Varoitin jo yli 10 vuotta sitten köyhää ystävätärtäni: älä hanki lapsia!
Hän julisti silloin minulle: - Köyhälläkin on oikeus saada lapsia! Nyt on tilanne tämä: hänellä on kaksi lasta ja hän valittaa koko ajan köyhyyttään. Lapsista on tulossa yhtä reippaita rahankäyttäjiä kuin äidistään. Mikään työpaikka, jota ehdotan ystävätärtäni hakemaan, ei kelpaa. (Hän on yliopiston käynyt yksinhuoltajaäiti.) Tuon tuostakin hän on pyytämässä minulta rahaa lainaksi ja jos en lainaa, hän suuttuu. Mitä tehdä tällaisen ihmisen kanssa?
Kommentit (97)
Eikö lapset ja isä kohtaa oikeasti?
Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.
Jotkut ei koskaan opi tajuamaan että ne on itse v i t t u p ä i t ä.
Vierailija kirjoitti:
Tilannepäivitys: sain häneltä äsken tekstiviestin, jossa hän pyysi minulta lainaksi rahaa. On kuulemma hätätilanne. Lapset tarvitsevat heti ruokaa. Ilmoitin hänelle, että valitettavasti en voi enää lainata sinulle rahaa, sinun on vihdoinkin opittava vastuulliseksi rahankäyttäjäksi. Hän vastasi minulle: "Miksi sinä kiusaat minua?" ap
Miten te tykkäätte tällaisista viesteistä. Koko ketju on oksettava. Mihin kukaan tarvitsee vihollisia, kun "ystävät" viihdyttää itseään netissä haukkumalla.
Aivan hirveät määrät on nykypäivänä yksihuoltajia ja erotaan samantien kun lapset on pieniä.
Onko se jumankauti niin vaikeaa löytää kumppania,joka on mukana elämässä vai onko heti ero tulilla kun ensimmäinen ristiriita tapahtuu elämässä ja pitää päättäväisesti roikkua omissa kaikissa pikku periaatteissansa kiinni? Tälläkin palstalla aina neuvotaan auliisti eroamaan millon mistäkin syystä. Sitten ihmetellään kun muut miehet suhtautuu nuivasti uusioperhe ajatuksiin ja itketään yh:na kun arki on yhtä kärvistelyä ja tuskapaskaa.
Ehkä pitää unohtaa se mennyt ja keskittyä tähän hetkeen. Olisiko mummot avuksi tai hänen sukulaiset. Entä lasten isän osuus lasten elämän rahoituksesta. Olisiko ystävä enemmän yrittäjätyyppiä, jotain pienimuotoista. Helpommin sanottu kuin tehty, monia pelottaa byrokratia ja alkupääomakin pitäisi olla.
Pitkän avustuskokemuksen perusteella uskon, että aina löytyy rahaa ENSIN näihin:
Ripset , kynnet, hiustenpidennys, tupakka, koiran kaikki kustannukset, käärme+terraario sekä tatuoinnit.
Puuttuu mm. näistä: lapsen vitamiinit, parturi, vedenpitävä kesätakki, välikausikengät sekä kunnon talvikengät kasvavalle jalalle kuten Viking (ei Kuoma mikä on vitsi), lämpimät talvihanskat, oikea koko pyöräilykypärä, ehjät ja lämpimät alusvaatteet kouluun. (Ja Crocs ei ole kenkä vaan pala muovia kiinnitettynä jalanpohjaan.)
Pakko porsia kun rahaa tulee kun vain täyttää hakemuksen. Ei mitään vastuunkantoa itsestä ja muista. Kunhan Mä saan lapsen niin kaikki hoituu puoli-itsekseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilannepäivitys: sain häneltä äsken tekstiviestin, jossa hän pyysi minulta lainaksi rahaa. On kuulemma hätätilanne. Lapset tarvitsevat heti ruokaa. Ilmoitin hänelle, että valitettavasti en voi enää lainata sinulle rahaa, sinun on vihdoinkin opittava vastuulliseksi rahankäyttäjäksi. Hän vastasi minulle: "Miksi sinä kiusaat minua?" ap
Miten te tykkäätte tällaisista viesteistä. Koko ketju on oksettava. Mihin kukaan tarvitsee vihollisia, kun "ystävät" viihdyttää itseään netissä haukkumalla.
Mitä ihmeen haukkumista?! Ystävättäressä on vaikka mitä vikoja, joista ei muka saisi huomauttaa! Jos ei arvostele ääneen, ei mikään myöskään parane. Muuten hän jatkaa samalla linjalla: persaukisena, muita syyttävänä ihmisenä. Nainen pitää saada hereille.
Me tarvitaan lisää tuksuja tänne.
Missä mies? kirjoitti:
Aivan hirveät määrät on nykypäivänä yksihuoltajia ja erotaan samantien kun lapset on pieniä.
Onko se jumankauti niin vaikeaa löytää kumppania,joka on mukana elämässä vai onko heti ero tulilla kun ensimmäinen ristiriita tapahtuu elämässä ja pitää päättäväisesti roikkua omissa kaikissa pikku periaatteissansa kiinni? Tälläkin palstalla aina neuvotaan auliisti eroamaan millon mistäkin syystä. Sitten ihmetellään kun muut miehet suhtautuu nuivasti uusioperhe ajatuksiin ja itketään yh:na kun arki on yhtä kärvistelyä ja tuskapaskaa.
Tämä.
Miten olisi 15 lasta? Pitäisimmekö sen maksimina?
She has certainly found her inner whore.
Naisen tulee aina näyttää hyvältä, kun hän lähtee ulos.
No siis, sinä et siis arvosta ystävääsi oikein millään tasolla, et hänen valintojaan ja ajatuksia ja sinusta hänellä ei oisi ollut oikeutta hankkia lapsia ja sinua ärsyttää suuresti että pyytää rahaa lainaksi. Ja koet että hän kasvaattaa lapsenskin huonosti ja tuhlaa rahaa. Sinä tiedät mielestäsi paremmin kuinka hänen pitäisi elää ja mitä työpaikkaa hakea.
Miksi ihmeessä olet hänen ystävänsä? Rahaa sinun ei kenellekään tarvitse lainata jos et halua. Mitä jos kertoisit rehellisesti mielipiteesi ystävästäsi suoraan hänelle itselleen, niin omakin ongelmasi hänen suhteensa poistuisi, kun hän ikatkaisisi ystävyytenne.
Vierailija kirjoitti:
Tilannepäivitys: sain häneltä äsken tekstiviestin, jossa hän pyysi minulta lainaksi rahaa. On kuulemma hätätilanne. Lapset tarvitsevat heti ruokaa. Ilmoitin hänelle, että valitettavasti en voi enää lainata sinulle rahaa, sinun on vihdoinkin opittava vastuulliseksi rahankäyttäjäksi. Hän vastasi minulle: "Miksi sinä kiusaat minua?" ap
Lopeta tuo ylemmyydentuntoinen päteminen, se on aivan turhaa ja kyllä, vain kiusantekoa tuoss tilanteessa. Rahaa sinun ei tarvitse lainata, mutta toisen alentamisen ja syyttelyn voi jättää välistä myös. Teillä on hyvin vääristynyt ystävyyssuhde molemmin puolin. Kehotan lopettamaan sen, tai ainakin ottamaan kunnolla väimatkaa pidemmäksi aikaa, jonka aikana molemmat voivat pohtia ja muuttaa tapojaan toisen suhteen.
(ps. Kirkolta voi saada ruoka-apua. Diakonille juttelemaan.)
Jotkut tykkää näköjään kärsiä. Siittä vaan. Sääli on tässä kohtaa sairautta.