Isän kaksoiselämä
Karu aloitus näin pääsiäisenä. Minulla siis lapsuudentraumana isän kaksoiselämä, joka käytännössä ilmeni maksullisissa juoksuna ympäri maailmaa, (vienti-inssi), ja sitten siviilissä leikittiin kotista. Olen asiaa terapiassa käynyt läpi, äidin kohtaloa, meidän lasten häpeää, mutta jotenkin en saa koskaan otetta isän sielunmaisemasta. Miten tällainen ihminen kestää itseään? Uskooko hän itsekin valheitaan? Isän kanssa ei voi keskustella, hänen ihmiskuvansa on jotenkin vinoutunut; moraalittomuus ja toisten pettäminen on jonkinlainen hyväksyttävä fakta ihmisyydessä.
Siispä: tunnetko tällaista ihmistä/jotakin tällaiseen verrattavaa läheisesti? Mitä ihmettä he kelaavat? Eivätkö he itse ymmärrä tuhoisuuttaan, vai onko tämä jonkinlaista psykopatian muotoa?
Kommentit (172)
No minulle isä ihan itse kertoi että hänellä on toinen. Äiti ei tätä tiennyt. Isä kaipasi minulta alibia parille reissulleen. Olin sentään jo teini, lukiossa. Silti ällötti, mutta en uskaltanut kertoa äidille. Ero heillä oli muutenkin lähellä silloin ja lopulta erosivat ja äiti sai tuosta tietää. Isä lähti tuon naisen mukaan ja olivat yhdessä jokusen vuoden. Nyt eronneet. Oli aika hel vettiä kun ei tiedä mitä tekisi, halusin kertoa toki äidille, mutta toisaalta vihasin jo muutenkin sitä heidän tilannetta ja osittain pelkäsin isää. Ei ollut mikään leppoisa mies silloin, nykyään jo ok. Onneksi tuo ei kauaa jatkunut kun isä itse sitten kertoi.
Vienti-inssin päivärahat on jo hoitsun kuukausipalkan verran,kyllä siinä saa rellestääkki vähä.
Kova työ vaatii kovaa...
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tällaisen miehen. Istuu varmaan tänäkin kesänä kylpylässä poreammeessa katselemassa naisia. Ehkä on jo napannut monien kanssa.
Juttelin yhden kaverin kanssa kylpylässä ja kuvittelin, että hän on vapaa, niin eipä ollut. Varattu ja naimisissa. Onneksi ei mitään tapahtunut, mutta jotenkin älytöntä.
Kaksoiselämän ja sarjapettämisen takana on olematon itsetunto sekä lapsuudesta kumpuavat hoitamattomat mielenterveyden ongelmat.
On tullut törmättyä vastaaviin tapauksiin. Elävät pitkälti hetkessä ja opportunismi tarkoittaa heille myös sitoumuksien pettämistä. Perus siittäjän biologiaa, siitos kun ei kuormita itseä niin siitä ei tarvitse välittää. Ja siihen omaankaan puolisoon ei sitouduta kuin siksi, että tuottaa enemmän nautintoa kuin haittaa. Kunnia, luotettavuus, jne. Ei merkkaa mitään
Vierailija kirjoitti:
Lisää kokemuksia aikuisista, joiden isä petti äitiä, kun olitte lapsia.
Asiasta pitää puhua huomattavasti enemmän ja kovemmalla äänellä. Asian pöyhiminen on hyvästä. Enää ei jätetä näitä asioita maton alle ta halkopinon taakse.
Ja olen kamppaillut samanlaisten tunteiden kanssa. Häpeä siittäjän, veljen, kumppanin toiminnasta. Loppujen lopuksi olen päätynyt olemaan olematta tekemisissä kenenkään heidän kanssaan. Todennut, että olen erilainen ihminen ja se tarkoittaa sitä, että elämäni sisältö tulee olemaan erilainen. Lapsuudenperheestään irrottautuminen on ollut vaikeaa ja raskasta, mutta mieluummin elää elämänsä omien arvojensa mukaisesti, kuin tulee pahojen sukulaisten tahraamaksi
Mummoni maksoi miehensä ulos talosta ja otti sen takaisin tuhlaajana kun se tuli kaikki rahansa tuhlanneena pilaamaan koko perheensä loisena sinne räyhäämään ja juopottelemaan. Mutta naiset ovat tämmöisiä riippuvaisia. Se mies riesa kun kuoli niin juoppo sekopäinen poika jäi sinne jatkamaan isänsä perinnettä riehumalla juovuksissa.
Joka joulu joulukuusi heitettiin ikkunasta pihalle ja meidät sisarusten lapset ajettiin hankeen. Mitään vähäisintäkään iloa meillä ei olisi saanut olla.
Aikuisena minun joulua ei enää kukaan pilaa ja mieheni pitää huolta että on jouluna ihan kaikki herkut viimeisen päälle ja meillä on ihanin ja rauhallisin joulu mitä vaan voi olla mitään puuttumatta.
Retkut eivät enää minun joulujani pilaa millään tavalla. Vihaan omaa sukuani enkä syyttä.
Vierailija kirjoitti:
Tämä viestiketju on taas hyvä esimerkki siitä että täysin asiaan mitenkään liittymättömät alkaa riidellä aiheesta tai pahimmilaan ihan aiheen sivusta keskenään ja hyökätään muiden kirjoittajien kimppuun.
Ja jos olette lukenet koko ketjun hyvin huomaa miten sallitaan vain 1 mielipide.
Ei sallita edes pohdiskelevia kirjoituksia siitä mitkä tekijät saattavat aiheuttaa ap kirjoituksen isän käytösmallia, ilman että oletetaan että pohdinnalla haettaisi oikeutusta isän käytökselle.
Eli yläpeukkua saa vain kirjoittamalla miten hirvä psyko tuo isä on ollu. Muut ovat vääriä/ vääränlaisia kirjoituksia. Hoh hoijaa tätä keskustelun tasoa. Poistun.
Mene vaan sellaisille sivustoille joilla pettämisen arvostelu on kielletty. Ne varmasti sopivat sinulle paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Miehet ovat aina uhreja. Niinkö?
Vaimo ja lapsiperhearki saavat heidät pettämään.
Minusta aikunen normaalijärkinen ihminen osaa erottaa väärän oikeasta.
Väärää jos tekee mieli niin voi erota ennenkun alkaa horottamaan oli kyse sitten naisesta tai miehestä.
Sarjapettäjät ovat ihan omaa luokkaansa.
Pitävät itseään oikeutettuna.
Eivät kuitenkaa suo partnerilleen pettämistä.
Miehet pettää, koska ne on niin emotionaalisia ja hysteerisiä. Miehet ei hallitse hermojaan, siksi niitä ei pidä päästää johtajiksi / s
Ah, kuinka raikas ketju näinä aikoina!
Kolme luonnevikaa nousee näissä kaksoiselämää ja sarjapettämistä harjoittavissa esiin.
1. Epäluotettavuus
2. Epärehellisyys
3. Valheellisuus
Alkaako tuo kaksoiselämä joillain jo naisen odottaessa ensimmäistä yhteistä lasta?
Mietin miten tuo isän maksullisissa käynti on näkynyt lapsille käytännössä? Isäkö on hehkuttanut kotona matkatöistä tullessaan asiaa vai äitikö on teatralisoinut asian lapsille? Lapsi ei tuollaisia asioita ymmärrä, eikä ne kuuluu lapsille, eikä niiden tulisi vaikuttaa lapsen ja isän väliseen suhteeseen millään tavalla. Ihminen on yksilö, eikä perhe ole instituutio, mikä määrittää ihmiselle tietyt rajat ja säännöt joiden rajoissa tulee toimia.
Tuossa tilanteessa, jos ap:n vanhemmat olisivat toimineet oikein, olisi ollut kolme vaihtoehtoa toimia: avioero, avata suhde tai jatkaa yksiavioisena. Ap:n vanhemmat ratkaisun sijaan ovat jatkaneet valitsemallaan tiellä, koska ovat kuvitelleet, että aika itsessään muuttaisi tilannetta tms.
Ap:n isähän ei ole jäänyt ongelmansa kanssa voivottelemaan, vaan tehnyt elämässään asioita joista tykkään (vieraat naiset), mitä olisin suositellut ap:n äidillekin (oman laisensa mukava elämä).
Avioliitto on ap:n vanhemmilla ajautunut uomaan, josta ei nousta enää mihinkään kristilliseen hyvyyteen, yksiavioisuuteen. Äiti kyttää miestä koko loppuiän, epäilee ja syyttää, mikä vain ajaa isää enemmän pois vieraisiin. Toiset on kai optimisteja tai tykkäävät itsekidutuksesta, kun haluavat jatkaa tuollaista perhe-elämää, mikä on nykyään tosi yleistä. Ehkä myös kulissia halutaan pitää yllä. Ihmiset on myös hyvin pelokkaita, ei ole rohkeutta tehdä elämäänsä muutoksia. Helppoa on jäädä huonoon suhteeseen, syyttää muita, ja kärsiä ja happamoittaa jälkikasvukin, vai löytyisikö sitä rohkeutta ottaa askel ja tehdä jotain hyvää kerrankin?
Vierailija kirjoitti:
Mietin miten tuo isän maksullisissa käynti on näkynyt lapsille käytännössä? Isäkö on hehkuttanut kotona matkatöistä tullessaan asiaa vai äitikö on teatralisoinut asian lapsille? Lapsi ei tuollaisia asioita ymmärrä, eikä ne kuuluu lapsille, eikä niiden tulisi vaikuttaa lapsen ja isän väliseen suhteeseen millään tavalla. Ihminen on yksilö, eikä perhe ole instituutio, mikä määrittää ihmiselle tietyt rajat ja säännöt joiden rajoissa tulee toimia.
Tuossa tilanteessa, jos ap:n vanhemmat olisivat toimineet oikein, olisi ollut kolme vaihtoehtoa toimia: avioero, avata suhde tai jatkaa yksiavioisena. Ap:n vanhemmat ratkaisun sijaan ovat jatkaneet valitsemallaan tiellä, koska ovat kuvitelleet, että aika itsessään muuttaisi tilannetta tms.
Ap:n isähän ei ole jäänyt ongelmansa kanssa voivottelemaan, vaan tehnyt elämässään asioita joista tykkään (vieraat naiset), mitä olisin suositellut ap:n äidillekin (oman laisensa
Ensimmäinen kappale paljasti narsistisen ja psykopaattisen ajattelumallisi. Vaikka muuten sitä piilotit hyvin.
uupup