IL: Julma deittailutrendi "hiivuttaminen" yleistyy

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin yleistyy? Ainahan tuota on tehty kun kiinnostus lopahtaa.

Höpsis. Älä nyt viitsi. Koko kulttuuri on heittänyt häränpyllyä. Ei voi samana päivänä puhuakaan.

Ei ennen deittailu jotain kymmentä yhtä aikaa ja hypätty sänkyyn kaikkien kanssa ja ghostattu sitten.

Sitä näki kiinnostavan ihmisen, ihastui ja tutustui ja treffaili häntä. Jos ei natsannut, oli "bänksit" oli sovittu seurustelusta tai ei.

Ghostaaminen tai hivuttaminen oli äärimmäisen harvinainen ilmiö. Varsinkin kun se ihastus oli usein jostain läheltä. Olisihan se ollut riskialtista, kun ei toista pakoon päässyt. Ei ollut appeja tms. Se oli naapurustosta, koulusta, töistä, ystäväpiiristä, "kyliltä", tms. Mites sellaisen ghostaat?

Ihastui ja tutustui? Eikö sen pitäisi mennä juuri toisinpäin? Ei mikään ihme, että normaali kiinnostuksen lopahtaminen harmittaa noin paljon, jos kerta mennään ihastumaan ennen tutustumista.

Ei välttämättä, voi mennä kumminpäin vaan. Kyllä voi ihastua ihmiseen jota ei kunnolla tunne. Toki se kun ihmiset on samoista piireistä, siinä on jo jokin perustietämys yleensä olemassa. Tämäkin eroaa nykyajan tapaan, jossa aloitetaan nollista.

Rakastuminen tulee tutustumisen jälkeen.

Mutta oliko sulla muuta kuin lillukanvarsia tarjolla keskusteluun?

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, että yksinkertaiset naiset hiivuttavat sopimatonta kumppania, mutta se on tullut yllätyksenä, että ihan koulutetut ja ilmeisen älykkäätkin naiset tekevät samaa. Tosin älykäs mies pistää pelin poikki.

Kannattaa pitää deittikumppania jo lähtökohtaisesti selkärangattomana valehtelijana, kunnes todistaa toisin, niin ei tule pettymyksiä.

Turha odottaa totuuden sanomista kiinnostuksen lopahtamisesta ollenkaan. Vain pieni vähemmistö kykenee rehellisyyteen tässä asiassa.

Kiitos vinkistä. Täytyypä kokeilla tuota hiivuttamista.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vinkistä. Täytyypä kokeilla tuota hiivuttamista.

Niinpä. Itsellä on pari tyyppiä, joita voisi hiivuttaa ja katsoa kumpi kestää pitempään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen luullut, että tuo on ihan normaalia, että juttu ikään kuin kuivuu kasaan. Toinen on ihan ok tapaus, mutta ei mitenkään superkiinnostava ja sen takia yhteydenpito alkaa laimenemaan kunnes vaan loppuu.

Eli olen saattanut hiivuttaa, tosin minulle se ei ole ollut mikään taktiikka. Ehkä minutkin on sitten hiivutettu, mutta olen luullut sen olevan vain molemminpuolista kiinnostuksen puutetta.

Tietenkin kypsä aikuinen ihminen kertoisi: "lopetetaan tämä viestittely, koska en koe, että olen kiinnostunut jatkamaan tämän pidemmälle". Jos on oikein kypsä, niin kertoo vielä syynkin. Mutta tuo nyt on nykyihmiselle ihan edistyksellistä sosiaalista osaamista, enkä ainakaan itse osaisi odottaa keneltäkään noin kypsää käytöstä.

Nykyään sillä joka selväsanaisesti jätetään on käytössään laaja valikoima keinoja stalkata ahdistaa ja mustamaalata sitä jättäjää. Moni valitsee mieluummin sen konfliktittoman tavan hankkiutua eroon tapailusta.

Ei tuo mikään trendi ole vaan valitettavan yleinen tapa päättää suhde. Yleensä tuossa vaiheessa on jo toinen kiikarissa mutta sitä edellistä ei halua kokonaan lopettaa jos tämän uuden kanssa ei natsaakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin yleistyy? Ainahan tuota on tehty kun kiinnostus lopahtaa.

Höpsis. Älä nyt viitsi. Koko kulttuuri on heittänyt häränpyllyä. Ei voi samana päivänä puhuakaan.

Ei ennen deittailu jotain kymmentä yhtä aikaa ja hypätty sänkyyn kaikkien kanssa ja ghostattu sitten.

Sitä näki kiinnostavan ihmisen, ihastui ja tutustui ja treffaili häntä. Jos ei natsannut, oli "bänksit" oli sovittu seurustelusta tai ei.

Ghostaaminen tai hivuttaminen oli äärimmäisen harvinainen ilmiö. Varsinkin kun se ihastus oli usein jostain läheltä. Olisihan se ollut riskialtista, kun ei toista pakoon päässyt. Ei ollut appeja tms. Se oli naapurustosta, koulusta, töistä, ystäväpiiristä, "kyliltä", tms. Mites sellaisen ghostaat?

Ihastui ja tutustui? Eikö sen pitäisi mennä juuri toisinpäin? Ei mikään ihme, että normaali kiinnostuksen lopahtaminen harmittaa noin paljon, jos kerta mennään ihastumaan ennen tutustumista.

Ei välttämättä, voi mennä kumminpäin vaan. Kyllä voi ihastua ihmiseen jota ei kunnolla tunne. Toki se kun ihmiset on samoista piireistä, siinä on jo jokin perustietämys yleensä olemassa. Tämäkin eroaa nykyajan tapaan, jossa aloitetaan nollista.

Rakastuminen tulee tutustumisen jälkeen.

Mutta oliko sulla muuta kuin lillukanvarsia tarjolla keskusteluun?

Ei ole mikään lillukanvarsi esittää huomio siitä, että jos joku menee ihastumaan ennen tutustumista on tasantarkkaan vastuussa omista tunteistaan. Turha kiukutella sille, joka on ensin tutustunut ja sitten jättänyt ihastumatta.

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo mikään trendi ole vaan valitettavan yleinen tapa päättää suhde. Yleensä tuossa vaiheessa on jo toinen kiikarissa mutta sitä edellistä ei halua kokonaan lopettaa jos tämän uuden kanssa ei natsaakaan.

Just näin. Pääasia, että joku on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luojan kiitos olen 50v ja löytänyt mieheni jo ennen kaikkea tätä. Surettaa omat ja muut nuoret. Kumppanin löytäminen ja etsiminen oli oikeasti ennen ihan kivaa ja jännittävää. 

Ennen ei todellakaan ole ollut aina paremmin, mutta tämä asia oli. 

Ihan samanlaista se mun mielestä ennenkin oli? Ghostaamista vain nimitettiin langalle soittelemaan jättämisenä, ikivanha sanontakin tuo. Meitä molempia paljon vanhempi.

Nyt näistä vain puhutaan enemmän kun ne koetaan huonompana käytöksenä kuin ennen koettiin. Mun nuoruudessa oli ihan tavallista, että yhteydenpito vain lakkasi tai harveni, jos kiinnostusta ei ollut. Ei siitä juuri kukaan suuttunut, vaikka olis sattunutkin. Nykyään siitä suututaan, minkä ymmärrän kyllä hyvin.

En allekirjoita. Harvassa oli kyllä nuo tapaukset. Olen n. 40 v ja en tiedä yhtään tuollaista tapausta omassa nuoruudessani. Tänä päivänä sinkuksi jääneet tai toisella kierroksella olevat kaverit raportoi noista jatkuvasti.

Ohis

No todellakaan ei ennenkään kaikista tapailuista edes seurustelusuhdetta muodostunut. Kun ei olla mistään seurustelusta edes sovittu niin ei sitä tarvitse mitenkään muodollisesti lopettaakkaa.

Vierailija kirjoitti:

Minulle tindernainen sanoi, että taidetaan olla niin erilaisia että jatketaan omia teitä. En nähnyt siinä ongelmaa ja toivotin hyvät jatkot. Toinen nainen kertoi löytäneensä jonkun ja aikoi häipyä deiteistä. Sama homma ja onnea vaan, ei kovia tuntemuksia. Mikä siinä on muka niin vaikeaa.

Valitettavasti kaikki ihmiset eivät toimi järkevästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko siis niin, että kaikkien deittailujen täytyy aina päätyä automaattisesti onnistuneeseen parisuhteeseen, tai muuten on aina kyseessä joku salamyhkäinen "taktiikka"?

Ei saa lopettaa nopeasti, ei saa lopettaa hitaasti kuihtuen, aina pitäisi onnistua?

Ei pidä eikä tietenkään voi onnistua, mutta se tapailu pitää osata lopettaa puhumalla ja sanomalla suoraan sitten vaikka  "sori, mutta mua ei enää huvita yhtään tapailla sua."

Ei luulisi olevan ylitsepääsemättömän vaikea asia. Tai sitten ei pidä tapaillakaan.

Mistä kukaan etukäteen tietää haluako tapailla sitä toista vai ei ennenkuin on tapaillut ollenkaan?

Jos varmasti tietää, että itseä ei naposta, ja toinen tekee kuitenkin aloitteita yhteydenpitoon, niin olisihan se somaa pystyä jotenkin sanomaan, että ei kiitos. Minulle ei ole koskaan tullut kilareita tai uhkaavaa käytöstä vastaan, kun näin olen menetellyt. Suurin osa ihmisistä on kuitenkin normaalin kirjolla, joten ehkä kaikkia ei kannata kohdella kuin potentiaalisia sarjamurhaajia.

Se, ettei toinen ole aina pitänyt sanomastani, ei ole minun ongelmani. En ole velvollinen antamaan aikaa kenellekään, ellen itse niin halua, enkä odota sen paremmin kuin halua kenenkään muunkaan minun vaikutuspiirissäni pyörivän.

Toki meitä on vähän joka liikennevälineeseen.

Vierailija kirjoitti:

Koska koskaan ei voi tietää, minkälainen hullu siitä toisesta kuoriutuu, jos sille kertoo, että tää oli täsä.

No aika epätodennäköistä että deittikumppani onkin joku hullu joka alkaa vainota sinua jos asiallisesti toteat ettei kemiat kohdanneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska koskaan ei voi tietää, minkälainen hullu siitä toisesta kuoriutuu, jos sille kertoo, että tää oli täsä.

Pikku vinkki: mitä aiemmassa vaiheessa kerrot, sitä todennäköisemmin sieltä ei paljastu mitään hullua.

Ja näin kätevästi taas käännetään mahdollisen hullun sekopäisyys mahdollisen uhrin viaksi.

Jos kohtelet muita hyvin, todennäköisesti tulet myös itse hyvin kohdelluksi. Jos olet kusipää niin voit odottaa muilta samanlaista kohtelua. Se on lopulta aika yksinkertaista.

Se, että ei ole kiinnostunut toisesta, ei ole huonoa kohtelua. Hullua edes olettee tuollaista.

Ai niin...

Ei olekaan, mutta se on että väittää olevansa kiinnostunut vaikkei oikeasti ole ja roikottaa toista mukana vaikka tietää, että jutulla ei ole tulevaisuutta. Sitähän nämä "hiivuttajat" tekevät.

Aito kiinnostuskin voi monista syistä lopahtaa. Ethän sinä ikinä voisi tapailla ketään jos pitää olla jo etukäteen täysin varma . Jotkut roikkuvat vaikka kuinka selvästi sanoisi ettei ole jatkoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisten toimesta todella yleistä.

Esim vedotaan kiireeseen tai laitellaan harvoin lyhyitä viestejä kun ei voida rehellisesti kertoa, että kiinnostusta ei ole.

Ja mitä pidemmälle suhde etenee, sitä vähemmän naisilta on syytä odottaa rehellisyyttä.

Sun on tosiaan paras seurustella vain oman kätesi kanssa.

Hiipuuhan juttu jos ei toista kiinnosta. Jos et sitä muuten tajua, sua vissiin pitää vasaralla naputtaa päähän että tajuat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska koskaan ei voi tietää, minkälainen hullu siitä toisesta kuoriutuu, jos sille kertoo, että tää oli täsä.

Pikku vinkki: mitä aiemmassa vaiheessa kerrot, sitä todennäköisemmin sieltä ei paljastu mitään hullua.

Ja näin kätevästi taas käännetään mahdollisen hullun sekopäisyys mahdollisen uhrin viaksi.

Jos kohtelet muita hyvin, todennäköisesti tulet myös itse hyvin kohdelluksi. Jos olet kusipää niin voit odottaa muilta samanlaista kohtelua. Se on lopulta aika yksinkertaista.

Höpön löpön. Pahimmat kusipäät löytävät uhreikseen juuri ne kilteimmät tyypit joilla on vaikeuksia sanoa ei monessa tilanteessa.

Sun mielestä siis se on kusipää joka uskoo toisen olevan kiinnostunut? Eikä se joka ei osaa sanoa ettei ole?

En ole sanonut mitään tuollaista, vastasin kommenttiisi jossa väitit että vain kusipäät tulevat kohdelluksi huonosti.

Mutta tosiaan, ei ole kusipäistä olla kiinnostumatta toisesta. Eikä kukaan ole puolituntemattomalle tilivelvollinen mistään tunteistaan.

'

Jos on vaikka kuukausia tapailtu niin ei se mikään puolituntematon ole. Toki nykyään taitaa olla tyypillistä tämä "mä en ole kenellekään tilivelvollinen!!!!" -asenne vielä papin aamenenkin jälkeen.

Se että tapaillaan ei seurustelusuhde eikä varsinkaan parisuhde. Se on tietynlainen tunnusteluvaihe puolin ja toisin - ei mikään sitoumus.

Aspergerpoikaset ei taas tajua, eikä nämä oman elämänsä Micael Pentikäiset.

Joskus on turvallisinta häipyä vaivihkaa ja senhän tämä häirikköpoikien mölykuoro itsekin todistaa.

Vierailija kirjoitti:

Taas yksi mielisairas ja typerä trendinimitys typerälle asialle. Mikä helvetti meitä vaivaa? 

Luulevat keksineensä pyörän uudestaan kerta toisensa jälkeen.

"Se ei ota yhteyttä enää yhtä usein kuin aiemmmin. Tarkoittaakohan tämä nyt sitä ettei se välitäkään musta. Apua!"

Tarkoittaa juuri sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko siis niin, että kaikkien deittailujen täytyy aina päätyä automaattisesti onnistuneeseen parisuhteeseen, tai muuten on aina kyseessä joku salamyhkäinen "taktiikka"?

Ei saa lopettaa nopeasti, ei saa lopettaa hitaasti kuihtuen, aina pitäisi onnistua?

Mikä siinä toisen kunnioittamisessa edes sen verran, että päättää asiat arvokkaasti, on niin vaikeaa?

Kun mitään ei ole aloitettukaan yhteisellä sopimuksella niin ei sitä mitenkään virallisesti tarvitse lopettaakkaan. Tapailu on sellaista tutustumista ja tunnustelua, että voiko tästä kehkeytyä seurustelua vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen luullut, että tuo on ihan normaalia, että juttu ikään kuin kuivuu kasaan. Toinen on ihan ok tapaus, mutta ei mitenkään superkiinnostava ja sen takia yhteydenpito alkaa laimenemaan kunnes vaan loppuu.

Eli olen saattanut hiivuttaa, tosin minulle se ei ole ollut mikään taktiikka. Ehkä minutkin on sitten hiivutettu, mutta olen luullut sen olevan vain molemminpuolista kiinnostuksen puutetta.

Tietenkin kypsä aikuinen ihminen kertoisi: "lopetetaan tämä viestittely, koska en koe, että olen kiinnostunut jatkamaan tämän pidemmälle". Jos on oikein kypsä, niin kertoo vielä syynkin. Mutta tuo nyt on nykyihmiselle ihan edistyksellistä sosiaalista osaamista, enkä ainakaan itse osaisi odottaa keneltäkään noin kypsää käytöstä.

Nykyään sillä joka selväsanaisesti jätetään on käytössään laaja valikoima keinoja stalkata ahdistaa ja mustamaalata sitä jättäjää. Moni valitsee mieluummin sen konfliktittoman tavan hankkiutua eroon tapailusta.

Yhtälailla sillä ghostatulla on täysin sama laaja valikoima keinoja stalkata ahdistaa ja mustamaalata sitä ghostaajaa.

Se, että valitset mielummin valehtelun/ghostaamisen, kuin vaikka viestin kautta reilusti totuuden sanomisen,

on kyse vain siitä että olet selkärangaton ja itsekäs ihminen.

Tämä itsekkyys sitten perustellaan tällä mahdollisella "stalkkaamisen" estämisellä, vaikka se ghostaaminen ei vähennä sitä stalkkaamisen riskiä yhtään, siihen toista kunnioittavan viestin laittamiseen verrattuna.