Veisittekö teinin katsomaan huonokuntoista isovanhempaa sairaalaan?

Veisin ja vein

Miehen äiti sairaalassa ja lääkärin arvio oli että elinpäiviä jäljellä pari päivää tai korkeintaan pari viikkoa. Kävimme koko perheen kanssa hänen luonaan sairaalassa. Lapset (14 ja 17) halusivat ehdottomasti nähdä vielä mummon ja hyvästellä.

Rankka reissuhan se oli meille kaikille, mutta ehdottoman tärkeä

Teinit ovat tuohon ikään jo nähneet tv-kuolemia vaikka kuinka paljon.

On ihan hyvä tutustua asiaan myös oikeassa elämässä ja itseä koskettavasti.

Se mummu ei tule ikinä takaisin, toisin kuin kuollut elokuvahahmo, joka putkahtaa jälleen iloisena seuraamme uudessa filmisarjassa.

Joo, miksi ei saisi viedä? Mitä pullamössöä sinä olet lapsestasi kasvattamassa?

Se on normaali osa elämää se kuolema. Teet nuorellesi vain karhunpalveluksen jos et anna nuorelle mahdollisuutta käsitellä läheisen kuolemaa.

Veisin. Olen edelleen katkera vanhemmilleni, kun en saanut lähteä teininä mukaan katsomaan kuollutta isovanhempaa sairaalaan.

Joo. Kävin itse 14 vuotiaana katsomassa kuolevaa enoani sairaalassa, enkä saanut traumoja, vaikka eno oli todella huonossa kunnossa eikä häntä edes meinannut tunnistaa. Toki jotkut nuoret voi olla tosi herkkiä. 🤷

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me käytiin, teini tuli mielellään. Isovanhempi oli rauhallisella mielellä, puoliksi jo poissa.

Tämä ei ole ikävä kyllä rauhallinen, vaan hyvin kivulias ja tuskainen hereilläoloaikanaan. Ei anneta kipulääkettä tarpeeksi, mikä on käsittämätöntä.

Ap

TÄMÄ? Tarkoitatko HÄN? Etkö osaa kunnioittaa ihmisiä, edes vanhoja, puhumalla persoonapronominien avulla??? Ehkä sinä itse olet se, jota ei saa päästään kyseisen vanhuksen luo pilaamaan hänen elämänsä viimeisiä hetkiä.

Vierailija kirjoitti:

Tällä palstalla on aika yksimielisiä vastaajia. Erikoista sillä kaikki, joiden kanssa olen livenä pohtinut tätä, ovat olleet sitä mieltä, että ei kannata viedä.

Ap

Miksi kyselet muiden mielipiteitä, jos ne ei kuitenkaan sinulle kelpaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me käytiin, teini tuli mielellään. Isovanhempi oli rauhallisella mielellä, puoliksi jo poissa.

Tämä ei ole ikävä kyllä rauhallinen, vaan hyvin kivulias ja tuskainen hereilläoloaikanaan. Ei anneta kipulääkettä tarpeeksi, mikä on käsittämätöntä.

Ap

TÄMÄ? Tarkoitatko HÄN? Etkö osaa kunnioittaa ihmisiä, edes vanhoja, puhumalla persoonapronominien avulla??? Ehkä sinä itse olet se, jota ei saa päästään kyseisen vanhuksen luo pilaamaan hänen elämänsä viimeisiä hetkiä.

Mikä persoonallisuushäiriö sinulla ja muutamalla muulla ketjussa haukkuvalla on, kun tulette suoltamaan tuollaista kuolevan omaisille? Kannattaa vähän mennä itseensä ja miettiä, mikä on sopivaa.

Täysi-ikäinen kysyi, kannattaako mennä katsomaan kuolevaa isoäitiä. Vastasin, että älä mene, kun se on minullekin niin vaikeaa. Hyvin kuoleva pärjäsi, kun ei ollut tajuissaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällä palstalla on aika yksimielisiä vastaajia. Erikoista sillä kaikki, joiden kanssa olen livenä pohtinut tätä, ovat olleet sitä mieltä, että ei kannata viedä.

Ap

Miksi kyselet muiden mielipiteitä, jos ne ei kuitenkaan sinulle kelpaa.

Ap ei tiennyt, minkälaisiin ilkeyksiin jotkut palstalaiset sortuvat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me käytiin, teini tuli mielellään. Isovanhempi oli rauhallisella mielellä, puoliksi jo poissa.

Tämä ei ole ikävä kyllä rauhallinen, vaan hyvin kivulias ja tuskainen hereilläoloaikanaan. Ei anneta kipulääkettä tarpeeksi, mikä on käsittämätöntä.

Ap

TÄMÄ? Tarkoitatko HÄN? Etkö osaa kunnioittaa ihmisiä, edes vanhoja, puhumalla persoonapronominien avulla??? Ehkä sinä itse olet se, jota ei saa päästään kyseisen vanhuksen luo pilaamaan hänen elämänsä viimeisiä hetkiä.

Älä niuhota. Kielioppipoliisi ei nyt kuulu tänne riekkumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällä palstalla on aika yksimielisiä vastaajia. Erikoista sillä kaikki, joiden kanssa olen livenä pohtinut tätä, ovat olleet sitä mieltä, että ei kannata viedä.

Ap

No sä olet valinnut ympärillesi samanmielisiä ihmisiä.

Jos teini näkee ensin kivuliaan kärsijän ja sitten tuskistaan päässeen kuolleen, niin saattaa ymmärtää elämästä jotain suurempaa. Ainakin saa ajateltavaa ja osannee ottaa jatkossa kantaa vaikka eutanasiaan. Elämä on kokemuksia, kaikki niisät eivät ole miellyttäviä.

Ei ole vastauksesikaan mitenkään miellyttävä.

Vierailija kirjoitti:

Täysi-ikäinen kysyi, kannattaako mennä katsomaan kuolevaa isoäitiä. Vastasin, että älä mene, kun se on minullekin niin vaikeaa. Hyvin kuoleva pärjäsi, kun ei ollut tajuissaan.

Niin, mikä alapeukuttajia vaivaa? Oletteko nähneet syövän kalvamaa vanhusta? No, ette.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me käytiin, teini tuli mielellään. Isovanhempi oli rauhallisella mielellä, puoliksi jo poissa.

Tämä ei ole ikävä kyllä rauhallinen, vaan hyvin kivulias ja tuskainen hereilläoloaikanaan. Ei anneta kipulääkettä tarpeeksi, mikä on käsittämätöntä.

Ap

Omituista, jos eivät piikitä isoja annoksia morfiinia? Kuten kai tiedät jotkut kuolevat nytkytellen ja kouristellen, joka tarkoittaa miten ihmisen lihakset ikään kuin "sammuvat" säie kerrallaan. Kysyin asiaa sairaalassa ja se näyttää ihan karsealta, mutta en siltikään jättäisi rakasta läheistä yksin tai kieltäisi lukioikäistä katsomaan. Asioita voi selittää ja pyytää myös henkilökuntaa avuksi selittämään. Kun tajuaa, että kuolevaa autetaan (ja läheiset vaativat niin tekemään) voi järkevällä puheella helpottaa nuoren kuolevan kohtaamista.  MInusta niistä jäävät muistot ovat myös kokemuksia,joilla nuori kasvaa elämään myös itsenäisesti, Joku päivä sinäkin kuolet ja lapsesi kenties on saattamassa sinua. Ihan varmasti hän muistaa kaiken, miten sinä toimit nyt ja kohtaat läheisen kuoleman. Ole hyvä esimerkkiä. Voimia!

Eivät anna mitään morfiinia, eikä edes kunnon särkylääkettä. Vasta kun juoksi hoitajan perään pyytämään, sai kunnon kipulääkkeen. On siis aivan karmeissa kivuissa siellä. Oli todella kauheaa, kun vanhus oikeasti huusi tuskasta epätoivoissaan.

Ap

Missä tuollaista kuolevan hoitoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällä palstalla on aika yksimielisiä vastaajia. Erikoista sillä kaikki, joiden kanssa olen livenä pohtinut tätä, ovat olleet sitä mieltä, että ei kannata viedä.

Ap

Täällä monenlainen kokemus puhuu. Ehkä olet jutellut vaan tytärtäsi vielä pikkutyttönä pitävien kanssa? Ei taida vastaukset miellyttää.

Kun asia sinua, ap, noin mietityttää, niin älä vie. Ja täältä et saa kuin rienaavia kommentteja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me käytiin, teini tuli mielellään. Isovanhempi oli rauhallisella mielellä, puoliksi jo poissa.

Tämä ei ole ikävä kyllä rauhallinen, vaan hyvin kivulias ja tuskainen hereilläoloaikanaan. Ei anneta kipulääkettä tarpeeksi, mikä on käsittämätöntä.

Ap

Omituista, jos eivät piikitä isoja annoksia morfiinia? Kuten kai tiedät jotkut kuolevat nytkytellen ja kouristellen, joka tarkoittaa miten ihmisen lihakset ikään kuin "sammuvat" säie kerrallaan. Kysyin asiaa sairaalassa ja se näyttää ihan karsealta, mutta en siltikään jättäisi rakasta läheistä yksin tai kieltäisi lukioikäistä katsomaan. Asioita voi selittää ja pyytää myös henkilökuntaa avuksi selittämään. Kun tajuaa, että kuolevaa autetaan (ja läheiset vaativat niin tekemään) voi järkevällä puheella helpottaa nuoren kuolevan kohtaamista.  MInusta niistä jäävät muistot ovat myös kokemuksia,joilla nuori kasvaa elämään myös itsenäisesti, Joku päivä sinäkin kuolet ja lapsesi kenties on saattamassa sinua. Ihan varmasti hän muistaa kaiken, miten sinä toimit nyt ja kohtaat läheisen kuoleman. Ole hyvä esimerkkiä. Voimia!

Eivät anna mitään morfiinia, eikä edes kunnon särkylääkettä. Vasta kun juoksi hoitajan perään pyytämään, sai kunnon kipulääkkeen. On siis aivan karmeissa kivuissa siellä. Oli todella kauheaa, kun vanhus oikeasti huusi tuskasta epätoivoissaan.

Ap

Missä tuollaista kuolevan hoitoa?

Helsingissä isossa sairaalassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täysi-ikäinen kysyi, kannattaako mennä katsomaan kuolevaa isoäitiä. Vastasin, että älä mene, kun se on minullekin niin vaikeaa. Hyvin kuoleva pärjäsi, kun ei ollut tajuissaan.

Niin, mikä alapeukuttajia vaivaa? Oletteko nähneet syövän kalvamaa vanhusta? No, ette.

Olen nähnyt, olen montaa hoitanut ja aika harva joutuu kärsimään kauheista kivuista nykypäivänä kuollessaan. Vaatikaa kunnon kipulääkitys, jos sitä ei anneta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me käytiin, teini tuli mielellään. Isovanhempi oli rauhallisella mielellä, puoliksi jo poissa.

Tämä ei ole ikävä kyllä rauhallinen, vaan hyvin kivulias ja tuskainen hereilläoloaikanaan. Ei anneta kipulääkettä tarpeeksi, mikä on käsittämätöntä.

Ap

Omituista, jos eivät piikitä isoja annoksia morfiinia? Kuten kai tiedät jotkut kuolevat nytkytellen ja kouristellen, joka tarkoittaa miten ihmisen lihakset ikään kuin "sammuvat" säie kerrallaan. Kysyin asiaa sairaalassa ja se näyttää ihan karsealta, mutta en siltikään jättäisi rakasta läheistä yksin tai kieltäisi lukioikäistä katsomaan. Asioita voi selittää ja pyytää myös henkilökuntaa avuksi selittämään. Kun tajuaa, että kuolevaa autetaan (ja läheiset vaativat niin tekemään) voi järkevällä puheella helpottaa nuoren kuolevan kohtaamista.  MInusta niistä jäävät muistot ovat myös kokemuksia,joilla nuori kasvaa elämään myös itsenäisesti, Joku päivä sinäkin kuolet ja lapsesi kenties on saattamassa sinua. Ihan varmasti hän muistaa kaiken, miten sinä toimit nyt ja kohtaat läheisen kuoleman. Ole hyvä esimerkkiä. Voimia!

Eivät anna mitään morfiinia, eikä edes kunnon särkylääkettä. Vasta kun juoksi hoitajan perään pyytämään, sai kunnon kipulääkkeen. On siis aivan karmeissa kivuissa siellä. Oli todella kauheaa, kun vanhus oikeasti huusi tuskasta epätoivoissaan.

Ap

Missä tuollaista kuolevan hoitoa?

Helsingissä isossa sairaalassa.

Valitettavasti isot sairaalat eivät ole hyviä kuolemisessa, siellä yritetään parantaa ihmisiä. Rohkeasti yhteys hoitajiin kansliassa ja vaatikaa kunnon kipulääkitys.

Teinisi tulee kohtaamaan vielä monta kuolemaa, mukaan lukien omat vanhemmat. Lisäksi nuoria kuolee onnettomuuksissa ja läheisiä voi menehtyä syöpään ja muihin tauteihin. Vanhukselle kuolema on usein helpotus, varsinkin jos joutuu kärsimään paljon. Nuoren on joka tapauksessa jossain kohtaa elämäänsä kohdattava kuolema, et voi loputtomiin suojella häntä, ja isovanhemman kuolema on ehkä helpompi kohdata/hyväksyä kuin vaikka oman vanhemman menetys . On hyvä aloittaa joskus elämän pettymysten ja surujen kohtaaminen, kukaan ei nimittäin tule niiltä välttymään. Tottakai se on rankkaa, mutta niinhän se elämä on. Älä yritä säästää häntä liikaa, kaikkien on opittava kohtaamaan myös elämän rankkoja puolia.