Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä on vaikeinta ulkomaalaisen työkaverin kanssa puhumisessa? - Kokemuksia!
13.04.2023 |
Meille on tullut töihin uusia ulkomaalaisia työkavereita. Ovat opiskelleet suomea jonkin verran ennen tuloaan jossain verkkokurssilla. Mutta minkälaista kieltä! Ihan kuin jostain lähiöslummista karanneet, ei yhtään ammatillisuutta.
Viime viikolla yksi niistä ei ymmärtänyt, kun juoksutti yhdelle seurueelle yksitellen kuppeja pöytään, ja me sanottiin ystävällisesti, että vietkö kaksi kuppia kerralla. Toisteli vaan että kaksi kuppia, kaksi kuppia, ja pyöritteli päätään, ma e ummara. Sitten yksi meidän esimiehistä onneksi tiesi että niille pitää puhua itähelsinkiä, ja sanoi että vietsä kaks kuppii, niin sen se ymmärsi. Tämä esimerkki oli ihan lievimmästä päästä.
Nyt me ollaan yritetty itsekin puhua jonkinlaista nuorisoslangia, mitä ollaan jossain elokuvissa kuultu, niin on mennyt vähän paremmin, mutta tuntuu todella älyttömältä, kun ei voi puhua sellaista normaalia työkieltä, ja meidän asiakkaat on kauhuissaan. Millaisia kokemuksia teillä muilla on?
Kommentit (164)
Riippuu alasta, mutta meillä on esim. siivouspuolella (ei korkean hygienian kohteissa) käytössä semmoiset työkortit, joihin on kirjoitettu selkosuomella ohjeet. Ne voi sitten vaikka tarvittaessa kääntää jollain käännösapplikaatiolla ihan mille kielelle hyvänsä.
Kyllä suomen kieli pitäisi jo lähtökohtaisesti opettaa niin, että käytetään kirjakieltä eikä murteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun ainoa yhteinen kieli on suomi, puhutaan selkosuomea.
Jos toinen on saapunut Suomeen eilen tai äskettäin, aloitetaan yhdestä sanasta. (Hei, moi tms.)
Ap:n kuppiesimerkkiä käyttääkseni:
Olisin ottanut kaapista tarjottimen (tai vaikka ison lautasen) ja latonut tarvittavan määrän kuppeja siihen ja vienyt opastettavan kanssa yhdessä sinne pöytään.
Esimerkki ja yhdessä tekeminen toimii silloin hyvänä apuna kun yhteistä sanastoa ei vielä ole.
Hyvä esimerkki. Mutta meille tulleet ei ymmärrä selkosuomea. Ne ymmärtää vaan jotain slangia, mitä e on opiskelleet. Jotain sellaista jota ei puhu varsinkaan vanhukset, mutta ei myöskään muut hoitajat. Sote-ala kyseessä.
Silti pitää puhua ja toistaa aina vaan samaa asiaa nk. selkosuomella. Kyllä ajan kanssa oppivat. Pitää korjata jos puhuvat slangia, että ei ole suomea ja suomeksi sanotaan toisella tavalla. Vaatii kärsivällisyyttä tietenkin.
Sote-alalla ei voi odottaa, että ajan kanssa oppivat. He opiskelee kieltä etukäteen ja heidän pitäisi osata sitä jo kun tulevat tänne töihin. Heille opetetaan vääriä asioita. Slangilla ei ole käyttöä sote-alan töissä.
Jos tulevat Hesan seudulle töihin niin pitää osata puhua slangia.
Ulkomaalaisten kielikursseilla opetetaan ruokakauppa suomea. Sellaista millä pärjää kaikkein alkeellisimmissa keskusteluissa. Silloin se on hyvin puhekieltä ja slangiakin. Aiemmin opetettiin kirjakieltä, mutta koska heille kukaan ei puhu kirjakieltä, se oli myös ongelma.
Sanotaanko sitä siis ruokakauppasuomeksi, että ei opeteta esim. kunnollisia partitiivipäätteitä, kuten vaikka kaksi kuppia, vaan opetetaan käyttämään noita hesalaisia venykkeitä, kuten kaks kuppii? Miksi kenenkään pitää osata sanoa niin? Eikö siis muuten voi käydä ruokakaupassa? Eihän suurin osa suomalaisistakaan puhu noin.
Minun kokemus on, että suurin osa ulkkareista ei yleensä erota pitkää ja lyhyttä vokaalia niin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun ainoa yhteinen kieli on suomi, puhutaan selkosuomea.
Jos toinen on saapunut Suomeen eilen tai äskettäin, aloitetaan yhdestä sanasta. (Hei, moi tms.)
Ap:n kuppiesimerkkiä käyttääkseni:
Olisin ottanut kaapista tarjottimen (tai vaikka ison lautasen) ja latonut tarvittavan määrän kuppeja siihen ja vienyt opastettavan kanssa yhdessä sinne pöytään.
Esimerkki ja yhdessä tekeminen toimii silloin hyvänä apuna kun yhteistä sanastoa ei vielä ole.
Hyvä esimerkki. Mutta meille tulleet ei ymmärrä selkosuomea. Ne ymmärtää vaan jotain slangia, mitä e on opiskelleet. Jotain sellaista jota ei puhu varsinkaan vanhukset, mutta ei myöskään muut hoitajat. Sote-ala kyseessä.
Silti pitää puhua ja toistaa aina vaan samaa asiaa nk. selkosuomella. Kyllä ajan kanssa oppivat. Pitää korjata jos puhuvat slangia, että ei ole suomea ja suomeksi sanotaan toisella tavalla. Vaatii kärsivällisyyttä tietenkin.
Sote-alalla ei voi odottaa, että ajan kanssa oppivat. He opiskelee kieltä etukäteen ja heidän pitäisi osata sitä jo kun tulevat tänne töihin. Heille opetetaan vääriä asioita. Slangilla ei ole käyttöä sote-alan töissä.
Jos tulevat Hesan seudulle töihin niin pitää osata puhua slangia.
Ulkomaalaisten kielikursseilla opetetaan ruokakauppa suomea. Sellaista millä pärjää kaikkein alkeellisimmissa keskusteluissa. Silloin se on hyvin puhekieltä ja slangiakin. Aiemmin opetettiin kirjakieltä, mutta koska heille kukaan ei puhu kirjakieltä, se oli myös ongelma.
Sanotaanko sitä siis ruokakauppasuomeksi, että ei opeteta esim. kunnollisia partitiivipäätteitä, kuten vaikka kaksi kuppia, vaan opetetaan käyttämään noita hesalaisia venykkeitä, kuten kaks kuppii? Miksi kenenkään pitää osata sanoa niin? Eikö siis muuten voi käydä ruokakaupassa? Eihän suurin osa suomalaisistakaan puhu noin.
Minun kokemus on, että suurin osa ulkkareista ei yleensä erota pitkää ja lyhyttä vokaalia niin hyvin.
No niin, sitä vaaditaan täydellistä partitiiviä, jotta voi mennä suorittavaan työhön kuten tarjoilijaksi. Haista v. ei niitä käytä suomalaisetkaan.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu alasta, mutta meillä on esim. siivouspuolella (ei korkean hygienian kohteissa) käytössä semmoiset työkortit, joihin on kirjoitettu selkosuomella ohjeet. Ne voi sitten vaikka tarvittaessa kääntää jollain käännösapplikaatiolla ihan mille kielelle hyvänsä.
Kyllä suomen kieli pitäisi jo lähtökohtaisesti opettaa niin, että käytetään kirjakieltä eikä murteita.
Samaa mieltä, siksi se yleiskieli ja selkosuomi on että sitä osais kaikki. Tosi huono juttu, jos osaa pelkästään Hesan puhekieltä ja menee töihin jonnekin ihan muualle. Saa turpiinsa, jos menee paikalliseen baariin vääntämään hesaa.
No ei "vietsä kaks kuppii" ole mitään erityistä nuorisoslangia, vaan ihan tavallista puhekieltä. Sinänsä harvinaista, että kurssilla opiskelleille puhekieli on tutumpaa, sillä usein tuntuu että menee enemmän niin päin, että kielen opiskelijat puhuvat liiankin jäykkää kirjakieltä eivätkä välttämättä ymmärrä puhekieltä ollenkaan, kun se eroaa niin paljon siitä mitä oppikirjoissa opetetaan. Eiköhän he pikkuhiljaa opi muunkinlaista suomea. Toki voi miettiä, olisiko jotain hienovaraista tapaa ohjata opettelemaan myös yleiskielisempää suomea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun ainoa yhteinen kieli on suomi, puhutaan selkosuomea.
Jos toinen on saapunut Suomeen eilen tai äskettäin, aloitetaan yhdestä sanasta. (Hei, moi tms.)
Ap:n kuppiesimerkkiä käyttääkseni:
Olisin ottanut kaapista tarjottimen (tai vaikka ison lautasen) ja latonut tarvittavan määrän kuppeja siihen ja vienyt opastettavan kanssa yhdessä sinne pöytään.
Esimerkki ja yhdessä tekeminen toimii silloin hyvänä apuna kun yhteistä sanastoa ei vielä ole.
Hyvä esimerkki. Mutta meille tulleet ei ymmärrä selkosuomea. Ne ymmärtää vaan jotain slangia, mitä e on opiskelleet. Jotain sellaista jota ei puhu varsinkaan vanhukset, mutta ei myöskään muut hoitajat. Sote-ala kyseessä.
Silti pitää puhua ja toistaa aina vaan samaa asiaa nk. selkosuomella. Kyllä ajan kanssa oppivat. Pitää korjata jos puhuvat slangia, että ei ole suomea ja suomeksi sanotaan toisella tavalla. Vaatii kärsivällisyyttä tietenkin.
Sote-alalla ei voi odottaa, että ajan kanssa oppivat. He opiskelee kieltä etukäteen ja heidän pitäisi osata sitä jo kun tulevat tänne töihin. Heille opetetaan vääriä asioita. Slangilla ei ole käyttöä sote-alan töissä.
Jos tulevat Hesan seudulle töihin niin pitää osata puhua slangia.
Ulkomaalaisten kielikursseilla opetetaan ruokakauppa suomea. Sellaista millä pärjää kaikkein alkeellisimmissa keskusteluissa. Silloin se on hyvin puhekieltä ja slangiakin. Aiemmin opetettiin kirjakieltä, mutta koska heille kukaan ei puhu kirjakieltä, se oli myös ongelma.
Sanotaanko sitä siis ruokakauppasuomeksi, että ei opeteta esim. kunnollisia partitiivipäätteitä, kuten vaikka kaksi kuppia, vaan opetetaan käyttämään noita hesalaisia venykkeitä, kuten kaks kuppii? Miksi kenenkään pitää osata sanoa niin? Eikö siis muuten voi käydä ruokakaupassa? Eihän suurin osa suomalaisistakaan puhu noin.
Minun kokemus on, että suurin osa ulkkareista ei yleensä erota pitkää ja lyhyttä vokaalia niin hyvin.
No niin, sitä vaaditaan täydellistä partitiiviä, jotta voi mennä suorittavaan työhön kuten tarjoilijaksi. Haista v. ei niitä käytä suomalaisetkaan.
Onpas rumaa käytöstä, haistattelua. Mikä sai noin voimakkaan reaktion? Ymmärsit väärin. Partitiivi oli vain yksi esimerkki, kun se oli aloituksessa, pointti oli että jos ei erota pitkää ja lyhyttä vokaalia, niin pääte on paljon helpompi kuin se pitkä vokaali. en vaadi mitään täydellistä. Mutta olisi kohtuullista jos työkaveri edes ymmärtäisi yleiskieltä senverran kun sanoo esim. kaksi kuppia.
Mikä se ruokakauppasuomen idea siis on? Että yleiskieltä ei opeteta vaan mieluummin hesaa? Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun ainoa yhteinen kieli on suomi, puhutaan selkosuomea.
Jos toinen on saapunut Suomeen eilen tai äskettäin, aloitetaan yhdestä sanasta. (Hei, moi tms.)
Ap:n kuppiesimerkkiä käyttääkseni:
Olisin ottanut kaapista tarjottimen (tai vaikka ison lautasen) ja latonut tarvittavan määrän kuppeja siihen ja vienyt opastettavan kanssa yhdessä sinne pöytään.
Esimerkki ja yhdessä tekeminen toimii silloin hyvänä apuna kun yhteistä sanastoa ei vielä ole.
Hyvä esimerkki. Mutta meille tulleet ei ymmärrä selkosuomea. Ne ymmärtää vaan jotain slangia, mitä e on opiskelleet. Jotain sellaista jota ei puhu varsinkaan vanhukset, mutta ei myöskään muut hoitajat. Sote-ala kyseessä.
Silti pitää puhua ja toistaa aina vaan samaa asiaa nk. selkosuomella. Kyllä ajan kanssa oppivat. Pitää korjata jos puhuvat slangia, että ei ole suomea ja suomeksi sanotaan toisella tavalla. Vaatii kärsivällisyyttä tietenkin.
Sote-alalla ei voi odottaa, että ajan kanssa oppivat. He opiskelee kieltä etukäteen ja heidän pitäisi osata sitä jo kun tulevat tänne töihin. Heille opetetaan vääriä asioita. Slangilla ei ole käyttöä sote-alan töissä.
Jos tulevat Hesan seudulle töihin niin pitää osata puhua slangia.
Ulkomaalaisten kielikursseilla opetetaan ruokakauppa suomea. Sellaista millä pärjää kaikkein alkeellisimmissa keskusteluissa. Silloin se on hyvin puhekieltä ja slangiakin. Aiemmin opetettiin kirjakieltä, mutta koska heille kukaan ei puhu kirjakieltä, se oli myös ongelma.
Sanotaanko sitä siis ruokakauppasuomeksi, että ei opeteta esim. kunnollisia partitiivipäätteitä, kuten vaikka kaksi kuppia, vaan opetetaan käyttämään noita hesalaisia venykkeitä, kuten kaks kuppii? Miksi kenenkään pitää osata sanoa niin? Eikö siis muuten voi käydä ruokakaupassa? Eihän suurin osa suomalaisistakaan puhu noin.
Minun kokemus on, että suurin osa ulkkareista ei yleensä erota pitkää ja lyhyttä vokaalia niin hyvin.
No niin, sitä vaaditaan täydellistä partitiiviä, jotta voi mennä suorittavaan työhön kuten tarjoilijaksi. Haista v. ei niitä käytä suomalaisetkaan.
Onpas rumaa käytöstä, haistattelua. Mikä sai noin voimakkaan reaktion? Ymmärsit väärin. Partitiivi oli vain yksi esimerkki, kun se oli aloituksessa, pointti oli että jos ei erota pitkää ja lyhyttä vokaalia, niin pääte on paljon helpompi kuin se pitkä vokaali. en vaadi mitään täydellistä. Mutta olisi kohtuullista jos työkaveri edes ymmärtäisi yleiskieltä senverran kun sanoo esim. kaksi kuppia.
Mikä se ruokakauppasuomen idea siis on? Että yleiskieltä ei opeteta vaan mieluummin hesaa? Miksi?
Sitä voit kysyä työvoimaviranomaisilta, jotka näitä kursseja tilaavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ovat kaikki kollegat ulkomaalaisia, puhumme englantia aina. Voisin kuvitella, että suomen puhuminen heidän kanssa on mahdotonta, vaikka olisivat osa täällä asumassa ja työssä. Mutta it-alalla ihan normaalia puhua jatkuvasti englanniksi, myös suomalaiset keskenään, jos paikalla on yksikin ulkomaalainen. Suomen kieli lienee yksi maailman vaikeimmista, joten ehkä pitää antaa ymmärrystä.
Olisivat asumassa XDDDDDDDDDDDD Yritätkö esittää, ettet osaa enää suomea?
Vierailija kirjoitti:
No ei "vietsä kaks kuppii" ole mitään erityistä nuorisoslangia, vaan ihan tavallista puhekieltä. Sinänsä harvinaista, että kurssilla opiskelleille puhekieli on tutumpaa, sillä usein tuntuu että menee enemmän niin päin, että kielen opiskelijat puhuvat liiankin jäykkää kirjakieltä eivätkä välttämättä ymmärrä puhekieltä ollenkaan, kun se eroaa niin paljon siitä mitä oppikirjoissa opetetaan. Eiköhän he pikkuhiljaa opi muunkinlaista suomea. Toki voi miettiä, olisiko jotain hienovaraista tapaa ohjata opettelemaan myös yleiskielisempää suomea.
Sehän ei haittaa, jos joku sanoo noin, mutta pitäisi silti ymmärtää jos sanoo saman asian normaalilla yleiskielellä. Tämä oli kai aloituksen pointti.
Minulla on sama kokemus, että aikaisemmin ulkomaalaiset puhui jäykkää kirjakieltä. Nyt tuntuu, että on menty toiseen ääripäähän. Onko jokin uusi opetustrendi? Eikö voisi opettaa tavallista yleispuhekieltä, jolla pärjää muuallakin kuin Hesassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun ainoa yhteinen kieli on suomi, puhutaan selkosuomea.
Jos toinen on saapunut Suomeen eilen tai äskettäin, aloitetaan yhdestä sanasta. (Hei, moi tms.)
Ap:n kuppiesimerkkiä käyttääkseni:
Olisin ottanut kaapista tarjottimen (tai vaikka ison lautasen) ja latonut tarvittavan määrän kuppeja siihen ja vienyt opastettavan kanssa yhdessä sinne pöytään.
Esimerkki ja yhdessä tekeminen toimii silloin hyvänä apuna kun yhteistä sanastoa ei vielä ole.
Hyvä esimerkki. Mutta meille tulleet ei ymmärrä selkosuomea. Ne ymmärtää vaan jotain slangia, mitä e on opiskelleet. Jotain sellaista jota ei puhu varsinkaan vanhukset, mutta ei myöskään muut hoitajat. Sote-ala kyseessä.
Silti pitää puhua ja toistaa aina vaan samaa asiaa nk. selkosuomella. Kyllä ajan kanssa oppivat. Pitää korjata jos puhuvat slangia, että ei ole suomea ja suomeksi sanotaan toisella tavalla. Vaatii kärsivällisyyttä tietenkin.
Sote-alalla ei voi odottaa, että ajan kanssa oppivat. He opiskelee kieltä etukäteen ja heidän pitäisi osata sitä jo kun tulevat tänne töihin. Heille opetetaan vääriä asioita. Slangilla ei ole käyttöä sote-alan töissä.
Jos tulevat Hesan seudulle töihin niin pitää osata puhua slangia.
Ulkomaalaisten kielikursseilla opetetaan ruokakauppa suomea. Sellaista millä pärjää kaikkein alkeellisimmissa keskusteluissa. Silloin se on hyvin puhekieltä ja slangiakin. Aiemmin opetettiin kirjakieltä, mutta koska heille kukaan ei puhu kirjakieltä, se oli myös ongelma.
Sanotaanko sitä siis ruokakauppasuomeksi, että ei opeteta esim. kunnollisia partitiivipäätteitä, kuten vaikka kaksi kuppia, vaan opetetaan käyttämään noita hesalaisia venykkeitä, kuten kaks kuppii? Miksi kenenkään pitää osata sanoa niin? Eikö siis muuten voi käydä ruokakaupassa? Eihän suurin osa suomalaisistakaan puhu noin.
Minun kokemus on, että suurin osa ulkkareista ei yleensä erota pitkää ja lyhyttä vokaalia niin hyvin.
No niin, sitä vaaditaan täydellistä partitiiviä, jotta voi mennä suorittavaan työhön kuten tarjoilijaksi. Haista v. ei niitä käytä suomalaisetkaan.
Onpas rumaa käytöstä, haistattelua. Mikä sai noin voimakkaan reaktion? Ymmärsit väärin. Partitiivi oli vain yksi esimerkki, kun se oli aloituksessa, pointti oli että jos ei erota pitkää ja lyhyttä vokaalia, niin pääte on paljon helpompi kuin se pitkä vokaali. en vaadi mitään täydellistä. Mutta olisi kohtuullista jos työkaveri edes ymmärtäisi yleiskieltä senverran kun sanoo esim. kaksi kuppia.
Mikä se ruokakauppasuomen idea siis on? Että yleiskieltä ei opeteta vaan mieluummin hesaa? Miksi?
Sitä voit kysyä työvoimaviranomaisilta, jotka näitä kursseja tilaavat.
Tuskinpa on mikään viranomainen vielä tilannut ruokakauppasuomen kurssia. Toisaalta jollekin kotoutettaville sen ymmärtääkin, mutta ei töitä tekeville. Ainakin sote-alalla opiskellaan suomea jo etukäteen, ennen kuin tulevat tänne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun ainoa yhteinen kieli on suomi, puhutaan selkosuomea.
Jos toinen on saapunut Suomeen eilen tai äskettäin, aloitetaan yhdestä sanasta. (Hei, moi tms.)
Ap:n kuppiesimerkkiä käyttääkseni:
Olisin ottanut kaapista tarjottimen (tai vaikka ison lautasen) ja latonut tarvittavan määrän kuppeja siihen ja vienyt opastettavan kanssa yhdessä sinne pöytään.
Esimerkki ja yhdessä tekeminen toimii silloin hyvänä apuna kun yhteistä sanastoa ei vielä ole.
Hyvä esimerkki. Mutta meille tulleet ei ymmärrä selkosuomea. Ne ymmärtää vaan jotain slangia, mitä e on opiskelleet. Jotain sellaista jota ei puhu varsinkaan vanhukset, mutta ei myöskään muut hoitajat. Sote-ala kyseessä.
Silti pitää puhua ja toistaa aina vaan samaa asiaa nk. selkosuomella. Kyllä ajan kanssa oppivat. Pitää korjata jos puhuvat slangia, että ei ole suomea ja suomeksi sanotaan toisella tavalla. Vaatii kärsivällisyyttä tietenkin.
Sote-alalla ei voi odottaa, että ajan kanssa oppivat. He opiskelee kieltä etukäteen ja heidän pitäisi osata sitä jo kun tulevat tänne töihin. Heille opetetaan vääriä asioita. Slangilla ei ole käyttöä sote-alan töissä.
Jos tulevat Hesan seudulle töihin niin pitää osata puhua slangia.
Ulkomaalaisten kielikursseilla opetetaan ruokakauppa suomea. Sellaista millä pärjää kaikkein alkeellisimmissa keskusteluissa. Silloin se on hyvin puhekieltä ja slangiakin. Aiemmin opetettiin kirjakieltä, mutta koska heille kukaan ei puhu kirjakieltä, se oli myös ongelma.
Sanotaanko sitä siis ruokakauppasuomeksi, että ei opeteta esim. kunnollisia partitiivipäätteitä, kuten vaikka kaksi kuppia, vaan opetetaan käyttämään noita hesalaisia venykkeitä, kuten kaks kuppii? Miksi kenenkään pitää osata sanoa niin? Eikö siis muuten voi käydä ruokakaupassa? Eihän suurin osa suomalaisistakaan puhu noin.
Minun kokemus on, että suurin osa ulkkareista ei yleensä erota pitkää ja lyhyttä vokaalia niin hyvin.
Tosi monille ulkomaalaisille on aiemmin ollut hyvin vaikea oppia kommunikoimaan käytännössä ihmisten kanssa, jos opetus on ollut kirjakielistä. Sitten kun meneekin ihmisten pariin, ei välttämättä ymmärrä yhtään mitä he sanovat. Suomen puhekieli ja kirjakieli eroavat niin paljon toisistaan, ovat melkein kuin kaksi eri kieltä. Siksi varmaan on siirrytty enemmän puhekieliseen opetukseen, jotta siitä kielitaidosta olisi jotain hyötyäkin, useimmiten kieltä kuitenkin opetetaan varsinkin aluksi arkisia tilanteita varten. Minusta "vietsä kaks kuppii" ei myöskään ole mitenkään erityisen hesalaista kieltä. Olen Jyväskylästä kotoisin ja asunut niin keski-Suomessa, lounais-Suomessa kuin Pirkanmaallakin, ja niissä kaikissa tuo olisi ollut ihan normaali tapa ilmaista asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse ollut samassa tilanteessa Saksassa töissä kun kieli ei vielä luonnistunut. Juuri tuommoinen asenne työkavereilta sai mut melkeen itkemään, kun työkaverit kohteli kuin idiottia. Eipä siinä mene kun puoli vuotta ja työsanasto alkaa luonnistua jo normaalisti. Ja ihan vinkkinä niin kovempaa puhuminen ei auta, jos työkaveri ei ymmärrä niin puhu hitaammin ja selkeemmin....
Mun työssä on paljon italialaisia ja voi luoja miten äänekkäitä he ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kenellä on vaikeuksia jos puhutaan englantia? No varmaan niillä jotka eivät osaa kunnolla suomeakaan. On vuosi 2023 joten odotukset kielitaidolle ovat hieman erilaiset kuin 1950? Suomenkieli ei ole mikään maailmankieli vaan päin vastoin outoa mongerrusta jostain maailman laidalta. Meillä ei ole juurikaan lihaksia vaatia tämän kielen osaamista jos tänne yritetään houkutella lahjakkaita ihmisiä töihin muualta.
Esimerkiksi vanhainkodissa suurin osa työntekijöistä on lähihoitajia, eikä ammattikoulutasolla opeteta englantia niin hyvin, että sitä pystyisi käyttämään työkielenä. Myöskään suurin osa vanhuksista ei osaa englantia. Jotkut on voineet työuransa aikana osatakin, mutta kun on muistisairaus, niin vieraan kielen taito häviää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaalaiselle työntekijälle pitäisi ilman muuta puhua oikeaa suomea eikä jotain murretta. Tietty jos suomalaiset työntekijätkään eivät osaa kuin murteita, menee vaikeaksi ulkomaalaiselle oppia. Slangia nyt ei pitäisi puhua missään nimessä. Tuollaisen kaksi kuppia kerrallaan voi ihan näyttää, miten se tapahtuu. Itse menin aikoinaan Saksaan pankkiin töihin ihan koulusaksalla ja puolen vuoden päästä olin jo asiakaspalvelussa ja kieli sujui. Työtoverit olivat avuliaita ja ystävällisiä, siinä sitä kieltä oppi joka päivä lisää. AP näyttää olevan ulkomaalaisen työntekijän morkkauslinjalla.
AP tässä. Ei ole tarkoitus morkata ulkomaalaisia työntekijöitä. Mutta ihmettelen vaan että millaista kieltä heille opetetaan! Ei ole työntekijöiden vika.
Ihmettelin minäkin, kun tein muutaman keikan suomenopena aikuisten koto-outumiskursseilla. Olen opettanut kolmea muuta kieltä 25 vuotta, eikä kertaakaan ole tullut vastaan yhtä erikoista oppimateriaalia. Teki pahaa opettaa, että "sä olet mun kaveri", kun melkein samalla vaivalla opiskelijat olisivat päässeet myös kirjoitettavaksi kelpaavan kielen makuun. Samaa ihmettelivät - ja paheksuivat - yhdessä ryhmässä olleet kaukoitäläiset kieltenopettajat, jotka halusivat oitis siirtyä oppimateriaaliin, jossa kieli olisi korrektia alusta lähtien.
Taaempana ketjussa mainittiin, että tällä tavalla luodaan eräänlainen alaluokka työmarkkinoille. Totta. Ja sääli heitä ja myös meitä, joiden on tuosta sokelluksesta yritettävä saada selvää. "Ma ei jumra."
Vierailija kirjoitti:
Mun työssä on paljon italialaisia ja voi luoja miten äänekkäitä he ovat.
Minusta tällaisissa tilanteissa olisi ihan ok sanoa jossain yhteydessä, perehdytyksessä yms että Suomessa koetaan todella epäkohteliaaksi kovaääninen puhuminen julkisilla paikoilla. Vaikea kuvitella että esimerkiksi Japanissakaan katsottaisiin kovin pitkään hyvällä ulkomaalaista, joka kiljuu tietämättömyyttään junassa ja työpaikalla. Näin se italialainen työkaverikin säästyy siltä että on vahingossa ollut epäkohtelias muita kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun ainoa yhteinen kieli on suomi, puhutaan selkosuomea.
Jos toinen on saapunut Suomeen eilen tai äskettäin, aloitetaan yhdestä sanasta. (Hei, moi tms.)
Ap:n kuppiesimerkkiä käyttääkseni:
Olisin ottanut kaapista tarjottimen (tai vaikka ison lautasen) ja latonut tarvittavan määrän kuppeja siihen ja vienyt opastettavan kanssa yhdessä sinne pöytään.
Esimerkki ja yhdessä tekeminen toimii silloin hyvänä apuna kun yhteistä sanastoa ei vielä ole.
Hyvä esimerkki. Mutta meille tulleet ei ymmärrä selkosuomea. Ne ymmärtää vaan jotain slangia, mitä e on opiskelleet. Jotain sellaista jota ei puhu varsinkaan vanhukset, mutta ei myöskään muut hoitajat. Sote-ala kyseessä.
Silti pitää puhua ja toistaa aina vaan samaa asiaa nk. selkosuomella. Kyllä ajan kanssa oppivat. Pitää korjata jos puhuvat slangia, että ei ole suomea ja suomeksi sanotaan toisella tavalla. Vaatii kärsivällisyyttä tietenkin.
Sote-alalla ei voi odottaa, että ajan kanssa oppivat. He opiskelee kieltä etukäteen ja heidän pitäisi osata sitä jo kun tulevat tänne töihin. Heille opetetaan vääriä asioita. Slangilla ei ole käyttöä sote-alan töissä.
Jos tulevat Hesan seudulle töihin niin pitää osata puhua slangia.
Ulkomaalaisten kielikursseilla opetetaan ruokakauppa suomea. Sellaista millä pärjää kaikkein alkeellisimmissa keskusteluissa. Silloin se on hyvin puhekieltä ja slangiakin. Aiemmin opetettiin kirjakieltä, mutta koska heille kukaan ei puhu kirjakieltä, se oli myös ongelma.
Sanotaanko sitä siis ruokakauppasuomeksi, että ei opeteta esim. kunnollisia partitiivipäätteitä, kuten vaikka kaksi kuppia, vaan opetetaan käyttämään noita hesalaisia venykkeitä, kuten kaks kuppii? Miksi kenenkään pitää osata sanoa niin? Eikö siis muuten voi käydä ruokakaupassa? Eihän suurin osa suomalaisistakaan puhu noin.
Minun kokemus on, että suurin osa ulkkareista ei yleensä erota pitkää ja lyhyttä vokaalia niin hyvin.
Tosi monille ulkomaalaisille on aiemmin ollut hyvin vaikea oppia kommunikoimaan käytännössä ihmisten kanssa, jos opetus on ollut kirjakielistä. Sitten kun meneekin ihmisten pariin, ei välttämättä ymmärrä yhtään mitä he sanovat. Suomen puhekieli ja kirjakieli eroavat niin paljon toisistaan, ovat melkein kuin kaksi eri kieltä. Siksi varmaan on siirrytty enemmän puhekieliseen opetukseen, jotta siitä kielitaidosta olisi jotain hyötyäkin, useimmiten kieltä kuitenkin opetetaan varsinkin aluksi arkisia tilanteita varten. Minusta "vietsä kaks kuppii" ei myöskään ole mitenkään erityisen hesalaista kieltä. Olen Jyväskylästä kotoisin ja asunut niin keski-Suomessa, lounais-Suomessa kuin Pirkanmaallakin, ja niissä kaikissa tuo olisi ollut ihan normaali tapa ilmaista asia.
Oletko siis sitä mieltä, että nykyään riittää, kun ymmärtää vain tuon puhekielisen muodon "vietsä kaks kuppii", eikä sitä yleiskielistä muotoa "vietkö kaksi kuppia" tarvitse Suomessa edes ymmärtää? Siitähän tässä oli kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun ainoa yhteinen kieli on suomi, puhutaan selkosuomea.
Jos toinen on saapunut Suomeen eilen tai äskettäin, aloitetaan yhdestä sanasta. (Hei, moi tms.)
Ap:n kuppiesimerkkiä käyttääkseni:
Olisin ottanut kaapista tarjottimen (tai vaikka ison lautasen) ja latonut tarvittavan määrän kuppeja siihen ja vienyt opastettavan kanssa yhdessä sinne pöytään.
Esimerkki ja yhdessä tekeminen toimii silloin hyvänä apuna kun yhteistä sanastoa ei vielä ole.
Hyvä esimerkki. Mutta meille tulleet ei ymmärrä selkosuomea. Ne ymmärtää vaan jotain slangia, mitä e on opiskelleet. Jotain sellaista jota ei puhu varsinkaan vanhukset, mutta ei myöskään muut hoitajat. Sote-ala kyseessä.
Silti pitää puhua ja toistaa aina vaan samaa asiaa nk. selkosuomella. Kyllä ajan kanssa oppivat. Pitää korjata jos puhuvat slangia, että ei ole suomea ja suomeksi sanotaan toisella tavalla. Vaatii kärsivällisyyttä tietenkin.
Sote-alalla ei voi odottaa, että ajan kanssa oppivat. He opiskelee kieltä etukäteen ja heidän pitäisi osata sitä jo kun tulevat tänne töihin. Heille opetetaan vääriä asioita. Slangilla ei ole käyttöä sote-alan töissä.
Jos tulevat Hesan seudulle töihin niin pitää osata puhua slangia.
Ulkomaalaisten kielikursseilla opetetaan ruokakauppa suomea. Sellaista millä pärjää kaikkein alkeellisimmissa keskusteluissa. Silloin se on hyvin puhekieltä ja slangiakin. Aiemmin opetettiin kirjakieltä, mutta koska heille kukaan ei puhu kirjakieltä, se oli myös ongelma.
Sanotaanko sitä siis ruokakauppasuomeksi, että ei opeteta esim. kunnollisia partitiivipäätteitä, kuten vaikka kaksi kuppia, vaan opetetaan käyttämään noita hesalaisia venykkeitä, kuten kaks kuppii? Miksi kenenkään pitää osata sanoa niin? Eikö siis muuten voi käydä ruokakaupassa? Eihän suurin osa suomalaisistakaan puhu noin.
Minun kokemus on, että suurin osa ulkkareista ei yleensä erota pitkää ja lyhyttä vokaalia niin hyvin.
Tosi monille ulkomaalaisille on aiemmin ollut hyvin vaikea oppia kommunikoimaan käytännössä ihmisten kanssa, jos opetus on ollut kirjakielistä. Sitten kun meneekin ihmisten pariin, ei välttämättä ymmärrä yhtään mitä he sanovat. Suomen puhekieli ja kirjakieli eroavat niin paljon toisistaan, ovat melkein kuin kaksi eri kieltä. Siksi varmaan on siirrytty enemmän puhekieliseen opetukseen, jotta siitä kielitaidosta olisi jotain hyötyäkin, useimmiten kieltä kuitenkin opetetaan varsinkin aluksi arkisia tilanteita varten. Minusta "vietsä kaks kuppii" ei myöskään ole mitenkään erityisen hesalaista kieltä. Olen Jyväskylästä kotoisin ja asunut niin keski-Suomessa, lounais-Suomessa kuin Pirkanmaallakin, ja niissä kaikissa tuo olisi ollut ihan normaali tapa ilmaista asia.
Sote-alalla pitäisi osata hyvää yleiskieltä. Ilman sitä ei pysty kirjaamaan eikä lukemaan toisten kirjauksia, mikä on yksi tärkeä osa työtä. Ei ole tärkeää osata puhua rennosti. Jos pitää valita, niin mieluummin alussa vaikka pieni jäykkyys kuin se, että ei ymmärrä normaalia yleiskieltä.
Meidän firman mamun eli slovakin kanssa treenaillaan rallienglantia, paska enkku molemmilla mutta hyvää treeniä kun ei muuten tule käytettyä !
Alue: Aihe vapaa
Standin slangihan alkaa olla nimenomaan enää vain vanhuksilla hallussa.