Mikä hämmästytti puolison suvussa?
Minua se, että ennen ruokailua laitettiin kädet ristiin ja rukoiltiin. Sellaisesta olin lukenut vain vanhoista ajoista kertovista kirjoista.
Kommentit (994)
Sivistymättömyys. Tullaan meille kuin kotiin. Varsinkin puolison sisko kailottaa kovalla äänellä ja juoruilee miniästään.
Exän suku oli tiivis ja kaikkeen osallistuva, appivanhempien luokse mentiin viikonloppuiltaisin oluelle kuin johonkin kavereiden luo. Tämä tuntui aluksi hauskalta kun oli niin erilaista mihin olin tottunut, mutta sitten kun pitemmän aikaa katseli sitä sukua, ei se niin hauskaa ollutkaan. Perheen isä oli kunnon tyranni, vain hänen mielipiteensä olivat oikeita ja tärkeitä, eikä kukaan perheenjäsen tehnyt mitään riittävän hyvin hänelle. Eikä kukaan saanut oikein päätöksiäkään tehdä ilman hänen mielipidettään.
Perheessä oli myös tosi vahvat vanhanaikaiset roolit, oli selkeät miesten työt ja naisten työt. Naiset hoiti ruuanlaiton ja siivouksen jne, heidän suvun naiset eivät kouluttautuneet pitkälle kun naisten työllä ei niin ollut väliä, kunhan lapset ja koti hoituu. Naisten ei myöskään oletettu edes ymmärtävän mitään, kiharrinta ja kodinkoneita teknisemmät laitteet kuuluivat miehille. Oli paljon isolla porukalla järjestettyjä illanistujaisia ja grillijuhlia ja vaikka mitä, joissa miehet kävelivät suoraan kaljat kädessä terassille ja naiset hoitivat tarjoilut. Sitten jokainen illanistujainen päättyi siihen että appiukko kännissä arvosteli ja haukkui kaikki läpi, kaikki pahotti mielensä, mutta ikinä siitä ei seuraavana päivänä puhuttu.
Näin jälkikäteen en ymmärrä ensinkään miksi tuon perheen pojan kanssa alunperinkään lyöttäydyin yhteen ja olen erittäin onnellinen että älysin lähteä pois hyvissä ajoin.
minulla on sama kokemus miehen suvusta. Kaikki hoitavat omat asiansa ja apua annetaan, jos on tarvetta.
Se, että oikeasti isot asiat oli tabuja. Eivät puhuneet vakavista sairauksistaan, esim. yksi salasi syöpäänsä. Ei voinut puhua työstään tai työttömyydestään jne. Todella sulkeutunutta porukkaa.
sama, anoppi kehui että kyllä hänet pankissa tunnetaan eikä tarvii mitään passia tai hlökorttia. Olihan ne pakko hommata..
Se, että puolison perhe oli niin lämmin ja mukava, mutta sitten kävi ilmi, että anoppi ei ole koskaan tullut toimeen siskonsa kanssa eikä puoliso veljensä kanssa jne. eli mukavia sukutapaamisia ei todellakaan ole luvassa
Ehkei lapsia ole laitettu kuriin ja kohtelemaan toisiaan ihmisiksi? Harmittaa, ettei lapset näe tuon puolen serkkujaan kovin usein.
Oikeinkirjoitusvirheitä oli yksi: "sydämmellisyys." olisi pitänyt olla "Sydämellisyys."[/quote
Meille kansakoulun käyneille jäi pysyvästi mieleen, kun opettaja sanoi ettei sydämeen mahdu kahta ämmää.
Tosi fiksuja koko suku. Ei voi muuta todeta.
Etteivät perheenjäsenet juuri koskaan näe toisiaan. Kaikki asuvat pääkaupunkiseudulla, ja silti saattaa mennä kuukausia niin, ettei kukaan näe ketään. Kun yritämme sopia tapaamista miehen vanhempien tai sisarusten kanssa, niin aikaa ei ole oikein koskaan, kun koko kalenteri on jo sovittu täyteen muuta. Juhlapyhiä ei myöskään koskaan vietetä porukalla.
Se, että anoppi on hengenvaarallinen joko tyhmyyttään tai tarkoituksella. En ole vieläkään selvittänyt kummin ja vältän täysin tilanteita, joissa voisi jotain tapahtua. Aiheutti lapsellemme useita vaaratilanteita. Yhtenä katsoi mm. vierestä, kun vauvan naama alkoi mennä siniseksi, kun sitterin naru kuristi kaulaa. Anoppi oli laittanut sitteriin. Sanoi ettei tarvitse apua, mutta menin katsomaan kun vauva sätki omituisesti. Tämä vain yksi läheltä piti tilanne. Lapsen syntymään asti pidin sitä ihan normaalina.
Halailu ja korulauseiden viljely.
Melkoinen salaseura, monessakin mielessä.
Tässä vain jäävuoren huippu :
Ensin evätään lapsilta isän tapaamiset ja vuosikymmeniä myöhemmin paljastuu, ettei tämä isä ollutkaan kaikkien lasten isä. Lukee virallisissa papereissa, mutta ns. suvun vanhin, ei myönnä vieläkään asiaa lapsilleen. Ehkä tämä täti-ihminen ei tiedä itsekkään sitä kuka on kenenkin lapsensa isä.
Se miten puoliso ei tiedä serkuistaan oikein mitään muuta kuin nimet ja kuinka vanhoja he suunnilleen ovat muutaman vuoden tarkkuudella. Serkkuja ei kuuleman mukaan kiinnosta pitää yhteyttä, koska heillä on omakin elämä.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka katkera perheen lempilapsi on kaikesta, mitä muut saavat. Ja kuinka epäreilu äiti voikaan lapsilleen olla, se lempilapsi saa sen 90% ja loput kaksi loput yhteensä.
Totisesti: minun vaimoni suvussa on sama asetelma. Hänen äitinsä on puolueellinen: hänellä on yksi lempilapsi (aikuinen poika), joka saa kaiken haluamansa. Kolme aikuista tytärtä saavat nuolla näppejään. Tämä on tosi silmiinpistävää!
Ja miksi? Syy nro 1: äidin mielestä poika on arvokkaampi kuin tyttäret, siksi poikaa pitää hemmotella ja paapoa. Syy nro 2: äiti saa näin tyydyttää vallanhimoaan ja näyttää, kuka perheessä hallitsee. Poika on täysillä mukana juonessa, saahan hän siitä taloudellista hyötyä. Tyttäret taas eivät leiki mukana äidin johtamassa leikissä. Heidän ei tarvitse, sillä heillä on omat ammatit ja tulot.
Insesti sisarusten välillä, siis myös muijani ja sen veljien välillä ja sille naureskelu ja kerskailu.
Vierailija kirjoitti:
Halailu ja korulauseiden viljely.
Todella imelän äklöä, valhetta prkle mrrrr
Vierailija kirjoitti:
Ihan pienillekin lapsille haluttiin antaa suklaata.
Onpa inhan rivoa. Aikuisetko antoi lapsille suklaata? Naiset pojille? Miehet myös? Yök!
Vaimoni veli on nuuka. Vaimoni siskon mies on nuuka Anoppini on nuuka. Vaimoni veljen vaimo on nuuka.
Minä olen myös nuuka ja lapsena olin. -Appini ja vaimoni ottavat rennommin. -Vaimoni siskon mies pakoittaa poikansa, kolme, . menestymääm/kouluttautumaan ja myös salaamaan.