Lue keskustelun säännöt.
Asuntoloukussa ja ei sada myytyä
12.04.2023 |
Alkaa kohta itkettää.
Asunto on ollu myynnissä kohta 10kk hintaa laskettu 2 kertaa eikä kiinnostusta ole.
Asunnon kulut 2 pienen lapsen kanssa niin kovat että ruokaa saadaan ostettua luotolla ja kierre pahenee kokoajan.
Kyseessä kerrostalo kolmio hyvien kulkuyhteyksien päässä Helsingissä.
Kommentit (733)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641
Mitä jonkun yksittäisen henkilön lyhennysvapaan jälkeinen rahoitusvastike liittyy yhtään mihinkään?
Yhtiölainan korot nousee kaikilla.
Kaikilla ei ole yhtiölainaa. Kukaan ei ole koskaan luvannut kenellekään pysyviä nollakorkoja.
Monella on yhtiölainaa esim. putkiremontista, koska vakuutus ei korvaa vanhoja putkia eikä kattoa, jos tulee vesivahinko esim. 1970 - luvun talon.
Ensin horiset uudisyhtiöstä jossa on juuri alkamassa rahoitusvastikkeen lyhennykset, ja yhtäkkiä se muuttuukin 70-luvun huonosti hoidetuksi röttelöksi. Ok.
Niin, puhun eri taloyhtiöistä ja luen juttuni Talouslehdistä.
Jep, eli maalitolppa siirtyy sujuvasti.
Onko sinun vaikea ymmärää, että yhtiölainaa on sekä uusissa, että vanhoissa kerrostaloissa?
Vanhoissa taloissa tehdään remontteja yhtiölainalla ja uusissa taloissa sitä on asunnon myyntihinnassa.
Kumpikaan ei välttämättä pidä paikkaansa.
Suurimmassa osassa on. Harvalla on tilillä yli 40 000 putkiremonttiin kerrostalossa ja lisäksi pitää tehdä vielä julkisivuremontti ja esim. hissiremontti.
Ai niinkö niissä kaikissa aina tehdään? 😂 Rahoitusvastikkeen voi usein maksaa myös pois. Esimerkiksi itse en ole koskaan maksanut kuukausittaista rahoitusvastiketta.
Toki voit, mutta olet silti vastuussa naapuriesi yhtiölainoista, jos joku vaikka irtisanotaan töistä ja kokoomus meinaa leikata ansiosidonnaista taas.
Kävikö mielessä, että mikäli noin huonosti käy niin asunto myydään maksukykyiselle ostajalle. Eivät ihmiset jää lepäilemään ja muut maksaa heidän lainat, ehei sinne päinkään.
Kenelle myyt 😂 työkokeilijalleko?
Niin, eihän niitä muita enää pk-seudun kalleimmilla alueilla asustele kuin työkokeilijoita. 😂
Ne kaikki 2 605 000 työllistä menettää leipänsä ihan kohta, kun megalama alkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641
Jos jollakin on tuollainen sijoitusasuntona niin noita korotuksia ei voi lyödä vuokraan, koska vuokraa saa nostaa vain kerran vuodessa sopimuksessa olevalla prosenttimäärällä.
Jos joku sen on sijoitukseksi ostanut, pystyy vähentämään verotuksessa koko vastikkeen- saa näin vaikka sen toisen sijoitusasunnon tuotot siis verottomana koska tästä "tappiota". Rahoitusvastikkeella maksetana sitä omaa lainaa pois- eli kertyy omaisuutta.
Vuokrata voi myös niin että vuokra on sidottu esim. elinkustannusindeksiin- toki markkinat määrää ettei vuokria pysty nostamaan 8-10%
Niin, paitsi jos vuokra nousee liikaa eikä saa vuokralaista.
Kerrostalossa tietysti ollaan vastuussa myös naapureiden yhtiölainoista ja jos taloyhtiö menee konkurssiin niin kaikki menettävät asuntonsa.
Minusta myös tuota vastikkeen vähentämistä huononnettiin tänä vuonna eli tuli uudet säännöt niin tuttava sanoi, joka vuokraa asuntoa.
Aina tuota samaa jaksetaan ilkkua, että kerrostalossa ollaan vastuussa naapureiden yhtiölainoista. Ei asiat ihan noin yksikertaisia ole. Turha täällä on tarkemmin menettelyä avata.
Riskit ovat nyt todella suuret, kun myynnit vähenevät ja porukkaa irtisanotaan ja 5000 ihmistä kuolee kuukaudessa. Jos mummulla in rahaa vastikkeeseen niin omaisella ei välttämättä ole, kun mummo kupsahtaa.
Riskit ovat nyt kuten aiemminkin uudemmissa pk-seudun yhtiöissä lähestulkoon olemattomat.
Ei ole olemattomat vaan suuret tällä hetkellä.
Rommaristo se jaksaa toivoa, että ihmiset joutuisivat ongelmiin. En ole koskaan ymmärtänyt miksi.
Ja riskit ei todellakaan ole suuret. Todennäköisyys lähellä nollaa ja vaikutus yhdelle kämpälle kovin pieni, joten määritelmällisesti riski on mitätön.
Hieman vaikea pitää riskiä kovin suurena asiasta, jota ei tietääkseni ole vielä koskaan tapahtunut. Mutta joku näköjään pelkää muiden puolesta kovastikin. Vai sittenkin toivoo? 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641
Jos jollakin on tuollainen sijoitusasuntona niin noita korotuksia ei voi lyödä vuokraan, koska vuokraa saa nostaa vain kerran vuodessa sopimuksessa olevalla prosenttimäärällä.
Jos joku sen on sijoitukseksi ostanut, pystyy vähentämään verotuksessa koko vastikkeen- saa näin vaikka sen toisen sijoitusasunnon tuotot siis verottomana koska tästä "tappiota". Rahoitusvastikkeella maksetana sitä omaa lainaa pois- eli kertyy omaisuutta.
Vuokrata voi myös niin että vuokra on sidottu esim. elinkustannusindeksiin- toki markkinat määrää ettei vuokria pysty nostamaan 8-10%
Niin, paitsi jos vuokra nousee liikaa eikä saa vuokralaista.
Kerrostalossa tietysti ollaan vastuussa myös naapureiden yhtiölainoista ja jos taloyhtiö menee konkurssiin niin kaikki menettävät asuntonsa.
Minusta myös tuota vastikkeen vähentämistä huononnettiin tänä vuonna eli tuli uudet säännöt niin tuttava sanoi, joka vuokraa asuntoa.
Aina tuota samaa jaksetaan ilkkua, että kerrostalossa ollaan vastuussa naapureiden yhtiölainoista. Ei asiat ihan noin yksikertaisia ole. Turha täällä on tarkemmin menettelyä avata.
Riskit ovat nyt todella suuret, kun myynnit vähenevät ja porukkaa irtisanotaan ja 5000 ihmistä kuolee kuukaudessa. Jos mummulla in rahaa vastikkeeseen niin omaisella ei välttämättä ole, kun mummo kupsahtaa.
Riskit ovat nyt kuten aiemminkin uudemmissa pk-seudun yhtiöissä lähestulkoon olemattomat.
Ei ole olemattomat vaan suuret tällä hetkellä.
Rommaristo se jaksaa toivoa, että ihmiset joutuisivat ongelmiin. En ole koskaan ymmärtänyt miksi.
Ja riskit ei todellakaan ole suuret. Todennäköisyys lähellä nollaa ja vaikutus yhdelle kämpälle kovin pieni, joten määritelmällisesti riski on mitätön.
Jos omistaa asunnon on hyvä yrittää olla positiivinen ja välittämättä oikeasta elämästä.
Joo, se on oikeaa elämää haaveilla vuokraluukussa 30 vuotta rommauksesta jota ei koskaan tullut, mutta ihan varmasti seuraavan 30 vuoden aikana kyllä tulee! 😂
Niitä tulee jo nyt. 200 000 lainassa korkokulut nousevat 200 kuukaudessa vähintään + kaikki muu ja osalla kupsahtaa vielä vanhempi eli perintöasunnon verot ja kulut päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641
Jos jollakin on tuollainen sijoitusasuntona niin noita korotuksia ei voi lyödä vuokraan, koska vuokraa saa nostaa vain kerran vuodessa sopimuksessa olevalla prosenttimäärällä.
Jos joku sen on sijoitukseksi ostanut, pystyy vähentämään verotuksessa koko vastikkeen- saa näin vaikka sen toisen sijoitusasunnon tuotot siis verottomana koska tästä "tappiota". Rahoitusvastikkeella maksetana sitä omaa lainaa pois- eli kertyy omaisuutta.
Vuokrata voi myös niin että vuokra on sidottu esim. elinkustannusindeksiin- toki markkinat määrää ettei vuokria pysty nostamaan 8-10%
Niin, paitsi jos vuokra nousee liikaa eikä saa vuokralaista.
Kerrostalossa tietysti ollaan vastuussa myös naapureiden yhtiölainoista ja jos taloyhtiö menee konkurssiin niin kaikki menettävät asuntonsa.
Minusta myös tuota vastikkeen vähentämistä huononnettiin tänä vuonna eli tuli uudet säännöt niin tuttava sanoi, joka vuokraa asuntoa.
Aina tuota samaa jaksetaan ilkkua, että kerrostalossa ollaan vastuussa naapureiden yhtiölainoista. Ei asiat ihan noin yksikertaisia ole. Turha täällä on tarkemmin menettelyä avata.
Taloyhtiöissä muhii uusi pommi: Asukkaat voivat joutua maksamaan naapuriensa lainoja
Uusien asuntojen hinnasta maksetaan tyypillisesti jo 70 prosenttia yhteisellä lainalla. Tonttirahastojen vastuut kasvattavat yhteistä riskiä entisestään.
Isot yhtiölainat ovat kiihdyttäneet uusien asuntojen rakentamista.
Uusien asuntojen omistajat saattavat joutua vakaviin ongelmiin suurten taloyhtiölainojen takia. Jos muut osakkaat eivät hoida omia osuuksiaan taloyhtiölainasta, velka jää yhtiön vastuulle.
Taloyhtiölainojen nopea kasvu on lisännyt suomalaisten velkaantumista ilman että muutos näkyy asuntolainatilastoissa. Ilmiöstä on puhuttu paljon pari vuotta, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt, että taloyhtiölainat voivat tuoda yksittäisten asunnonomistajien maksuongelmat koko taloyhtiön ja sen kaikkien osakkaiden ongelmiksi.
Suuret taloyhtiölainat ovat vakiintuneet 2010-luvulla tavaksi rakentaa ja myydä uusia asuntoja. Ilmiön huomaa seuraamalla uudiskohteiden myynti-ilmoituksia.
Uusien asuntojen myyntihinta oli vuonna 2018 tyypillisesti enää noin 30 prosenttia asunnon koko hinnasta. Loput asunnon hinnasta, usein 70 prosenttia, maksetaan taloyhtiön yhteisellä lainalla. Taloyhtiölainojen määrä on kasvanut merkittävästi muutamassa vuodessa.
Yhtiölainoja lyhentää taloyhtiö, joka kerää rahat asunnonomistajien maksamilla rahoitusvastikkeilla tai pääomavastikkeilla. Ongelmatapauksissa taloyhtiö vie perintään lyhennykset laiminlyöneen osakkaan maksut. Lopulta se voi ottaa asunnon haltuunsa.
Tilanne siis poikkeaa tavallisen asuntolainan maksuvaikeuksista. Jos tällaisen asunnon omistaja ei lyhennä velkaansa, se jää pankin huoleksi.
Taloyhtiölainojen maksuongelmat muuttuvat pankin murheeksi vasta siinä vaiheessa, kun taloyhtiökään ei pysty maksamaan pankille yhtiölainan lyhennyksiä. Tällainen tilanne voisi syntyä, jos jostain syystä monta erillistä asukasta tai yksi useita asuntoja samasta yhtiöstä omistava sijoittaja laiminlöisi rahoitusvastikkeensa.
Taantuma testaa riskejä
HS:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan seuraava taantuma – milloin ikinä se tuleekaan – toimii testinä suurten taloyhtiölainojen riskeille. Pahimmat ongelmat aiheuttaisi lama, jossa työttömyyden kasvu koettelisi ihmisten maksukykyä ja samalla asuntojen arvot ja myyntimahdollisuudet heikkenisivät.
Pahimmassa tapauksessa maksamattomat rahoitusvastikkeet voisivat ajaa taloyhtiön maksukyvyttömyyteen ja jopa konkurssiin. Silloin pankki saattaisi ottaa lainan vakuutena olevan asuintalon haltuunsa ja myydä sen.
Asuntonsa menettäisivät myös ne taloyhtiön osakkaat, jotka ovat hoitaneet oman asuntonsa maksut asianmukaisesti tai jopa maksaneet oman osuutensa taloyhtiölainasta kokonaan pois.
Pahimmassa tapauksessa, voisivat, jopa, saattaisi. Eli melkein tapahtunut jo 😂
Niinpä. Eiväthän mitkään muutkaan talouden riskit ole koskaan toteutuneet. Ei ollut subprime-kriisiä, ei finanssikriisiä, Lehman Brothers ei kaatunut, ysärillä ei ollut lamaa, Espanjaan ei rakennettu aavekaupunkeja, Evergrande ei joutunut vaikeuksiin, osakkeiden arvot eivät ole koskaan laskeneet, Silicon Valley Bank porskuttaa ...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641
Mitä jonkun yksittäisen henkilön lyhennysvapaan jälkeinen rahoitusvastike liittyy yhtään mihinkään?
Yhtiölainan korot nousee kaikilla.
Kaikilla ei ole yhtiölainaa. Kukaan ei ole koskaan luvannut kenellekään pysyviä nollakorkoja.
Monella on yhtiölainaa esim. putkiremontista, koska vakuutus ei korvaa vanhoja putkia eikä kattoa, jos tulee vesivahinko esim. 1970 - luvun talon.
Ensin horiset uudisyhtiöstä jossa on juuri alkamassa rahoitusvastikkeen lyhennykset, ja yhtäkkiä se muuttuukin 70-luvun huonosti hoidetuksi röttelöksi. Ok.
Niin, puhun eri taloyhtiöistä ja luen juttuni Talouslehdistä.
Jep, eli maalitolppa siirtyy sujuvasti.
Onko sinun vaikea ymmärää, että yhtiölainaa on sekä uusissa, että vanhoissa kerrostaloissa?
Vanhoissa taloissa tehdään remontteja yhtiölainalla ja uusissa taloissa sitä on asunnon myyntihinnassa.
Kumpikaan ei välttämättä pidä paikkaansa.
Suurimmassa osassa on. Harvalla on tilillä yli 40 000 putkiremonttiin kerrostalossa ja lisäksi pitää tehdä vielä julkisivuremontti ja esim. hissiremontti.
Ai niinkö niissä kaikissa aina tehdään? 😂 Rahoitusvastikkeen voi usein maksaa myös pois. Esimerkiksi itse en ole koskaan maksanut kuukausittaista rahoitusvastiketta.
Toki voit, mutta olet silti vastuussa naapuriesi yhtiölainoista, jos joku vaikka irtisanotaan töistä ja kokoomus meinaa leikata ansiosidonnaista taas.
Kävikö mielessä, että mikäli noin huonosti käy niin asunto myydään maksukykyiselle ostajalle. Eivät ihmiset jää lepäilemään ja muut maksaa heidän lainat, ehei sinne päinkään.
Kenelle myyt 😂 työkokeilijalleko?
Niin, eihän niitä muita enää pk-seudun kalleimmilla alueilla asustele kuin työkokeilijoita. 😂
Ne kaikki 2 605 000 työllistä menettää leipänsä ihan kohta, kun megalama alkaa.
Joo, heti sen jälkeen kun ovat ensin joutuneet maksamaan muiden lainat ja maailmanloppu on tapahtunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhtiölaina ei ole lasku toimeentulotuessa eli vaikka sulla on lapsia ja tilillä 0 euroa niin et saa toimeentulotukea ruokaan eikä kaupunki saa antaa harkinnanvaraista tilalle. Uusi laki tuli 2019.
Odotinkin jo tätä hyvin tuttua "ei ole lasku"-jankkausta. Heheh, ei saatana, palsta ei pettänyt taaskaan. 😂
Jep, kohta on Uudenkaupungin autotehtaalla viime kesänä irtisanotuilla ansiosidonnainen loppu ja toimeentulotuki säännöt odottavat.
Ja taas on autotehtaalla yt - neuvottelut menossa.
Aika sujuvasti hypättiin "yhtiölaina ei ole lasku"-hokemasta Uudenkaupungin autotehtaalle. 😂
Niin, telkkarissa näytettiin joskus kuinka työntekijät ovat rakentaneet uusia taloja. Niitä ei kyllä 580 euron työmarkkinatuella makseta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641
Jos jollakin on tuollainen sijoitusasuntona niin noita korotuksia ei voi lyödä vuokraan, koska vuokraa saa nostaa vain kerran vuodessa sopimuksessa olevalla prosenttimäärällä.
Jos joku sen on sijoitukseksi ostanut, pystyy vähentämään verotuksessa koko vastikkeen- saa näin vaikka sen toisen sijoitusasunnon tuotot siis verottomana koska tästä "tappiota". Rahoitusvastikkeella maksetana sitä omaa lainaa pois- eli kertyy omaisuutta.
Vuokrata voi myös niin että vuokra on sidottu esim. elinkustannusindeksiin- toki markkinat määrää ettei vuokria pysty nostamaan 8-10%
Niin, paitsi jos vuokra nousee liikaa eikä saa vuokralaista.
Kerrostalossa tietysti ollaan vastuussa myös naapureiden yhtiölainoista ja jos taloyhtiö menee konkurssiin niin kaikki menettävät asuntonsa.
Minusta myös tuota vastikkeen vähentämistä huononnettiin tänä vuonna eli tuli uudet säännöt niin tuttava sanoi, joka vuokraa asuntoa.
Aina tuota samaa jaksetaan ilkkua, että kerrostalossa ollaan vastuussa naapureiden yhtiölainoista. Ei asiat ihan noin yksikertaisia ole. Turha täällä on tarkemmin menettelyä avata.
Taloyhtiöissä muhii uusi pommi: Asukkaat voivat joutua maksamaan naapuriensa lainoja
Uusien asuntojen hinnasta maksetaan tyypillisesti jo 70 prosenttia yhteisellä lainalla. Tonttirahastojen vastuut kasvattavat yhteistä riskiä entisestään.
Isot yhtiölainat ovat kiihdyttäneet uusien asuntojen rakentamista.
Uusien asuntojen omistajat saattavat joutua vakaviin ongelmiin suurten taloyhtiölainojen takia. Jos muut osakkaat eivät hoida omia osuuksiaan taloyhtiölainasta, velka jää yhtiön vastuulle.
Taloyhtiölainojen nopea kasvu on lisännyt suomalaisten velkaantumista ilman että muutos näkyy asuntolainatilastoissa. Ilmiöstä on puhuttu paljon pari vuotta, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt, että taloyhtiölainat voivat tuoda yksittäisten asunnonomistajien maksuongelmat koko taloyhtiön ja sen kaikkien osakkaiden ongelmiksi.
Suuret taloyhtiölainat ovat vakiintuneet 2010-luvulla tavaksi rakentaa ja myydä uusia asuntoja. Ilmiön huomaa seuraamalla uudiskohteiden myynti-ilmoituksia.
Uusien asuntojen myyntihinta oli vuonna 2018 tyypillisesti enää noin 30 prosenttia asunnon koko hinnasta. Loput asunnon hinnasta, usein 70 prosenttia, maksetaan taloyhtiön yhteisellä lainalla. Taloyhtiölainojen määrä on kasvanut merkittävästi muutamassa vuodessa.
Yhtiölainoja lyhentää taloyhtiö, joka kerää rahat asunnonomistajien maksamilla rahoitusvastikkeilla tai pääomavastikkeilla. Ongelmatapauksissa taloyhtiö vie perintään lyhennykset laiminlyöneen osakkaan maksut. Lopulta se voi ottaa asunnon haltuunsa.
Tilanne siis poikkeaa tavallisen asuntolainan maksuvaikeuksista. Jos tällaisen asunnon omistaja ei lyhennä velkaansa, se jää pankin huoleksi.
Taloyhtiölainojen maksuongelmat muuttuvat pankin murheeksi vasta siinä vaiheessa, kun taloyhtiökään ei pysty maksamaan pankille yhtiölainan lyhennyksiä. Tällainen tilanne voisi syntyä, jos jostain syystä monta erillistä asukasta tai yksi useita asuntoja samasta yhtiöstä omistava sijoittaja laiminlöisi rahoitusvastikkeensa.
Taantuma testaa riskejä
HS:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan seuraava taantuma – milloin ikinä se tuleekaan – toimii testinä suurten taloyhtiölainojen riskeille. Pahimmat ongelmat aiheuttaisi lama, jossa työttömyyden kasvu koettelisi ihmisten maksukykyä ja samalla asuntojen arvot ja myyntimahdollisuudet heikkenisivät.
Pahimmassa tapauksessa maksamattomat rahoitusvastikkeet voisivat ajaa taloyhtiön maksukyvyttömyyteen ja jopa konkurssiin. Silloin pankki saattaisi ottaa lainan vakuutena olevan asuintalon haltuunsa ja myydä sen.
Asuntonsa menettäisivät myös ne taloyhtiön osakkaat, jotka ovat hoitaneet oman asuntonsa maksut asianmukaisesti tai jopa maksaneet oman osuutensa taloyhtiölainasta kokonaan pois.
Pahimmassa tapauksessa, voisivat, jopa, saattaisi. Eli melkein tapahtunut jo 😂
Niinpä. Eiväthän mitkään muutkaan talouden riskit ole koskaan toteutuneet. Ei ollut subprime-kriisiä, ei finanssikriisiä, Lehman Brothers ei kaatunut, ysärillä ei ollut lamaa, Espanjaan ei rakennettu aavekaupunkeja, Evergrande ei joutunut vaikeuksiin, osakkeiden arvot eivät ole koskaan laskeneet, Silicon Valley Bank porskuttaa ...
Onhan noita yksittäisiä tapahtumia tosiaan helppo näin jälkikäteen vauvapalstalla ennustella. 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641
Jos jollakin on tuollainen sijoitusasuntona niin noita korotuksia ei voi lyödä vuokraan, koska vuokraa saa nostaa vain kerran vuodessa sopimuksessa olevalla prosenttimäärällä.
Jos joku sen on sijoitukseksi ostanut, pystyy vähentämään verotuksessa koko vastikkeen- saa näin vaikka sen toisen sijoitusasunnon tuotot siis verottomana koska tästä "tappiota". Rahoitusvastikkeella maksetana sitä omaa lainaa pois- eli kertyy omaisuutta.
Vuokrata voi myös niin että vuokra on sidottu esim. elinkustannusindeksiin- toki markkinat määrää ettei vuokria pysty nostamaan 8-10%
Niin, paitsi jos vuokra nousee liikaa eikä saa vuokralaista.
Kerrostalossa tietysti ollaan vastuussa myös naapureiden yhtiölainoista ja jos taloyhtiö menee konkurssiin niin kaikki menettävät asuntonsa.
Minusta myös tuota vastikkeen vähentämistä huononnettiin tänä vuonna eli tuli uudet säännöt niin tuttava sanoi, joka vuokraa asuntoa.
Aina tuota samaa jaksetaan ilkkua, että kerrostalossa ollaan vastuussa naapureiden yhtiölainoista. Ei asiat ihan noin yksikertaisia ole. Turha täällä on tarkemmin menettelyä avata.
Taloyhtiöissä muhii uusi pommi: Asukkaat voivat joutua maksamaan naapuriensa lainoja
Uusien asuntojen hinnasta maksetaan tyypillisesti jo 70 prosenttia yhteisellä lainalla. Tonttirahastojen vastuut kasvattavat yhteistä riskiä entisestään.
Isot yhtiölainat ovat kiihdyttäneet uusien asuntojen rakentamista.
Uusien asuntojen omistajat saattavat joutua vakaviin ongelmiin suurten taloyhtiölainojen takia. Jos muut osakkaat eivät hoida omia osuuksiaan taloyhtiölainasta, velka jää yhtiön vastuulle.
Taloyhtiölainojen nopea kasvu on lisännyt suomalaisten velkaantumista ilman että muutos näkyy asuntolainatilastoissa. Ilmiöstä on puhuttu paljon pari vuotta, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt, että taloyhtiölainat voivat tuoda yksittäisten asunnonomistajien maksuongelmat koko taloyhtiön ja sen kaikkien osakkaiden ongelmiksi.
Suuret taloyhtiölainat ovat vakiintuneet 2010-luvulla tavaksi rakentaa ja myydä uusia asuntoja. Ilmiön huomaa seuraamalla uudiskohteiden myynti-ilmoituksia.
Uusien asuntojen myyntihinta oli vuonna 2018 tyypillisesti enää noin 30 prosenttia asunnon koko hinnasta. Loput asunnon hinnasta, usein 70 prosenttia, maksetaan taloyhtiön yhteisellä lainalla. Taloyhtiölainojen määrä on kasvanut merkittävästi muutamassa vuodessa.
Yhtiölainoja lyhentää taloyhtiö, joka kerää rahat asunnonomistajien maksamilla rahoitusvastikkeilla tai pääomavastikkeilla. Ongelmatapauksissa taloyhtiö vie perintään lyhennykset laiminlyöneen osakkaan maksut. Lopulta se voi ottaa asunnon haltuunsa.
Tilanne siis poikkeaa tavallisen asuntolainan maksuvaikeuksista. Jos tällaisen asunnon omistaja ei lyhennä velkaansa, se jää pankin huoleksi.
Taloyhtiölainojen maksuongelmat muuttuvat pankin murheeksi vasta siinä vaiheessa, kun taloyhtiökään ei pysty maksamaan pankille yhtiölainan lyhennyksiä. Tällainen tilanne voisi syntyä, jos jostain syystä monta erillistä asukasta tai yksi useita asuntoja samasta yhtiöstä omistava sijoittaja laiminlöisi rahoitusvastikkeensa.
Taantuma testaa riskejä
HS:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan seuraava taantuma – milloin ikinä se tuleekaan – toimii testinä suurten taloyhtiölainojen riskeille. Pahimmat ongelmat aiheuttaisi lama, jossa työttömyyden kasvu koettelisi ihmisten maksukykyä ja samalla asuntojen arvot ja myyntimahdollisuudet heikkenisivät.
Pahimmassa tapauksessa maksamattomat rahoitusvastikkeet voisivat ajaa taloyhtiön maksukyvyttömyyteen ja jopa konkurssiin. Silloin pankki saattaisi ottaa lainan vakuutena olevan asuintalon haltuunsa ja myydä sen.
Asuntonsa menettäisivät myös ne taloyhtiön osakkaat, jotka ovat hoitaneet oman asuntonsa maksut asianmukaisesti tai jopa maksaneet oman osuutensa taloyhtiölainasta kokonaan pois.
Pahimmassa tapauksessa, voisivat, jopa, saattaisi. Eli melkein tapahtunut jo 😂
Niinpä. Eiväthän mitkään muutkaan talouden riskit ole koskaan toteutuneet. Ei ollut subprime-kriisiä, ei finanssikriisiä, Lehman Brothers ei kaatunut, ysärillä ei ollut lamaa, Espanjaan ei rakennettu aavekaupunkeja, Evergrande ei joutunut vaikeuksiin, osakkeiden arvot eivät ole koskaan laskeneet, Silicon Valley Bank porskuttaa ...
Entäs se Helsingin uusi korkea vesivahinkotalo?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641
Jos jollakin on tuollainen sijoitusasuntona niin noita korotuksia ei voi lyödä vuokraan, koska vuokraa saa nostaa vain kerran vuodessa sopimuksessa olevalla prosenttimäärällä.
Jos joku sen on sijoitukseksi ostanut, pystyy vähentämään verotuksessa koko vastikkeen- saa näin vaikka sen toisen sijoitusasunnon tuotot siis verottomana koska tästä "tappiota". Rahoitusvastikkeella maksetana sitä omaa lainaa pois- eli kertyy omaisuutta.
Vuokrata voi myös niin että vuokra on sidottu esim. elinkustannusindeksiin- toki markkinat määrää ettei vuokria pysty nostamaan 8-10%
Niin, paitsi jos vuokra nousee liikaa eikä saa vuokralaista.
Kerrostalossa tietysti ollaan vastuussa myös naapureiden yhtiölainoista ja jos taloyhtiö menee konkurssiin niin kaikki menettävät asuntonsa.
Minusta myös tuota vastikkeen vähentämistä huononnettiin tänä vuonna eli tuli uudet säännöt niin tuttava sanoi, joka vuokraa asuntoa.
Aina tuota samaa jaksetaan ilkkua, että kerrostalossa ollaan vastuussa naapureiden yhtiölainoista. Ei asiat ihan noin yksikertaisia ole. Turha täällä on tarkemmin menettelyä avata.
Riskit ovat nyt todella suuret, kun myynnit vähenevät ja porukkaa irtisanotaan ja 5000 ihmistä kuolee kuukaudessa. Jos mummulla in rahaa vastikkeeseen niin omaisella ei välttämättä ole, kun mummo kupsahtaa.
Riskit ovat nyt kuten aiemminkin uudemmissa pk-seudun yhtiöissä lähestulkoon olemattomat.
Ei ole olemattomat vaan suuret tällä hetkellä.
Rommaristo se jaksaa toivoa, että ihmiset joutuisivat ongelmiin. En ole koskaan ymmärtänyt miksi.
Ja riskit ei todellakaan ole suuret. Todennäköisyys lähellä nollaa ja vaikutus yhdelle kämpälle kovin pieni, joten määritelmällisesti riski on mitätön.
Jos omistaa asunnon on hyvä yrittää olla positiivinen ja välittämättä oikeasta elämästä.
Joo, se on oikeaa elämää haaveilla vuokraluukussa 30 vuotta rommauksesta jota ei koskaan tullut, mutta ihan varmasti seuraavan 30 vuoden aikana kyllä tulee! 😂
Niitä tulee jo nyt. 200 000 lainassa korkokulut nousevat 200 kuukaudessa vähintään + kaikki muu ja osalla kupsahtaa vielä vanhempi eli perintöasunnon verot ja kulut päälle.
Linkitä pari pk-seudun rommaushintaista asuntomyynti-ilmoitusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641
Jos jollakin on tuollainen sijoitusasuntona niin noita korotuksia ei voi lyödä vuokraan, koska vuokraa saa nostaa vain kerran vuodessa sopimuksessa olevalla prosenttimäärällä.
Jos joku sen on sijoitukseksi ostanut, pystyy vähentämään verotuksessa koko vastikkeen- saa näin vaikka sen toisen sijoitusasunnon tuotot siis verottomana koska tästä "tappiota". Rahoitusvastikkeella maksetana sitä omaa lainaa pois- eli kertyy omaisuutta.
Vuokrata voi myös niin että vuokra on sidottu esim. elinkustannusindeksiin- toki markkinat määrää ettei vuokria pysty nostamaan 8-10%
Niin, paitsi jos vuokra nousee liikaa eikä saa vuokralaista.
Kerrostalossa tietysti ollaan vastuussa myös naapureiden yhtiölainoista ja jos taloyhtiö menee konkurssiin niin kaikki menettävät asuntonsa.
Minusta myös tuota vastikkeen vähentämistä huononnettiin tänä vuonna eli tuli uudet säännöt niin tuttava sanoi, joka vuokraa asuntoa.
Aina tuota samaa jaksetaan ilkkua, että kerrostalossa ollaan vastuussa naapureiden yhtiölainoista. Ei asiat ihan noin yksikertaisia ole. Turha täällä on tarkemmin menettelyä avata.
Riskit ovat nyt todella suuret, kun myynnit vähenevät ja porukkaa irtisanotaan ja 5000 ihmistä kuolee kuukaudessa. Jos mummulla in rahaa vastikkeeseen niin omaisella ei välttämättä ole, kun mummo kupsahtaa.
Riskit ovat nyt kuten aiemminkin uudemmissa pk-seudun yhtiöissä lähestulkoon olemattomat.
Ei ole olemattomat vaan suuret tällä hetkellä.
Rommaristo se jaksaa toivoa, että ihmiset joutuisivat ongelmiin. En ole koskaan ymmärtänyt miksi.
Ja riskit ei todellakaan ole suuret. Todennäköisyys lähellä nollaa ja vaikutus yhdelle kämpälle kovin pieni, joten määritelmällisesti riski on mitätön.
Hieman vaikea pitää riskiä kovin suurena asiasta, jota ei tietääkseni ole vielä koskaan tapahtunut. Mutta joku näköjään pelkää muiden puolesta kovastikin. Vai sittenkin toivoo? 😂
Niinpä, kukaan ei ole Suomessa koskaan ylivelkaantunut ja joutunut ulosottoon. Ei kun ...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhtiölaina ei ole lasku toimeentulotuessa eli vaikka sulla on lapsia ja tilillä 0 euroa niin et saa toimeentulotukea ruokaan eikä kaupunki saa antaa harkinnanvaraista tilalle. Uusi laki tuli 2019.
Odotinkin jo tätä hyvin tuttua "ei ole lasku"-jankkausta. Heheh, ei saatana, palsta ei pettänyt taaskaan. 😂
Jep, kohta on Uudenkaupungin autotehtaalla viime kesänä irtisanotuilla ansiosidonnainen loppu ja toimeentulotuki säännöt odottavat.
Ja taas on autotehtaalla yt - neuvottelut menossa.
Aika sujuvasti hypättiin "yhtiölaina ei ole lasku"-hokemasta Uudenkaupungin autotehtaalle. 😂
Niin, telkkarissa näytettiin joskus kuinka työntekijät ovat rakentaneet uusia taloja. Niitä ei kyllä 580 euron työmarkkinatuella makseta.
Lainat ei ole laskuja toimeentulotuessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi Etuovessa on asuntoja, missä lukee Ulosottovirasto myy?
Eikö niitä tukia saanutkaan?
No niin, nyt lähden ulos kataomaan, että joko se maailmanloppu tuli. 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Linkitä se asunto tänne. Mitä hävittävää sinulla on? Täällä saat sille näkyvyyttä. Sata kritisoi ja osa saattaa olla oikeassakin ja pari on hiljaa mutta kiinnostuu ja ottaa yhteyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641
Jos jollakin on tuollainen sijoitusasuntona niin noita korotuksia ei voi lyödä vuokraan, koska vuokraa saa nostaa vain kerran vuodessa sopimuksessa olevalla prosenttimäärällä.
Jos joku sen on sijoitukseksi ostanut, pystyy vähentämään verotuksessa koko vastikkeen- saa näin vaikka sen toisen sijoitusasunnon tuotot siis verottomana koska tästä "tappiota". Rahoitusvastikkeella maksetana sitä omaa lainaa pois- eli kertyy omaisuutta.
Vuokrata voi myös niin että vuokra on sidottu esim. elinkustannusindeksiin- toki markkinat määrää ettei vuokria pysty nostamaan 8-10%
Niin, paitsi jos vuokra nousee liikaa eikä saa vuokralaista.
Kerrostalossa tietysti ollaan vastuussa myös naapureiden yhtiölainoista ja jos taloyhtiö menee konkurssiin niin kaikki menettävät asuntonsa.
Minusta myös tuota vastikkeen vähentämistä huononnettiin tänä vuonna eli tuli uudet säännöt niin tuttava sanoi, joka vuokraa asuntoa.
Aina tuota samaa jaksetaan ilkkua, että kerrostalossa ollaan vastuussa naapureiden yhtiölainoista. Ei asiat ihan noin yksikertaisia ole. Turha täällä on tarkemmin menettelyä avata.
Riskit ovat nyt todella suuret, kun myynnit vähenevät ja porukkaa irtisanotaan ja 5000 ihmistä kuolee kuukaudessa. Jos mummulla in rahaa vastikkeeseen niin omaisella ei välttämättä ole, kun mummo kupsahtaa.
Riskit ovat nyt kuten aiemminkin uudemmissa pk-seudun yhtiöissä lähestulkoon olemattomat.
Ei ole olemattomat vaan suuret tällä hetkellä.
Rommaristo se jaksaa toivoa, että ihmiset joutuisivat ongelmiin. En ole koskaan ymmärtänyt miksi.
Ja riskit ei todellakaan ole suuret. Todennäköisyys lähellä nollaa ja vaikutus yhdelle kämpälle kovin pieni, joten määritelmällisesti riski on mitätön.
Jos omistaa asunnon on hyvä yrittää olla positiivinen ja välittämättä oikeasta elämästä.
Joo, se on oikeaa elämää haaveilla vuokraluukussa 30 vuotta rommauksesta jota ei koskaan tullut, mutta ihan varmasti seuraavan 30 vuoden aikana kyllä tulee! 😂
Niitä tulee jo nyt. 200 000 lainassa korkokulut nousevat 200 kuukaudessa vähintään + kaikki muu ja osalla kupsahtaa vielä vanhempi eli perintöasunnon verot ja kulut päälle.
Linkitä pari pk-seudun rommaushintaista asuntomyynti-ilmoitusta.
Kuule, asunto ja sen myyntihinta on ihan eri asia kuin talon myynti.
Voit pyytää 300 000 eikä kukaan ikinä osta, mutta voi sanoa, että hinta ei laskenut 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641
Jos jollakin on tuollainen sijoitusasuntona niin noita korotuksia ei voi lyödä vuokraan, koska vuokraa saa nostaa vain kerran vuodessa sopimuksessa olevalla prosenttimäärällä.
Jos joku sen on sijoitukseksi ostanut, pystyy vähentämään verotuksessa koko vastikkeen- saa näin vaikka sen toisen sijoitusasunnon tuotot siis verottomana koska tästä "tappiota". Rahoitusvastikkeella maksetana sitä omaa lainaa pois- eli kertyy omaisuutta.
Vuokrata voi myös niin että vuokra on sidottu esim. elinkustannusindeksiin- toki markkinat määrää ettei vuokria pysty nostamaan 8-10%
Niin, paitsi jos vuokra nousee liikaa eikä saa vuokralaista.
Kerrostalossa tietysti ollaan vastuussa myös naapureiden yhtiölainoista ja jos taloyhtiö menee konkurssiin niin kaikki menettävät asuntonsa.
Minusta myös tuota vastikkeen vähentämistä huononnettiin tänä vuonna eli tuli uudet säännöt niin tuttava sanoi, joka vuokraa asuntoa.
Aina tuota samaa jaksetaan ilkkua, että kerrostalossa ollaan vastuussa naapureiden yhtiölainoista. Ei asiat ihan noin yksikertaisia ole. Turha täällä on tarkemmin menettelyä avata.
Riskit ovat nyt todella suuret, kun myynnit vähenevät ja porukkaa irtisanotaan ja 5000 ihmistä kuolee kuukaudessa. Jos mummulla in rahaa vastikkeeseen niin omaisella ei välttämättä ole, kun mummo kupsahtaa.
Riskit ovat nyt kuten aiemminkin uudemmissa pk-seudun yhtiöissä lähestulkoon olemattomat.
Ei ole olemattomat vaan suuret tällä hetkellä.
Rommaristo se jaksaa toivoa, että ihmiset joutuisivat ongelmiin. En ole koskaan ymmärtänyt miksi.
Ja riskit ei todellakaan ole suuret. Todennäköisyys lähellä nollaa ja vaikutus yhdelle kämpälle kovin pieni, joten määritelmällisesti riski on mitätön.
Jos omistaa asunnon on hyvä yrittää olla positiivinen ja välittämättä oikeasta elämästä.
Joo, se on oikeaa elämää haaveilla vuokraluukussa 30 vuotta rommauksesta jota ei koskaan tullut, mutta ihan varmasti seuraavan 30 vuoden aikana kyllä tulee! 😂
Niitä tulee jo nyt. 200 000 lainassa korkokulut nousevat 200 kuukaudessa vähintään + kaikki muu ja osalla kupsahtaa vielä vanhempi eli perintöasunnon verot ja kulut päälle.
Linkitä pari pk-seudun rommaushintaista asuntomyynti-ilmoitusta.
https://www.ulosottolaitos.fi/myynti-ilmoitukset/fi/index/myynti-ilmoit…
https://www.ulosottolaitos.fi/myynti-ilmoitukset/fi/index/myynti-ilmoit…
https://www.ulosottolaitos.fi/myynti-ilmoitukset/fi/index/myynti-ilmoit…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641
Jos jollakin on tuollainen sijoitusasuntona niin noita korotuksia ei voi lyödä vuokraan, koska vuokraa saa nostaa vain kerran vuodessa sopimuksessa olevalla prosenttimäärällä.
Jos joku sen on sijoitukseksi ostanut, pystyy vähentämään verotuksessa koko vastikkeen- saa näin vaikka sen toisen sijoitusasunnon tuotot siis verottomana koska tästä "tappiota". Rahoitusvastikkeella maksetana sitä omaa lainaa pois- eli kertyy omaisuutta.
Vuokrata voi myös niin että vuokra on sidottu esim. elinkustannusindeksiin- toki markkinat määrää ettei vuokria pysty nostamaan 8-10%
Niin, paitsi jos vuokra nousee liikaa eikä saa vuokralaista.
Kerrostalossa tietysti ollaan vastuussa myös naapureiden yhtiölainoista ja jos taloyhtiö menee konkurssiin niin kaikki menettävät asuntonsa.
Minusta myös tuota vastikkeen vähentämistä huononnettiin tänä vuonna eli tuli uudet säännöt niin tuttava sanoi, joka vuokraa asuntoa.
Aina tuota samaa jaksetaan ilkkua, että kerrostalossa ollaan vastuussa naapureiden yhtiölainoista. Ei asiat ihan noin yksikertaisia ole. Turha täällä on tarkemmin menettelyä avata.
Riskit ovat nyt todella suuret, kun myynnit vähenevät ja porukkaa irtisanotaan ja 5000 ihmistä kuolee kuukaudessa. Jos mummulla in rahaa vastikkeeseen niin omaisella ei välttämättä ole, kun mummo kupsahtaa.
Riskit ovat nyt kuten aiemminkin uudemmissa pk-seudun yhtiöissä lähestulkoon olemattomat.
Ei ole olemattomat vaan suuret tällä hetkellä.
Rommaristo se jaksaa toivoa, että ihmiset joutuisivat ongelmiin. En ole koskaan ymmärtänyt miksi.
Ja riskit ei todellakaan ole suuret. Todennäköisyys lähellä nollaa ja vaikutus yhdelle kämpälle kovin pieni, joten määritelmällisesti riski on mitätön.
Jos omistaa asunnon on hyvä yrittää olla positiivinen ja välittämättä oikeasta elämästä.
Joo, se on oikeaa elämää haaveilla vuokraluukussa 30 vuotta rommauksesta jota ei koskaan tullut, mutta ihan varmasti seuraavan 30 vuoden aikana kyllä tulee! 😂
Niitä tulee jo nyt. 200 000 lainassa korkokulut nousevat 200 kuukaudessa vähintään + kaikki muu ja osalla kupsahtaa vielä vanhempi eli perintöasunnon verot ja kulut päälle.
Linkitä pari pk-seudun rommaushintaista asuntomyynti-ilmoitusta.
https://www.ulosottolaitos.fi/myynti-ilmoitukset/fi/index/myynti-ilmoit…
https://www.ulosottolaitos.fi/myynti-ilmoitukset/fi/index/myynti-ilmoit…
https://www.ulosottolaitos.fi/myynti-ilmoitukset/fi/index/myynti-ilmoit…
Tämä on paras viesti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa Helsingissä yhtiövastike+rahoitusvastike on ollut 485 ja tänä vuonna nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641
Jos jollakin on tuollainen sijoitusasuntona niin noita korotuksia ei voi lyödä vuokraan, koska vuokraa saa nostaa vain kerran vuodessa sopimuksessa olevalla prosenttimäärällä.
Jos joku sen on sijoitukseksi ostanut, pystyy vähentämään verotuksessa koko vastikkeen- saa näin vaikka sen toisen sijoitusasunnon tuotot siis verottomana koska tästä "tappiota". Rahoitusvastikkeella maksetana sitä omaa lainaa pois- eli kertyy omaisuutta.
Vuokrata voi myös niin että vuokra on sidottu esim. elinkustannusindeksiin- toki markkinat määrää ettei vuokria pysty nostamaan 8-10%
Niin, paitsi jos vuokra nousee liikaa eikä saa vuokralaista.
Kerrostalossa tietysti ollaan vastuussa myös naapureiden yhtiölainoista ja jos taloyhtiö menee konkurssiin niin kaikki menettävät asuntonsa.
Minusta myös tuota vastikkeen vähentämistä huononnettiin tänä vuonna eli tuli uudet säännöt niin tuttava sanoi, joka vuokraa asuntoa.
Aina tuota samaa jaksetaan ilkkua, että kerrostalossa ollaan vastuussa naapureiden yhtiölainoista. Ei asiat ihan noin yksikertaisia ole. Turha täällä on tarkemmin menettelyä avata.
Riskit ovat nyt todella suuret, kun myynnit vähenevät ja porukkaa irtisanotaan ja 5000 ihmistä kuolee kuukaudessa. Jos mummulla in rahaa vastikkeeseen niin omaisella ei välttämättä ole, kun mummo kupsahtaa.
Riskit ovat nyt kuten aiemminkin uudemmissa pk-seudun yhtiöissä lähestulkoon olemattomat.
Ei ole olemattomat vaan suuret tällä hetkellä.
Rommaristo se jaksaa toivoa, että ihmiset joutuisivat ongelmiin. En ole koskaan ymmärtänyt miksi.
Ja riskit ei todellakaan ole suuret. Todennäköisyys lähellä nollaa ja vaikutus yhdelle kämpälle kovin pieni, joten määritelmällisesti riski on mitätön.
Jos omistaa asunnon on hyvä yrittää olla positiivinen ja välittämättä oikeasta elämästä.
Joo, se on oikeaa elämää haaveilla vuokraluukussa 30 vuotta rommauksesta jota ei koskaan tullut, mutta ihan varmasti seuraavan 30 vuoden aikana kyllä tulee! 😂
Niitä tulee jo nyt. 200 000 lainassa korkokulut nousevat 200 kuukaudessa vähintään + kaikki muu ja osalla kupsahtaa vielä vanhempi eli perintöasunnon verot ja kulut päälle.
Linkitä pari pk-seudun rommaushintaista asuntomyynti-ilmoitusta.
Ulosottolaitos, Helsingin toimipaikka, Julkisen ulosmitatun omaisuuden huutokauppa
KERROSTALOKAKSIO HELSINGIN ULLANLINNASSA, Helsinki
Korkein tarjous
102 500 €
https://huutokaupat.com/4082648/kerrostalokaksio-helsingin-ullanlinnassa
Ulosottolaitos, Helsingin toimipaikka, Julkisen ulosmitatun omaisuuden huutokauppa
KAKSIO HELSINGIN KÄPYLÄSSÄ, Helsinki
Aikaa jäljellä
15 t 47 min
Korkein tarjous
121 000 €
Aika sujuvasti hypättiin "yhtiölaina ei ole lasku"-hokemasta Uudenkaupungin autotehtaalle. 😂