Mikä on vaikeinta ulkomaalaisen työkaverin kanssa puhumisessa? - Kokemuksia!

Vierailija kirjoitti:

Nyt tuli keski-ikäiselle tantalle aikalailla uutta infoa.... ruokakauppakieli, yleiskieli, puhekieli, läviöbaarikieli, selkosuomi (??)... Kun mä kävin peruskoulua, oli kirjakieli ja puhekieli murteineen sekä stadin slangi. Jos töihin nyt tulis joku ulkki niin mistä mä mitään selkokieltä osaisin sille puhua.

Ei sitä ihan itsekseen osaakaan. Työpaikalla on neuvottu puhumaan selkosuomea. Siitä on ollut koulutus. Myös työpaikan perehdytyskansion ohjeet on kirjoitettu selkosuomeksi. Meillä on aika paljon ulkomaalaisia töissä. Nykyään kaikki ulkomaalaiset ei ymmärrä selkosuomea. 

Kyllä meidän aikaan jo sanottiin, että puhekielessä on niin paljon erilaisia muotoja, että ei ole vain yhtä puhekieltä. 

Jaa itelleni parhaat työkaverit on tulleet ulkomailta. Kohtelevat potilaita kauniisti. Eikä mua vituta jos joku hymyilee, nyökyttää päätä ja sanoo joo joo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun ainoa yhteinen kieli on suomi, puhutaan selkosuomea.

Jos toinen on saapunut Suomeen eilen tai äskettäin, aloitetaan yhdestä sanasta. (Hei, moi tms.)

Ap:n kuppiesimerkkiä käyttääkseni:

Olisin ottanut kaapista tarjottimen (tai vaikka ison lautasen) ja latonut tarvittavan määrän kuppeja siihen ja vienyt opastettavan kanssa yhdessä sinne pöytään.

Esimerkki ja yhdessä tekeminen toimii silloin hyvänä apuna kun yhteistä sanastoa ei vielä ole.

Hyvä esimerkki. Mutta meille tulleet ei ymmärrä selkosuomea. Ne ymmärtää vaan jotain slangia, mitä e on opiskelleet. Jotain sellaista jota ei puhu varsinkaan vanhukset, mutta ei myöskään muut hoitajat. Sote-ala kyseessä. 

Silti pitää puhua ja toistaa aina vaan samaa asiaa nk. selkosuomella. Kyllä ajan kanssa oppivat. Pitää korjata jos puhuvat slangia, että ei ole suomea ja suomeksi sanotaan toisella tavalla. Vaatii kärsivällisyyttä tietenkin. 

Sote-alalla ei voi odottaa, että ajan kanssa oppivat. He opiskelee kieltä etukäteen ja heidän pitäisi osata sitä jo kun tulevat tänne töihin. Heille opetetaan vääriä asioita. Slangilla ei ole käyttöä sote-alan töissä. 

Jos tulevat Hesan seudulle töihin niin pitää osata puhua slangia. 

Ulkomaalaisten kielikursseilla opetetaan ruokakauppa suomea. Sellaista millä pärjää kaikkein alkeellisimmissa keskusteluissa. Silloin se on hyvin puhekieltä ja slangiakin. Aiemmin opetettiin kirjakieltä, mutta koska heille kukaan ei puhu kirjakieltä, se oli myös ongelma. 

Sanotaanko sitä siis ruokakauppasuomeksi, että ei opeteta esim. kunnollisia partitiivipäätteitä, kuten vaikka kaksi kuppia, vaan opetetaan käyttämään noita hesalaisia venykkeitä, kuten kaks kuppii? Miksi kenenkään pitää osata sanoa niin? Eikö siis muuten voi käydä ruokakaupassa? Eihän suurin osa suomalaisistakaan puhu noin. 

Minun kokemus on, että suurin osa ulkkareista ei yleensä erota pitkää ja lyhyttä vokaalia niin hyvin. 

Tosi monille ulkomaalaisille on aiemmin ollut hyvin vaikea oppia kommunikoimaan käytännössä ihmisten kanssa, jos opetus on ollut kirjakielistä. Sitten kun meneekin ihmisten pariin, ei välttämättä ymmärrä yhtään mitä he sanovat. Suomen puhekieli ja kirjakieli eroavat niin paljon toisistaan, ovat melkein kuin kaksi eri kieltä. Siksi varmaan on siirrytty enemmän puhekieliseen opetukseen, jotta siitä kielitaidosta olisi jotain hyötyäkin, useimmiten kieltä kuitenkin opetetaan varsinkin aluksi arkisia tilanteita varten. Minusta "vietsä kaks kuppii" ei myöskään ole mitenkään erityisen hesalaista kieltä. Olen Jyväskylästä kotoisin ja asunut niin keski-Suomessa, lounais-Suomessa kuin Pirkanmaallakin, ja niissä kaikissa tuo olisi ollut ihan normaali tapa ilmaista asia.

Oletko siis sitä mieltä, että nykyään riittää, kun ymmärtää vain tuon puhekielisen muodon "vietsä kaks kuppii", eikä sitä yleiskielistä muotoa "vietkö kaksi kuppia" tarvitse Suomessa edes ymmärtää? Siitähän tässä oli kyse. 

En sanonut näin. Kunhan vaan selitin ilmiötä mikä tuossa todennäköisesti on taustalla, sen verran paljon olen nuohonnut esim. netin kieltenopiskeluryhmissä, että on tullut selväksi, että yhtälailla vahvasti kirjakieleen nojaavat oppimateriaalit ovat erityisesti suomen kielen kohdalla iso ongelma opiskelijoille, jotka huomaavat äkkiä, etteivät ymmärrä puhutusta kielestä hölkäsenpöläystä. Joku kultainen keskitie tähän pitäisi löytää, mutta lienee aika hankalaa jos puhuttu ja kirjoitettu kieli eroaa niin paljon toisistaan, ja toisaalta opiskelun alussa on niin paljon uutta informaatiota, että kahden päällekkäisen rekisterin opettaminen ja oppiminen olisi todella hankalaa. Vähän sama tilanne on japanissa, jota opiskellessa yleensä opetetaan aluksi peruskohtelias ilmaisutyyli, jota 24/7 käyttämällä ihminen kuulostaa robotilta, ja joka toisaalta ei ole tarpeeksi kohtelias oikeasti muodollisiin tilaisuuksiin. Sitä kuitenkin käytetään oikeassa elämässä paljon enemmän kuin suomen kirjakielistä muotoa.

Olen osin eri mieltä. Puhekieli ei eroa yleiskielestä niin paljon, että opiskelijoiden pää olisi sekoitettava sen vuoksi. Esimerkiksi "minä" ei ole sen vaikeampi kuin "mä", ja jälkimmäinen on helpompi hahmottaa, vaikkei ä-äänne onnistuisikaan. Verbintaivutus on vaikeaa, mutta pakko suomessa on ennen pitkää taivutella; jos oppii sanomaan "mä tieta", ei "minä tiedän" ole mahdoton. Suomesta ei pysty tekemään samanlaista ääriyksinkertaista hätäkeinokieltä kuin vaikka englannista, jossa "you man go, we go room" on ihan ymmärrettävissä. Suomen omalaatuista sanastoa ja rakenteita ei voi väistellä, ne on vain opeteltava. Mieluiten oikein heti alkajaisiksi, koska vaikeaa se on useimmille joka tapauksessa.

Jokainen suomenkielinen osaa sekä yleiskieltä että puhekieltä ja huomaa kyllä, kumpaa juttukaveri yrittää ja haluaa puhua. Me emme kärsi siitä, että meidän on puhuttava hänelle sel-väs-ti ja hi-taas-ti, mutta taatusti tulemme kärsimään porukalla siitä, että suurelle vähemmistöryhmälle on opetettu sekalaista sinnepäinsuomea siinä toivossa, että he oppisivat sitä helpommin ja osaisivat, jaksaisivat tai edes haluaisivat myöhemmin omin nokkineen opetella sen toisen variantin, joka on hallittava, jos haluaa edetä työelämässä, opinnoissa tai ylipäätään missään.

Taidat kuitenkin olla itse ihan natiivi. Eivät nuo minustakaan kuulosta vaikeilta kun asian selittää noin, mutta kielenopiskelijoille tuottavat kuitenkin selvästi päänvaivaa, varsinkin kun useimmilla alueilla on lisäksi selkeä oma murteensa, joka sekoittaa pakkaa entisestään, ja sille vieraan kielen puhujalle jo pelkästään suomen kielen eri äänteiden tunnistaminen puheesta voi aluksi olla hankalaa. Ja huomaahan sen omasta puheestakin, että jos kirjoittaa vierekkäin melko simppeleitäkin lauseita, ovat ne aika erilaisia muutenkin kuin persoonapronominien ym ilmeisimpien puhekielisyyksien osalta. Tyyliin "Kävin eilen ystäväni kanssa metsässä paistamassa makkaraa laavulla" = "Käytii eilen kaverin kaa siel metäs paistaas makkaraa laavul" Natiiville ero ei ole suuri, mutta nopeasti lausuttuna ainakin aloitteleva kielenopiskelija olisi helposti aika hukassa - ja toisaalta ensimmäinen lause kuulostaa todella epäluonnolliselta puhuttuna.

Sen aiemmin mainitun japanin saralla olen huomannut, että siinäkään esimerkiksi eri kohteliaisuusmuotojen hallitseminen ei varsinaisesti ole vaikeaa, mutta niitä on yksinkertaisesti niin paljon, että varsinkin aluksi opetteluun menee kyllä todella paljon aikaa, ja siksi keskitytäänkin lähinnä siihen yleispätevimpään muotoon. Ymmärrän siis, miksi suomen opettelu ei ole kovin korkealla monenkaan listalla, onhan se hyvin vaativa kieli monellakin tapaa, yksi kompastuskivi on jo se, ettei meillä ole suuria sukukieliä jotka auttaisivat uutta opiskelijaa alkuun. Lukeminen olisi yksi tapa, jota soisi markkinoitavan enemmän kielikursseilla ym, se kartuttaa sanavarastoa ja opettaa myös yleiskieltä, mutta vaatii tietysti tietyn lähtötason ollakseen motivoivaa. Välillä mietin, että jos opettelisin suomea vieraana kielenä, saattaisin itsekin luovuttaa aika helpolla.

"Kävin eilen ystäväni kanssa metsässä paistamassa makkaraa laavulla" 

"Käytii eilen kaverin kaa siel metäs paistaas makkaraa laavul"

Kummassakin lauseessa taivutetaan samoja sanoja. Nyt kiinnostaa se, miksi seuraavien sanaparien jälkimmäinen sana on mielestäsi helpompi oppia:

kävin - käytii

ystäväni - kaverin

metsässä - siel metäs

paistamassa - paistaas

laavulla - laavul

Mitä murretta jälkimmäiset muuten ovat? Ne eivät ole sellaista puhekieltä, jota pitäisi tai edes voisi opettaa koko maassa, eikä alueellisen puhekielen ja varsinkaan noin velton ilmaisun soisi päätyvän kenenkään kielitaidoksi.

Tämä muuttuu vielä erikoisemmaksi, kun lisää jonoon perusmuodon:

käydä - kävin/käytii

(ystäväni - kaverin)

metsä - metsässä/metäs

paistaa - paistamassa/paistaas

laavu - laavulla/laavul

Käytännössä nuo puhekieliset sanat ovat ihan yhtä taivuteltuja kuin muutkin, mutta hankalampia siinä mielessä, että ne eivät istu sääntöihin ja toisiinsa.

Leikitäänpä: hän on katsoos telkkarii / juomas limuu / kävelees koiran kaa / opiskelees kielioppii / suksiis suolle. Olisiko kovinkaan paljon vaikeampaa käyttää muotoja katsomassa, juomassa, kävelemässä, opiskelemassa ja suksimassa?

Ei kaikki suomalaiset puhu noin. En koskaan ole sanonut tuota "paistaas" muotoa. Ehkä niin sanotaan jossain, mutta ei kuulu minun puhekieleen. 

Metsäkin voi olla mettä tai mehtä, käytiin mehtäs. 

Minusta ainut, mitä noista sanotaan joka paikassa, on tuo "me käytiin" muoto. Kannattais siinä tosiaan pitää se viimeinen n, niin se olis selkeämpi, ja suurin osa sen n:n edes jollain tavalla nielaistuna kuitenkin sanoo. Monille ulkomaalaisille tuntuu olevan vaikeaa erottaa lyhyt ja pitkä vokaali, niin ne sanois kuitenkin jotain sellaista että "me kauti", eikä sitä sitten kukaan ymmärrä. 

En ole kieli-ihminen, mutta järki sanoo näin, että ei ole hyvä, että ulkomaalaiset opetetaan puhumaan pelkästään tuota eteläsuomalaista juntti-puhekieltä, koska niiltä puuttuu se taju, että missä niin voi puhua, eikä ne opi ollenkaan sellaista fiksua tapaa ilmaista asioita. 

Yhteisen kielen puute on vaikea asia. Varsinkin alussa. Kun ulkomaalainen ei vielä osaa suomea ja meillä ei töissä puhu englantia kuin kaksi ihmistä. Voisin mä mielelläni opiskella englantia, jos siihen vaikka sais töissä kurssin.

Otappa taksi ja yritä kommunikoida kuskille osoite. Siinä sitä haastetta nykyään piisaakin.

Vierailija kirjoitti:

Yhteisen kielen puute on vaikea asia. Varsinkin alussa. Kun ulkomaalainen ei vielä osaa suomea ja meillä ei töissä puhu englantia kuin kaksi ihmistä. Voisin mä mielelläni opiskella englantia, jos siihen vaikka sais töissä kurssin.

Missä olit koulun enkun tuntien aikaan?

Liian vaikeisiin paikkoihin laitetaan ainakin meillä ulkomaalaisia hoitajia. Sääliksi käy, mutta esimiehet näyttää ottaneen strategiaksi, että heitetään vaan syvään päähän, kyllä ne oppii räpiköimään. Ihan vasta tulleet, joilla ei vielä ole kunnolla ehtinyt tulla rohkeutta puhua, laitetaan kotihoitoon kentälle yksinään. 

Työskentelen IT-alalla Englannissa ja työkaverit kuten itsekin, olemme ulkomaalaisia. Jokainen puhuu sujuvasti kieliä eikä työssä pärjää, jos ei osaa. 

Toki voi sinulle olla aikamoinen uutinen, mutta ihan joka paskahommaan ei hae ne ulkomaalaiset jotka osaavat 7 kieltä. Se ei kuitenkaan vähennä työkaverisi ihmisarvoa, vaan hänet palkannut ihminen kokee, että ruumillinen työ sujuu hänenkin kielitaidollaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteisen kielen puute on vaikea asia. Varsinkin alussa. Kun ulkomaalainen ei vielä osaa suomea ja meillä ei töissä puhu englantia kuin kaksi ihmistä. Voisin mä mielelläni opiskella englantia, jos siihen vaikka sais töissä kurssin.

Missä olit koulun enkun tuntien aikaan?

Amiskan enkku on sitä mitä on, perustason kieltä, ei siinä tavoitteenakaan ole vielä itsenäinen puhetaito. Pitäisi osata paremmin. 

Vierailija kirjoitti:

Yhteisen kielen puute on vaikea asia. Varsinkin alussa. Kun ulkomaalainen ei vielä osaa suomea ja meillä ei töissä puhu englantia kuin kaksi ihmistä. Voisin mä mielelläni opiskella englantia, jos siihen vaikka sais töissä kurssin.

Meillä työnantaja kuskasi englantia taitamattomat Intiaan 3kk:si ja jatkokurssi olisi ollut 2kk jos ei olisi oppinut. Kaikki oppivat kuukaudessa, koska halusivat sieltä VEKS mahd. nopeasti.

Tehokas oli kielikurssi ja Intia on halpa maa oleskella. Tekivät sieltä 1-2pv töitä etänä viikossa jolla maksettiin ylöspito. Muuta palkkaa ei tullut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteisen kielen puute on vaikea asia. Varsinkin alussa. Kun ulkomaalainen ei vielä osaa suomea ja meillä ei töissä puhu englantia kuin kaksi ihmistä. Voisin mä mielelläni opiskella englantia, jos siihen vaikka sais töissä kurssin.

Meillä työnantaja kuskasi englantia taitamattomat Intiaan 3kk:si ja jatkokurssi olisi ollut 2kk jos ei olisi oppinut. Kaikki oppivat kuukaudessa, koska halusivat sieltä VEKS mahd. nopeasti.

Tehokas oli kielikurssi ja Intia on halpa maa oleskella. Tekivät sieltä 1-2pv töitä etänä viikossa jolla maksettiin ylöspito. Muuta palkkaa ei tullut.

Vaikuttaa hyvältä! Jos meilläkin kuskais, niin mä lähtisin. Miksi ne halusivat VEKS mahd. nopeasti? Oliko asumisolosuhteet jotenkin heikot, tai vietiinkö ne jonnekin slummiin? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteisen kielen puute on vaikea asia. Varsinkin alussa. Kun ulkomaalainen ei vielä osaa suomea ja meillä ei töissä puhu englantia kuin kaksi ihmistä. Voisin mä mielelläni opiskella englantia, jos siihen vaikka sais töissä kurssin.

Meillä työnantaja kuskasi englantia taitamattomat Intiaan 3kk:si ja jatkokurssi olisi ollut 2kk jos ei olisi oppinut. Kaikki oppivat kuukaudessa, koska halusivat sieltä VEKS mahd. nopeasti.

Tehokas oli kielikurssi ja Intia on halpa maa oleskella. Tekivät sieltä 1-2pv töitä etänä viikossa jolla maksettiin ylöspito. Muuta palkkaa ei tullut.

Vaikuttaa hyvältä! Jos meilläkin kuskais, niin mä lähtisin. Miksi ne halusivat VEKS mahd. nopeasti? Oliko asumisolosuhteet jotenkin heikot, tai vietiinkö ne jonnekin slummiin? 

Tuskin kukaan yritys lähettää ihmisiä Intiaan opiskelemaan englantia. Jo yksin aksentti on hyvin hankala ymmärtää ja erittäin epätoivottu aksentti onkin, kun sitä ei tahdo kukaan ymmärtää. 

Kunnioitan suuresti kaikkia, ketkä varsinkin aikuisiällä opettelevat suomen kielen.

Olen itse opiskellut englantia, ruotsia, saksaa ja espanjaa mutta sujuvasti puhun vain englantia.

Ajatuskin siitä, että minun pitäisi muuttaa johonkin vieraaseen maahan ja opetella vieras kieli, vieläpä vaikeaksi luokiteltu, kauhistuttaa. 

Vierailija kirjoitti:

Itselläni ovat kaikki kollegat ulkomaalaisia, puhumme englantia aina. Voisin kuvitella, että suomen puhuminen heidän kanssa on mahdotonta, vaikka olisivat osa täällä asumassa ja työssä. Mutta it-alalla ihan normaalia puhua jatkuvasti englanniksi, myös suomalaiset keskenään, jos paikalla on yksikin ulkomaalainen. Suomen kieli lienee yksi maailman vaikeimmista, joten ehkä pitää antaa ymmärrystä.

Tätä vierastan pahasti, jos ne ovat oikeasti tulleet Suomeen asumaan ja töihin. Kielikylpy on todella tehokas tapa oppia Suomea ja jo puolessa vuodessa sitä oppii todella hyvin. Se, että suomalaiset vaihtaa aina nykyisin automaattisesti englantiin, estää kielikylvyllä suomenkielen oppimisen. Lopputuloksena täällä on 10 - 20 vuotta asuneita henkilöitä, jotka ei vieläkään osaa suomea! Ja näitä nykyisin piisaa.

On omaa kokemusta tästä esimerkki vaihto-oppilaiden osalta. Jotka jo keväällä ymmärtävät käytännössä kaiken heille puhutun suomen ja osaavat puhua sitä hämmästyttävän hyvin.

Onko Suomessa muita aloja kuin IT-ala, missä työkielenä on englanti? Siis ihan virallisesti.

Tiedän kyllä, että paljonkin on sellaisia, missä on paljon eri maista tulleita ulkomaalaisia ja puhutaan englantia.

Vaikeinta on jallittaa ne sänkyyn. Muut hommat kyllä hoituu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni ovat kaikki kollegat ulkomaalaisia, puhumme englantia aina. Voisin kuvitella, että suomen puhuminen heidän kanssa on mahdotonta, vaikka olisivat osa täällä asumassa ja työssä. Mutta it-alalla ihan normaalia puhua jatkuvasti englanniksi, myös suomalaiset keskenään, jos paikalla on yksikin ulkomaalainen. Suomen kieli lienee yksi maailman vaikeimmista, joten ehkä pitää antaa ymmärrystä.

Tätä vierastan pahasti, jos ne ovat oikeasti tulleet Suomeen asumaan ja töihin. Kielikylpy on todella tehokas tapa oppia Suomea ja jo puolessa vuodessa sitä oppii todella hyvin. Se, että suomalaiset vaihtaa aina nykyisin automaattisesti englantiin, estää kielikylvyllä suomenkielen oppimisen. Lopputuloksena täällä on 10 - 20 vuotta asuneita henkilöitä, jotka ei vieläkään osaa suomea! Ja näitä nykyisin piisaa.

On omaa kokemusta tästä esimerkki vaihto-oppilaiden osalta. Jotka jo keväällä ymmärtävät käytännössä kaiken heille puhutun suomen ja osaavat puhua sitä hämmästyttävän hyvin.

Monesti valitaan se kieli, joka sujuu paremmin. Jos suomalainen puhuu paremmin englantia kuin ulkomaalainen suomea, niin englanti valitaan. Mutta jos ulkomaalainen puhuu paremmin suomea kuin suomalainen englantia, niin suomi valitaan. 

Vaikeinta on pitää oma suomi hyvänä suomena eikä alkaa puhumaan samanlaista tankerosuomea kuin vastapuoli

Vierailija kirjoitti:

Vaikeinta on jallittaa ne sänkyyn. Muut hommat kyllä hoituu.

Et sä kyllä pysty suomalaistakaan jallittamaan. Siinä mielessä ihan sama. Ei ne ole tänne tulleet miesten takia. 

Vierailija kirjoitti:

Onko Suomessa muita aloja kuin IT-ala, missä työkielenä on englanti? Siis ihan virallisesti.

Tiedän kyllä, että paljonkin on sellaisia, missä on paljon eri maista tulleita ulkomaalaisia ja puhutaan englantia.

Monikansalliset yhtiöt ovat kaikki. Asiakkaille voidaan puhua paikallista kieltä, mutta keskijohto kommunikoi englanniksi kaiken.