Asuntoloukussa ja ei sada myytyä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hinta on väärä silloin kun jokin ei mene kaupaksi.

Ei välttämättä. Sopivia ostajia ei vain ole välttämättä juuri nyt liikkeellä, vailla hinta olisi täysin järkevä ja vertailukelpoinen.

Oikean hinnan määrittelee aina ostaja, jos hinta on väärä, ostaja jättää ostamatta.

Jotenkin ihmetyttää muutenkin, että jotkut tuntuu ihan aidosti kuvittelevan, että kiinteistökaupassa ei voi/saa koskaan tulla myyjälle takkiin.

Juuri niin, aina saa jättää ostamatta. Myyntihintaa ei silti ostaja määrittele vaan myyjä.

Myyjä saa valita suostuuko tarjoukseen vaiko ei.

Jos myyjä kokee että hänen hintansa on oikea ja kiinteistö ei mene kaupaksi, on todella hoopoa myyjän sitten itkeä sitä ettei kiinteistö mene kaupaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641

Mitä jonkun yksittäisen henkilön lyhennysvapaan jälkeinen rahoitusvastike liittyy yhtään mihinkään?

Yhtiölainan korot nousee kaikilla.

Kaikilla ei ole yhtiölainaa. Kukaan ei ole koskaan luvannut kenellekään pysyviä nollakorkoja.

Ei ole, mutta eihän tässä ole kyse pelkästään siitä oletko sinä typerä. Vaan että jos riittävän moni ihminen on typerä, niin taloyhtiöt on kusessa. Mitä yleinen elämänkokemuksesi sanoo ihmisten typeryyden yleisyydestä?

Kun näitä maailmanlopun manauksia ja irtolauseita konkurssiin menevistä pk-seudun uudisyhtiöistä lukee, niin kieltämättä alan epäillä ihmisten keskimääräistä älykkyyttä.

No, minä en konkursseista tiedä, mutta jos parikin osakasta joutuu taloyhtiössä maksuvaikeuksiin niin kyllä se on aika raskas reki niille lopuille osakkaille vedettäväksi. Kun ne omatkin lainankorot, vastikkeet ja ruokalasku nousee samaa. Turha näitä minusta on vähätelläkään. Vai onko kova huoli siitä, ettei löydy enää ketään niin höynää että ostaisi teiltä sen ylihintaisen pommin pois?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

2910 vapaata vuokra-asuntoa Vantaalla

Näillä jankkauksilla kumoat omasta mielestäsi esimerkiksi Taloussanomien artikkelin siitä, että vuokrat tulevat nousemaan?

En kumoa, mutta vapaita asuntoja on ja vuokralainen voi muuttaa halvempaan.

Siitä vaan, sen halvemmankin vuokra nousee entiseen tasoon verrattna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641

Mitä jonkun yksittäisen henkilön lyhennysvapaan jälkeinen rahoitusvastike liittyy yhtään mihinkään?

Yhtiölainan korot nousee kaikilla.

Kaikilla ei ole yhtiölainaa. Kukaan ei ole koskaan luvannut kenellekään pysyviä nollakorkoja.

Monella on yhtiölainaa esim. putkiremontista, koska vakuutus ei korvaa vanhoja putkia eikä kattoa, jos tulee vesivahinko esim. 1970 - luvun talon.

Ensin horiset uudisyhtiöstä jossa on juuri alkamassa rahoitusvastikkeen lyhennykset, ja yhtäkkiä se muuttuukin 70-luvun huonosti hoidetuksi röttelöksi. Ok.

Niin, puhun eri taloyhtiöistä ja luen juttuni Talouslehdistä.

Jep, eli maalitolppa siirtyy sujuvasti.

Onko sinun vaikea ymmärää, että yhtiölainaa on sekä uusissa, että vanhoissa kerrostaloissa?

Vanhoissa taloissa tehdään remontteja yhtiölainalla ja uusissa taloissa sitä on asunnon myyntihinnassa.

Kumpikaan ei välttämättä pidä paikkaansa.

Suurimmassa osassa on. Harvalla on tilillä yli 40 000 putkiremonttiin kerrostalossa ja lisäksi pitää tehdä vielä julkisivuremontti ja esim. hissiremontti.

Ai niinkö niissä kaikissa aina tehdään? 😂 Rahoitusvastikkeen voi usein maksaa myös pois. Esimerkiksi itse en ole koskaan maksanut kuukausittaista rahoitusvastiketta.

Toki voit, mutta olet silti vastuussa naapuriesi yhtiölainoista, jos joku vaikka irtisanotaan töistä ja kokoomus meinaa leikata ansiosidonnaista taas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641

Mitä jonkun yksittäisen henkilön lyhennysvapaan jälkeinen rahoitusvastike liittyy yhtään mihinkään?

Yhtiölainan korot nousee kaikilla.

Kaikilla ei ole yhtiölainaa. Kukaan ei ole koskaan luvannut kenellekään pysyviä nollakorkoja.

Ei ole, mutta eihän tässä ole kyse pelkästään siitä oletko sinä typerä. Vaan että jos riittävän moni ihminen on typerä, niin taloyhtiöt on kusessa. Mitä yleinen elämänkokemuksesi sanoo ihmisten typeryyden yleisyydestä?

Kun näitä maailmanlopun manauksia ja irtolauseita konkurssiin menevistä pk-seudun uudisyhtiöistä lukee, niin kieltämättä alan epäillä ihmisten keskimääräistä älykkyyttä.

No, minä en konkursseista tiedä, mutta jos parikin osakasta joutuu taloyhtiössä maksuvaikeuksiin niin kyllä se on aika raskas reki niille lopuille osakkaille vedettäväksi. Kun ne omatkin lainankorot, vastikkeet ja ruokalasku nousee samaa. Turha näitä minusta on vähätelläkään. Vai onko kova huoli siitä, ettei löydy enää ketään niin höynää että ostaisi teiltä sen ylihintaisen pommin pois?

Ei ole pelkoa moisesta kun valitsee asuntonsa järkevästi. Niinhän se ei toki käytännössä edes mene, että muut maksavat. Kyllä se laskunsa maksamatta jättänyt vastaa viimeiseen asti omista veloistaan tarvittaessa ulosottoon ja realisointiin saakka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641

Jos jollakin on tuollainen sijoitusasuntona niin noita korotuksia ei voi lyödä vuokraan, koska vuokraa saa nostaa vain kerran vuodessa sopimuksessa olevalla prosenttimäärällä.

Jos joku sen on sijoitukseksi ostanut, pystyy vähentämään verotuksessa koko vastikkeen- saa näin vaikka sen toisen sijoitusasunnon tuotot siis verottomana koska tästä "tappiota". Rahoitusvastikkeella maksetana sitä omaa lainaa pois- eli kertyy omaisuutta. 

Vuokrata voi myös niin että vuokra on sidottu esim. elinkustannusindeksiin- toki markkinat määrää ettei vuokria pysty nostamaan 8-10%

Niin, paitsi jos vuokra nousee liikaa eikä saa vuokralaista.

Kerrostalossa tietysti ollaan vastuussa myös naapureiden yhtiölainoista ja jos taloyhtiö menee konkurssiin niin kaikki menettävät asuntonsa.

Minusta myös tuota vastikkeen vähentämistä huononnettiin tänä vuonna eli tuli uudet säännöt niin tuttava sanoi, joka vuokraa asuntoa.

Aina tuota samaa jaksetaan ilkkua, että kerrostalossa ollaan vastuussa naapureiden yhtiölainoista. Ei asiat ihan noin yksikertaisia ole. Turha täällä on tarkemmin menettelyä avata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

2910 vapaata vuokra-asuntoa Vantaalla

Näillä jankkauksilla kumoat omasta mielestäsi esimerkiksi Taloussanomien artikkelin siitä, että vuokrat tulevat nousemaan?

En kumoa, mutta vapaita asuntoja on ja vuokralainen voi muuttaa halvempaan.

Siitä vaan, sen halvemmankin vuokra nousee entiseen tasoon verrattna.

Riippuu vuokranantajasta. Meillä ei ole noussut 10 vuoteen ja puolisoni on ainoa lapsi ja perii jossain vaiheessa omakotitalon sekä mökin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641

Mitä jonkun yksittäisen henkilön lyhennysvapaan jälkeinen rahoitusvastike liittyy yhtään mihinkään?

Yhtiölainan korot nousee kaikilla.

Kaikilla ei ole yhtiölainaa. Kukaan ei ole koskaan luvannut kenellekään pysyviä nollakorkoja.

Monella on yhtiölainaa esim. putkiremontista, koska vakuutus ei korvaa vanhoja putkia eikä kattoa, jos tulee vesivahinko esim. 1970 - luvun talon.

Ensin horiset uudisyhtiöstä jossa on juuri alkamassa rahoitusvastikkeen lyhennykset, ja yhtäkkiä se muuttuukin 70-luvun huonosti hoidetuksi röttelöksi. Ok.

Niin, puhun eri taloyhtiöistä ja luen juttuni Talouslehdistä.

Jep, eli maalitolppa siirtyy sujuvasti.

Onko sinun vaikea ymmärää, että yhtiölainaa on sekä uusissa, että vanhoissa kerrostaloissa?

Vanhoissa taloissa tehdään remontteja yhtiölainalla ja uusissa taloissa sitä on asunnon myyntihinnassa.

Kumpikaan ei välttämättä pidä paikkaansa.

Suurimmassa osassa on. Harvalla on tilillä yli 40 000 putkiremonttiin kerrostalossa ja lisäksi pitää tehdä vielä julkisivuremontti ja esim. hissiremontti.

Ai niinkö niissä kaikissa aina tehdään? 😂 Rahoitusvastikkeen voi usein maksaa myös pois. Esimerkiksi itse en ole koskaan maksanut kuukausittaista rahoitusvastiketta.

Toki voit, mutta olet silti vastuussa naapuriesi yhtiölainoista, jos joku vaikka irtisanotaan töistä ja kokoomus meinaa leikata ansiosidonnaista taas.

Ei asu meidän yhtiössä ansiosidonnaisesta riippuvaisia henkilöitä. 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641

Jos jollakin on tuollainen sijoitusasuntona niin noita korotuksia ei voi lyödä vuokraan, koska vuokraa saa nostaa vain kerran vuodessa sopimuksessa olevalla prosenttimäärällä.

Jos joku sen on sijoitukseksi ostanut, pystyy vähentämään verotuksessa koko vastikkeen- saa näin vaikka sen toisen sijoitusasunnon tuotot siis verottomana koska tästä "tappiota". Rahoitusvastikkeella maksetana sitä omaa lainaa pois- eli kertyy omaisuutta. 

Vuokrata voi myös niin että vuokra on sidottu esim. elinkustannusindeksiin- toki markkinat määrää ettei vuokria pysty nostamaan 8-10%

Niin, paitsi jos vuokra nousee liikaa eikä saa vuokralaista.

Kerrostalossa tietysti ollaan vastuussa myös naapureiden yhtiölainoista ja jos taloyhtiö menee konkurssiin niin kaikki menettävät asuntonsa.

Minusta myös tuota vastikkeen vähentämistä huononnettiin tänä vuonna eli tuli uudet säännöt niin tuttava sanoi, joka vuokraa asuntoa.

Aina tuota samaa jaksetaan ilkkua, että kerrostalossa ollaan vastuussa naapureiden yhtiölainoista. Ei asiat ihan noin yksikertaisia ole. Turha täällä on tarkemmin menettelyä avata.

Riskit ovat nyt todella suuret, kun myynnit vähenevät ja porukkaa irtisanotaan ja 5000 ihmistä kuolee kuukaudessa. Jos mummulla in rahaa vastikkeeseen niin omaisella ei välttämättä ole, kun mummo kupsahtaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641

Jos jollakin on tuollainen sijoitusasuntona niin noita korotuksia ei voi lyödä vuokraan, koska vuokraa saa nostaa vain kerran vuodessa sopimuksessa olevalla prosenttimäärällä.

Jos joku sen on sijoitukseksi ostanut, pystyy vähentämään verotuksessa koko vastikkeen- saa näin vaikka sen toisen sijoitusasunnon tuotot siis verottomana koska tästä "tappiota". Rahoitusvastikkeella maksetana sitä omaa lainaa pois- eli kertyy omaisuutta. 

Vuokrata voi myös niin että vuokra on sidottu esim. elinkustannusindeksiin- toki markkinat määrää ettei vuokria pysty nostamaan 8-10%

Niin, paitsi jos vuokra nousee liikaa eikä saa vuokralaista.

Kerrostalossa tietysti ollaan vastuussa myös naapureiden yhtiölainoista ja jos taloyhtiö menee konkurssiin niin kaikki menettävät asuntonsa.

Minusta myös tuota vastikkeen vähentämistä huononnettiin tänä vuonna eli tuli uudet säännöt niin tuttava sanoi, joka vuokraa asuntoa.

Aina tuota samaa jaksetaan ilkkua, että kerrostalossa ollaan vastuussa naapureiden yhtiölainoista. Ei asiat ihan noin yksikertaisia ole. Turha täällä on tarkemmin menettelyä avata.

Nämä hömelöt oikeasti tuntuvat kuvittelevan, että joku voi vain jättää laskunsa ja lainansa muiden maksettavaksi. 😂 Tuota kannattaa jokaisen halukkaan kokeilla vaikkapa oman asuntolainan ja sähkölaskun kanssa ja katsoa mitä tapahtuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641

Jos jollakin on tuollainen sijoitusasuntona niin noita korotuksia ei voi lyödä vuokraan, koska vuokraa saa nostaa vain kerran vuodessa sopimuksessa olevalla prosenttimäärällä.

Jos joku sen on sijoitukseksi ostanut, pystyy vähentämään verotuksessa koko vastikkeen- saa näin vaikka sen toisen sijoitusasunnon tuotot siis verottomana koska tästä "tappiota". Rahoitusvastikkeella maksetana sitä omaa lainaa pois- eli kertyy omaisuutta. 

Vuokrata voi myös niin että vuokra on sidottu esim. elinkustannusindeksiin- toki markkinat määrää ettei vuokria pysty nostamaan 8-10%

Niin, paitsi jos vuokra nousee liikaa eikä saa vuokralaista.

Kerrostalossa tietysti ollaan vastuussa myös naapureiden yhtiölainoista ja jos taloyhtiö menee konkurssiin niin kaikki menettävät asuntonsa.

Minusta myös tuota vastikkeen vähentämistä huononnettiin tänä vuonna eli tuli uudet säännöt niin tuttava sanoi, joka vuokraa asuntoa.

Aina tuota samaa jaksetaan ilkkua, että kerrostalossa ollaan vastuussa naapureiden yhtiölainoista. Ei asiat ihan noin yksikertaisia ole. Turha täällä on tarkemmin menettelyä avata.

Riskit ovat nyt todella suuret, kun myynnit vähenevät ja porukkaa irtisanotaan ja 5000 ihmistä kuolee kuukaudessa. Jos mummulla in rahaa vastikkeeseen niin omaisella ei välttämättä ole, kun mummo kupsahtaa.

Riskit ovat nyt kuten aiemminkin uudemmissa pk-seudun yhtiöissä lähestulkoon olemattomat.

Asuntoloukku kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko ollut samalla välittäjällä koko ajan? Kannattaa vaihtaa välittäjää. Onko hyvät kuvat? Vaikka tietynlaisia kuvia tällä palstalla aina ivataan, niin fakta on, että laadukkaat myyntikuvat auttavat myynnissä tosi paljon. 

Kenen mukaan? Stailaus ja hyvät kuvat ei auta, jos asunto on syrjässä, jossa ei ole töitä ja kalliit remontit on tekemättä.

Mutta jos jälkimmäiset on kunnossa, niin myyntikuvilla onkin äkkiä aika paljon väliä. Tietyillä alueilla voi vaikuttaa ihan kymppitonneja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641

Mitä jonkun yksittäisen henkilön lyhennysvapaan jälkeinen rahoitusvastike liittyy yhtään mihinkään?

Yhtiölainan korot nousee kaikilla.

Kaikilla ei ole yhtiölainaa. Kukaan ei ole koskaan luvannut kenellekään pysyviä nollakorkoja.

Monella on yhtiölainaa esim. putkiremontista, koska vakuutus ei korvaa vanhoja putkia eikä kattoa, jos tulee vesivahinko esim. 1970 - luvun talon.

Ensin horiset uudisyhtiöstä jossa on juuri alkamassa rahoitusvastikkeen lyhennykset, ja yhtäkkiä se muuttuukin 70-luvun huonosti hoidetuksi röttelöksi. Ok.

Niin, puhun eri taloyhtiöistä ja luen juttuni Talouslehdistä.

Jep, eli maalitolppa siirtyy sujuvasti.

Onko sinun vaikea ymmärää, että yhtiölainaa on sekä uusissa, että vanhoissa kerrostaloissa?

Vanhoissa taloissa tehdään remontteja yhtiölainalla ja uusissa taloissa sitä on asunnon myyntihinnassa.

Kumpikaan ei välttämättä pidä paikkaansa.

Suurimmassa osassa on. Harvalla on tilillä yli 40 000 putkiremonttiin kerrostalossa ja lisäksi pitää tehdä vielä julkisivuremontti ja esim. hissiremontti.

Ai niinkö niissä kaikissa aina tehdään? 😂 Rahoitusvastikkeen voi usein maksaa myös pois. Esimerkiksi itse en ole koskaan maksanut kuukausittaista rahoitusvastiketta.

Toki voit, mutta olet silti vastuussa naapuriesi yhtiölainoista, jos joku vaikka irtisanotaan töistä ja kokoomus meinaa leikata ansiosidonnaista taas.

Ei asu meidän yhtiössä ansiosidonnaisesta riippuvaisia henkilöitä. 😂

Vielä.

Ja entäs mummot, osastohoito ei kuulu maksukattoon, onko niillä massia tilillä, jos tulee sairaalajaksoja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluta ja tarvita ovat kaksi eri asiaa. Jos korot ovat korkealla ja työt sitä ja tätä, asut sitten vaikka kaksiossa perheen kanssa. Halu ei vie sitä keskustaneliötä yhtään lähemmäs, vaan realiteetit. Realiteetti on se, että korot ovat nousseet, pankit eivät myönnä lainaa mielellään ja silloinkin tarkasti. Halvan rahan aika on lopullisesti ohitse.

Tottakai muut omistajat eivät halua halpuutusta. Voi olla vaikea pyytää 400 000 euroa, kun naapuri myy vieressä 300 000 eurolla....

Onneksi läheskään kaikilla ei työt ole "sitä ja tätä", varsinkaan sellaisilla, jotka olisivat esimerkiksi oman asuntoni potentiaalisia ostajia. En myöskään usko, että naapurinikaan olisi niin tyhmä, että myisi asuntonsa pilkkahinnalla. Mitä alueen myynti-ilmoituksia katsoo, niin minkäänlaista halpuutusta ei näy olevan meneillään ja asunnot jopa liikkuvatkin surkeasta yleisestä tilanteesta huolimatta. Nollakorkoista lainaa tuskin on ihan lähivuosina luvassa, mutta on sitä asuntokauppaa tehty paljon korkeammankin korkotason aikana.

Sinä puhut kysyntä padosta, mutta nyt puhutaan tarjontapadosta. Kun pato purkautuu, siinä saa pitää kaiteista kiinni. Inflaatio syö viimeisetkin ostovoiman rippeet, joten ei kannata pidättää hengitystä ostovoimaista asunnonkatsojaa odotellessa. Naapuri ei odottele, vaan myy.

Molemmat patoutuu, mutta hiipuvan uudisasuntotuotannon vuoksi kysyntä tulee ylittämään pk-seudulla vielä tarjonnnan. Naapuri ei myy, vaan asuu omassa arvokodissaan johon ei alennusmyynnit muuntenkaan kohdistuisi. 😂 Tällä alueella on ostovoima kunnossa, jatkossakin.

Ei se uudisasuntotuotanto ole mihinkään pk-seudulla hiipumassa. Se on ollut ennätystasolla jo vuosia, rakennettu enemmän kuin koskaan historian aikana, samalla kun väki vähenee. Ja rakentaminen vain jatkuu. Korkotason nousu alkaa iskeä asuntovelallisiin taas kunnolla vasta kesällä, joten syksyllä aletaan nähdä paniikinomaista pakkomyymistä liikaa velkaantuneilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641

Jos jollakin on tuollainen sijoitusasuntona niin noita korotuksia ei voi lyödä vuokraan, koska vuokraa saa nostaa vain kerran vuodessa sopimuksessa olevalla prosenttimäärällä.

Jos joku sen on sijoitukseksi ostanut, pystyy vähentämään verotuksessa koko vastikkeen- saa näin vaikka sen toisen sijoitusasunnon tuotot siis verottomana koska tästä "tappiota". Rahoitusvastikkeella maksetana sitä omaa lainaa pois- eli kertyy omaisuutta. 

Vuokrata voi myös niin että vuokra on sidottu esim. elinkustannusindeksiin- toki markkinat määrää ettei vuokria pysty nostamaan 8-10%

Niin, paitsi jos vuokra nousee liikaa eikä saa vuokralaista.

Kerrostalossa tietysti ollaan vastuussa myös naapureiden yhtiölainoista ja jos taloyhtiö menee konkurssiin niin kaikki menettävät asuntonsa.

Minusta myös tuota vastikkeen vähentämistä huononnettiin tänä vuonna eli tuli uudet säännöt niin tuttava sanoi, joka vuokraa asuntoa.

Aina tuota samaa jaksetaan ilkkua, että kerrostalossa ollaan vastuussa naapureiden yhtiölainoista. Ei asiat ihan noin yksikertaisia ole. Turha täällä on tarkemmin menettelyä avata.

Riskit ovat nyt todella suuret, kun myynnit vähenevät ja porukkaa irtisanotaan ja 5000 ihmistä kuolee kuukaudessa. Jos mummulla in rahaa vastikkeeseen niin omaisella ei välttämättä ole, kun mummo kupsahtaa.

Riskit ovat nyt kuten aiemminkin uudemmissa pk-seudun yhtiöissä lähestulkoon olemattomat.

Ei ole olemattomat vaan suuret tällä hetkellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641

Jos jollakin on tuollainen sijoitusasuntona niin noita korotuksia ei voi lyödä vuokraan, koska vuokraa saa nostaa vain kerran vuodessa sopimuksessa olevalla prosenttimäärällä.

Jos joku sen on sijoitukseksi ostanut, pystyy vähentämään verotuksessa koko vastikkeen- saa näin vaikka sen toisen sijoitusasunnon tuotot siis verottomana koska tästä "tappiota". Rahoitusvastikkeella maksetana sitä omaa lainaa pois- eli kertyy omaisuutta. 

Vuokrata voi myös niin että vuokra on sidottu esim. elinkustannusindeksiin- toki markkinat määrää ettei vuokria pysty nostamaan 8-10%

Niin, paitsi jos vuokra nousee liikaa eikä saa vuokralaista.

Kerrostalossa tietysti ollaan vastuussa myös naapureiden yhtiölainoista ja jos taloyhtiö menee konkurssiin niin kaikki menettävät asuntonsa.

Minusta myös tuota vastikkeen vähentämistä huononnettiin tänä vuonna eli tuli uudet säännöt niin tuttava sanoi, joka vuokraa asuntoa.

Aina tuota samaa jaksetaan ilkkua, että kerrostalossa ollaan vastuussa naapureiden yhtiölainoista. Ei asiat ihan noin yksikertaisia ole. Turha täällä on tarkemmin menettelyä avata.

Nämä hömelöt oikeasti tuntuvat kuvittelevan, että joku voi vain jättää laskunsa ja lainansa muiden maksettavaksi. 😂 Tuota kannattaa jokaisen halukkaan kokeilla vaikkapa oman asuntolainan ja sähkölaskun kanssa ja katsoa mitä tapahtuu.

No, jos ei maksa niin muut maksavat 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

2910 vapaata vuokra-asuntoa Vantaalla

Näillä jankkauksilla kumoat omasta mielestäsi esimerkiksi Taloussanomien artikkelin siitä, että vuokrat tulevat nousemaan?

En kumoa, mutta vapaita asuntoja on ja vuokralainen voi muuttaa halvempaan.

Siitä vaan, sen halvemmankin vuokra nousee entiseen tasoon verrattna.

Riippuu vuokranantajasta. Meillä ei ole noussut 10 vuoteen ja puolisoni on ainoa lapsi ja perii jossain vaiheessa omakotitalon sekä mökin.

Ei kun se mökki palaa ja omakotitalo osoittautuu pahasti homeiseksi. Sitä paitsi ilmaantuu joku toinenkin perijä ja tulee yllättävä 100 000€ lasku! Eikös nämå maailmanlopun skenaariot jotenkin näin mene? 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641

Mitä jonkun yksittäisen henkilön lyhennysvapaan jälkeinen rahoitusvastike liittyy yhtään mihinkään?

Yhtiölainan korot nousee kaikilla.

Kaikilla ei ole yhtiölainaa. Kukaan ei ole koskaan luvannut kenellekään pysyviä nollakorkoja.

Monella on yhtiölainaa esim. putkiremontista, koska vakuutus ei korvaa vanhoja putkia eikä kattoa, jos tulee vesivahinko esim. 1970 - luvun talon.

Ensin horiset uudisyhtiöstä jossa on juuri alkamassa rahoitusvastikkeen lyhennykset, ja yhtäkkiä se muuttuukin 70-luvun huonosti hoidetuksi röttelöksi. Ok.

Niin, puhun eri taloyhtiöistä ja luen juttuni Talouslehdistä.

Jep, eli maalitolppa siirtyy sujuvasti.

Onko sinun vaikea ymmärää, että yhtiölainaa on sekä uusissa, että vanhoissa kerrostaloissa?

Onko sinun vaikea ymmärtää, ettei läheskään kaikilla ole yhtiölainaa lainkaan? Entä onko vaikea ymmärtää, ettei läheskään kaikki (sinua kenties lukuunottamatta) odottaneetkaan ikuista nollakorkoa?

Niin, osalla on remontit tekemättä eikä kaikki taloyhtiöt saa enää remonttilainaa. Vakuutus ei korvaa vanhoja putkia, kattoa eikä ikkunoita, jos tulee vesivahinko.

Kyllä kuule kauan saa asua osakkeessaan ennenkuin mitään remontteja on tulossa. Vai meinaako, et heti kun talo on valmis ja velat maksettu niin alkavat kalliit kaikki mahdolliset rempat. Et oo tainnu koskaan omistaa mitään.

Yhtiölaina ei ole lasku toimeentulotuessa eli vaikka sulla on lapsia ja tilillä 0 euroa niin et saa toimeentulotukea ruokaan eikä kaupunki saa antaa harkinnanvaraista tilalle. Uusi laki tuli 2019.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641

Jos jollakin on tuollainen sijoitusasuntona niin noita korotuksia ei voi lyödä vuokraan, koska vuokraa saa nostaa vain kerran vuodessa sopimuksessa olevalla prosenttimäärällä.

Jos joku sen on sijoitukseksi ostanut, pystyy vähentämään verotuksessa koko vastikkeen- saa näin vaikka sen toisen sijoitusasunnon tuotot siis verottomana koska tästä "tappiota". Rahoitusvastikkeella maksetana sitä omaa lainaa pois- eli kertyy omaisuutta. 

Vuokrata voi myös niin että vuokra on sidottu esim. elinkustannusindeksiin- toki markkinat määrää ettei vuokria pysty nostamaan 8-10%

Niin, paitsi jos vuokra nousee liikaa eikä saa vuokralaista.

Kerrostalossa tietysti ollaan vastuussa myös naapureiden yhtiölainoista ja jos taloyhtiö menee konkurssiin niin kaikki menettävät asuntonsa.

Minusta myös tuota vastikkeen vähentämistä huononnettiin tänä vuonna eli tuli uudet säännöt niin tuttava sanoi, joka vuokraa asuntoa.

Aina tuota samaa jaksetaan ilkkua, että kerrostalossa ollaan vastuussa naapureiden yhtiölainoista. Ei asiat ihan noin yksikertaisia ole. Turha täällä on tarkemmin menettelyä avata.

Riskit ovat nyt todella suuret, kun myynnit vähenevät ja porukkaa irtisanotaan ja 5000 ihmistä kuolee kuukaudessa. Jos mummulla in rahaa vastikkeeseen niin omaisella ei välttämättä ole, kun mummo kupsahtaa.

Riskit ovat nyt kuten aiemminkin uudemmissa pk-seudun yhtiöissä lähestulkoon olemattomat.

Ei ole olemattomat vaan suuret tällä hetkellä.

Eli lähestulkoon olemattomat. Tai no, jos ne riskit kerran ovat niiiin suuret, niin näitä on varmaan jo tapahtunutkin? Pk-seudulla uutiskynnys kyllä moisesta ylittyy, joten laita pari linkkiä tuollaisesta kertovaan uutiseen.