Miten yli 35v aikuiset tapaa uusia kumppaneita?

Deittisovellukset Tinder, Valo, suomi24-treffit. Onko sinulla kavereita? Jos heillä on sinkkukavereita, pitäkää joku illanvietto. Mene baariin. Lähde risteilylle. Kokeile Facebookin sinkkuryhmiä.

Vaikeaahan se on. Sovin treffit (yleensä Tinderissä) ja kun ne alkavat lähestyä, tuntuu yksin kotona omassa rauhassa oleminen paljon mieluisammalta vaihtoehdolta. Joten perun treffit ja olen yksin kotona.

Ei sitä vaan jotenkaan enää jaksa kiinnostu treffailusta.

Itse olen tavannut kavereiden kautta, baarissa, festareilla, bändikeikalla, puistossa, linja-autopysäkillä, piknikillä, junan ravintolavaunussa. Yleensä siis liikun aina yksin. Mitään deittisovelluksia en ole koskaan käyttänyt, haluan tutustua ihmisiin ihan livenä.

Vierailija kirjoitti:

Vaikeaahan se on. Sovin treffit (yleensä Tinderissä) ja kun ne alkavat lähestyä, tuntuu yksin kotona omassa rauhassa oleminen paljon mieluisammalta vaihtoehdolta. Joten perun treffit ja olen yksin kotona.

Ei sitä vaan jotenkaan enää jaksa kiinnostu treffailusta.

Alku sama, pakottaudun sit kuitenkin niille (harvoille) treffeille. Mutta ei niistä deiteistä sitten mitään enää kuulu, vaikka ovat olleet taviksia niin kuin itsekin, kivemmannäköisiä en edes pyyhi oikealle kun oma taso on mitä on. Vähän turhaa ajanhukkaa kyllä koko deittailu.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tavannut kavereiden kautta, baarissa, festareilla, bändikeikalla, puistossa, linja-autopysäkillä, piknikillä, junan ravintolavaunussa. Yleensä siis liikun aina yksin. Mitään deittisovelluksia en ole koskaan käyttänyt, haluan tutustua ihmisiin ihan livenä.

Olet varmaan sit aika nätti. Liikun paljon yksin eikä tuolla livenä kyllä kukaan kiinnostu 😁 Kivempaa ja luonnollisempaa se olisi noin.

Vierailija kirjoitti:

Camoon. Ei ketään enää kiinnosta tuon ikäiset. Ehkä jotain narkkimuijaa ja vanhemmat mut jos teistä normeista puhutaan niin haistanytvittu

Voithan sä etsiä väkisin itelles kumppanin ja tulla tänne itkee kuinka epöilet pettämisestä tai petät ite. keskity ittees.

Kun lapsparka kasvat aikuiseksi, niin huomaat että vanhemmatkin pariutuvat. Sutinoita on vanhainkodeissakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tavannut kavereiden kautta, baarissa, festareilla, bändikeikalla, puistossa, linja-autopysäkillä, piknikillä, junan ravintolavaunussa. Yleensä siis liikun aina yksin. Mitään deittisovelluksia en ole koskaan käyttänyt, haluan tutustua ihmisiin ihan livenä.

Olet varmaan sit aika nätti. Liikun paljon yksin eikä tuolla livenä kyllä kukaan kiinnostu 😁 Kivempaa ja luonnollisempaa se olisi noin.

Niin no. Enkai ihan susirumakaan ole, mutta olen tosi avoin, puhelias ja nauravainen eli voin ihan helposti itse mennä juttelemaan vieraille ihmisille. En odota että mua lähestyttäisiin vaikka niinkin on kyllä käynyt. Ai niin kerran tutustuin mieheen keskellä yötä sairaalan parkkipaikalla. Ei siellä muitakaan ollut niin menin juttelemaan. Ollaan edelleen ystäviä 😄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tavannut kavereiden kautta, baarissa, festareilla, bändikeikalla, puistossa, linja-autopysäkillä, piknikillä, junan ravintolavaunussa. Yleensä siis liikun aina yksin. Mitään deittisovelluksia en ole koskaan käyttänyt, haluan tutustua ihmisiin ihan livenä.

Olet varmaan sit aika nätti. Liikun paljon yksin eikä tuolla livenä kyllä kukaan kiinnostu 😁 Kivempaa ja luonnollisempaa se olisi noin.

Isäs oli nätti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikeaahan se on. Sovin treffit (yleensä Tinderissä) ja kun ne alkavat lähestyä, tuntuu yksin kotona omassa rauhassa oleminen paljon mieluisammalta vaihtoehdolta. Joten perun treffit ja olen yksin kotona.

Ei sitä vaan jotenkaan enää jaksa kiinnostu treffailusta.

Alku sama, pakottaudun sit kuitenkin niille (harvoille) treffeille. Mutta ei niistä deiteistä sitten mitään enää kuulu, vaikka ovat olleet taviksia niin kuin itsekin, kivemmannäköisiä en edes pyyhi oikealle kun oma taso on mitä on. Vähän turhaa ajanhukkaa kyllä koko deittailu.

Mä sanon, että tasojen sijaan Tinderin ongelma on kaltaiseni introvertit, omaan elämäänsä ihan tyytyväiset ihmiset, jotka välillä innostuvat ajatuksesta seurasta.

Tinder on helppo tapa lähteä hakemaan seuraa, koska silloin ei tarvitse poistua kotoa tai nähdä muutenkaan suurta vaivaa. Juttelu sovelluksessa on vielä suht vaivatonta, mutta parin viikon päästä kun pitäisi olla treffit, se äkillinen sosiaalisuuden puuska on mennyt jo ohi.

Tuntuu, että suurin osa Tinderin normaaleista käyttäjistä on tällaisia ihmisiä. Ei vaan jaksa nähdä sitä vaivaa, kun elämä on muutenkin ihan hyvää. Toisen pitäisi vaikuttaa jotenkin tosi sopivalta ja kiinnostavalta ja tämä on harvinaista, koska suurin osa ihmisistä ei sovi toistensa kanssa romanttisessa mielessä yhteen. Sitten välillä kaltaiseni ihmiset törmäävät niihin, jotka etsivät ihan tosissaan seuraa ja siitä sitten syntyy tahatonta mielenpahoittamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tavannut kavereiden kautta, baarissa, festareilla, bändikeikalla, puistossa, linja-autopysäkillä, piknikillä, junan ravintolavaunussa. Yleensä siis liikun aina yksin. Mitään deittisovelluksia en ole koskaan käyttänyt, haluan tutustua ihmisiin ihan livenä.

Olet varmaan sit aika nätti. Liikun paljon yksin eikä tuolla livenä kyllä kukaan kiinnostu 😁 Kivempaa ja luonnollisempaa se olisi noin.

Niin no. Enkai ihan susirumakaan ole, mutta olen tosi avoin, puhelias ja nauravainen eli voin ihan helposti itse mennä juttelemaan vieraille ihmisille. En odota että mua lähestyttäisiin vaikka niinkin on kyllä käynyt. Ai niin kerran tutustuin mieheen keskellä yötä sairaalan parkkipaikalla. Ei siellä muitakaan ollut niin menin juttelemaan. Ollaan edelleen ystäviä 😄

Ush. Stressaavia tuommoiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tavannut kavereiden kautta, baarissa, festareilla, bändikeikalla, puistossa, linja-autopysäkillä, piknikillä, junan ravintolavaunussa. Yleensä siis liikun aina yksin. Mitään deittisovelluksia en ole koskaan käyttänyt, haluan tutustua ihmisiin ihan livenä.

Olet varmaan sit aika nätti. Liikun paljon yksin eikä tuolla livenä kyllä kukaan kiinnostu 😁 Kivempaa ja luonnollisempaa se olisi noin.

Isäs oli nätti

Komea oli.

Ei mitenkään, ainakaan omalla kohdallani. Asiaa ei auta itseensä käpertyminen ja muiden näkeminen demoneina.

Vierailija kirjoitti:

Deittisovellukset Tinder, Valo, suomi24-treffit. Onko sinulla kavereita? Jos heillä on sinkkukavereita, pitäkää joku illanvietto. Mene baariin. Lähde risteilylle. Kokeile Facebookin sinkkuryhmiä.

Hih, en halua dissata, nuo vinkit toimii varmasti jollekin, mutta itselleni ei kyllä. Tinderittömyys on toki oma valinta - se on vaan niin työläs ja mulla on vaativa työ ja pari lasta, niin ei viitsi.

Kavereiden illanvietoissa ei tosiaan ole enää ketään uusia ihmisiä (koska ei kukaan muukaan niin enää tee uusia ystäviäkään) ja illanvietot on muutenkin yleensä naisteniltoja vain, koska monet jättää miehet hoitamaan lapsia.

Baariin ei useinkaan lähdetä, tai jos lähdetään, ehtii siellä olla vain hetken ennen kuin alkaa väsyttää (miksei yökerhot voisi olla auki vaikka klo20-01, eikä 23-04?). En itse ainakaan ole baarista ketään mukaan ottanut. Viimeksikin, kun jotain sutinaa baarissa oli, niin yhtäkkiä väsähdin täysin ja häivyin yksin nukkumaan.

Risteilyllä tulee käytyä lähinnä lasten kanssa ja Tallinnassa toki kaveriporukalla, mutta silloinkin mennään vaan nopeilla laivoilla lahden yli ja tietysti ollaan omassa porukassa.

Ymmärrän kyllä, että enhän minä edes yritä etsiä mitään miestä. Mutta pointti vaan se, että ei niitä kyllä sattumalta eteen tule sellaisissa ympyröissä, joissa pariutuminen olisi luontevaa (esim. töissä tapaan paljonkin miehiä, mutta en minä niitä siellä ala iskemään ja suurin osa on varmasti jo varattuja). Lisään vielä, että hoikka ja ihan nätti olen.

Veikkaan, että tässä iässä sinkkumiesten löytämiseksi pitäisi nähdä aika paljon vaivaa. Siis sitä Tinderiä pitäisi jaksaa pelata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikeaahan se on. Sovin treffit (yleensä Tinderissä) ja kun ne alkavat lähestyä, tuntuu yksin kotona omassa rauhassa oleminen paljon mieluisammalta vaihtoehdolta. Joten perun treffit ja olen yksin kotona.

Ei sitä vaan jotenkaan enää jaksa kiinnostu treffailusta.

Alku sama, pakottaudun sit kuitenkin niille (harvoille) treffeille. Mutta ei niistä deiteistä sitten mitään enää kuulu, vaikka ovat olleet taviksia niin kuin itsekin, kivemmannäköisiä en edes pyyhi oikealle kun oma taso on mitä on. Vähän turhaa ajanhukkaa kyllä koko deittailu.

Mä sanon, että tasojen sijaan Tinderin ongelma on kaltaiseni introvertit, omaan elämäänsä ihan tyytyväiset ihmiset, jotka välillä innostuvat ajatuksesta seurasta.

Tinder on helppo tapa lähteä hakemaan seuraa, koska silloin ei tarvitse poistua kotoa tai nähdä muutenkaan suurta vaivaa. Juttelu sovelluksessa on vielä suht vaivatonta, mutta parin viikon päästä kun pitäisi olla treffit, se äkillinen sosiaalisuuden puuska on mennyt jo ohi.

Tuntuu, että suurin osa Tinderin normaaleista käyttäjistä on tällaisia ihmisiä. Ei vaan jaksa nähdä sitä vaivaa, kun elämä on muutenkin ihan hyvää. Toisen pitäisi vaikuttaa jotenkin tosi sopivalta ja kiinnostavalta ja tämä on harvinaista, koska suurin osa ihmisistä ei sovi toistensa kanssa romanttisessa mielessä yhteen. Sitten välillä kaltaiseni ihmiset törmäävät niihin, jotka etsivät ihan tosissaan seuraa ja siitä sitten syntyy tahatonta mielenpahoittamista.

Mä olen kokenut kyllä jo sen swaippailun ja kirjoittelun todella työlääksi. Siihenkin saa menemään tunteja aikaa! Miesten profiilejahan siellä riittää, että hirveä homma rankata niistä se kiinnostavin, kenet viitsisi tavata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tavannut kavereiden kautta, baarissa, festareilla, bändikeikalla, puistossa, linja-autopysäkillä, piknikillä, junan ravintolavaunussa. Yleensä siis liikun aina yksin. Mitään deittisovelluksia en ole koskaan käyttänyt, haluan tutustua ihmisiin ihan livenä.

Olet varmaan sit aika nätti. Liikun paljon yksin eikä tuolla livenä kyllä kukaan kiinnostu 😁 Kivempaa ja luonnollisempaa se olisi noin.

Niin no. Enkai ihan susirumakaan ole, mutta olen tosi avoin, puhelias ja nauravainen eli voin ihan helposti itse mennä juttelemaan vieraille ihmisille. En odota että mua lähestyttäisiin vaikka niinkin on kyllä käynyt. Ai niin kerran tutustuin mieheen keskellä yötä sairaalan parkkipaikalla. Ei siellä muitakaan ollut niin menin juttelemaan. Ollaan edelleen ystäviä 😄

Mulla sama , ja törmään jatkuvasti ihmisiin, pari vainoajaa ollut ja edellinen exä haki ovelta vaikka sanotaan aina et ei tuu ovelta hakemaan. No hän tuli 6 kerroksesta kun asuin 5 kerroksessa. Muutin koulukodista omaan asuntoon ja oli 18. Oltiin nähty hississä ja kerroin muuttaneeni 5 kerrokseen. Hän tuli sitten ovelta hakemaan ja muutti kanssani 5kerrokseen😄. Edesmennyt, tapp oi itsensä 27 vuotiaana , vuosi meidän eron jälkeen, oli ihana ihminen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tavannut kavereiden kautta, baarissa, festareilla, bändikeikalla, puistossa, linja-autopysäkillä, piknikillä, junan ravintolavaunussa. Yleensä siis liikun aina yksin. Mitään deittisovelluksia en ole koskaan käyttänyt, haluan tutustua ihmisiin ihan livenä.

Olet varmaan sit aika nätti. Liikun paljon yksin eikä tuolla livenä kyllä kukaan kiinnostu 😁 Kivempaa ja luonnollisempaa se olisi noin.

Ei kyse ole ulkonäöstä, vaan siitä kuinka helposti lähestyttävä olet.

Vierailija kirjoitti:

Camoon. Ei ketään enää kiinnosta tuon ikäiset. Ehkä jotain narkkimuijaa ja vanhemmat mut jos teistä normeista puhutaan niin haistanytvittu

Voithan sä etsiä väkisin itelles kumppanin ja tulla tänne itkee kuinka epöilet pettämisestä tai petät ite. keskity ittees.

Meinaatko, että kaikki saman ikäiset sinkkumiehet haluaa elää loppuelämänsä yksin?

Minä tiedän monia pariskuntia, ketkä on menneet yhteen vielä 50- tai jopa 60-vuotiaina. Eivätkä he halua nuorempaa, vaan saman ikäisen, jonka kanssa voisi jäädä yhtä aikaa eläkkeellekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tavannut kavereiden kautta, baarissa, festareilla, bändikeikalla, puistossa, linja-autopysäkillä, piknikillä, junan ravintolavaunussa. Yleensä siis liikun aina yksin. Mitään deittisovelluksia en ole koskaan käyttänyt, haluan tutustua ihmisiin ihan livenä.

Olet varmaan sit aika nätti. Liikun paljon yksin eikä tuolla livenä kyllä kukaan kiinnostu 😁 Kivempaa ja luonnollisempaa se olisi noin.

Niin no. Enkai ihan susirumakaan ole, mutta olen tosi avoin, puhelias ja nauravainen eli voin ihan helposti itse mennä juttelemaan vieraille ihmisille. En odota että mua lähestyttäisiin vaikka niinkin on kyllä käynyt. Ai niin kerran tutustuin mieheen keskellä yötä sairaalan parkkipaikalla. Ei siellä muitakaan ollut niin menin juttelemaan. Ollaan edelleen ystäviä 😄

Mutta oletko siis edelleen sinkku, vai löysitkö siis sen elämäsi rakkauden?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikeaahan se on. Sovin treffit (yleensä Tinderissä) ja kun ne alkavat lähestyä, tuntuu yksin kotona omassa rauhassa oleminen paljon mieluisammalta vaihtoehdolta. Joten perun treffit ja olen yksin kotona.

Ei sitä vaan jotenkaan enää jaksa kiinnostu treffailusta.

Alku sama, pakottaudun sit kuitenkin niille (harvoille) treffeille. Mutta ei niistä deiteistä sitten mitään enää kuulu, vaikka ovat olleet taviksia niin kuin itsekin, kivemmannäköisiä en edes pyyhi oikealle kun oma taso on mitä on. Vähän turhaa ajanhukkaa kyllä koko deittailu.

Mä sanon, että tasojen sijaan Tinderin ongelma on kaltaiseni introvertit, omaan elämäänsä ihan tyytyväiset ihmiset, jotka välillä innostuvat ajatuksesta seurasta.

Tinder on helppo tapa lähteä hakemaan seuraa, koska silloin ei tarvitse poistua kotoa tai nähdä muutenkaan suurta vaivaa. Juttelu sovelluksessa on vielä suht vaivatonta, mutta parin viikon päästä kun pitäisi olla treffit, se äkillinen sosiaalisuuden puuska on mennyt jo ohi.

Tuntuu, että suurin osa Tinderin normaaleista käyttäjistä on tällaisia ihmisiä. Ei vaan jaksa nähdä sitä vaivaa, kun elämä on muutenkin ihan hyvää. Toisen pitäisi vaikuttaa jotenkin tosi sopivalta ja kiinnostavalta ja tämä on harvinaista, koska suurin osa ihmisistä ei sovi toistensa kanssa romanttisessa mielessä yhteen. Sitten välillä kaltaiseni ihmiset törmäävät niihin, jotka etsivät ihan tosissaan seuraa ja siitä sitten syntyy tahatonta mielenpahoittamista.

Mä olen kokenut kyllä jo sen swaippailun ja kirjoittelun todella työlääksi. Siihenkin saa menemään tunteja aikaa! Miesten profiilejahan siellä riittää, että hirveä homma rankata niistä se kiinnostavin, kenet viitsisi tavata.

Joo, toki sekin on työlästä ja suurin osa viestittelyistä kuivuu kasaan. On se silti mielestäni kuitenkin vaivattomampaa kuin jotain muuta kautta seuran etsiminen.

Täällä on taas aika outoa puhetta siitä, että "mene live-elämään ja pokaa bussipysäkiltä" Hei, ihan oikeasti. Jos rehellisesti ajatellaan, milloin viimeksi joku on lähtenyt treffeille miehen tai naisen kanssa ilman, että näitä deittejä ei olisi sovittu netissä? Varmasti suurin osa +35-vuotiaista ihmisistä pariutuu netin kautta tai joillain on niin valtavat sosiaaliset piirit, että sitä kautta. Mutta varmasti ap:n kohtalo on mennä Tinderin maailmaan ja luottaa tuuriin.