuoren mielestä on aika kivat... Niin kivat, että voi sukulaisten mieliksi pari tuntia puvussa olla.Siis totta kai juhlia saa jos haluaa, se on tietysti täysin yksilökohtaista. Mutta itse en järkkäisi väkisin isompia yo-juhlia pelkästään siksi, että sieltä saa lahjarahaa, jos lapsi ei itse halua. Eli jos lapsi haluaa verkkarijuhlat ja vähemmän rahaa, tai ei juhlia ollenkaan, niin sehän sopii. Hän on juhlinnan kohde, ja saa siksi päättää kuinka häntä juhlistetaan.
Ja todistusta ei ole koulusta pakko hakea, ja jos hakeekin, niin sitä hädin tuskin muut huomaa, että mitä siellä on päällä. Eli ei sitä pukua ole "pakko" hankkia koulun juhlia varten, kyllä se on enemmän kotona pönötystä vjarten, koska siellähän suurin osa päivästä ja puvun käyttöajasta menee.
Ja taas pönötetään. Kerropa miten se tehdään? Seistään jäykkänä seinän vieressä vai miten?
Siten, että yritetään tunnistaa itselle täysin vieraita sukulaisia ja vanhempien tuttuja, jotka toinen toisensa perään kysyvät samat kysymykset, ja siinä sitten selität ujona puolituntemattomalle Ritva-tädille, että mihin haluat opiskelemaan ikään kuin hän erottaisi sinua siitä nuoresta jonka juhlista on juuri tullut, koska vanhemmat eivät nää k.o. ihmisiä kuin silloin kun yksi lapsista valmistuu tai pääsee ripille, joten sinulla ei ole mitään aitoa yhteyttä kyseisiin sukulaisiin. Hyvällä tuurilla tiedät, ovatko ne äidin vai isän puolen sukulaisia, joka tapauksessa et kuitenkaan tunne heistä oikeasti yhtäkään. Sinua kärrätään huoneesta toiseen juttelemaan taas uudelle vieraalle vanhukselle.
Sama toistuu koko päivän, ja vieraina on lähinnä ihmisiä jotka vanhempasi tuntevat ja ovat kutsuneet. Vanhempasi ovat järjestäneet juhlat velvollisuuden tunnosta ja koska "pitäähän ne järjestää". Äitisi on stressannut juhlista johtuen viikkotolkulla, ja on ollut pahalla tuulella ja kohtuuton jo pitkään, vaikka väkisin halusi itse järjestää juhlat haluamallaan tavalla ja päätti ketä kutsutaan. Ja kyllä, seinänvierustoilla on tuntemattomia keski-ikäisiä kakkulautasineen, pönöttämässä. Tunnelma on teennäinen.
Tätä on pönötys.
Jos pönötys on tuota, niin ei ole sitä meillä luvassa. Kutsutaan siis iso-isovanhemmat (2), isovanhemmat (3), setä puolisoineen ja 2 serkkua. Kaikki tietävät toistensa nimet.
Ap
Meillä poika sai aikanaan osallistua suunnitelmiin, mitä tarjolle laitetaan ja keitä kutsutaan. Me vanhemmat kuitenkin maksoimme juhlat, joten lopullisen päätöksen teimme me. En kyllä muista, että olisimme pojan toiveista poikenneet. Pitopalvelun valikoimista löytyi kaikkia miellyttävä kokonaisuus. Ei mitään liian fiiniä, mutta juhlavaa silti. Vieraiksi kutsuimme lähimmät sukulaiset ja ystävät, sopivan joukon meidän kotiin juhlimaan.
Pukeutumisen kanssa meillä ei ollut vääntöä, isänsä maksoi pojalle mittatilauspuvun. Pojalle siisti pukeutuminen on ollut aina tärkeää, joten sijoitus pukuun oli kannattava.
Lakkiaiset olivat pojan elämässä nimiäisten jälkeen ensimmäiset isommat juhlat, joten halusimme panostaa niihin vähän enemmän. Se sopi onneksi pojallekin ja hän edusti oikein tyylikkäästi aina siihen saakka, kunnes oli aika lähteä kavereiden kanssa viihtymään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuori saa päättää, mutta vanhemmilla on kuitenkin veto-oikeus. Eli huonon maun mukaiset, tapakulttuurin vastaiset ja pahaa mieltä aiheuttavat nuoren valinnat yo-juhliin saa "jyrätä" maksajan oikeudella.
Jos kyse on pelkästä rahasta ja "maksajan oikeudesta", niin sitten nuori saa varmaan itse käyttää veto-oikeutta, ettei juhlita ollenkaan? Tai vähintäänkin ettei tule paikalle omiin yo-juhliinsa.
Toki voidaan jättää juhlimattakin. Vähiin jää silloin lahjatkin.
No eipä ole valmistujaislahjat aiemminkaan maailmaa mullistaneet tai kaataneet, ei ole iso menetys.
Monelle ne ovat kuitenkin merkittävä pesämuna opiskelemaan lähtiessä, mutta mikäs siinä jos ei raha kelpaa. Syököön sipsiä rauhassa.
Ei se "pesämuna" kauaa tunnu, kohta on kuitenkin pakko mennä opiskelijanakin töihin, että ei kuole nälkään ja että saa vuokran maksettua.
Ei lahjat riitä syyksi järjestää juhlia. Plus ne juhlat, vaatteet, tarjoilut yms. maksaa kaikella todennäköisyydellä enemmän kuin mitä tulee lahjaksi saamaan, eli helpommalla selviää kun antaa nuoren pitää verkkarijuhlat ja maksaa sille isompien juhlien hinnan puhtaana käteen.
Ei pidä paikkaansa. Aivan hyvät yo-tarjoilut ei paljoa edes maksa, ja ne puvut pitää olla jo koulun juhliin, ei niitä vain sukulaisten kestejä varten osteta.
Kokemusta on.
Ja kyllä ne lahjat vaan monen nuoren mielestä on aika kivat... Niin kivat, että voi sukulaisten mieliksi pari tuntia puvussa olla.Siis totta kai juhlia saa jos haluaa, se on tietysti täysin yksilökohtaista. Mutta itse en järkkäisi väkisin isompia yo-juhlia pelkästään siksi, että sieltä saa lahjarahaa, jos lapsi ei itse halua. Eli jos lapsi haluaa verkkarijuhlat ja vähemmän rahaa, tai ei juhlia ollenkaan, niin sehän sopii. Hän on juhlinnan kohde, ja saa siksi päättää kuinka häntä juhlistetaan.
Ja todistusta ei ole koulusta pakko hakea, ja jos hakeekin, niin sitä hädin tuskin muut huomaa, että mitä siellä on päällä. Eli ei sitä pukua ole "pakko" hankkia koulun juhlia varten, kyllä se on enemmän kotona pönötystä vjarten, koska siellähän suurin osa päivästä ja puvun käyttöajasta menee.
Ja taas pönötetään. Kerropa miten se tehdään? Seistään jäykkänä seinän vieressä vai miten?
Siten, että yritetään tunnistaa itselle täysin vieraita sukulaisia ja vanhempien tuttuja, jotka toinen toisensa perään kysyvät samat kysymykset, ja siinä sitten selität ujona puolituntemattomalle Ritva-tädille, että mihin haluat opiskelemaan ikään kuin hän erottaisi sinua siitä nuoresta jonka juhlista on juuri tullut, koska vanhemmat eivät nää k.o. ihmisiä kuin silloin kun yksi lapsista valmistuu tai pääsee ripille, joten sinulla ei ole mitään aitoa yhteyttä kyseisiin sukulaisiin. Hyvällä tuurilla tiedät, ovatko ne äidin vai isän puolen sukulaisia, joka tapauksessa et kuitenkaan tunne heistä oikeasti yhtäkään. Sinua kärrätään huoneesta toiseen juttelemaan taas uudelle vieraalle vanhukselle.
Sama toistuu koko päivän, ja vieraina on lähinnä ihmisiä jotka vanhempasi tuntevat ja ovat kutsuneet. Vanhempasi ovat järjestäneet juhlat velvollisuuden tunnosta ja koska "pitäähän ne järjestää". Äitisi on stressannut juhlista johtuen viikkotolkulla, ja on ollut pahalla tuulella ja kohtuuton jo pitkään, vaikka väkisin halusi itse järjestää juhlat haluamallaan tavalla ja päätti ketä kutsutaan. Ja kyllä, seinänvierustoilla on tuntemattomia keski-ikäisiä kakkulautasineen, pönöttämässä. Tunnelma on teennäinen.
Tätä on pönötys.
Jos pönötys on tuota, niin ei ole sitä meillä luvassa. Kutsutaan siis iso-isovanhemmat (2), isovanhemmat (3), setä puolisoineen ja 2 serkkua. Kaikki tietävät toistensa nimet.
Ap
Aika puolusteleva kommentti, en tietääkseni sanonut, että nimenomaan teidän juhlat tulisivat olemaan tuollaiset. Puhuin pönötyksestä yleensä.
Kuulostaa ihan kivalta. Uskon, että lapsesi suostuu siihen, että ostat vaikka kakun tms hienompaa syötävää pullien ja sipsien lisäksi. Noin pienellä porukalla en rehellisesti näe edes syytä, miksi pitäisi olla puku päällä. Jos nyt ei verkkarit, niin muut siistit vaatteet riittänevät. Koittakaa löytää jotakin sellaista, jossa lapsellasi on mukava ja hänen tyyliinsä sopiva olo, mutta vaatteet ovat vähän "asiallisemmat".
Toki jos lapsi on itse trendsetter -tyyppiä, niin aidosti hienot verkkarit voivat olla hänelle paljon siistimpi asu, kuin mitä vanhemmat ihmiset tajuavat. Kuluneet pieruverkkarit on sitten eri juttu.
Sai suurimmalta osin.
Ei mennyt lakitukseen (eikä vanhoihin).
Sai valita kuohuvan ja leipoi osan itse.
Loput suunniteltiin ja tehtiin yhdessä.
Koristelut toteutti itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ylioppilas on täysikäinen joten voi varmaan itse järjestää juhlatkin. Itse olen aina kysynyt lapsiltani miten haluavat juhlia, yksikään ei ole koskaan mitään isoja juhlia halunnut, en ole minäkään, mitä vähemmän porukkaa sen mukavampaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Verkkarit ja T-paita ? Mitäh ??? Onko tää.vitsi ??
Ei ole vitsi. Suomalaisen taviksen mielestä on ihan okei mennä farkuissa hautajaisiin ja verkkareissa häihin. Tyylikkäästi ei haluta (oikeasti osata) pukeutua, kun se muka olisi pönöttämistä.
Väärin.
Juhlan järjestäjä päättää pukukoodin. Tämä on peruslähtökohta kaikissa tapa- ja pukeutumisetiketeissä. Vieraat ovat ne, joiden odotetaan pukeutuvan emäntä-/isäntäväen toiveen mukaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Sai suurimmalta osin.
Ei mennyt lakitukseen (eikä vanhoihin).
Sai valita kuohuvan ja leipoi osan itse.
Loput suunniteltiin ja tehtiin yhdessä.
Koristelut toteutti itse.
Ai joo ja mekon jne hommasi ite.
Olikohan sillä edes lakkia hmm..
Minä toivoin jostakin syystä, että lakkiaisiani juhlittiin ison suvun ja tuttavapiirin kanssa vasta seuraavana päivänä. Vieraat siis tulivat sunnuntaina, kun lakkiaisjuhla koululla oli lauantaina. Halusin nimittäin päästä mahdollisimman aikaisin bileisiin kavereiden kanssa ja pelkäsin, että se ei onnistu kun tupa on täynnä sukulaisia 😄
No, tunnelma oli kyllä vähän lattea, kun koululta lakkiaisten jälkeen tultiin vain vanhempien kanssa kotiin ja äiti ryhtyi värkkäämään voileipäkakkuja. Minä ehdin bileisiin hyvissä ajoin, mutta seuraavana aamuna otin mummut ja papat vastaan melkoisessa krapulassa.
Olisin toivonut, että vanhemmat olisivat keskustelleet vähän kanssani ja perustelleet, miksi tuo ei ole hyvä idea...
ei saa, minä maksan joten myös päätän
Ja taas pönötetään. Kerropa miten se tehdään? Seistään jäykkänä seinän vieressä vai miten?