Lue keskustelun säännöt.
Asuntoloukussa ja ei sada myytyä
12.04.2023 |
Alkaa kohta itkettää.
Asunto on ollu myynnissä kohta 10kk hintaa laskettu 2 kertaa eikä kiinnostusta ole.
Asunnon kulut 2 pienen lapsen kanssa niin kovat että ruokaa saadaan ostettua luotolla ja kierre pahenee kokoajan.
Kyseessä kerrostalo kolmio hyvien kulkuyhteyksien päässä Helsingissä.
Kommentit (733)
Vierailija kirjoitti:
Yhtiölaina ei ole lasku toimeentulotuessa eli vaikka sulla on lapsia ja tilillä 0 euroa niin et saa toimeentulotukea ruokaan eikä kaupunki saa antaa harkinnanvaraista tilalle. Uusi laki tuli 2019.
Odotinkin jo tätä hyvin tuttua "ei ole lasku"-jankkausta. Heheh, ei saatana, palsta ei pettänyt taaskaan. 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641
Mitä jonkun yksittäisen henkilön lyhennysvapaan jälkeinen rahoitusvastike liittyy yhtään mihinkään?
Yhtiölainan korot nousee kaikilla.
Kaikilla ei ole yhtiölainaa. Kukaan ei ole koskaan luvannut kenellekään pysyviä nollakorkoja.
Monella on yhtiölainaa esim. putkiremontista, koska vakuutus ei korvaa vanhoja putkia eikä kattoa, jos tulee vesivahinko esim. 1970 - luvun talon.
Ensin horiset uudisyhtiöstä jossa on juuri alkamassa rahoitusvastikkeen lyhennykset, ja yhtäkkiä se muuttuukin 70-luvun huonosti hoidetuksi röttelöksi. Ok.
Niin, puhun eri taloyhtiöistä ja luen juttuni Talouslehdistä.
Jep, eli maalitolppa siirtyy sujuvasti.
Onko sinun vaikea ymmärää, että yhtiölainaa on sekä uusissa, että vanhoissa kerrostaloissa?
Onko sinun vaikea ymmärtää, ettei läheskään kaikilla ole yhtiölainaa lainkaan? Entä onko vaikea ymmärtää, ettei läheskään kaikki (sinua kenties lukuunottamatta) odottaneetkaan ikuista nollakorkoa?
Niin, osalla on remontit tekemättä eikä kaikki taloyhtiöt saa enää remonttilainaa. Vakuutus ei korvaa vanhoja putkia, kattoa eikä ikkunoita, jos tulee vesivahinko.
Kyllä kuule kauan saa asua osakkeessaan ennenkuin mitään remontteja on tulossa. Vai meinaako, et heti kun talo on valmis ja velat maksettu niin alkavat kalliit kaikki mahdolliset rempat. Et oo tainnu koskaan omistaa mitään.
Olen lapsuuteni asunut omistuasunnossa mökkejä.
Siis vanhemmilla myös mökkejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641
Mitä jonkun yksittäisen henkilön lyhennysvapaan jälkeinen rahoitusvastike liittyy yhtään mihinkään?
Yhtiölainan korot nousee kaikilla.
Kaikilla ei ole yhtiölainaa. Kukaan ei ole koskaan luvannut kenellekään pysyviä nollakorkoja.
Ei ole, mutta eihän tässä ole kyse pelkästään siitä oletko sinä typerä. Vaan että jos riittävän moni ihminen on typerä, niin taloyhtiöt on kusessa. Mitä yleinen elämänkokemuksesi sanoo ihmisten typeryyden yleisyydestä?
Kun näitä maailmanlopun manauksia ja irtolauseita konkurssiin menevistä pk-seudun uudisyhtiöistä lukee, niin kieltämättä alan epäillä ihmisten keskimääräistä älykkyyttä.
No, minä en konkursseista tiedä, mutta jos parikin osakasta joutuu taloyhtiössä maksuvaikeuksiin niin kyllä se on aika raskas reki niille lopuille osakkaille vedettäväksi. Kun ne omatkin lainankorot, vastikkeet ja ruokalasku nousee samaa. Turha näitä minusta on vähätelläkään. Vai onko kova huoli siitä, ettei löydy enää ketään niin höynää että ostaisi teiltä sen ylihintaisen pommin pois?
Mikä saa sinut kuola valuen toistaa noita yhtiölainoja? Tajuatko, ettei läheskään kaikilla ole lainaa asunnostaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641
Mitä jonkun yksittäisen henkilön lyhennysvapaan jälkeinen rahoitusvastike liittyy yhtään mihinkään?
Yhtiölainan korot nousee kaikilla.
Kaikilla ei ole yhtiölainaa. Kukaan ei ole koskaan luvannut kenellekään pysyviä nollakorkoja.
Monella on yhtiölainaa esim. putkiremontista, koska vakuutus ei korvaa vanhoja putkia eikä kattoa, jos tulee vesivahinko esim. 1970 - luvun talon.
Ensin horiset uudisyhtiöstä jossa on juuri alkamassa rahoitusvastikkeen lyhennykset, ja yhtäkkiä se muuttuukin 70-luvun huonosti hoidetuksi röttelöksi. Ok.
Niin, puhun eri taloyhtiöistä ja luen juttuni Talouslehdistä.
Jep, eli maalitolppa siirtyy sujuvasti.
Onko sinun vaikea ymmärää, että yhtiölainaa on sekä uusissa, että vanhoissa kerrostaloissa?
Vanhoissa taloissa tehdään remontteja yhtiölainalla ja uusissa taloissa sitä on asunnon myyntihinnassa.
Kumpikaan ei välttämättä pidä paikkaansa.
Suurimmassa osassa on. Harvalla on tilillä yli 40 000 putkiremonttiin kerrostalossa ja lisäksi pitää tehdä vielä julkisivuremontti ja esim. hissiremontti.
Ai niinkö niissä kaikissa aina tehdään? 😂 Rahoitusvastikkeen voi usein maksaa myös pois. Esimerkiksi itse en ole koskaan maksanut kuukausittaista rahoitusvastiketta.
Toki voit, mutta olet silti vastuussa naapuriesi yhtiölainoista, jos joku vaikka irtisanotaan töistä ja kokoomus meinaa leikata ansiosidonnaista taas.
Ei asu meidän yhtiössä ansiosidonnaisesta riippuvaisia henkilöitä. 😂
Vielä.
Ja entäs mummot, osastohoito ei kuulu maksukattoon, onko niillä massia tilillä, jos tulee sairaalajaksoja?
Käy kysymässä kun muiden asiat kiinnostaa niin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641
Jos jollakin on tuollainen sijoitusasuntona niin noita korotuksia ei voi lyödä vuokraan, koska vuokraa saa nostaa vain kerran vuodessa sopimuksessa olevalla prosenttimäärällä.
Jos joku sen on sijoitukseksi ostanut, pystyy vähentämään verotuksessa koko vastikkeen- saa näin vaikka sen toisen sijoitusasunnon tuotot siis verottomana koska tästä "tappiota". Rahoitusvastikkeella maksetana sitä omaa lainaa pois- eli kertyy omaisuutta.
Vuokrata voi myös niin että vuokra on sidottu esim. elinkustannusindeksiin- toki markkinat määrää ettei vuokria pysty nostamaan 8-10%
Niin, paitsi jos vuokra nousee liikaa eikä saa vuokralaista.
Kerrostalossa tietysti ollaan vastuussa myös naapureiden yhtiölainoista ja jos taloyhtiö menee konkurssiin niin kaikki menettävät asuntonsa.
Minusta myös tuota vastikkeen vähentämistä huononnettiin tänä vuonna eli tuli uudet säännöt niin tuttava sanoi, joka vuokraa asuntoa.
Aina tuota samaa jaksetaan ilkkua, että kerrostalossa ollaan vastuussa naapureiden yhtiölainoista. Ei asiat ihan noin yksikertaisia ole. Turha täällä on tarkemmin menettelyä avata.
Taloyhtiöissä muhii uusi pommi: Asukkaat voivat joutua maksamaan naapuriensa lainoja
Uusien asuntojen hinnasta maksetaan tyypillisesti jo 70 prosenttia yhteisellä lainalla. Tonttirahastojen vastuut kasvattavat yhteistä riskiä entisestään.
Isot yhtiölainat ovat kiihdyttäneet uusien asuntojen rakentamista.
Uusien asuntojen omistajat saattavat joutua vakaviin ongelmiin suurten taloyhtiölainojen takia. Jos muut osakkaat eivät hoida omia osuuksiaan taloyhtiölainasta, velka jää yhtiön vastuulle.
Taloyhtiölainojen nopea kasvu on lisännyt suomalaisten velkaantumista ilman että muutos näkyy asuntolainatilastoissa. Ilmiöstä on puhuttu paljon pari vuotta, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt, että taloyhtiölainat voivat tuoda yksittäisten asunnonomistajien maksuongelmat koko taloyhtiön ja sen kaikkien osakkaiden ongelmiksi.
Suuret taloyhtiölainat ovat vakiintuneet 2010-luvulla tavaksi rakentaa ja myydä uusia asuntoja. Ilmiön huomaa seuraamalla uudiskohteiden myynti-ilmoituksia.
Uusien asuntojen myyntihinta oli vuonna 2018 tyypillisesti enää noin 30 prosenttia asunnon koko hinnasta. Loput asunnon hinnasta, usein 70 prosenttia, maksetaan taloyhtiön yhteisellä lainalla. Taloyhtiölainojen määrä on kasvanut merkittävästi muutamassa vuodessa.
Yhtiölainoja lyhentää taloyhtiö, joka kerää rahat asunnonomistajien maksamilla rahoitusvastikkeilla tai pääomavastikkeilla. Ongelmatapauksissa taloyhtiö vie perintään lyhennykset laiminlyöneen osakkaan maksut. Lopulta se voi ottaa asunnon haltuunsa.
Tilanne siis poikkeaa tavallisen asuntolainan maksuvaikeuksista. Jos tällaisen asunnon omistaja ei lyhennä velkaansa, se jää pankin huoleksi.
Taloyhtiölainojen maksuongelmat muuttuvat pankin murheeksi vasta siinä vaiheessa, kun taloyhtiökään ei pysty maksamaan pankille yhtiölainan lyhennyksiä. Tällainen tilanne voisi syntyä, jos jostain syystä monta erillistä asukasta tai yksi useita asuntoja samasta yhtiöstä omistava sijoittaja laiminlöisi rahoitusvastikkeensa.
Taantuma testaa riskejä
HS:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan seuraava taantuma – milloin ikinä se tuleekaan – toimii testinä suurten taloyhtiölainojen riskeille. Pahimmat ongelmat aiheuttaisi lama, jossa työttömyyden kasvu koettelisi ihmisten maksukykyä ja samalla asuntojen arvot ja myyntimahdollisuudet heikkenisivät.
Pahimmassa tapauksessa maksamattomat rahoitusvastikkeet voisivat ajaa taloyhtiön maksukyvyttömyyteen ja jopa konkurssiin. Silloin pankki saattaisi ottaa lainan vakuutena olevan asuintalon haltuunsa ja myydä sen.
Asuntonsa menettäisivät myös ne taloyhtiön osakkaat, jotka ovat hoitaneet oman asuntonsa maksut asianmukaisesti tai jopa maksaneet oman osuutensa taloyhtiölainasta kokonaan pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhtiölaina ei ole lasku toimeentulotuessa eli vaikka sulla on lapsia ja tilillä 0 euroa niin et saa toimeentulotukea ruokaan eikä kaupunki saa antaa harkinnanvaraista tilalle. Uusi laki tuli 2019.
Odotinkin jo tätä hyvin tuttua "ei ole lasku"-jankkausta. Heheh, ei saatana, palsta ei pettänyt taaskaan. 😂
Jep, kohta on Uudenkaupungin autotehtaalla viime kesänä irtisanotuilla ansiosidonnainen loppu ja toimeentulotuki säännöt odottavat.
Ja taas on autotehtaalla yt - neuvottelut menossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641
Jos jollakin on tuollainen sijoitusasuntona niin noita korotuksia ei voi lyödä vuokraan, koska vuokraa saa nostaa vain kerran vuodessa sopimuksessa olevalla prosenttimäärällä.
Jos joku sen on sijoitukseksi ostanut, pystyy vähentämään verotuksessa koko vastikkeen- saa näin vaikka sen toisen sijoitusasunnon tuotot siis verottomana koska tästä "tappiota". Rahoitusvastikkeella maksetana sitä omaa lainaa pois- eli kertyy omaisuutta.
Vuokrata voi myös niin että vuokra on sidottu esim. elinkustannusindeksiin- toki markkinat määrää ettei vuokria pysty nostamaan 8-10%
Niin, paitsi jos vuokra nousee liikaa eikä saa vuokralaista.
Kerrostalossa tietysti ollaan vastuussa myös naapureiden yhtiölainoista ja jos taloyhtiö menee konkurssiin niin kaikki menettävät asuntonsa.
Minusta myös tuota vastikkeen vähentämistä huononnettiin tänä vuonna eli tuli uudet säännöt niin tuttava sanoi, joka vuokraa asuntoa.
Aina tuota samaa jaksetaan ilkkua, että kerrostalossa ollaan vastuussa naapureiden yhtiölainoista. Ei asiat ihan noin yksikertaisia ole. Turha täällä on tarkemmin menettelyä avata.
Riskit ovat nyt todella suuret, kun myynnit vähenevät ja porukkaa irtisanotaan ja 5000 ihmistä kuolee kuukaudessa. Jos mummulla in rahaa vastikkeeseen niin omaisella ei välttämättä ole, kun mummo kupsahtaa.
Riskit ovat nyt kuten aiemminkin uudemmissa pk-seudun yhtiöissä lähestulkoon olemattomat.
Ei ole olemattomat vaan suuret tällä hetkellä.
Rommaristo se jaksaa toivoa, että ihmiset joutuisivat ongelmiin. En ole koskaan ymmärtänyt miksi.
Ja riskit ei todellakaan ole suuret. Todennäköisyys lähellä nollaa ja vaikutus yhdelle kämpälle kovin pieni, joten määritelmällisesti riski on mitätön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641
Mitä jonkun yksittäisen henkilön lyhennysvapaan jälkeinen rahoitusvastike liittyy yhtään mihinkään?
Yhtiölainan korot nousee kaikilla.
Kaikilla ei ole yhtiölainaa. Kukaan ei ole koskaan luvannut kenellekään pysyviä nollakorkoja.
Ei ole, mutta eihän tässä ole kyse pelkästään siitä oletko sinä typerä. Vaan että jos riittävän moni ihminen on typerä, niin taloyhtiöt on kusessa. Mitä yleinen elämänkokemuksesi sanoo ihmisten typeryyden yleisyydestä?
Kun näitä maailmanlopun manauksia ja irtolauseita konkurssiin menevistä pk-seudun uudisyhtiöistä lukee, niin kieltämättä alan epäillä ihmisten keskimääräistä älykkyyttä.
No, minä en konkursseista tiedä, mutta jos parikin osakasta joutuu taloyhtiössä maksuvaikeuksiin niin kyllä se on aika raskas reki niille lopuille osakkaille vedettäväksi. Kun ne omatkin lainankorot, vastikkeet ja ruokalasku nousee samaa. Turha näitä minusta on vähätelläkään. Vai onko kova huoli siitä, ettei löydy enää ketään niin höynää että ostaisi teiltä sen ylihintaisen pommin pois?
Ei ole pelkoa moisesta kun valitsee asuntonsa järkevästi. Niinhän se ei toki käytännössä edes mene, että muut maksavat. Kyllä se laskunsa maksamatta jättänyt vastaa viimeiseen asti omista veloistaan tarvittaessa ulosottoon ja realisointiin saakka.
Toki.
Mutta taloyhtiö vastaa koko omasta velastaam eli jos joku ei kykene maksamaan niin käytännössä muut joutuvat maksamaan ettei velkoja hae koko taloyhtiötä konkurssiin.
Sama, jos joku jättää yhtiövastikkeet maksamatta niin toki niitå häneltä peritään mutta samalla taloyhtiö voi joutua perimään lisää muilta osakkailta että saa laskut maksettua.
Suurin ongelma ehkä on taloyhtiöt missä on myös liikehuoneistoja (näihin usein jyvitetty yhtiöjärjestyksessä isommat osuudet) - kun firmat menee konkkaan ja liikehuoneistot tyhjenee niin siitä jää iso tulonlähde taloyhtiöltä pois js rahat pitää nyhtää tavan asukkailta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641
Jos jollakin on tuollainen sijoitusasuntona niin noita korotuksia ei voi lyödä vuokraan, koska vuokraa saa nostaa vain kerran vuodessa sopimuksessa olevalla prosenttimäärällä.
Jos joku sen on sijoitukseksi ostanut, pystyy vähentämään verotuksessa koko vastikkeen- saa näin vaikka sen toisen sijoitusasunnon tuotot siis verottomana koska tästä "tappiota". Rahoitusvastikkeella maksetana sitä omaa lainaa pois- eli kertyy omaisuutta.
Vuokrata voi myös niin että vuokra on sidottu esim. elinkustannusindeksiin- toki markkinat määrää ettei vuokria pysty nostamaan 8-10%
Niin, paitsi jos vuokra nousee liikaa eikä saa vuokralaista.
Kerrostalossa tietysti ollaan vastuussa myös naapureiden yhtiölainoista ja jos taloyhtiö menee konkurssiin niin kaikki menettävät asuntonsa.
Minusta myös tuota vastikkeen vähentämistä huononnettiin tänä vuonna eli tuli uudet säännöt niin tuttava sanoi, joka vuokraa asuntoa.
Aina tuota samaa jaksetaan ilkkua, että kerrostalossa ollaan vastuussa naapureiden yhtiölainoista. Ei asiat ihan noin yksikertaisia ole. Turha täällä on tarkemmin menettelyä avata.
Riskit ovat nyt todella suuret, kun myynnit vähenevät ja porukkaa irtisanotaan ja 5000 ihmistä kuolee kuukaudessa. Jos mummulla in rahaa vastikkeeseen niin omaisella ei välttämättä ole, kun mummo kupsahtaa.
Riskit ovat nyt kuten aiemminkin uudemmissa pk-seudun yhtiöissä lähestulkoon olemattomat.
Ei ole olemattomat vaan suuret tällä hetkellä.
Rommaristo se jaksaa toivoa, että ihmiset joutuisivat ongelmiin. En ole koskaan ymmärtänyt miksi.
Ja riskit ei todellakaan ole suuret. Todennäköisyys lähellä nollaa ja vaikutus yhdelle kämpälle kovin pieni, joten määritelmällisesti riski on mitätön.
Jos omistaa asunnon on hyvä yrittää olla positiivinen ja välittämättä oikeasta elämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641
Mitä jonkun yksittäisen henkilön lyhennysvapaan jälkeinen rahoitusvastike liittyy yhtään mihinkään?
Yhtiölainan korot nousee kaikilla.
Kaikilla ei ole yhtiölainaa. Kukaan ei ole koskaan luvannut kenellekään pysyviä nollakorkoja.
Monella on yhtiölainaa esim. putkiremontista, koska vakuutus ei korvaa vanhoja putkia eikä kattoa, jos tulee vesivahinko esim. 1970 - luvun talon.
Ensin horiset uudisyhtiöstä jossa on juuri alkamassa rahoitusvastikkeen lyhennykset, ja yhtäkkiä se muuttuukin 70-luvun huonosti hoidetuksi röttelöksi. Ok.
Niin, puhun eri taloyhtiöistä ja luen juttuni Talouslehdistä.
Jep, eli maalitolppa siirtyy sujuvasti.
Onko sinun vaikea ymmärää, että yhtiölainaa on sekä uusissa, että vanhoissa kerrostaloissa?
Vanhoissa taloissa tehdään remontteja yhtiölainalla ja uusissa taloissa sitä on asunnon myyntihinnassa.
Kumpikaan ei välttämättä pidä paikkaansa.
Suurimmassa osassa on. Harvalla on tilillä yli 40 000 putkiremonttiin kerrostalossa ja lisäksi pitää tehdä vielä julkisivuremontti ja esim. hissiremontti.
Ai niinkö niissä kaikissa aina tehdään? 😂 Rahoitusvastikkeen voi usein maksaa myös pois. Esimerkiksi itse en ole koskaan maksanut kuukausittaista rahoitusvastiketta.
Toki voit, mutta olet silti vastuussa naapuriesi yhtiölainoista, jos joku vaikka irtisanotaan töistä ja kokoomus meinaa leikata ansiosidonnaista taas.
Kävikö mielessä, että mikäli noin huonosti käy niin asunto myydään maksukykyiselle ostajalle. Eivät ihmiset jää lepäilemään ja muut maksaa heidän lainat, ehei sinne päinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641
Mitä jonkun yksittäisen henkilön lyhennysvapaan jälkeinen rahoitusvastike liittyy yhtään mihinkään?
Yhtiölainan korot nousee kaikilla.
Kaikilla ei ole yhtiölainaa. Kukaan ei ole koskaan luvannut kenellekään pysyviä nollakorkoja.
Monella on yhtiölainaa esim. putkiremontista, koska vakuutus ei korvaa vanhoja putkia eikä kattoa, jos tulee vesivahinko esim. 1970 - luvun talon.
Ensin horiset uudisyhtiöstä jossa on juuri alkamassa rahoitusvastikkeen lyhennykset, ja yhtäkkiä se muuttuukin 70-luvun huonosti hoidetuksi röttelöksi. Ok.
Niin, puhun eri taloyhtiöistä ja luen juttuni Talouslehdistä.
Jep, eli maalitolppa siirtyy sujuvasti.
Onko sinun vaikea ymmärää, että yhtiölainaa on sekä uusissa, että vanhoissa kerrostaloissa?
Vanhoissa taloissa tehdään remontteja yhtiölainalla ja uusissa taloissa sitä on asunnon myyntihinnassa.
Kumpikaan ei välttämättä pidä paikkaansa.
Suurimmassa osassa on. Harvalla on tilillä yli 40 000 putkiremonttiin kerrostalossa ja lisäksi pitää tehdä vielä julkisivuremontti ja esim. hissiremontti.
Ai niinkö niissä kaikissa aina tehdään? 😂 Rahoitusvastikkeen voi usein maksaa myös pois. Esimerkiksi itse en ole koskaan maksanut kuukausittaista rahoitusvastiketta.
Toki voit, mutta olet silti vastuussa naapuriesi yhtiölainoista, jos joku vaikka irtisanotaan töistä ja kokoomus meinaa leikata ansiosidonnaista taas.
Kävikö mielessä, että mikäli noin huonosti käy niin asunto myydään maksukykyiselle ostajalle. Eivät ihmiset jää lepäilemään ja muut maksaa heidän lainat, ehei sinne päinkään.
Kenelle myyt 😂 työkokeilijalleko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641
Jos jollakin on tuollainen sijoitusasuntona niin noita korotuksia ei voi lyödä vuokraan, koska vuokraa saa nostaa vain kerran vuodessa sopimuksessa olevalla prosenttimäärällä.
Jos joku sen on sijoitukseksi ostanut, pystyy vähentämään verotuksessa koko vastikkeen- saa näin vaikka sen toisen sijoitusasunnon tuotot siis verottomana koska tästä "tappiota". Rahoitusvastikkeella maksetana sitä omaa lainaa pois- eli kertyy omaisuutta.
Vuokrata voi myös niin että vuokra on sidottu esim. elinkustannusindeksiin- toki markkinat määrää ettei vuokria pysty nostamaan 8-10%
Niin, paitsi jos vuokra nousee liikaa eikä saa vuokralaista.
Kerrostalossa tietysti ollaan vastuussa myös naapureiden yhtiölainoista ja jos taloyhtiö menee konkurssiin niin kaikki menettävät asuntonsa.
Minusta myös tuota vastikkeen vähentämistä huononnettiin tänä vuonna eli tuli uudet säännöt niin tuttava sanoi, joka vuokraa asuntoa.
Aina tuota samaa jaksetaan ilkkua, että kerrostalossa ollaan vastuussa naapureiden yhtiölainoista. Ei asiat ihan noin yksikertaisia ole. Turha täällä on tarkemmin menettelyä avata.
Taloyhtiöissä muhii uusi pommi: Asukkaat voivat joutua maksamaan naapuriensa lainoja
Uusien asuntojen hinnasta maksetaan tyypillisesti jo 70 prosenttia yhteisellä lainalla. Tonttirahastojen vastuut kasvattavat yhteistä riskiä entisestään.
Isot yhtiölainat ovat kiihdyttäneet uusien asuntojen rakentamista.
Uusien asuntojen omistajat saattavat joutua vakaviin ongelmiin suurten taloyhtiölainojen takia. Jos muut osakkaat eivät hoida omia osuuksiaan taloyhtiölainasta, velka jää yhtiön vastuulle.
Taloyhtiölainojen nopea kasvu on lisännyt suomalaisten velkaantumista ilman että muutos näkyy asuntolainatilastoissa. Ilmiöstä on puhuttu paljon pari vuotta, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt, että taloyhtiölainat voivat tuoda yksittäisten asunnonomistajien maksuongelmat koko taloyhtiön ja sen kaikkien osakkaiden ongelmiksi.
Suuret taloyhtiölainat ovat vakiintuneet 2010-luvulla tavaksi rakentaa ja myydä uusia asuntoja. Ilmiön huomaa seuraamalla uudiskohteiden myynti-ilmoituksia.
Uusien asuntojen myyntihinta oli vuonna 2018 tyypillisesti enää noin 30 prosenttia asunnon koko hinnasta. Loput asunnon hinnasta, usein 70 prosenttia, maksetaan taloyhtiön yhteisellä lainalla. Taloyhtiölainojen määrä on kasvanut merkittävästi muutamassa vuodessa.
Yhtiölainoja lyhentää taloyhtiö, joka kerää rahat asunnonomistajien maksamilla rahoitusvastikkeilla tai pääomavastikkeilla. Ongelmatapauksissa taloyhtiö vie perintään lyhennykset laiminlyöneen osakkaan maksut. Lopulta se voi ottaa asunnon haltuunsa.
Tilanne siis poikkeaa tavallisen asuntolainan maksuvaikeuksista. Jos tällaisen asunnon omistaja ei lyhennä velkaansa, se jää pankin huoleksi.
Taloyhtiölainojen maksuongelmat muuttuvat pankin murheeksi vasta siinä vaiheessa, kun taloyhtiökään ei pysty maksamaan pankille yhtiölainan lyhennyksiä. Tällainen tilanne voisi syntyä, jos jostain syystä monta erillistä asukasta tai yksi useita asuntoja samasta yhtiöstä omistava sijoittaja laiminlöisi rahoitusvastikkeensa.
Taantuma testaa riskejä
HS:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan seuraava taantuma – milloin ikinä se tuleekaan – toimii testinä suurten taloyhtiölainojen riskeille. Pahimmat ongelmat aiheuttaisi lama, jossa työttömyyden kasvu koettelisi ihmisten maksukykyä ja samalla asuntojen arvot ja myyntimahdollisuudet heikkenisivät.
Pahimmassa tapauksessa maksamattomat rahoitusvastikkeet voisivat ajaa taloyhtiön maksukyvyttömyyteen ja jopa konkurssiin. Silloin pankki saattaisi ottaa lainan vakuutena olevan asuintalon haltuunsa ja myydä sen.
Asuntonsa menettäisivät myös ne taloyhtiön osakkaat, jotka ovat hoitaneet oman asuntonsa maksut asianmukaisesti tai jopa maksaneet oman osuutensa taloyhtiölainasta kokonaan pois.
Pahimmassa tapauksessa, voisivat, jopa, saattaisi. Eli melkein tapahtunut jo 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641
Mitä jonkun yksittäisen henkilön lyhennysvapaan jälkeinen rahoitusvastike liittyy yhtään mihinkään?
Yhtiölainan korot nousee kaikilla.
Kaikilla ei ole yhtiölainaa. Kukaan ei ole koskaan luvannut kenellekään pysyviä nollakorkoja.
Monella on yhtiölainaa esim. putkiremontista, koska vakuutus ei korvaa vanhoja putkia eikä kattoa, jos tulee vesivahinko esim. 1970 - luvun talon.
Ensin horiset uudisyhtiöstä jossa on juuri alkamassa rahoitusvastikkeen lyhennykset, ja yhtäkkiä se muuttuukin 70-luvun huonosti hoidetuksi röttelöksi. Ok.
Niin, puhun eri taloyhtiöistä ja luen juttuni Talouslehdistä.
Jep, eli maalitolppa siirtyy sujuvasti.
Onko sinun vaikea ymmärää, että yhtiölainaa on sekä uusissa, että vanhoissa kerrostaloissa?
Vanhoissa taloissa tehdään remontteja yhtiölainalla ja uusissa taloissa sitä on asunnon myyntihinnassa.
Kumpikaan ei välttämättä pidä paikkaansa.
Suurimmassa osassa on. Harvalla on tilillä yli 40 000 putkiremonttiin kerrostalossa ja lisäksi pitää tehdä vielä julkisivuremontti ja esim. hissiremontti.
Ai niinkö niissä kaikissa aina tehdään? 😂 Rahoitusvastikkeen voi usein maksaa myös pois. Esimerkiksi itse en ole koskaan maksanut kuukausittaista rahoitusvastiketta.
Toki voit, mutta olet silti vastuussa naapuriesi yhtiölainoista, jos joku vaikka irtisanotaan töistä ja kokoomus meinaa leikata ansiosidonnaista taas.
Kävikö mielessä, että mikäli noin huonosti käy niin asunto myydään maksukykyiselle ostajalle. Eivät ihmiset jää lepäilemään ja muut maksaa heidän lainat, ehei sinne päinkään.
Kenelle myyt 😂 työkokeilijalleko?
Niin, eihän niitä muita enää pk-seudun kalleimmilla alueilla asustele kuin työkokeilijoita. 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641
Jos jollakin on tuollainen sijoitusasuntona niin noita korotuksia ei voi lyödä vuokraan, koska vuokraa saa nostaa vain kerran vuodessa sopimuksessa olevalla prosenttimäärällä.
Jos joku sen on sijoitukseksi ostanut, pystyy vähentämään verotuksessa koko vastikkeen- saa näin vaikka sen toisen sijoitusasunnon tuotot siis verottomana koska tästä "tappiota". Rahoitusvastikkeella maksetana sitä omaa lainaa pois- eli kertyy omaisuutta.
Vuokrata voi myös niin että vuokra on sidottu esim. elinkustannusindeksiin- toki markkinat määrää ettei vuokria pysty nostamaan 8-10%
Niin, paitsi jos vuokra nousee liikaa eikä saa vuokralaista.
Kerrostalossa tietysti ollaan vastuussa myös naapureiden yhtiölainoista ja jos taloyhtiö menee konkurssiin niin kaikki menettävät asuntonsa.
Minusta myös tuota vastikkeen vähentämistä huononnettiin tänä vuonna eli tuli uudet säännöt niin tuttava sanoi, joka vuokraa asuntoa.
Aina tuota samaa jaksetaan ilkkua, että kerrostalossa ollaan vastuussa naapureiden yhtiölainoista. Ei asiat ihan noin yksikertaisia ole. Turha täällä on tarkemmin menettelyä avata.
Riskit ovat nyt todella suuret, kun myynnit vähenevät ja porukkaa irtisanotaan ja 5000 ihmistä kuolee kuukaudessa. Jos mummulla in rahaa vastikkeeseen niin omaisella ei välttämättä ole, kun mummo kupsahtaa.
Huokaus, sitten mummin osake myydään. Kas kun et sitä tajunnut.
Jees, tuttu virsi Kauppalehden laadukkaalta palstalta. Megalama tulossa, velkapetterit joutuu kuseen jne. Aijai, miten makoisaa.
Tätä onkin jaksettu odottaa kauan. Ainakin vuoden 2000 tienoilta asti on ollut omistusasujien hlvetti tuloillaan.
Ellei oo pakko myydä niin ei kannata NYT myydä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641
Jos jollakin on tuollainen sijoitusasuntona niin noita korotuksia ei voi lyödä vuokraan, koska vuokraa saa nostaa vain kerran vuodessa sopimuksessa olevalla prosenttimäärällä.
Jos joku sen on sijoitukseksi ostanut, pystyy vähentämään verotuksessa koko vastikkeen- saa näin vaikka sen toisen sijoitusasunnon tuotot siis verottomana koska tästä "tappiota". Rahoitusvastikkeella maksetana sitä omaa lainaa pois- eli kertyy omaisuutta.
Vuokrata voi myös niin että vuokra on sidottu esim. elinkustannusindeksiin- toki markkinat määrää ettei vuokria pysty nostamaan 8-10%
Niin, paitsi jos vuokra nousee liikaa eikä saa vuokralaista.
Kerrostalossa tietysti ollaan vastuussa myös naapureiden yhtiölainoista ja jos taloyhtiö menee konkurssiin niin kaikki menettävät asuntonsa.
Minusta myös tuota vastikkeen vähentämistä huononnettiin tänä vuonna eli tuli uudet säännöt niin tuttava sanoi, joka vuokraa asuntoa.
Aina tuota samaa jaksetaan ilkkua, että kerrostalossa ollaan vastuussa naapureiden yhtiölainoista. Ei asiat ihan noin yksikertaisia ole. Turha täällä on tarkemmin menettelyä avata.
Riskit ovat nyt todella suuret, kun myynnit vähenevät ja porukkaa irtisanotaan ja 5000 ihmistä kuolee kuukaudessa. Jos mummulla in rahaa vastikkeeseen niin omaisella ei välttämättä ole, kun mummo kupsahtaa.
Riskit ovat nyt kuten aiemminkin uudemmissa pk-seudun yhtiöissä lähestulkoon olemattomat.
Ei ole olemattomat vaan suuret tällä hetkellä.
Rommaristo se jaksaa toivoa, että ihmiset joutuisivat ongelmiin. En ole koskaan ymmärtänyt miksi.
Ja riskit ei todellakaan ole suuret. Todennäköisyys lähellä nollaa ja vaikutus yhdelle kämpälle kovin pieni, joten määritelmällisesti riski on mitätön.
Jos omistaa asunnon on hyvä yrittää olla positiivinen ja välittämättä oikeasta elämästä.
Joo, se on oikeaa elämää haaveilla vuokraluukussa 30 vuotta rommauksesta jota ei koskaan tullut, mutta ihan varmasti seuraavan 30 vuoden aikana kyllä tulee! 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641
Mitä jonkun yksittäisen henkilön lyhennysvapaan jälkeinen rahoitusvastike liittyy yhtään mihinkään?
Yhtiölainan korot nousee kaikilla.
Kaikilla ei ole yhtiölainaa. Kukaan ei ole koskaan luvannut kenellekään pysyviä nollakorkoja.
Monella on yhtiölainaa esim. putkiremontista, koska vakuutus ei korvaa vanhoja putkia eikä kattoa, jos tulee vesivahinko esim. 1970 - luvun talon.
Ensin horiset uudisyhtiöstä jossa on juuri alkamassa rahoitusvastikkeen lyhennykset, ja yhtäkkiä se muuttuukin 70-luvun huonosti hoidetuksi röttelöksi. Ok.
Niin, puhun eri taloyhtiöistä ja luen juttuni Talouslehdistä.
Jep, eli maalitolppa siirtyy sujuvasti.
Onko sinun vaikea ymmärää, että yhtiölainaa on sekä uusissa, että vanhoissa kerrostaloissa?
Vanhoissa taloissa tehdään remontteja yhtiölainalla ja uusissa taloissa sitä on asunnon myyntihinnassa.
Kumpikaan ei välttämättä pidä paikkaansa.
Suurimmassa osassa on. Harvalla on tilillä yli 40 000 putkiremonttiin kerrostalossa ja lisäksi pitää tehdä vielä julkisivuremontti ja esim. hissiremontti.
Ai niinkö niissä kaikissa aina tehdään? 😂 Rahoitusvastikkeen voi usein maksaa myös pois. Esimerkiksi itse en ole koskaan maksanut kuukausittaista rahoitusvastiketta.
Toki voit, mutta olet silti vastuussa naapuriesi yhtiölainoista, jos joku vaikka irtisanotaan töistä ja kokoomus meinaa leikata ansiosidonnaista taas.
Kävikö mielessä, että mikäli noin huonosti käy niin asunto myydään maksukykyiselle ostajalle. Eivät ihmiset jää lepäilemään ja muut maksaa heidän lainat, ehei sinne päinkään.
Jos osakas jättää rahoitusvastikkeensa maksamatta, taloyhtiö alkaa periä sitä. Jos perintä ei johda tuloksiin, voidaan kutsua koolle yhtiökokous tekemään haltuunottopäätös. Sen jälkeen asunto voidaan yrittää panna vuokralle ja kuitata vastikkeet vuokrasta.
Kiinteistöasioihin erikoistuneen asianajotoimisto Heikkilä & Co:n asianajaja Timo Heikkilä sanoo, että prosessin eteneminen riippuu paljon maksunsa laiminlyöneen osakkaan yhteistyöhalukkuudesta.
”Siinä voi mennä kuukausia, jopa vuosia. Sen aikaa vastikkeet jäävät tulematta, vaikka olisivat myöhemmin sitten perittävänä.”
Jos maksunsa laiminlyövä osakas on useita asuntoja omistava sijoittaja tai maksunsa laiminlyöviä osakkaita on samanaikaisesti useita, taloyhtiön budjetti voi pettää. Osakkaiden pitää panna peliin omaa rahaansa tai kääntyä pankin puoleen.
Telkkarissa näytettiin, että Helsingissä on asuntoja minkä hinta 200 000, mutta yhden asunnon korjaukset maksaa 200 000 eli saman verran.
Olen lapsuuteni asunut omistuasunnossa mökkejä.