Kolumni: Miksei kukaan vaadi ruikuttavaa keskiluokkaa ottamaan itseään niskasta kiinni?

Yleensä olen nauttinut Tuijan teksteistä, mutta tämä oli kiusallista luettavaa.

Siltamäki on ymmärtänyt tilastot nyt väärin ja samoin keskiluokan käsitteen.

Hän sekoittaa palkansaajan mediaanitulon, keskiluokan ja työssä käyvän väestön yhdeksi kasaksi.

Yhtään jos on ympärilleen katsellut ja havainnut, että media kirjoittaa mitä kirjoittaa puolen miljoonan euron asuntovelallisista, mutta se ihmisen ahdinko on oikeasti totta, vaikka tulot olisivatkin nettona 3000e.

Juuri nyt ei ole voinut realisoida sitä satojen tuhansien kiinteistöä, sillä kukaan ei osta, koska sähkö/varainsiirtovero/korona/sota/työttömyys/lainojen korot yms.

Kaikki nettovarallisuus kuluu sähköön, bensaan, ruokaan ja lainoihin, ja kaikkia näitä pyöritetään työssä käynnillä, josta maksat euroopan kovinta veroa.

Miten realisoit tätä Tuijan pilkkaamaa omaisuutta, kun mikään näistä ei joko ole myytävissä tai sitten se ei mene kaupan?

Et voi luopua autosta, koska kukaan ei sitä edes ostaisi just nyt ja neljä henkisen perheen bussikortit maksaisi 400e kk eikä siltikään pääsisi töihin jos julkiset eivät kulje.

Aika puusilmä pitää olla, jos ei näe että tällä hetkellä varakaskin voi olla köyhä.

Ja Tuijan mukaan tätä ei saa harmitella?😨

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on tottunut tiettyyn elintasoon, johon kuuluu ulkona syöminen, ulkomaanmatkat, merkkivaatteet, kalliit harrastukset, Ok-talo ja kaksi autoa niin kyllä se kirvelee kun joutuukin niistä luopumaan/vähentämään.

Kysymys kuuluukin: miksi pitäisi pystyä luopumaan kun on tehnyt töitä niiden eteen?

Vain jotta te loiset saisitte ilmaiseksi kaiken haluamanne?

Tämä, kun se ei kansan oikeustajuun mahdu, että kovalla työllä hankitusta elintasosta joutuisi luopumaan vain, koska joku lattajalka ei viitsi tehdä elämisensä eteen yhtikäs mitään, mutta katsoo, että keskiluokan elintaso kuuluu hänellekin.

Niin mistä sinun nyt keskiluokkaan kuuluvana pitää luopua? Jos olet virittänyt taloutesi liian tiukaksi, niin ei siinä muu auta kuin mietti, mistä voit luopua.

Ilmeisesti tuon kirjoittajan mielestä yhteiskunnan tulisi rahoittaa hänen ok-talonsa ja kaksi autoaan plus ulkona syömiset, matkat ja harrastukset. Ihan jo siitä syystä, että yhteiskunta maksaa asumistukea köyhän rupuiseen yksiöön Kontulassa.

Kyllä vitsin murjaisit. Helpottiko?

No kuule ei helpottanut. Kituutan matalapalkkatyössä ja terveyskin menee ja pelkään todella paljon sitä, että joudun vielä jossain vaiheessa hakemaan tukia, joita en siis tällä hetkellä saa enkä haluakaan saada. Sitten kun olen vanha niin joudun varmaan kadulle koska en tule saamaan paljon mitään eläkettä.

Ei todellakaan käy kateeksi tuilla eläjien asema ja ihan todella täältäkin voisi saada sen kuvan, että siihen kontulalaiseen rupuyksiöön maksettu asumistuki on hirveä vääryys koska keskiluokkainen joutuu jättämään pari ulkomaanmatkaa väliin kun eläminen kallistuu.

Keskiluokkalainen elää omilla rahoilla elämisen kallistumisesta huolimatta,tämä yksiössä asuva muiden rahoilla.Siinä on se ero.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työssäkäyvän kuuluu saada enemmän kuin työttömän, muuten työssäkäynti ei ole mielekästä. Suomessa työttömälle kuuluu oikeus asumiseen, ruokaan, ja monenlaiseen viihteeseen kuten puhelin, televisio ja tietokone. Siksi työssäkäyvälle kuuluu oikeus merkkivaatteisiin ja ulkomaanmatkoihin.

Ja kun tähän välttämättä joku kommentoi että työssäkäynti itsessään on mielekästä, niin miksipä ei, itsekin pidän omista töistäni. Mutta suurelle osalle suomalaisista - ja väitän että merkittävän suurelle osalle - se mielekkys kuitenkin suhdannaista ja työnteon lopettaminen ei tarkoittaisi elintason laskua niin sitä vähennettäisiin suurissa määrin. Minäkin - vaikka pidänkin töistäni - pidän vielä enemmän ajatuksesta suunnitella omat päiväni täysin ilman palaverikutsuja ja muita töihin liittyviä vähemmän miellyttäviä velvollisuuksia.

Jos keskituloinen ei saa sen enempää kuin asumisen, ruoan ja viihteen, hänen ei kannata käydä töissä. Mukavampaa se on viihdyttää perhettä ja vähemmän stressiäkin tulee, siivoaminen onnistuu niinä aiempina työaikoina.

No eikä kuulu merkkivaatteet ja ulkomaanmatkat. Työssä käyvälle kuuluu palkka. Jos palkka on liian pieni, niin ensisijaisen valitusosoitteen tulee olla työnantaja, ei yhteiskunta.

Sillä palkalla voi sitten tehdä sen, mihin sillä palkalla on varaa. Aika moni valitsee ottaa sen asumisen, ruuan ja viihteen vähän parempana/laadukkaampana/yksilöllisempänä versiona kuin työtön, ehkä jopa niin, että käytössä on vaikkapa kakkosasunto ja oma auto tai pari. Moni valitsee myös säästää, mihin todella köyhällä ei ole käytännössä mahdollisuutta jo ihan byrokratian takia. Sitten ei välttämättä kaikissa suhdanteissa jää varaa ainakaan kovin moneen merkkivaatteeseen tai ulkomaanmatkaan. 

Jälleen kerran: jos sinusta keskiluokkaisena vaikuttaa siltä, että töissä käynti ei kannata, niin olet täysin vapaa jäämään työttömäksi. Käytännössä tämä keskiluokkaisten uhoaminen jää tyhjäksi louskutukseksi, mikä kertoo siitä, että kyllä työssä käymällä edelleen saa kaikenlaista lisäarvoa elämään.

Olen eri, mutta minä kyllä veikkaan että yhä useampi tulee lähivuosina jättäytymään pois työelämästä jolloin tukijärjestelmä kaatuu. Ei meillä ole enää varaa tarjota työttömille työssäkäyvän elintasoa. Paitsi ettei ole varaa, niin yhä harvempi haluaa olla siellä maksupuolella.

Olen monta kertaa ehdottanut, että valittajat jäävät sosiaalipummeiksi, kun se on niin houkuttelevaa. Miksi ette jää heti?

Kumma kun valitusta vaan piisaa. Jos on niin kivaa elää sosiaalituilla, siitä vaan.

Mitä jos ne sossupummit menisi töihin tai edes kouluttautuisivat että voisivat joskus päästä töihin?

Kotimaan matkailu on kalliimpaa kuin jokin lapsiperheen ulkomaanmatka vaikka Kreikkaan. Kai keskiluokkainen perhe saa lomalla jotain tehdä, jotta jaksavat painaa työssä pitkää päivää ja tehdä vuorotyötä! Merkkivaatteet ovat keskiluokan juttu -  ja niitä saa tarjouksesta urheilukaupan ALESTA. Ihmiset kulkevat muuten kyllä aika surkeissa alushousuissa (leggins) ja toppatakeissa.  Jossain ihmisen on asuttava, asuminen on Suomessa hyvin kallista. En kadehtisi keskiluokkaa enkä sille irvailisi. Se pitää yllä kotimaan kulutuskysyntää ja palveluja, vaikkapa lounasravintoloita. Jos keskiluokan ostovoima hiipuu,lisääntyy työttömyys ja tuleva lama syvenee. Itse olen eläkeläinen 40 vuoden työuran jälkeen eikä ole mitään valittamista, olisin toki halunnut jatkaa työssä 70-vuotiaaksi, jos mahdollista, mutta nuoria on paljon työttöminä alallani; työttömyyshän on nousussa monella alalla.  

Siksi, kun se ruikuttava keskiluokka on se, joka viime kädessä maksaa kaiken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työssäkäyvän kuuluu saada enemmän kuin työttömän, muuten työssäkäynti ei ole mielekästä. Suomessa työttömälle kuuluu oikeus asumiseen, ruokaan, ja monenlaiseen viihteeseen kuten puhelin, televisio ja tietokone. Siksi työssäkäyvälle kuuluu oikeus merkkivaatteisiin ja ulkomaanmatkoihin.

Ja kun tähän välttämättä joku kommentoi että työssäkäynti itsessään on mielekästä, niin miksipä ei, itsekin pidän omista töistäni. Mutta suurelle osalle suomalaisista - ja väitän että merkittävän suurelle osalle - se mielekkys kuitenkin suhdannaista ja työnteon lopettaminen ei tarkoittaisi elintason laskua niin sitä vähennettäisiin suurissa määrin. Minäkin - vaikka pidänkin töistäni - pidän vielä enemmän ajatuksesta suunnitella omat päiväni täysin ilman palaverikutsuja ja muita töihin liittyviä vähemmän miellyttäviä velvollisuuksia.

Jos keskituloinen ei saa sen enempää kuin asumisen, ruoan ja viihteen, hänen ei kannata käydä töissä. Mukavampaa se on viihdyttää perhettä ja vähemmän stressiäkin tulee, siivoaminen onnistuu niinä aiempina työaikoina.

Onpa hassuja ajatuksia. Minulla keskituloisena voi olla järjettömät lainat ja isot menot. Se työtön pihistellen saa ne minimit. Minä valitan vielä lisää ja sanon, ettei näiden isohen menojen jälkeen minulle jää sitä mitä minulle kuuluu eli merkkivaatteita ja ulkomaanmatkoja.

Ja yöllä.perusteella niiltä köyhiltä.pitää heidän lisää.

Onko niin hassuja ajatuksia? Sinulla ei pitäisi olla järjettömän suuria lainoja, kun lainat annetaan taloutesi tulojen perusteella. Jos menosi ovat isot, se tarkoittaa että ostelet noita mainitsemiani asioita kuten brändituotteita ja vaikkapa ulkomaanmatkoja. Toki kotimaanmatkailuunkin voi kuluttaa paljon rahaa, eli ei siihen ulkomaahan kannata tässä takertua.

Pointti on että töissäkäynnistä täytyy saada jotain muuta kuin mitä työttömänä saa. Muuten hyvinvointi-Suomi lakkaa olemasta koska keskiluokalla ei ole syytä käydä töissä, ja keskiluokka elättää Suomen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun viesti on nyt poistettu ilmeisesti 2 kertaa..?

Ilmeisesti näiden keskituloisten rahankäyttöä ei saa arvostella kun osuu niin ytimeen.

Jos teidän perheen nettotulot on jotain 4000-5000 e niin ette ole köyhiä ja teillä on varmasti varaa siihen suklaapatukkaan.

Vaikka käyttäisitte 2000 e asumiseen, 1000 e ruokakauppaan, niin jäisi silti vielä 1000-2000 e muuhun.

Itse olen 2000 nettona saava yh ja mulle jää 1000 e ruokaan ja laskuihin. En silti koe olevani köyhä. Meillä on kaikkea, paitsi auto ja ökyharrastus. Ei tulis mieleenkään mennä valittaa jonnekin lehteen, vaikka mut varmaan oikeasti lasketaan köyhäksi Suomen mittakaavassa. Älkää valittako. Teillä on asiat hyvin!

Millä ihmeen logiikalla olet 2000 nettona saavana köyhä, kun taas alempaan keskiluokkaan kuuluva saa nettona sen 2000 euroa tai alle ja se taas ei sun logiikalla ole köyhä, saatikka että saisi valittaa?

Millä logiikalla?? Nää lehdissä valittavat köyhät on keskituloisia perheitä. Mies ja nainen molemmat keskituloisia. Yhteenlasketut tulot 4000-5000 e!

Hieman eri asia olla keskituloinen yh, jolla jää kuussa puolet vähemmän rahaa ja kaikki maksetaan yksin. Tuo kolumni ei ymmärtääkseni koskenut yh-äitejä vaan näitä perheitä, joissa kahden ihmisen tulot.

Jos joku maksaisi puolet kaikista kuluista, niin mulle jäisi varmaan 1000 e ylimääräistä kuussa.

Ruokakuluista päätellen sulla on yksi lapsi. Muutappa se vaikka kahdeksi urheilevaksi teiniksi. On myös normaalia, että lapsille annetaan esimerkiksi 1 maksullinen harrastus. Tämä voi maksaa kahdelle lapselle esimerkiksi 150-300 euroa välineineen, polttoaineineen. 2 autoa, jos 2 työssäkäyvää, jotka eivät voi mennä julkisilla. Pienen lainan koron nousu helposti 200 euroa. Sähkölämmitys esimerkiksi 200-350 euroa pienessä asunnossa. Tässä muutamia. Kyllä, omia valintoja, mutta kuulostaako luksukselta? Ja kyllä, itse säästän reilun 2000 euron netosta 500 euroa kuussa, mutta se tarkoittaakin tinkimistä monessa asiassa.

No jos olisi kaksi teiniä niin tietysti olisin köyhä! Olenkin yh. Ja sanoinkin että olen varmaan Suomen mittapuulla köyhä.

Ja jos olisi se toinen maksaja ja ne teinit, niin tietenkään ei jäisi tonnia säästöön, mutta soittaisinko sitten lehteen ja valittaisiin ettei rahat riitä? No en.

Mutta lähinnä se pointti oli, että kahden keskituloisen palkalla pitäis pystyä elättämään perhe. Harrastukset on todella kalliita, joten oikeasti moni ei pysty niitä useammalle lapselle kustantamaan. Se on väärin, mutta sitten vaan on pakko valita halvemmat harrastukset. Sen kolumnin pointti varmasti oli se, että kaikkea ei voi saada keskituloisena perheenä.

Jos oikeasti haluaa omakotitalon, 2 autoa ja lapsille harrastukset niin nuo alkaa olla jo akateemisten palkoilla maksettavia. Ainakin pääkaupunkiseudulla. Ehkä jossain maalla onnistuu.

Kaikkea ei voi saada? Tässä esimerkissä ei puhuttu mistään omakotitalosta. Puhuttiin pienestä asunnosta ja pienen asunnon sähkölämmityksestä. Tässä esimerkissä ei ole autolainoja, ei kesämökkilainoja, yhdet maksulliset harrastukset ja silti tulet pätemään kuinka "kaikkea" ei voi saada. En tiedä missä pumpulissa elät, mutta todella moni työssäkäyvä joutuu pitämään kahta autoa töiden takia, vaikka asuisi ihan kaupungissa. Tämä keskustelu on jotenkin ihan absurdi, kun kuvitellaan, että keskituloiset (joihin lukeutuu myös 3000 euroa bruttona tienaava) asuu omakotitalossa, ajaa huvikseen uudella autolla, omistaa kesämökit ja laskettelee alpeilla vähintään pari kertaa vuodessa. Ota huomioon, että harrastusesimerkissä oli mukana jo mahdolliset välineet ja polttoaineet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun viesti on nyt poistettu ilmeisesti 2 kertaa..?

Ilmeisesti näiden keskituloisten rahankäyttöä ei saa arvostella kun osuu niin ytimeen.

Jos teidän perheen nettotulot on jotain 4000-5000 e niin ette ole köyhiä ja teillä on varmasti varaa siihen suklaapatukkaan.

Vaikka käyttäisitte 2000 e asumiseen, 1000 e ruokakauppaan, niin jäisi silti vielä 1000-2000 e muuhun.

Itse olen 2000 nettona saava yh ja mulle jää 1000 e ruokaan ja laskuihin. En silti koe olevani köyhä. Meillä on kaikkea, paitsi auto ja ökyharrastus. Ei tulis mieleenkään mennä valittaa jonnekin lehteen, vaikka mut varmaan oikeasti lasketaan köyhäksi Suomen mittakaavassa. Älkää valittako. Teillä on asiat hyvin!

Kyllä ja ei. Noilla tuloilla Helsingissä asuva perhe on tiukoilla. Asuimme ennen ja rahaa ei suuremmin jäänyt eikä toivoakaan että olisimme saaneet asunnon ostettua. Muutimme toisaalle ja nyt on elämänlaatu parantunut ja rahaa jää huomattavasti enemmän. Meillä tavoite että joka kuukausi pakollisten menojen jälkeen laitamme rahaa myös säästöön jotta ei olisi täysi paniikki päällä jos jotain tapahtuu. Noissa sinun esimerkkitapauksissa kummassakaan sitä ei näytä suuremmin tapahtuvan vaan hyvin kädestä suuhun elämistä käytännössä pakon edessä. 

Voisitko vähän avata niitä kuluja? Ihan oikeasti yritän ymmärtää mihin niin suuri summa rahaa menee?

En elä kädestä suuhun. Asumiskulut 1000 e, ruokaan ehkä 400 e, 80 puhelin ja tabletti, 100 junalippu, jää about 400. Siitä sähkölasku parin kuun välein n. 50 e. Jää 350 ja tästä pari muuta laskua, jää yli 200. Sillä sitten syödään viikoittain jossain puffassa, menee kuussa ehkä 100 e. En laske kaupassa rahoja vaan ostan mitä haluan. Toki voi olla että mulla on jotenkin vääristynyt käsitys mun rahoista, koska mulla on myös säästöjä. Tilillä on kuitenkin koko ajan reilusti rahaa, joten tuskin kovin pahasti elän yli varojeni. Tietysti jos mulla ei olisi mitään säästöjä niin joutuisi olla tarkkana kaikesta. Jos eläisinkin kädestä suuhun, niin mun tilanteessa se olis ymmärrettävää koska olen yh ja maksan kaiken yksin.

Kahden keskituloisen perheessä on vaikea ymmärtää kyllä miksi rahat ei riitä, joten kerro ihmeessä miten teillä oli tiukkaa?

Meidän tulot olivat tuolloin noin 4000 euroa nettona että erään keskustelijan mukaan enemmän pienituloisiahan me. Annan yhden esimerkin: silloin maksoimme vuokraa + sähkö + vesi noin 1500 euroa. Nyt maksamme asumisesta 800 euroa + sähkö. Meillä jää nykyään satoja euroja enemmän rahaa pelkästään tuosta ja valtaosa säästöön. Silloinkin jäi hieman säästöön(n 300 euroa kuukaudessa) mutta vuokra häipyi savuna ilmaan mikä vain oli mielestäni tyhmyyttä. Lapsilla on molemmilla harrastus jotka yhteensä vievät noin 3000 vuodessa eli ei kalliit. Auto on kallis ja se vei useita satoja euroja kuukaudessa kun asuimme Helsingissä. Arvio oli että auton kulut keskimäärin 500 euroa. Nyt meillä ei lainkaan omaa autoa ja siitä hurja säästö. Sen rahan käytämme lomamatkaan vuosittain. Ruokaan menee edelleen noin 700 euroa vaikka suunniteltava enemmän nykyään kun kallistunut ja lapset jo isoja. 

4000-1500 e. Jää 2500 e. Ruokaan 700. Jää 1800 e. Lasten harrastukset 300. Jää 1500. Auto 500 e. Jää 1000 e, josta säästyi vielä 300 e. Eli 700 e kului johonkin mistä ei ole tietoa.

Yritän nyt vaan ymmärrä aidosti miten on rahasta tiukkaa. Eli johonkin kului odotettua enemmän rahaa. En nyt näe näillä laskelmilla miten teillä oli rahasta tiukkaa.

Eikö tuossa ole jo asiat aika hyvin jos saa kaiken tuon ja säästyykin kuitenkin 300 e kuussa?

Itse jotenkin näen työssäkäyvät perheet hyvätuloisia ja onnekkaita.

Loput esimerkiksi vaatteisiin koko perheelle, vakuutuksiin, puhelimiin, itselleni kuukausikortti ja muut laskut ja hankinnat. Neljän hengen perheessä niitä on aina. Joskus uimahallissa koko perheen voimin tai vaikkapa elokuvissa. Ostetaan lapsille urheiluvälineitä tai itselleni tai vaimolleni silmälaseja. Meneehän sitä rahaa vaikka sinä et ymmärrä. Myös kampaajalla käynnit samoin lasten parturit maksavat sillä kaikki eivät halua kulkea kuin tarhapirut. 

Kauheasti aivan turhaa kulutusta. Kuinka paljon te niitä urheiluvälineitä tarvitsette? Ja silmälaseja uusitaan koko ajan, ehkä uusimpiin muotikehyksiin? Opetelkaa leikkaamaan hiukset itse ja ilmainen vinkki: Älkää opettakoon lapsillenne samaa kulutusjuhlaa, sillä heidän elinaikanaan luonnonvarat loppuvat. Parempi totutella.

Vaimoni tarvitsi tuolloin jatkuvasti uusia laseja näkönsä takia. Nyt silmät leikattu eikä tarvitse laseja lainkaan. Kyse oli noista muutamista vuosista. Nyt ei ole enää rahasta tiukkaa. Todellakaan emme leikkaa hiuksiamme itse ja nykyään ei tarvitse ostaa juuri urheiluvälineitäkään. Ei pyöriä tai muitakaan. Lasten ja meidän ostokäyttäytymisellä ei ole mitään merkitystä sitä paitsi loppuvatko luonnonvarat.

Kuluttakoot vielä kun on jotain kulutettavaa. 

Juurihan sinä monessa viestissä todistelit, että niin ja niin paljon kuluu kaikkeen edellämainittuun ja nyt ei kulukaan, että miten se nyt on?

Lapsillasi tulee olemaan ikävä tulevaisuus, kun kulutusjuhla loppuu, mutta jos te haluatte heidät kasvattaa nimenomaisesti kuluttajiksi ja tuhlareiksi, niin onnea valitsemallanne tielle. Pudotus voi olla kova.

 Tässä uudelleen aiempi viestini:

"Meidän tulot olivat tuolloin noin 4000 euroa nettona että erään keskustelijan mukaan enemmän pienituloisiahan me. Annan yhden esimerkin: silloin maksoimme vuokraa + sähkö + vesi noin 1500 euroa. Nyt maksamme asumisesta 800 euroa + sähkö. Meillä jää nykyään satoja euroja enemmän rahaa pelkästään tuosta ja valtaosa säästöön. Silloinkin jäi hieman säästöön(n 300 euroa kuukaudessa) mutta vuokra häipyi savuna ilmaan mikä vain oli mielestäni tyhmyyttä. Lapsilla on molemmilla harrastus jotka yhteensä vievät noin 3000 vuodessa eli ei kalliit. Auto on kallis ja se vei useita satoja euroja kuukaudessa kun asuimme Helsingissä. Arvio oli että auton kulut keskimäärin 500 euroa. Nyt meillä ei lainkaan omaa autoa ja siitä hurja säästö. Sen rahan käytämme lomamatkaan vuosittain. Ruokaan menee edelleen noin 700 euroa vaikka suunniteltava enemmän nykyään kun kallistunut ja lapset jo isoja."

Jo tuossa mainituista asumiskulut laskeneet lähes 700 euroa kuukaudessa ja autoilu 500 euroa. Lisäksi aivan ensimmäisessä viestissä kerroin elämisen olleen tiukkaa siihen aikaan kun asuimme Helsingissä. Jo siinä samassa viestissä kerroin että tilanne korjaantui sieltä muuton jälkeen. En ole yhdessäkään viestissä väittänyt että meillä olisi enää tiukkaa. Nyt meille jää mainiosti rahaa. Asuminen ja autoilu vaihtoon ja ylimääräistä rahaa 1200 euroa muuhun kuten viestistä kävi mainiosti ilmi niin en todellakaan ole väittänyt että meillä nyt on tiukkaa vaan rahaa jää reilusti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työssäkäyvän kuuluu saada enemmän kuin työttömän, muuten työssäkäynti ei ole mielekästä. Suomessa työttömälle kuuluu oikeus asumiseen, ruokaan, ja monenlaiseen viihteeseen kuten puhelin, televisio ja tietokone. Siksi työssäkäyvälle kuuluu oikeus merkkivaatteisiin ja ulkomaanmatkoihin.

Ja kun tähän välttämättä joku kommentoi että työssäkäynti itsessään on mielekästä, niin miksipä ei, itsekin pidän omista töistäni. Mutta suurelle osalle suomalaisista - ja väitän että merkittävän suurelle osalle - se mielekkys kuitenkin suhdannaista ja työnteon lopettaminen ei tarkoittaisi elintason laskua niin sitä vähennettäisiin suurissa määrin. Minäkin - vaikka pidänkin töistäni - pidän vielä enemmän ajatuksesta suunnitella omat päiväni täysin ilman palaverikutsuja ja muita töihin liittyviä vähemmän miellyttäviä velvollisuuksia.

Jos keskituloinen ei saa sen enempää kuin asumisen, ruoan ja viihteen, hänen ei kannata käydä töissä. Mukavampaa se on viihdyttää perhettä ja vähemmän stressiäkin tulee, siivoaminen onnistuu niinä aiempina työaikoina.

No eikä kuulu merkkivaatteet ja ulkomaanmatkat. Työssä käyvälle kuuluu palkka. Jos palkka on liian pieni, niin ensisijaisen valitusosoitteen tulee olla työnantaja, ei yhteiskunta.

Sillä palkalla voi sitten tehdä sen, mihin sillä palkalla on varaa. Aika moni valitsee ottaa sen asumisen, ruuan ja viihteen vähän parempana/laadukkaampana/yksilöllisempänä versiona kuin työtön, ehkä jopa niin, että käytössä on vaikkapa kakkosasunto ja oma auto tai pari. Moni valitsee myös säästää, mihin todella köyhällä ei ole käytännössä mahdollisuutta jo ihan byrokratian takia. Sitten ei välttämättä kaikissa suhdanteissa jää varaa ainakaan kovin moneen merkkivaatteeseen tai ulkomaanmatkaan. 

Jälleen kerran: jos sinusta keskiluokkaisena vaikuttaa siltä, että töissä käynti ei kannata, niin olet täysin vapaa jäämään työttömäksi. Käytännössä tämä keskiluokkaisten uhoaminen jää tyhjäksi louskutukseksi, mikä kertoo siitä, että kyllä työssä käymällä edelleen saa kaikenlaista lisäarvoa elämään.

Onko muuten keskiluokka jossain valittanut että yhteiskunnan pitää tässä tilanteessa tulla avuksi? Minulle tämä tuli ihan uutena tuosta kolumnista, mutta en ihan kaikkia uutislähteitä pysty seuraamaan kun töillekin pitäisi jättää aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on tottunut tiettyyn elintasoon, johon kuuluu ulkona syöminen, ulkomaanmatkat, merkkivaatteet, kalliit harrastukset, Ok-talo ja kaksi autoa niin kyllä se kirvelee kun joutuukin niistä luopumaan/vähentämään.

Kysymys kuuluukin: miksi pitäisi pystyä luopumaan kun on tehnyt töitä niiden eteen?

Vain jotta te loiset saisitte ilmaiseksi kaiken haluamanne?

Tämä, kun se ei kansan oikeustajuun mahdu, että kovalla työllä hankitusta elintasosta joutuisi luopumaan vain, koska joku lattajalka ei viitsi tehdä elämisensä eteen yhtikäs mitään, mutta katsoo, että keskiluokan elintaso kuuluu hänellekin.

Niin mistä sinun nyt keskiluokkaan kuuluvana pitää luopua? Jos olet virittänyt taloutesi liian tiukaksi, niin ei siinä muu auta kuin mietti, mistä voit luopua.

Ilmeisesti tuon kirjoittajan mielestä yhteiskunnan tulisi rahoittaa hänen ok-talonsa ja kaksi autoaan plus ulkona syömiset, matkat ja harrastukset. Ihan jo siitä syystä, että yhteiskunta maksaa asumistukea köyhän rupuiseen yksiöön Kontulassa.

Kyllä vitsin murjaisit. Helpottiko?

No kuule ei helpottanut. Kituutan matalapalkkatyössä ja terveyskin menee ja pelkään todella paljon sitä, että joudun vielä jossain vaiheessa hakemaan tukia, joita en siis tällä hetkellä saa enkä haluakaan saada. Sitten kun olen vanha niin joudun varmaan kadulle koska en tule saamaan paljon mitään eläkettä.

Ei todellakaan käy kateeksi tuilla eläjien asema ja ihan todella täältäkin voisi saada sen kuvan, että siihen kontulalaiseen rupuyksiöön maksettu asumistuki on hirveä vääryys koska keskiluokkainen joutuu jättämään pari ulkomaanmatkaa väliin kun eläminen kallistuu.

Keskiluokkalainen elää omilla rahoilla elämisen kallistumisesta huolimatta,tämä yksiössä asuva muiden rahoilla.Siinä on se ero.

No vaihtaisitko sinä osia hänen kanssaan? Minä en vaihtaisi, vaikka oma elintasoni matalapalkkaduunarina ei juuri eroa hänen elintasostaan ja keskiluokan elintaso on minulle vain kaukainen uni. Toisten varassa eläminen ei ole kivaa eikä huoletonta. Se on inhottavaa ja nöyryyttävää ja turvatonta. En ikinä, ikinä haluaisi joutua siihen. Harva muukaan haluaa.

En ymmärrä, kuinka ihmiset, joilla on elämisen kallistumisesta huolimatta hyvätasoinen omistusasunto, kivoja harrastuksia ja matkoja, varaa panostaa omaan ulkonäköön, varaa käydä yksityislääkärillä julkiselle jonottamisen sijaan, varaa laittaa rahaa säästöön odottamattomia menoja varten jne., voivat tuntea jotain katkeruutta siitä, että joku saa yhteiskunnan tukia juuri ja juuri välttämättömään elämiseen vailla toivoakaan mistään huvituksista ja virkistyksestä. En vain ymmärrä sitä.

Vierailija kirjoitti:

Jos on tottunut tiettyyn elintasoon, johon kuuluu ulkona syöminen, ulkomaanmatkat, merkkivaatteet, kalliit harrastukset, Ok-talo ja kaksi autoa niin kyllä se kirvelee kun joutuukin niistä luopumaan/vähentämään.

Kerrataanpa vielä. Kaupunkikeskustojen ulkopuolella tarvitaan kaksi autoa, koska töihin ei pääse muuten, koska julkisia ei ole. Ulkona syödään kerta vuoteen kaksistaan, kun on hääpäivä, muutoin saatetaan käydä Hesessä uimahallireissun yhteydessä muutaman kerran vuodessa. Töissä syödään eväitä. Vain lapsi harrastaa, aikuisten harrastus hoituu koiralenkeillä. Merkkivaatteita ei käytä kukaan, mutta jos vaatteita ja kenkiä ostetaan, ostetaan hyvälaatuista. Ulkomailla käydään joka toinen tai joka kolmas vuosi.

Minä en ruikuta. Minulla riittää rahaa. Osaan säästää ennen ostamista. Tilillä on aina kymppitonni puskuria. Ainoa laina meillä on asuntolaina, ja siinä on kuukausimaksu sovittu niin alhaiseksi, ettei korkojen nousu vaikuta millään tavoin elintasoon.

Ehkä minun elintapani johtuu siitä, että olen lähtöisin köyhästä perheestä enkä halua päätyä samaan jamaan itse, jos vain voin siihen vaikuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko kelataksiin laittaa tulorajan?

Minkälaista tulorajaa ajattelit? Meillä menisi lapsen terapiaan sellainen 500 euroa kuussa, jos itse maksettaisiin. Jos edes riittääkään. Bruttotulot n. 5500 euroa eli varmaan tulorajat ylittyisi.

Tämä on kyllä hyvä esimerkki siitä että yhteiskunnan tuet kelpaa. Voishan sen lapsen ajaa itsekin, tai mennä mukana julkisilla - onko taksi tarpeellinen? Olettaen että 5500 bruttotulot jakautuu melko tasaisesti kahdelle hengelle, niin eikö tuo ole myös lähelle nettotulojanne riippuen kirkollisuudesta ym.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todellisuudessa me pärjäisimme vielä paljon vähemmälläkin. Rahaa on ohjattava nimenomaan yhteiskunnan heikoimmille. Suurin arvo elämässä on heikommista huolta pitäminen. Ahneudesta pitää rokottaa ja reilusti.

Kyl mä arvotan lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen ja koulutuksen korkeemmalle ku 40+ ikinä työelämässä olleiden menetettyjen tapausten sosiaalituet

Minä en ikinä maksaisi kymmeniä tuhansia siitä, että lapsi saa lyödä kumilaattaa muutaman juniorivuoden jäähallissa. En vaikka olisin monimiljonääri. Mieluummin sijoittaisin saman summan rahastoon esimerkiksi lapsen ensiasuntoa varten.

Toi nainen on kyllä taitava, kun on tehnyt trollaamisesta itselleen ammatin. Sen kaikki artikkelit on pelkkää tarkoituksellista ärsyttämistä. En ole viitsinyt lukea niitä aikoihin, eivät ole kovin älyllisiä.

Laikkari palkka lisineen hyvin pienellä veroprossalla nettona lähelle tuon pari tonnia. Onhan minulla omistusasunto eikä velkaakaan. Sukan varressakin jotain siispä mitäs me keskiluokkaiset. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun viesti on nyt poistettu ilmeisesti 2 kertaa..?

Ilmeisesti näiden keskituloisten rahankäyttöä ei saa arvostella kun osuu niin ytimeen.

Jos teidän perheen nettotulot on jotain 4000-5000 e niin ette ole köyhiä ja teillä on varmasti varaa siihen suklaapatukkaan.

Vaikka käyttäisitte 2000 e asumiseen, 1000 e ruokakauppaan, niin jäisi silti vielä 1000-2000 e muuhun.

Itse olen 2000 nettona saava yh ja mulle jää 1000 e ruokaan ja laskuihin. En silti koe olevani köyhä. Meillä on kaikkea, paitsi auto ja ökyharrastus. Ei tulis mieleenkään mennä valittaa jonnekin lehteen, vaikka mut varmaan oikeasti lasketaan köyhäksi Suomen mittakaavassa. Älkää valittako. Teillä on asiat hyvin!

Kyllä ja ei. Noilla tuloilla Helsingissä asuva perhe on tiukoilla. Asuimme ennen ja rahaa ei suuremmin jäänyt eikä toivoakaan että olisimme saaneet asunnon ostettua. Muutimme toisaalle ja nyt on elämänlaatu parantunut ja rahaa jää huomattavasti enemmän. Meillä tavoite että joka kuukausi pakollisten menojen jälkeen laitamme rahaa myös säästöön jotta ei olisi täysi paniikki päällä jos jotain tapahtuu. Noissa sinun esimerkkitapauksissa kummassakaan sitä ei näytä suuremmin tapahtuvan vaan hyvin kädestä suuhun elämistä käytännössä pakon edessä. 

Voisitko vähän avata niitä kuluja? Ihan oikeasti yritän ymmärtää mihin niin suuri summa rahaa menee?

En elä kädestä suuhun. Asumiskulut 1000 e, ruokaan ehkä 400 e, 80 puhelin ja tabletti, 100 junalippu, jää about 400. Siitä sähkölasku parin kuun välein n. 50 e. Jää 350 ja tästä pari muuta laskua, jää yli 200. Sillä sitten syödään viikoittain jossain puffassa, menee kuussa ehkä 100 e. En laske kaupassa rahoja vaan ostan mitä haluan. Toki voi olla että mulla on jotenkin vääristynyt käsitys mun rahoista, koska mulla on myös säästöjä. Tilillä on kuitenkin koko ajan reilusti rahaa, joten tuskin kovin pahasti elän yli varojeni. Tietysti jos mulla ei olisi mitään säästöjä niin joutuisi olla tarkkana kaikesta. Jos eläisinkin kädestä suuhun, niin mun tilanteessa se olis ymmärrettävää koska olen yh ja maksan kaiken yksin.

Kahden keskituloisen perheessä on vaikea ymmärtää kyllä miksi rahat ei riitä, joten kerro ihmeessä miten teillä oli tiukkaa?

Meidän tulot olivat tuolloin noin 4000 euroa nettona että erään keskustelijan mukaan enemmän pienituloisiahan me. Annan yhden esimerkin: silloin maksoimme vuokraa + sähkö + vesi noin 1500 euroa. Nyt maksamme asumisesta 800 euroa + sähkö. Meillä jää nykyään satoja euroja enemmän rahaa pelkästään tuosta ja valtaosa säästöön. Silloinkin jäi hieman säästöön(n 300 euroa kuukaudessa) mutta vuokra häipyi savuna ilmaan mikä vain oli mielestäni tyhmyyttä. Lapsilla on molemmilla harrastus jotka yhteensä vievät noin 3000 vuodessa eli ei kalliit. Auto on kallis ja se vei useita satoja euroja kuukaudessa kun asuimme Helsingissä. Arvio oli että auton kulut keskimäärin 500 euroa. Nyt meillä ei lainkaan omaa autoa ja siitä hurja säästö. Sen rahan käytämme lomamatkaan vuosittain. Ruokaan menee edelleen noin 700 euroa vaikka suunniteltava enemmän nykyään kun kallistunut ja lapset jo isoja. 

4000-1500 e. Jää 2500 e. Ruokaan 700. Jää 1800 e. Lasten harrastukset 300. Jää 1500. Auto 500 e. Jää 1000 e, josta säästyi vielä 300 e. Eli 700 e kului johonkin mistä ei ole tietoa.

Yritän nyt vaan ymmärrä aidosti miten on rahasta tiukkaa. Eli johonkin kului odotettua enemmän rahaa. En nyt näe näillä laskelmilla miten teillä oli rahasta tiukkaa.

Eikö tuossa ole jo asiat aika hyvin jos saa kaiken tuon ja säästyykin kuitenkin 300 e kuussa?

Itse jotenkin näen työssäkäyvät perheet hyvätuloisia ja onnekkaita.

Loput esimerkiksi vaatteisiin koko perheelle, vakuutuksiin, puhelimiin, itselleni kuukausikortti ja muut laskut ja hankinnat. Neljän hengen perheessä niitä on aina. Joskus uimahallissa koko perheen voimin tai vaikkapa elokuvissa. Ostetaan lapsille urheiluvälineitä tai itselleni tai vaimolleni silmälaseja. Meneehän sitä rahaa vaikka sinä et ymmärrä. Myös kampaajalla käynnit samoin lasten parturit maksavat sillä kaikki eivät halua kulkea kuin tarhapirut. 

Kauheasti aivan turhaa kulutusta. Kuinka paljon te niitä urheiluvälineitä tarvitsette? Ja silmälaseja uusitaan koko ajan, ehkä uusimpiin muotikehyksiin? Opetelkaa leikkaamaan hiukset itse ja ilmainen vinkki: Älkää opettakoon lapsillenne samaa kulutusjuhlaa, sillä heidän elinaikanaan luonnonvarat loppuvat. Parempi totutella.

Vaimoni tarvitsi tuolloin jatkuvasti uusia laseja näkönsä takia. Nyt silmät leikattu eikä tarvitse laseja lainkaan. Kyse oli noista muutamista vuosista. Nyt ei ole enää rahasta tiukkaa. Todellakaan emme leikkaa hiuksiamme itse ja nykyään ei tarvitse ostaa juuri urheiluvälineitäkään. Ei pyöriä tai muitakaan. Lasten ja meidän ostokäyttäytymisellä ei ole mitään merkitystä sitä paitsi loppuvatko luonnonvarat.

Täällä vielä yh kommentoi. Eli 700 e joka kk suunnilleen, leffat, silmälasit ym...

Eli hauskanpitoon 700 e kuussa? Ei siinä ole mitään pahaa vaan ihan normaalia elämää, mutta jos nyt mietitään että teillä oli siis talo, auto, lapsilla harrastukset, ruokaa, 700 e leffat ja muut, tän jälkeen jää vielä 300 e säästöön.

Ei tuo ole tiukkaa elämää edelleenkään. Hyvin on asiat. Ei kukaan muukaan pysty laseja ja pyöriä ostamaan heti vaan osamaksulla ne monesti hankitaan.

Itse näen, että jos pystyy mennä uimahallin, ostamaan vaatteita, käymään kampaajalla niin asiat on hienosti! Ja löytyy koti ja ruokaa ja vielä autokin. Ja jää vielä säästöön rahaa!

Hyvin on asiat teillä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskiluokka kuitenkin pyörittää tätä maata ja jos se alkaa jo katoamaan alkaa jo suuret vaikeudet.

Mitä tarkoitat sillä, että keskiluokka katoaa?

Esimerkiksi sitä, että keskiluokkainen ihminen joutuu työttömåksi ja siirtyy maksajasta tukien saajaksi.

Kun näin käy tarpeeksi monelle, hyvinvointivaltiolla ei ole enää tarpeeksi rahoittajia.

No onko nyt näkyvissä tilanne, jossa keskiluokkaa laajamittaisesti pistetään kortistoon? Millä tavalla kolumnissa käsitellyt jutut, kuten inflaatio tai lainojen koronnousut johtavat siihen?

???

Uskomaton kysymys.

Kyllä, nyt on todellakin ollut jo pari vuotta ajat, joissa erittäin moni keskiluokkainen on menettänyt työpaikkansa. Sellaisia aikoja on luvassa lisää, koska talous on ajautumassa pitkään taantumaan.

No ei ole. Meillä ei ole mitään taantumaa eikä keskiluokkaa ole jäänyt työttömäksi. Eipä ole taantumaa tulossakaan.

Miten joku voi olla niin ulalla, ettei ole huomannut Suomen olevan pitkittyneessä taantumassa ja työttömyyden lisääntyneen viime vuosina?

No vastaus on tietysti, että sosiaalituilla pysyvästi elävä ei sellaisia asioita huomaa, kun ei edes pyri työelämään. Tämä taantuma iskee kuitenkin lujaa keskiluokkaan.

https://www.talouselama.fi/uutiset/nyt-tuli-karu-arvio-taantuma-ei-sitt…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työssäkäyvän kuuluu saada enemmän kuin työttömän, muuten työssäkäynti ei ole mielekästä. Suomessa työttömälle kuuluu oikeus asumiseen, ruokaan, ja monenlaiseen viihteeseen kuten puhelin, televisio ja tietokone. Siksi työssäkäyvälle kuuluu oikeus merkkivaatteisiin ja ulkomaanmatkoihin.

Ja kun tähän välttämättä joku kommentoi että työssäkäynti itsessään on mielekästä, niin miksipä ei, itsekin pidän omista töistäni. Mutta suurelle osalle suomalaisista - ja väitän että merkittävän suurelle osalle - se mielekkys kuitenkin suhdannaista ja työnteon lopettaminen ei tarkoittaisi elintason laskua niin sitä vähennettäisiin suurissa määrin. Minäkin - vaikka pidänkin töistäni - pidän vielä enemmän ajatuksesta suunnitella omat päiväni täysin ilman palaverikutsuja ja muita töihin liittyviä vähemmän miellyttäviä velvollisuuksia.

Jos keskituloinen ei saa sen enempää kuin asumisen, ruoan ja viihteen, hänen ei kannata käydä töissä. Mukavampaa se on viihdyttää perhettä ja vähemmän stressiäkin tulee, siivoaminen onnistuu niinä aiempina työaikoina.

No eikä kuulu merkkivaatteet ja ulkomaanmatkat. Työssä käyvälle kuuluu palkka. Jos palkka on liian pieni, niin ensisijaisen valitusosoitteen tulee olla työnantaja, ei yhteiskunta.

Sillä palkalla voi sitten tehdä sen, mihin sillä palkalla on varaa. Aika moni valitsee ottaa sen asumisen, ruuan ja viihteen vähän parempana/laadukkaampana/yksilöllisempänä versiona kuin työtön, ehkä jopa niin, että käytössä on vaikkapa kakkosasunto ja oma auto tai pari. Moni valitsee myös säästää, mihin todella köyhällä ei ole käytännössä mahdollisuutta jo ihan byrokratian takia. Sitten ei välttämättä kaikissa suhdanteissa jää varaa ainakaan kovin moneen merkkivaatteeseen tai ulkomaanmatkaan. 

Jälleen kerran: jos sinusta keskiluokkaisena vaikuttaa siltä, että töissä käynti ei kannata, niin olet täysin vapaa jäämään työttömäksi. Käytännössä tämä keskiluokkaisten uhoaminen jää tyhjäksi louskutukseksi, mikä kertoo siitä, että kyllä työssä käymällä edelleen saa kaikenlaista lisäarvoa elämään.

Onko muuten keskiluokka jossain valittanut että yhteiskunnan pitää tässä tilanteessa tulla avuksi? Minulle tämä tuli ihan uutena tuosta kolumnista, mutta en ihan kaikkia uutislähteitä pysty seuraamaan kun töillekin pitäisi jättää aikaa.

Ainakin palstakeskiluokka on marissut ja syytellyt poliitikkoja, kun hinnat ja korot nousee.

Yhteiskunnan vika on myös se, kun se yksi Hesarin jutun nainen joutuu tinkimään elintasostaan lähes 800 000 euron talossa.

Kun kainosti kysyin, olisko jokaisella vastuu valinnoistaan, vastaus on että keskiluokan pitää saada kuluttaa, muuten maa menee konkurssiin. Selvä pyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työssäkäyvän kuuluu saada enemmän kuin työttömän, muuten työssäkäynti ei ole mielekästä. Suomessa työttömälle kuuluu oikeus asumiseen, ruokaan, ja monenlaiseen viihteeseen kuten puhelin, televisio ja tietokone. Siksi työssäkäyvälle kuuluu oikeus merkkivaatteisiin ja ulkomaanmatkoihin.

Ja kun tähän välttämättä joku kommentoi että työssäkäynti itsessään on mielekästä, niin miksipä ei, itsekin pidän omista töistäni. Mutta suurelle osalle suomalaisista - ja väitän että merkittävän suurelle osalle - se mielekkys kuitenkin suhdannaista ja työnteon lopettaminen ei tarkoittaisi elintason laskua niin sitä vähennettäisiin suurissa määrin. Minäkin - vaikka pidänkin töistäni - pidän vielä enemmän ajatuksesta suunnitella omat päiväni täysin ilman palaverikutsuja ja muita töihin liittyviä vähemmän miellyttäviä velvollisuuksia.

Jos keskituloinen ei saa sen enempää kuin asumisen, ruoan ja viihteen, hänen ei kannata käydä töissä. Mukavampaa se on viihdyttää perhettä ja vähemmän stressiäkin tulee, siivoaminen onnistuu niinä aiempina työaikoina.

No eikä kuulu merkkivaatteet ja ulkomaanmatkat. Työssä käyvälle kuuluu palkka. Jos palkka on liian pieni, niin ensisijaisen valitusosoitteen tulee olla työnantaja, ei yhteiskunta.

Sillä palkalla voi sitten tehdä sen, mihin sillä palkalla on varaa. Aika moni valitsee ottaa sen asumisen, ruuan ja viihteen vähän parempana/laadukkaampana/yksilöllisempänä versiona kuin työtön, ehkä jopa niin, että käytössä on vaikkapa kakkosasunto ja oma auto tai pari. Moni valitsee myös säästää, mihin todella köyhällä ei ole käytännössä mahdollisuutta jo ihan byrokratian takia. Sitten ei välttämättä kaikissa suhdanteissa jää varaa ainakaan kovin moneen merkkivaatteeseen tai ulkomaanmatkaan. 

Jälleen kerran: jos sinusta keskiluokkaisena vaikuttaa siltä, että töissä käynti ei kannata, niin olet täysin vapaa jäämään työttömäksi. Käytännössä tämä keskiluokkaisten uhoaminen jää tyhjäksi louskutukseksi, mikä kertoo siitä, että kyllä työssä käymällä edelleen saa kaikenlaista lisäarvoa elämään.

Olen eri, mutta minä kyllä veikkaan että yhä useampi tulee lähivuosina jättäytymään pois työelämästä jolloin tukijärjestelmä kaatuu. Ei meillä ole enää varaa tarjota työttömille työssäkäyvän elintasoa. Paitsi ettei ole varaa, niin yhä harvempi haluaa olla siellä maksupuolella.

Olen monta kertaa ehdottanut, että valittajat jäävät sosiaalipummeiksi, kun se on niin houkuttelevaa. Miksi ette jää heti?

Kumma kun valitusta vaan piisaa. Jos on niin kivaa elää sosiaalituilla, siitä vaan.

Mitä jos ne sossupummit menisi töihin tai edes kouluttautuisivat että voisivat joskus päästä töihin?

Ottaisitko sinä töihin vaikkapa keski-ikäisen, raihnaisen työttömän joka sairastelee jatkuvasti? Entäs esimerkiksi vaikeista oppimisvaikeuksista kärsivän jolle yksinkertaisetkin työt ovat vaikeita? Aivan, et ottaisi. Ei ota kukaan muukaan.

Ja "sossupummeissa" on paljon juuri sitä porukkaa, jolla on niin isoja ihan oikeita rajoitteita, että kukaan EI OTA heitä töihin.

Töihin ei mennä jos kukaan ei suostu palkkaamaan.

Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on tottunut tiettyyn elintasoon, johon kuuluu ulkona syöminen, ulkomaanmatkat, merkkivaatteet, kalliit harrastukset, Ok-talo ja kaksi autoa niin kyllä se kirvelee kun joutuukin niistä luopumaan/vähentämään.

Kysymys kuuluukin: miksi pitäisi pystyä luopumaan kun on tehnyt töitä niiden eteen?

Vain jotta te loiset saisitte ilmaiseksi kaiken haluamanne?

Tämä, kun se ei kansan oikeustajuun mahdu, että kovalla työllä hankitusta elintasosta joutuisi luopumaan vain, koska joku lattajalka ei viitsi tehdä elämisensä eteen yhtikäs mitään, mutta katsoo, että keskiluokan elintaso kuuluu hänellekin.

Niin mistä sinun nyt keskiluokkaan kuuluvana pitää luopua? Jos olet virittänyt taloutesi liian tiukaksi, niin ei siinä muu auta kuin mietti, mistä voit luopua.

Ilmeisesti tuon kirjoittajan mielestä yhteiskunnan tulisi rahoittaa hänen ok-talonsa ja kaksi autoaan plus ulkona syömiset, matkat ja harrastukset. Ihan jo siitä syystä, että yhteiskunta maksaa asumistukea köyhän rupuiseen yksiöön Kontulassa.

Kyllä vitsin murjaisit. Helpottiko?

No kuule ei helpottanut. Kituutan matalapalkkatyössä ja terveyskin menee ja pelkään todella paljon sitä, että joudun vielä jossain vaiheessa hakemaan tukia, joita en siis tällä hetkellä saa enkä haluakaan saada. Sitten kun olen vanha niin joudun varmaan kadulle koska en tule saamaan paljon mitään eläkettä.

Ei todellakaan käy kateeksi tuilla eläjien asema ja ihan todella täältäkin voisi saada sen kuvan, että siihen kontulalaiseen rupuyksiöön maksettu asumistuki on hirveä vääryys koska keskiluokkainen joutuu jättämään pari ulkomaanmatkaa väliin kun eläminen kallistuu.

Keskiluokkalainen elää omilla rahoilla elämisen kallistumisesta huolimatta,tämä yksiössä asuva muiden rahoilla.Siinä on se ero.

No vaihtaisitko sinä osia hänen kanssaan? Minä en vaihtaisi, vaikka oma elintasoni matalapalkkaduunarina ei juuri eroa hänen elintasostaan ja keskiluokan elintaso on minulle vain kaukainen uni. Toisten varassa eläminen ei ole kivaa eikä huoletonta. Se on inhottavaa ja nöyryyttävää ja turvatonta. En ikinä, ikinä haluaisi joutua siihen. Harva muukaan haluaa.

En ymmärrä, kuinka ihmiset, joilla on elämisen kallistumisesta huolimatta hyvätasoinen omistusasunto, kivoja harrastuksia ja matkoja, varaa panostaa omaan ulkonäköön, varaa käydä yksityislääkärillä julkiselle jonottamisen sijaan, varaa laittaa rahaa säästöön odottamattomia menoja varten jne., voivat tuntea jotain katkeruutta siitä, että joku saa yhteiskunnan tukia juuri ja juuri välttämättömään elämiseen vailla toivoakaan mistään huvituksista ja virkistyksestä. En vain ymmärrä sitä.

Ei keskiluokalla ole tuohon varaa. Keskiluokka ei todellakaan käy koko aikaa harrastuksissa ja matkoilla, sekä panosta ulkonäköön ja käy yksityislääkärillä tarpeen vaatiessa. Sekoitat nyt keskiluokan hyvätuloisiin.