Raskaussyrjintä olikin totta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelmanahan on se, että työt eivät pysähdy, vaikka joku on välillä lomilla tms. Kun on saatu hyvä sijainen, ei tätä kannata heivata pois, mutta toisaalta pitkän poissaolon jälkeen palaavalle ei tuosta vain löydy pitkäaikaista tekemistä, koska hän aloittaa tietyllä tavalla alusta.

Parasta olisi vaihtaa työpaikkaa, silloin olisit selkeässä positiossa, sinulla olisi tietyt työt ja ns. aloittaisit alusta. Nyt olet välitilassa ja työnantaja oikeasti miettii, kannattaako sinuun panostaa vai haluatko yllättäen lyhentää työaikaasi tms., kun töistäsi on sovittu.

Tuo on kyllä aika syrjivää toimintaa työelämässä. Vaikka työntekijä saisi lapsen tai kaksi tai kolme, ei se ole mikään syy jättää tekijää B-luokan näpertelyihin ja antaa muiden kiilata ohi oikealta ja vasemmalta. Jos Ap:n kaltaisessa tilanteessa joku on vaikka ollut vuosia firman palkkalistoilla, niin eikö se anna mitään osviittaa siitä, että hänellä saattaisi olla aika hyvä käsitys firman toiminnasta ja työtehtävistä? Miksi lapsi tai lapset ovat se määräävä tekijä? Voihan se tilalle tuleva lapseton sijainen olla vaikka monisairas, jolla tulee olemaan paljon poissaoloja terveydellisistä syistä.

eri

Miksi lapsi tai lapset ovat se määräävä tekijä? Kysytkö nyt ihan tosissasi? Lapsi on toisarvoisessa asemassa vanhempien elämässä ja he valitsee työn ennen lapsia?

Eiköhän tässä tarkoitettu sitä, että miksi työnantajalle ne lapset ovat este työntekijän urakehitykselle.

Tämä vastaa siihenkin kysymykseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse seurannut sivusta, kun kokenut asiantuntija savustettiin ulos firmasta tämän saatua lapsen. Kuvio oli täysin sama kuin ap:lla: sijainen vakinaistettiin, ja tämä sai pitää sijaisuuden aikaiset työt, kun taas vapaalta palanneelle annettiin kaikenlaista assistenttitasoista sälää. Sijainen oli vieläpä osaamaton toope, mutta esihenkilölle riitti ainoaksi meriitiksi se, ettei tällä ollut lapsia. Sairainta tässä kaikessa oli se, että pomolla itsellään oli lapsia.

Eli kaikille näsäviisastelijoille tiedoksi: ei läheskään aina ole kyse siitä, että sijainen olisi oikeasti osaavampi. Tämä maa on täynnä sairaita kiusaajia johtoasemassa, ja monille lasten saaminen on pahin rikos, mitä työnantajaa kohtaan voi tehdä. Ja sehän pitää kostaa.

Alkaisin suosiolla etsiä uusia töitä. Voit toki yrittää olla liittoon yhteydessä ja viedä asiaa eteenpäin firman sisällä. Asialle on hankala tehdä mitään, jos titteli ja palkka on pysynyt samana. Pahimmassa tapauksessa saat maineen hankalana tyyppinä, ja ovi käy viimeistään seuraavissa YT-neuvotteluissa.

Miten tämä kokenut asiantuntija ylläpiti osaamistaan perhevapaiden aikana? 

Jos työssä vaadittava osaaminen olisi yhtäkkiä vuodessa muuttunut täysin, työnantajan olisi pitänyt tehdä tämä selväksi ja tarjota koulutusta. Tässä tapauksessa niin ei ollut käynyt. Ei yliopistokoulutetun, kokeneen asiantuntijan osaaminen surkastu mihinkään vuodessa.

Kaikki, mitä on on jo sanottu; sijainen teki hommat paremmin, tärkeisiin aikakriittisiin tehtäviin ei vaan voi osoittaa ihmistä joka saattaa todennäköisesti olla pois enemmän kuin toinen (lasten sairastelut), vanhempaa ei pysty irtisanomaan ilman pelkoa oikeusjutusta, ei yhdelle anneta erioikeuksia saada "hyvä positio" jos sellaista ei luonnostaan vapaana ole.

Sama efekti olisi jos olisit ollut vuoden pois sairauden takia, opiskelemassa, virkavapaalla... Pää pois omasta pyllystä ja ajattele asiaa myös työnantajan kannalta. Et ole mikään erikoistapaus jolle pitäisi räätälöidä oma istuva työkokonaisuus.

Ainahan asiantuntijahommissa on tilanne muuttunut kun äitiyslomalta palataan. Itse kokenut sen kahdesti, mutta en tajunnut siitä pahoittaa mieleltäni, ajat olivat silloin erilaiset. Molemmilla kerroilla päädyin äitiysloman jälkeen eri projektiin. En edes ajatellut odottaa, että saisin saman asiakkuuden takaisin.

Eihän se firma voi laittaa putiikkia kiinni siksi aikaa kun joku työntekijä päättää lisääntyä ja jäädä kotiin ties miten pitkäksi aikaa. Eikä hyvää sijaista kannata pistää pellolle siksi, että äippä päättäkin nyt tulla töihin. Tietäähän sen, että pikkulasten äidit ovat jatkuvasti saikulla kun lapset hankkivat päiväkodissa vastustuskykyään jatkuvasti sairastelemalla. Tästäkään ei kannata vetää hernettä nenään, tämä kun on fakta.

Kannattaa nyt ihan rauhassa aloittaa niillä kevyillä paperinpyöritys-jutuilla ja jos saat niistä kuitenkin asiantuntijan palkan (eli saman kuin ennen äippälomaasi), ole tyytyväinen. Kyllä niitä uusia projekteja ennen pitkää alkaa tulemaan ja jos ei, niin vaihda firmaa. Tai älä, koska olet kuitenkin lastesi sairastelun armoilla vielä monta vuotta.

Jossain voi näin ollakin. Itse olen työskennellyt organisaatiossa, joissa tuo ei ole ollut mikään ongelma. Itse sain palatessani enemmän vastuuta ja kollegani ylennettiin äippälomalla palatessaan heti esimieheksi. Katsele muita hommia tai sitten tosiaan suunnittelet sen toisen lapsen vielä ja sitten vasta vaihdat.

Tuollaista se valitettavasti on. Usein sama juttu niillä ihmisillä, jotka jäävät esim opintovapaalle tai joutuvat pitkälle sairauslomalle.

Miksi et hae töitä muualta? Jos haluat edetä uraralla, niin se on sinulle varmaan helpoin vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelmanahan on se, että työt eivät pysähdy, vaikka joku on välillä lomilla tms. Kun on saatu hyvä sijainen, ei tätä kannata heivata pois, mutta toisaalta pitkän poissaolon jälkeen palaavalle ei tuosta vain löydy pitkäaikaista tekemistä, koska hän aloittaa tietyllä tavalla alusta.

Parasta olisi vaihtaa työpaikkaa, silloin olisit selkeässä positiossa, sinulla olisi tietyt työt ja ns. aloittaisit alusta. Nyt olet välitilassa ja työnantaja oikeasti miettii, kannattaako sinuun panostaa vai haluatko yllättäen lyhentää työaikaasi tms., kun töistäsi on sovittu.

Että joko sinä provoilet tai olet luulosairas.

Ymmärsin sen ensimmäisen vuoden aikana, että tässä haetaan minulle paikkaa ja sopivaa työtä. Mutta jos ei koko sinä aikana saada järjestymään mitään järkevää, niin mitä se kertoo.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Miksi tehdä lapsia jos työ on tarkeintä?

Lapsen laittaminen hoitoon tuntemattomien ihmusten hoivii on viesti lapselle siitä, että äiti tai isä viettää mielummin aikaa uraa tehden kuin oma lapsensa kanssa.

Jokainen kustantakoot oman lisääntymisensä.

Raskaussyrjintä on yleistä Suomessa. Valitettavasti. Meidän lapsivastainen kulttuuri ei kyllä kannusta harkitsemaan lasten hankintaa. Esim HUS sopii vuosittain oikeusjuttuja isoilla rahoilla, joissa määräaikaisen työntekijän työsopimusta ei ole jatkettu raskauden paljastuttua. Maksavat hyssyttelyrahaa kanteen nostaville, jotta työntekijät eivät voi puhua asiasta julkisuudessa. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka suuri osa budjetista vuodessa menee näiden juttujen vaientamiseen.

Sitten ollaan sormi suussa, kun kukaan ei enää halua sinne töihin.

Minä en multiploidu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tehdä lapsia jos työ on tarkeintä?

Lapsen laittaminen hoitoon tuntemattomien ihmusten hoivii on viesti lapselle siitä, että äiti tai isä viettää mielummin aikaa uraa tehden kuin oma lapsensa kanssa.

Jokainen kustantakoot oman lisääntymisensä.

Sitten pitäisi yhteiskunnan ja työelämän muovautua siten, että perhe tulee toimeen yhden ihmisen palkalla. Moni haluaisi hoitaa lapsia kotona, mutta ei voi.

Ja toistaiseksi meidän systeemimme nojaa aika vahvasti uusiin veronmaksajiin.

Minä en multiploidu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tehdä lapsia jos työ on tarkeintä?

Lapsen laittaminen hoitoon tuntemattomien ihmusten hoivii on viesti lapselle siitä, että äiti tai isä viettää mielummin aikaa uraa tehden kuin oma lapsensa kanssa.

Jokainen kustantakoot oman lisääntymisensä.

Lapsen laittaminen hoitoon on viesti lapselle siitä, että äiti ja isä ovat normaaleja yhteiskunnan jäseniä jotka kantavat kortensa kekoon työtä tekemällä kuten kuuluukin.

Googleta ap lehtijuttuja syrjinnästä miesvaltaisilla aloilla. Huomasit naisten syrjimisen vasta kun törmäsit siihen itse, mutta tieto oli kyllä saatavilla kaiken aikaa. Miehet savustavat naisia ulos koko ajan.

Eli nyt taas kiukuttaa kun ei saakkaan ihan kaikkea mahdollista tosta noin vaan ilman uhrauksia, perhettä ja nousujohteista uraa, iha epistä.

Vmp.

Lisääntymisikäisenä naisena en saanut muuta kuin määräaikaisia saanut urani alussa. Useampi vuosi meni niin ja samalla lykkäsin lapsiasiaa, mutta lopulta totesin, että en voi jäädä odottamaan. Molempien raskauksien kohdalla on ollut tilanne, että olen jo ollut raskaana, kun sopimus on lähestynyt loppuaan, joten olen joutunut molemmilla kerroilla peittelemään ja salailemaan asiaa saadakseni töitä myös raskausajalle. Molemmilla kerroilla pystyin työskentelemään uuden sopimuksen loppuun ennen lapsen syntymää mutta olen varma, että jos raskaus olisi paljastunut ennen sopimusten tekoa, olisin ollut raskausajat työttömänä.

Tavallaan ajattelen, että määräaikaisuudesta oli myös hyötyä, vaikka myös stressiä. Jos olisi ollut työpaikka odottamassa, olisi pitänyt valita töihinpaluu tai kotihoidontuki. Kun ei ollut, pystyin siirtymään ansiosidonnaiselle mutta pitämään myös lapsen kotona työn haun ohessa. Enää en oikeastaan edes halua toistaiseksi voimassa olevaa työsuhdetta. Miksi sitoutuisin yhteenkään työnantajaan nytkään, kun aiemminkaan ei kelvannut, koska saatan lisääntyä. Enää en aio, mutta työnantajien asenne on edelleen tuo, kun silloin tällöin haen toistaiseksi voimassa olevia paikkoja.