Raskaussyrjintä olikin totta
Miten tässä maassa nostetaan syntyvyyttä, jos pienten lasten äitejä kohdellaan työelämässä kuten minua nyt?
Teen töitä tekniikan alalla, olen korkeasti koulutettu ja urakeskeinen kolmekymppinen nainen. Saimme kolme vuotta sitten esikoisemme ja olin äitiyslomalla 8kk. Kun palasin töihin, huomasin, että työpaikalla suhtauduttiin minuun eri tavalla. Sijaiseni oli vakinaistettu ja minulle osoitettiin hommia toisesta tiimistä.
Yhtäkkiä tein eri työtä kuin mitä ennen vanhempainvapaata. Minua pompoteltiin sinne tänne, ihan kuin minulla ei olisi enää paikkaa. Esihenkilö ei osannut sanoa juuta eikä jaata, miksi näin. Ennen äitiyslomaa oli puhe ylennyksestä, mutta se on jäänyt saamatta. Sen sijaan lapsettomat kiilaavat ohitseni ja etenevät urallaan. Minut on jumitettu paikoilleen tekemään epämääräistä silpputyötä ilman selkeää tiimiä, eikä sellaiselle voi ylennystä antaa. Siis siitä huolimatta, että pääsen tavoitteisiini. Tuntuu todellakin, että ylleni on asennettu lasikatto.
Kivaa tässä yrittää uraa luoda kun työnantaja on selvästi päättänyt jumittaa minut paikoilleen. Luultavasti peläten uutta raskautta. Ehkäpä pitääkin nostaa se lapsiluku yhdestä viiteen, siihen taitaa työelämän mielestä pienten lasten äidit kelvata.
Kommentit (74)
Tosi ikävää, että olet joutunut kokemaan tuollaisen ikivanhoja asenteita huokuvan työpaikan. Olen itsekin tekniikan alalla asiantuntijana ja ollut kaksi kertaa äitiyslomalla. Aina olen saanut palata täysin samaan työnkuvaan ja tuntenut oloni tervetulleeksi. Meillä myös kannustetaan iseja olemaan vanhempainvapailla ja monet isät nykyään jo ovatkin. Sanoisin siis, että vaihda työpaikkaa, ei sen tuollaista kuulu olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmanahan on se, että työt eivät pysähdy, vaikka joku on välillä lomilla tms. Kun on saatu hyvä sijainen, ei tätä kannata heivata pois, mutta toisaalta pitkän poissaolon jälkeen palaavalle ei tuosta vain löydy pitkäaikaista tekemistä, koska hän aloittaa tietyllä tavalla alusta.
Parasta olisi vaihtaa työpaikkaa, silloin olisit selkeässä positiossa, sinulla olisi tietyt työt ja ns. aloittaisit alusta. Nyt olet välitilassa ja työnantaja oikeasti miettii, kannattaako sinuun panostaa vai haluatko yllättäen lyhentää työaikaasi tms., kun töistäsi on sovittu.
Tuo on kyllä aika syrjivää toimintaa työelämässä. Vaikka työntekijä saisi lapsen tai kaksi tai kolme, ei se ole mikään syy jättää tekijää B-luokan näpertelyihin ja antaa muiden kiilata ohi oikealta ja vasemmalta. Jos Ap:n kaltaisessa tilanteessa joku on vaikka ollut vuosia firman palkkalistoilla, niin eikö se anna mitään osviittaa siitä, että hänellä saattaisi olla aika hyvä käsitys firman toiminnasta ja työtehtävistä? Miksi lapsi tai lapset ovat se määräävä tekijä? Voihan se tilalle tuleva lapseton sijainen olla vaikka monisairas, jolla tulee olemaan paljon poissaoloja terveydellisistä syistä.
eri
Miksi on syrjintää antaa työt osaavammille?
Miten määrittelet, kumpi on osaavampi, ap vai sijainen? Sitä paitsi etkö ole koskaan kohdannut työelämässä esim. johtavassa asemassa olevaa henkilöä, kenellä ei ole pienintäkään käsitystä työn kuvasta tai siitä mikä on mahdollista? Yllättävän monella työpaikalla on tällaisia, jotka eivät ymmärrä edes omasta työstään tuon taivaallista.
Eli sinusta työntekijät voitaisiin yhtä hyvin arpoa, jos kukaan ei kuitenkaan tiedä mitään?
Ei esimiehen tarvitse tietää työnkuvasta, ihan riittää, että tietää sen, mitä pitää saada aikaan ja sitten valita porukka, joka sen tuloksen tekee. Tiimi sitten tietää, millä tavalla ja työnjaolla tulos saadaan aikaan, ei esimiehen tarvitse tietää, kirjoittaako raportit Heidi vai Juuso (ellei erikseen työnkuvassa ole määritelty, että raportit kuuluvat Juusolle).
Miten valitset oikean tekijän oikeaan hommaan, jos et tiedä työnkuvasta mitään? Väitätkö että esimiehen tehtäviin ei kuulu osoittaa tekijälle että sinun hommasi on tehdä näin, Juuso tekee noin ja Marjatta laskuttaa? Omassa esimerkistäsi saa kuvan, että esimies vain palkkaa tiimiin ihmisiä, tiimin tehtäväksi jää murehtia kuka tekee mitä.
Vastasin tähän kommenttiin "Sitä paitsi etkö ole koskaan kohdannut työelämässä esim. johtavassa asemassa olevaa henkilöä, kenellä ei ole pienintäkään käsitystä työn kuvasta tai siitä mikä on mahdollista? Yllättävän monella työpaikalla on tällaisia, jotka eivät ymmärrä edes omasta työstään tuon taivaallista."
Vaikka esimiehellä ei olisi mitään käsitystä muusta kuin vaadittavasta tuloksesta, niin työt tulevat tehtyä. Toki fiksu pomo osaa valita oikeat tekijät, osaa tsempata jne., mutta koska tuossa vastaamassani viestissä oltiin sitä mieltä, että esimies ei tiedä mistään mitään, niin lohdutin sillä tiedolla, että tarvittaessa tekijät osaavat itse jakaa työt ja johtaa itseään.
Hyvä esimies osaa siirtää perhevapailta palaavan sivuun projektista, joka on pärjännyt ilman perhevapailijaa jo 8 kk ajan. Turha sotkea hyvää kuviota muistuttamalla, että meillä on nyt tämä uraa tekevä Laura, joka tulee projektin loppuvaiheessa keräämään kiitoksia.
Vierailija kirjoitti:
Tosi ikävää, että olet joutunut kokemaan tuollaisen ikivanhoja asenteita huokuvan työpaikan. Olen itsekin tekniikan alalla asiantuntijana ja ollut kaksi kertaa äitiyslomalla. Aina olen saanut palata täysin samaan työnkuvaan ja tuntenut oloni tervetulleeksi. Meillä myös kannustetaan iseja olemaan vanhempainvapailla ja monet isät nykyään jo ovatkin. Sanoisin siis, että vaihda työpaikkaa, ei sen tuollaista kuulu olla.
Iseja?
ehkä yrityksessä toivotaan että oma aloitteisesti hakisit töitä joltain kilpailijalta.
Nainen on aina riski jos se palkataan töihin koska nainen saattaa tulla raskaaksi ja jäädä lomille. Miehillä tätä riskiä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyse ole siitä, että sait lapsen, kyse on osaamisestasi. Entinen tehtäväsi on annettu sijaisellesi, joka todennäköisesti on siinä sinua parempi. Sinun osaamisellesi ei ole löytynyt oikeanlaista tarvetta, joten koska irtisanominen on mahdotonta (veisit asian oikeuteen vedoten lisääntymiseen), niin sinulle tarjotaan tehtäviä, joita osaat suorittaa ja joihin tarvitaan tekijää, mutta jotka eivät uraputkesi kannalta ole kaksisia.
Tuossa vaiheessa on tapana vaihtaa työpaikkaa, harvoin uralla edetään saman yrityksen palveluksessa. Oletan, että mies on kotona hoitamassa lasta, joten sinulla on mahdollisuus päiväkodin aukioloajoista riippumatta antaa panoksesi tuloksen saavuttamiselle ja samalla mahdollisuus osoittaa koko osaamisesi, ei vain hanttihommien hoidon kyvykkyyttä.
Joskus se "osaaminen" kummasti kasvaa ihan vain työnantajaa vaihtamalla, ilman että tarvitsee ainuttakaan kirjaa avata tai lisäkoulutusta käydä. Kyse voi pohjimmiltaan olla siitä, mikä on työnantajan asenne ja arvostus kys. yksilöä kohtaan. Jos nykyinen pomo näkee hänet hanttityöntekijänä, niin joku muu voikin nähdä asiantuntijana. Koettu on. Ei kaikissa töissä osaamista voi arvioida kovin objektiivisesti, eikä työnantajat ole mikään "absoluuttisen ja universaalin totuuden tietävä taho", vaan ihmisyksilöitä subjektiivisine kokemuksineen ja enempi-vähempi vajaine ihmiskäsityksineen.
Olen vaihtanut työpaikkaa noin 3 vuoden välein, koska tiedostan, että samassa työpaikassa urautuu itsekin helposti tiettyihin tehtäviin ja osaamisalueisiin. Vaihtamalla työnantajaa voi laajentaa osaamistaan ja kokemustaan. Tähän ei tarvita edes perhevapaita, työpaikan vaihtaminen sujuu muutenkin. Joskus tuntuu, että naiset jäävät liikaa roikkumaan samalle työnantajalle kokien jotenkin olevansa tälle velkaa.
Miksi et ap vaihda työpaikkaa, jos nykyisessä työpaikassa olet tyytymätön? Vai etkö uskalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmanahan on se, että työt eivät pysähdy, vaikka joku on välillä lomilla tms. Kun on saatu hyvä sijainen, ei tätä kannata heivata pois, mutta toisaalta pitkän poissaolon jälkeen palaavalle ei tuosta vain löydy pitkäaikaista tekemistä, koska hän aloittaa tietyllä tavalla alusta.
Parasta olisi vaihtaa työpaikkaa, silloin olisit selkeässä positiossa, sinulla olisi tietyt työt ja ns. aloittaisit alusta. Nyt olet välitilassa ja työnantaja oikeasti miettii, kannattaako sinuun panostaa vai haluatko yllättäen lyhentää työaikaasi tms., kun töistäsi on sovittu.
Tuo on kyllä aika syrjivää toimintaa työelämässä. Vaikka työntekijä saisi lapsen tai kaksi tai kolme, ei se ole mikään syy jättää tekijää B-luokan näpertelyihin ja antaa muiden kiilata ohi oikealta ja vasemmalta. Jos Ap:n kaltaisessa tilanteessa joku on vaikka ollut vuosia firman palkkalistoilla, niin eikö se anna mitään osviittaa siitä, että hänellä saattaisi olla aika hyvä käsitys firman toiminnasta ja työtehtävistä? Miksi lapsi tai lapset ovat se määräävä tekijä? Voihan se tilalle tuleva lapseton sijainen olla vaikka monisairas, jolla tulee olemaan paljon poissaoloja terveydellisistä syistä.
eri
Se mammaihminen on paljon todennäköisemmin pois säännöllisesti lapsettomaan verrattuna. Itseasiassa todella outoa jos ei ole vähän väliä lasten kanssa kotona kun räkänokat sairastavat. Ja isät eivät jää pois, se on selvä, miesten työ kun on aina tärkeämpää työstä riippumatta. Eikä isä edes tiedä missä oksennusämpäriä kotona säilytetään, saatika muista nuorimman lapsen nimeä.
Ikävä kyllä niin makaa kuin petaa. Kaikkea ei voi elämässä saada.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmanahan on se, että työt eivät pysähdy, vaikka joku on välillä lomilla tms. Kun on saatu hyvä sijainen, ei tätä kannata heivata pois, mutta toisaalta pitkän poissaolon jälkeen palaavalle ei tuosta vain löydy pitkäaikaista tekemistä, koska hän aloittaa tietyllä tavalla alusta.
Parasta olisi vaihtaa työpaikkaa, silloin olisit selkeässä positiossa, sinulla olisi tietyt työt ja ns. aloittaisit alusta. Nyt olet välitilassa ja työnantaja oikeasti miettii, kannattaako sinuun panostaa vai haluatko yllättäen lyhentää työaikaasi tms., kun töistäsi on sovittu.
Tuo on kyllä aika syrjivää toimintaa työelämässä. Vaikka työntekijä saisi lapsen tai kaksi tai kolme, ei se ole mikään syy jättää tekijää B-luokan näpertelyihin ja antaa muiden kiilata ohi oikealta ja vasemmalta. Jos Ap:n kaltaisessa tilanteessa joku on vaikka ollut vuosia firman palkkalistoilla, niin eikö se anna mitään osviittaa siitä, että hänellä saattaisi olla aika hyvä käsitys firman toiminnasta ja työtehtävistä? Miksi lapsi tai lapset ovat se määräävä tekijä? Voihan se tilalle tuleva lapseton sijainen olla vaikka monisairas, jolla tulee olemaan paljon poissaoloja terveydellisistä syistä.
eri
Miksi lapsi tai lapset ovat se määräävä tekijä? Kysytkö nyt ihan tosissasi? Lapsi on toisarvoisessa asemassa vanhempien elämässä ja he valitsee työn ennen lapsia?
Vierailija kirjoitti:
Nainen on aina riski jos se palkataan töihin koska nainen saattaa tulla raskaaksi ja jäädä lomille. Miehillä tätä riskiä ei ole.
Tämän takia ne vapaat pitäisi pakottaa puoliksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen on aina riski jos se palkataan töihin koska nainen saattaa tulla raskaaksi ja jäädä lomille. Miehillä tätä riskiä ei ole.
Tämän takia ne vapaat pitäisi pakottaa puoliksi.
Vai että yhteiskunnan pitäisi pakottaa miten perheet lapsensa hoitavat? Nykyisin jo yhteiskunta pyrkii ohjailemaan että vapaat jakautuisi tasaisemmin ja se näkyy syntyvyydessä.
Väitän että yksi syy alhaiseen syntyvyyteen on juuri se että yhteiskunta pyrkii puuttumaan perheiden sisäisiin asioihin liikaa.
Huomauttaisin, että meidän perheessä lastenhoito jakautuu tasaisesti. Miehen työ joustaa omaa työtäni enemmän, niin hän jää usein lapsen kanssa kotiin. Mulla ei ole ollut yhtäkään sairaspoissaoloa lapsen takia.
Eli työnantajalla ei ole näyttöä siitä, että minä hoidan kaiken lastenhoitoon liittyvän, ja sillä perusteella olla nihkeä. Eikä sen pitäisi työnantajalle kuuluakaan, miten me lastenhoidon järjestämme perheessämme.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen on aina riski jos se palkataan töihin koska nainen saattaa tulla raskaaksi ja jäädä lomille. Miehillä tätä riskiä ei ole.
Tämän takia ne vapaat pitäisi pakottaa puoliksi.
Vai että yhteiskunnan pitäisi pakottaa miten perheet lapsensa hoitavat? Nykyisin jo yhteiskunta pyrkii ohjailemaan että vapaat jakautuisi tasaisemmin ja se näkyy syntyvyydessä.
Väitän että yksi syy alhaiseen syntyvyyteen on juuri se että yhteiskunta pyrkii puuttumaan perheiden sisäisiin asioihin liikaa.
Ehdottomasti pitäisi pakottaa, sillä tämä nykyinen valinnanvapaus aiheuttaa epätasa-arvoa työmarkkinoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmanahan on se, että työt eivät pysähdy, vaikka joku on välillä lomilla tms. Kun on saatu hyvä sijainen, ei tätä kannata heivata pois, mutta toisaalta pitkän poissaolon jälkeen palaavalle ei tuosta vain löydy pitkäaikaista tekemistä, koska hän aloittaa tietyllä tavalla alusta.
Parasta olisi vaihtaa työpaikkaa, silloin olisit selkeässä positiossa, sinulla olisi tietyt työt ja ns. aloittaisit alusta. Nyt olet välitilassa ja työnantaja oikeasti miettii, kannattaako sinuun panostaa vai haluatko yllättäen lyhentää työaikaasi tms., kun töistäsi on sovittu.
Tuo on kyllä aika syrjivää toimintaa työelämässä. Vaikka työntekijä saisi lapsen tai kaksi tai kolme, ei se ole mikään syy jättää tekijää B-luokan näpertelyihin ja antaa muiden kiilata ohi oikealta ja vasemmalta. Jos Ap:n kaltaisessa tilanteessa joku on vaikka ollut vuosia firman palkkalistoilla, niin eikö se anna mitään osviittaa siitä, että hänellä saattaisi olla aika hyvä käsitys firman toiminnasta ja työtehtävistä? Miksi lapsi tai lapset ovat se määräävä tekijä? Voihan se tilalle tuleva lapseton sijainen olla vaikka monisairas, jolla tulee olemaan paljon poissaoloja terveydellisistä syistä.
eri
Ensin sairastaa se Mortti ja Vertti ja sitten vielä äiti itse siihen päälle...
Kyllä kaikki on ihan OK, olet päässyt takaisin töihin, ei paluun tarvitse tapahtua samalle paikalle, homma menee eteenpäin ja melkein vuosi on pitkä aika. Lisääntyminen luonnollisesti täysin sinun vapaaehtoinen ikioma arvo valinta.
Vierailija kirjoitti:
Huomauttaisin, että meidän perheessä lastenhoito jakautuu tasaisesti. Miehen työ joustaa omaa työtäni enemmän, niin hän jää usein lapsen kanssa kotiin. Mulla ei ole ollut yhtäkään sairaspoissaoloa lapsen takia.
Eli työnantajalla ei ole näyttöä siitä, että minä hoidan kaiken lastenhoitoon liittyvän, ja sillä perusteella olla nihkeä. Eikä sen pitäisi työnantajalle kuuluakaan, miten me lastenhoidon järjestämme perheessämme.
Ap
Eli kyse ei olekaan lapsistasi vaan siitä, että joku tekee sen työ paremmin johon sinut on palkattu? Ja nyt vuodessa sinulle ei ole sitä roolia löytynyt, mutta sinä edelleen notkut samassa työpaikassa? Mitä, jos lopettaisit sen yhteiskunnan syyttelyn epätasa-arvoisesta rakenteista ja tekisit itse elämällesi jotakin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen on aina riski jos se palkataan töihin koska nainen saattaa tulla raskaaksi ja jäädä lomille. Miehillä tätä riskiä ei ole.
Tämän takia ne vapaat pitäisi pakottaa puoliksi.
Ideana ihana, siinä moni perhe kärvistelisi vaimon työkkärituella ja miehen perhevapaakorvauksella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen on aina riski jos se palkataan töihin koska nainen saattaa tulla raskaaksi ja jäädä lomille. Miehillä tätä riskiä ei ole.
Tämän takia ne vapaat pitäisi pakottaa puoliksi.
Ideana ihana, siinä moni perhe kärvistelisi vaimon työkkärituella ja miehen perhevapaakorvauksella.
Ei kannata lisääntyä jos ei massi riitä.
Tästä syystä tein lapseni opintojeni lopulla, jotta en joudu olemaan äitiyslomalla pois töistä enkä puhu perheestäni töissä juuri mitään. Toki riippuu todella paljon työpaikasta, että miten siellä otetaan perheellistyminen vastaan, mutta olen ottanut varman päälle. Miehen työpaikassa (insinööritoimisto) kannustetaan vanhempainvapaille. Toimari itse ilmeisesti pitänyt kaikki mahdolliset lapsivapaat ja suhtautuu perhe-elämään myönteisesti.