Lue keskustelun säännöt.
Miten saada mies kertomaan mikä on vialla?
Miehen käytös on muuttunut kahden kuukauden aikana merkittävästi. Tekee pitkää työpäivää, aina on kiire. Perheen kanssa ei jää juurikaan aikaa mitä viettää. Mies on kireällä tuulella, eikä suostu keskustelemaan, mikä on vialla. Välillä hermostuu jos koitan antaa läheisyyttä arjessa. Välillä kimpaantuu ihan yhtä äkkiä, saattaa alkaa tiuskimaan tai huutamaan. Kääntää kaiken aina minun syyksi.
Mitä tässä voi olla tehtävissä? Ero? Eniten pohdin onko hänellä toinen.
Kommentit (1105)
Ap, mikäs tilanne siellä teillä on?
Ootko saanu kaivettua mitään lisätietoa mistään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se että jotkut narsistit ryhtyvät muka itsestään tietoisena ja "parantuneina" joksikin Youtuben narsismiguruiksi on edelleen ihan vain sitä narsismia.
Älkää klikatko. Älkää ruokkiko susia. Pyyteetöntä ja vilpitöntä tietoa sitä haluaville löytyy kyllä muualta.
Ei pidä paikkaansa väitteesi. Olen myös seurannut useampaa self aware narsistia noin vuoden. Muutama heistä on edistynyt tosi hyvin mielenterveytensä kanssa, muutama vielä heikommin ja muutama ei edes yritä parantua vaan ainoastaan kertoo narsismista.
Homo Neanderthal 2 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voitko kertoa sivistymättömälle mitä eroa on hengellisellä ja henkisellä väkivallalla, kun kerran käytät näitä termejä päivittäin?
Hengellinen väkivalta liittyy siihen ilmiöön, mistä Freud puhui peniskateutena. Nikola Tesla sanoi, että naiset ovat spirituaalisia varkaita. Eli se on feminiinisen egon rakenteellinen ongelma ja toimii monesti todella alitajuisella tasolla suojamekanismina. Siksi se voi toimia sekä naisen että miehen tietoisen mielen ulkopuolella automaattisesti. Pelko ja viha maskuliinisuutta kohtaan energisöi sitä. Siksi se on todella subkliinistä (fyysisesti huomaamatonta, ei näkyvää), lähtien alitajuisista asenteista miehiä kohtaan, mutta se ei tarkoita etteikö sitä olisi olemassa ja etteikö se olisi haitallista miehille sekä myös naiselle itselleen. Se on opittu evolutiivinen suojamekanismi, joka pyrkii rajoittamaan maskuliinista energiaa ja sen ilmenemistä. Se on sen väkivallan haitallisin elementti. Eli se vähitellen vain tukahduttaa maskuliinisuutta, eikä mieskään välttämättä tiedosta olevansa uhri vaikka alitajuisesti kyllä tajuaa sen. Se ei siis ole niin selvästi suoran tuhoisaa, kuin maskuliininen suorempi väkivalta, vaan toimii alitajuisella tasolla.
Se on kehittynyt feminiiniseen egoon kompensaationa fyysisen vallan ja voiman puutteen johdosta patriarkaalisen vallan takia.
Normaalin suomalaisen sanastossa henkinen väkivalta on henkistä väkivaltaa, siis ei sisällä fyysistä aspektia vaan tapahtuu vain psyykeeseen kohdistuen. Hengellinen väkivalta normaalissa suomenkielessä on väkivaltaa, jossa lyömäaseena käytetään uskontoa, Jumalaa, Raamattua. Esimerkiksi syyllistetään ihmistä vetoamalla Jumalan käskyihin ja tahtoon.
Naisia vihaava mies on pesiytynyt ketjuun ja yrittää pseudotieteellisin sanankääntein uskotella, että miesten naisviha ja väkivaltaisuus on naisten syytä. Ignooratkaa koko tyyppi. On varmaan narfistikkn, koska yrittää kaapata ap:n ketjun itselleen omaan agendaansa.
Ap, tule välillä päivittämään ja kertomaan, miten nyt menee.
Et saa häntä avautumaan mitenkään, sillä hänellä on selvästi toinen...
Ensimmäinen merkki yleensä on mustasukkaisuus... Kun itse ihastuu vieraaseen, epäilee partnerinkin elävän samassa mielentilassa ja ihastuvan helposti johonkin toiseen.
Toinen merkki on ärtyisyys. Syyllisyys painaa ja se mustasukkaisuus riivaa.
Kevättä rinnassa you know...
Jos haluat pelastaa liittosi ja olet valmis anteeksiantoon, niin anna ajan kulua.
Kyllä se ihastus siitä laantuu -ja jos ei laannu, niin lähtee se äijä siitä lykkimään joka tapauksessa... teit mitä tahansa.
Voit tietysti ryhtyä vaikeasti tavoiteltavaksi. Panostaa ulkonäköön, hankkia kostokropan, alkaa salaperäiseksi.
Joka kerta kun ukon pitää olla ylitöissä tai lähteä kokouksiin tms. esitä ilahtunutta. Vie lapset välittömästi hoitoon, tai mikä vielä parempaa mene kuntosalille, jossa järjestetään lastenhoito...
Tämä tepsi minun ukolleni.
Hän kun alkoi ensin huomauttelemaan vauvakiloistani, hiusteni tylsästä väristä ja köpöttelevästä kävelytyylistäni, samalla kun itsellään jäi hääpuvuntakistan 25cm auki kasvaneen mahan takia, niin minäpä hommasin itselleni kuntosalikortin.
Tuloksia alkoikin näkymään yllättävän nopeasti! Siis mieheni asenteessa ;)
Ensin tuli kommenttia, että sä hyppäät siellä "satujumpassas" vähän liian innokkaasti... sitten tuli rähinää kotihommista (olin vanhempainvapaalla). Ikkunoiden pesusta remontin jälkeen meinas tulla kolmas maailmansota, kunnes näytin taloyhtiön kiellon avata niitä ennen lopputarkastusta. Yms. yms.
Ikävintä mitä mieheni alkuun harrasti oli se, että hän joskus aamuisin "viritteli" minua mahdolliseen illalla tapahtuvaan seksiin mutta kun tuli kotiin, hän vain söi, oli poissaoleva ja meni nukkumaan... No käänsin senkin edukseni kuntosalilla kunnolliseen "jumpparaivoon"...
Tästä voisi romaanin kirjoittaa mutta lyhennettynä: muutin vain käytöstäni.
Laitoin "lapun luukulle", eli kun mies kokeili seksin saantia (ilman tositarkoitusta), kieltäydyin kohteliaasti.
Aikaisemmin olin aina ollut saatavilla, sillä tykkään seksistä... Se oli aikaisemmat vuodet ollut meidän "liima", sillä mieheni oli elänyt "kerran kuussa lahnottajan" kanssa useamman vuoden ja oli libidostani innoissaan.
Mutta siis mieti tarkkaan, haluatko kaiken ennalleen vai otatko rakastajan vai eroatko mielummin.
Se määrittelee tulevat toimesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et saa häntä avautumaan mitenkään, sillä hänellä on selvästi toinen...
Ensimmäinen merkki yleensä on mustasukkaisuus... Kun itse ihastuu vieraaseen, epäilee partnerinkin elävän samassa mielentilassa ja ihastuvan helposti johonkin toiseen.
Toinen merkki on ärtyisyys. Syyllisyys painaa ja se mustasukkaisuus riivaa.
Kevättä rinnassa you know...Jos haluat pelastaa liittosi ja olet valmis anteeksiantoon, niin anna ajan kulua.
Kyllä se ihastus siitä laantuu -ja jos ei laannu, niin lähtee se äijä siitä lykkimään joka tapauksessa... teit mitä tahansa.Voit tietysti ryhtyä vaikeasti tavoiteltavaksi. Panostaa ulkonäköön, hankkia kostokropan, alkaa salaperäiseksi.
Joka kerta kun ukon pitää olla ylitöissä tai lähteä kokouksiin tms. esitä ilahtunutta. Vie lapset välittömästi hoitoon, tai mikä vielä parempaa mene kuntosalille, jossa järjestetään lastenhoito...Tämä tepsi minun ukolleni.
Hän kun alkoi ensin huomauttelemaan vauvakiloistani, hiusteni tylsästä väristä ja köpöttelevästä kävelytyylistäni, samalla kun itsellään jäi hääpuvuntakistan 25cm auki kasvaneen mahan takia, niin minäpä hommasin itselleni kuntosalikortin.Tuloksia alkoikin näkymään yllättävän nopeasti! Siis mieheni asenteessa ;)
Ensin tuli kommenttia, että sä hyppäät siellä "satujumpassas" vähän liian innokkaasti... sitten tuli rähinää kotihommista (olin vanhempainvapaalla). Ikkunoiden pesusta remontin jälkeen meinas tulla kolmas maailmansota, kunnes näytin taloyhtiön kiellon avata niitä ennen lopputarkastusta. Yms. yms.
Ikävintä mitä mieheni alkuun harrasti oli se, että hän joskus aamuisin "viritteli" minua mahdolliseen illalla tapahtuvaan seksiin mutta kun tuli kotiin, hän vain söi, oli poissaoleva ja meni nukkumaan... No käänsin senkin edukseni kuntosalilla kunnolliseen "jumpparaivoon"...
Tästä voisi romaanin kirjoittaa mutta lyhennettynä: muutin vain käytöstäni.
Laitoin "lapun luukulle", eli kun mies kokeili seksin saantia (ilman tositarkoitusta), kieltäydyin kohteliaasti.
Aikaisemmin olin aina ollut saatavilla, sillä tykkään seksistä... Se oli aikaisemmat vuodet ollut meidän "liima", sillä mieheni oli elänyt "kerran kuussa lahnottajan" kanssa useamman vuoden ja oli libidostani innoissaan.Mutta siis mieti tarkkaan, haluatko kaiken ennalleen vai otatko rakastajan vai eroatko mielummin.
Se määrittelee tulevat toimesi.
Aika paljon toimia tyypin eteen, kun kyseessä ei ole mikään catch. Miten suhteenne jatkui/päättyi?
Oletko rupsahtanut hiljattain? Ainakin minun miestäni se hämmensi ja teki hänet ihan kuin kosketusaraksi, kun rupsahdin. Meni kyllä ohi 5-6 vuodessa, ja tuumasin, että alistuipa lopulta kohtaloonsa, mokomakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naisia vihaava mies on pesiytynyt ketjuun ja yrittää pseudotieteellisin sanankääntein uskotella, että miesten naisviha ja väkivaltaisuus on naisten syytä. Ignooratkaa koko tyyppi. On varmaan narfistikkn, koska yrittää kaapata ap:n ketjun itselleen omaan agendaansa.
Ap, tule välillä päivittämään ja kertomaan, miten nyt menee.
Tässä oli hyvä esimerkki siitä väkivallasta, jota yritin selventää. Sen sijaan, että yrittäisit rationaalisella tasolla keskustella hyökkäät emotionaalisesti ignoorauksella, syyllistämisellä ja haukkumisella ja se on juuri hyvä esimerkki siitä henkisestä väkivallasta, jota itsekin yritin tuoda esiin. En minä vihaa naisia, se on sinulta väärä oletus, mutta puhun vaan mitä olen käytännössä havainnut, eikä se tarkoita että puolustelisin miesten agressioita tai väkivaltaa hyväksyttävänä. Yritän vaan ymmärtää ilmiötä ja niiden syitä paremmin, se ei ole sama asia kuin naisten vihaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työstressi
Tyhmä mies, jos ei kykene kertomaan asiasta. Se on niin helppoa: töissä on kiireistä ja aikataulut kaatuvat päälle, siksi olen poissaoleva. Kyllä se tästä kesään mennessä rauhoittuu.
Jos seksin puute, niin sekin on helppo sanoittaa auki samalla tapaa. Mies on varmasti huomannut, että räkyttämällä kotona seksi ei ainakaan ole sen parempaa tai sitä saa hymyilevältä vaimolta.
Jos miehellä on toinen nainen, niin sekin olisi hyvä kertoa lastensa äidille ajoissa. Jos siihen kertomiseen ei ole munaa, niin eipä ole häävi mies muutenkaan ja saa mennä.
Masentunut kiukuttelee, muttei tiedä miksi eli neuvosi ei ole lainkaan niin yksinkertainen noudattaa, mitä luulet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et saa häntä avautumaan mitenkään, sillä hänellä on selvästi toinen...
Ensimmäinen merkki yleensä on mustasukkaisuus... Kun itse ihastuu vieraaseen, epäilee partnerinkin elävän samassa mielentilassa ja ihastuvan helposti johonkin toiseen.
Toinen merkki on ärtyisyys. Syyllisyys painaa ja se mustasukkaisuus riivaa.
Kevättä rinnassa you know...Jos haluat pelastaa liittosi ja olet valmis anteeksiantoon, niin anna ajan kulua.
Kyllä se ihastus siitä laantuu -ja jos ei laannu, niin lähtee se äijä siitä lykkimään joka tapauksessa... teit mitä tahansa.Voit tietysti ryhtyä vaikeasti tavoiteltavaksi. Panostaa ulkonäköön, hankkia kostokropan, alkaa salaperäiseksi.
Joka kerta kun ukon pitää olla ylitöissä tai lähteä kokouksiin tms. esitä ilahtunutta. Vie lapset välittömästi hoitoon, tai mikä vielä parempaa mene kuntosalille, jossa järjestetään lastenhoito...Tämä tepsi minun ukolleni.
Hän kun alkoi ensin huomauttelemaan vauvakiloistani, hiusteni tylsästä väristä ja köpöttelevästä kävelytyylistäni, samalla kun itsellään jäi hääpuvuntakistan 25cm auki kasvaneen mahan takia, niin minäpä hommasin itselleni kuntosalikortin.Tuloksia alkoikin näkymään yllättävän nopeasti! Siis mieheni asenteessa ;)
Ensin tuli kommenttia, että sä hyppäät siellä "satujumpassas" vähän liian innokkaasti... sitten tuli rähinää kotihommista (olin vanhempainvapaalla). Ikkunoiden pesusta remontin jälkeen meinas tulla kolmas maailmansota, kunnes näytin taloyhtiön kiellon avata niitä ennen lopputarkastusta. Yms. yms.
Ikävintä mitä mieheni alkuun harrasti oli se, että hän joskus aamuisin "viritteli" minua mahdolliseen illalla tapahtuvaan seksiin mutta kun tuli kotiin, hän vain söi, oli poissaoleva ja meni nukkumaan... No käänsin senkin edukseni kuntosalilla kunnolliseen "jumpparaivoon"...
Tästä voisi romaanin kirjoittaa mutta lyhennettynä: muutin vain käytöstäni.
Laitoin "lapun luukulle", eli kun mies kokeili seksin saantia (ilman tositarkoitusta), kieltäydyin kohteliaasti.
Aikaisemmin olin aina ollut saatavilla, sillä tykkään seksistä... Se oli aikaisemmat vuodet ollut meidän "liima", sillä mieheni oli elänyt "kerran kuussa lahnottajan" kanssa useamman vuoden ja oli libidostani innoissaan.Mutta siis mieti tarkkaan, haluatko kaiken ennalleen vai otatko rakastajan vai eroatko mielummin.
Se määrittelee tulevat toimesi.Aika paljon toimia tyypin eteen, kun kyseessä ei ole mikään catch. Miten suhteenne jatkui/päättyi?
Lapsen isä on kyllä aina jonkinlainen catch, josta kannattaa pitää kiinni.
Minun avioliittoni jatkuu edelleen.
Rakkautta on puolin ja toisin. Arkihellyyttä on vaihtelevasti ja se korvaa vähentyneet seksikerrat.
Esitän edelleen, että mieheni on haluttava, kuuma pakkaus ja minun kirjoissani numero ykkönen. Kerron sen hänelle sanoin, katsein ja elein.
Että jos pitäisi valita Jason Momoa tai hän, niin Momoa häviäisi... -no ei tietenkään oikeasti- mutta niin mieheni uskoo, koska hänelle kirkkain silmin niin valehtelin :))
Lapsemme ovat teinejä ja ovat välillä "käpynä" meidän vanhusten "teinimeiningistä". Välillä oikein kiusotellaan tenaviamme...
Appiukon hautajaisiin kun käytiin teettämässä miehelleni puku, niin jouduin sanomaan, että täytyy näköjään se haulikko hommata... ja suolapanoksia, että saa pidettyä vieraat akat loitolla... Eihän niitä voi alkaa lahtaamaan, kun siitä joutuu linnaan...
Eli huumoria kehiin, niin asiat kyllä lutviutuu...
Ukot ei yleensä puhele turhia. Haluaisin ettei tämä ketju ole täällä jatkuvasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Homo Neanderthal 2 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voitko kertoa sivistymättömälle mitä eroa on hengellisellä ja henkisellä väkivallalla, kun kerran käytät näitä termejä päivittäin?
Hengellinen väkivalta liittyy siihen ilmiöön, mistä Freud puhui peniskateutena. Nikola Tesla sanoi, että naiset ovat spirituaalisia varkaita. Eli se on feminiinisen egon rakenteellinen ongelma ja toimii monesti todella alitajuisella tasolla suojamekanismina. Siksi se voi toimia sekä naisen että miehen tietoisen mielen ulkopuolella automaattisesti. Pelko ja viha maskuliinisuutta kohtaan energisöi sitä. Siksi se on todella subkliinistä (fyysisesti huomaamatonta, ei näkyvää), lähtien alitajuisista asenteista miehiä kohtaan, mutta se ei tarkoita etteikö sitä olisi olemassa ja etteikö se olisi haitallista miehille sekä myös naiselle itselleen. Se on opittu evolutiivinen suojamekanismi, joka pyrkii rajoittamaan maskuliinista energiaa ja sen ilmenemistä. Se on sen väkivallan haitallisin elementti. Eli se vähitellen vain tukahduttaa maskuliinisuutta, eikä mieskään välttämättä tiedosta olevansa uhri vaikka alitajuisesti kyllä tajuaa sen. Se ei siis ole niin selvästi suoran tuhoisaa, kuin maskuliininen suorempi väkivalta, vaan toimii alitajuisella tasolla.
Se on kehittynyt feminiiniseen egoon kompensaationa fyysisen vallan ja voiman puutteen johdosta patriarkaalisen vallan takia.
Just. :D
Homo Neanderthal 2 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisia vihaava mies on pesiytynyt ketjuun ja yrittää pseudotieteellisin sanankääntein uskotella, että miesten naisviha ja väkivaltaisuus on naisten syytä. Ignooratkaa koko tyyppi. On varmaan narfistikkn, koska yrittää kaapata ap:n ketjun itselleen omaan agendaansa.
Ap, tule välillä päivittämään ja kertomaan, miten nyt menee.
Tässä oli hyvä esimerkki siitä väkivallasta, jota yritin selventää. Sen sijaan, että yrittäisit rationaalisella tasolla keskustella hyökkäät emotionaalisesti ignoorauksella, syyllistämisellä ja haukkumisella ja se on juuri hyvä esimerkki siitä henkisestä väkivallasta, jota itsekin yritin tuoda esiin. En minä vihaa naisia, se on sinulta väärä oletus, mutta puhun vaan mitä olen käytännössä havainnut, eikä se tarkoita että puolustelisin miesten agressioita tai väkivaltaa hyväksyttävänä. Yritän vaan ymmärtää ilmiötä ja niiden syitä paremmin, se ei ole sama asia kuin naisten vihaaminen.
Joopa joo, muuten vain väität että tämä näkymätön naisten harjoittama hengellinen väkivalta on sitä PAHINTA väkivaltaa tietysti, juupa juu. Ei suinkaan suora aggressio, jolla on välittömä fyysiset vaikutukset, jopa kuolema.
Edelleen siis pätee se sama toteamus, että huonossa suhteessa nainen pelkää kuolevansa, kun taas mies pelkää egonsa vaurioitumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et saa häntä avautumaan mitenkään, sillä hänellä on selvästi toinen...
Ensimmäinen merkki yleensä on mustasukkaisuus... Kun itse ihastuu vieraaseen, epäilee partnerinkin elävän samassa mielentilassa ja ihastuvan helposti johonkin toiseen.
Toinen merkki on ärtyisyys. Syyllisyys painaa ja se mustasukkaisuus riivaa.
Kevättä rinnassa you know...Jos haluat pelastaa liittosi ja olet valmis anteeksiantoon, niin anna ajan kulua.
Kyllä se ihastus siitä laantuu -ja jos ei laannu, niin lähtee se äijä siitä lykkimään joka tapauksessa... teit mitä tahansa.Voit tietysti ryhtyä vaikeasti tavoiteltavaksi. Panostaa ulkonäköön, hankkia kostokropan, alkaa salaperäiseksi.
Joka kerta kun ukon pitää olla ylitöissä tai lähteä kokouksiin tms. esitä ilahtunutta. Vie lapset välittömästi hoitoon, tai mikä vielä parempaa mene kuntosalille, jossa järjestetään lastenhoito...Tämä tepsi minun ukolleni.
Hän kun alkoi ensin huomauttelemaan vauvakiloistani, hiusteni tylsästä väristä ja köpöttelevästä kävelytyylistäni, samalla kun itsellään jäi hääpuvuntakistan 25cm auki kasvaneen mahan takia, niin minäpä hommasin itselleni kuntosalikortin.Tuloksia alkoikin näkymään yllättävän nopeasti! Siis mieheni asenteessa ;)
Ensin tuli kommenttia, että sä hyppäät siellä "satujumpassas" vähän liian innokkaasti... sitten tuli rähinää kotihommista (olin vanhempainvapaalla). Ikkunoiden pesusta remontin jälkeen meinas tulla kolmas maailmansota, kunnes näytin taloyhtiön kiellon avata niitä ennen lopputarkastusta. Yms. yms.
Ikävintä mitä mieheni alkuun harrasti oli se, että hän joskus aamuisin "viritteli" minua mahdolliseen illalla tapahtuvaan seksiin mutta kun tuli kotiin, hän vain söi, oli poissaoleva ja meni nukkumaan... No käänsin senkin edukseni kuntosalilla kunnolliseen "jumpparaivoon"...
Tästä voisi romaanin kirjoittaa mutta lyhennettynä: muutin vain käytöstäni.
Laitoin "lapun luukulle", eli kun mies kokeili seksin saantia (ilman tositarkoitusta), kieltäydyin kohteliaasti.
Aikaisemmin olin aina ollut saatavilla, sillä tykkään seksistä... Se oli aikaisemmat vuodet ollut meidän "liima", sillä mieheni oli elänyt "kerran kuussa lahnottajan" kanssa useamman vuoden ja oli libidostani innoissaan.Mutta siis mieti tarkkaan, haluatko kaiken ennalleen vai otatko rakastajan vai eroatko mielummin.
Se määrittelee tulevat toimesi.Aika paljon toimia tyypin eteen, kun kyseessä ei ole mikään catch. Miten suhteenne jatkui/päättyi?
Lapsen isä on kyllä aina jonkinlainen catch, josta kannattaa pitää kiinni.
Minun avioliittoni jatkuu edelleen.
Rakkautta on puolin ja toisin. Arkihellyyttä on vaihtelevasti ja se korvaa vähentyneet seksikerrat.Esitän edelleen, että mieheni on haluttava, kuuma pakkaus ja minun kirjoissani numero ykkönen. Kerron sen hänelle sanoin, katsein ja elein.
Että jos pitäisi valita Jason Momoa tai hän, niin Momoa häviäisi... -no ei tietenkään oikeasti- mutta niin mieheni uskoo, koska hänelle kirkkain silmin niin valehtelin :))Lapsemme ovat teinejä ja ovat välillä "käpynä" meidän vanhusten "teinimeiningistä". Välillä oikein kiusotellaan tenaviamme...
Appiukon hautajaisiin kun käytiin teettämässä miehelleni puku, niin jouduin sanomaan, että täytyy näköjään se haulikko hommata... ja suolapanoksia, että saa pidettyä vieraat akat loitolla... Eihän niitä voi alkaa lahtaamaan, kun siitä joutuu linnaan...
Eli huumoria kehiin, niin asiat kyllä lutviutuu...
Tsiisus. Siis sinä hyppäät salilla kelvataksesi silloin tällöin miehen petiin ja siinä toivossa, että se kamalasti ei ittuilisi kotona ynnä joskus taputtaisi päälaelle ja samalla hierot hänen egoaan nolon valheellisesti?
Ei mua tosikkona ole yleensä pitänyt, mutta tästä saan huumoria haeskella kynttilän ja lampun kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Laitoin "lapun luukulle", eli kun mies kokeili seksin saantia (ilman tositarkoitusta), kieltäydyin kohteliaasti.
Aikaisemmin olin aina ollut saatavilla, sillä tykkään seksistä... Se oli aikaisemmat vuodet ollut meidän "liima", sillä mieheni oli elänyt "kerran kuussa lahnottajan" kanssa useamman vuoden ja oli libidostani innoissaan.
No eiköhän näistä puheista päätellen se ole ollut miehesi, joka siellä on kerran kuussa lahnoittanut ja keksinyt siitäkin naisesta syitä, miksi ei tartte panna.
Alkaa nyt vaan paljastumaan todellakin karva siitäkin miehestä.
Vierailija kirjoitti:
Joopa joo, muuten vain väität että tämä näkymätön naisten harjoittama hengellinen väkivalta on sitä PAHINTA väkivaltaa tietysti, juupa juu. Ei suinkaan suora aggressio, jolla on välittömä fyysiset vaikutukset, jopa kuolema.
Edelleen siis pätee se sama toteamus, että huonossa suhteessa nainen pelkää kuolevansa, kun taas mies pelkää egonsa vaurioitumista.
Olet oikeassa tuossa jälkimmäisessä, mutta en ole luokitellut tai väittänyt naisten väkivallan olevan pahempaa, pahoittelut jos niin ymmärsit. Totesin vain, että sitä on vaikka sitä on monesti vaikea osoittaa/todistaa (osin sen takia koska naisen tuntuu olevan vaikea myöntää tai on denialissa koko asian suhteen - tästä on kokemusta) ja se on haitallista ja voi olla syy miehen ärtyneisyydelle (mikä oli tämän ketjun alkuperäinen aihe).
Vierailija kirjoitti:
Homo Neanderthal 2 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisia vihaava mies on pesiytynyt ketjuun ja yrittää pseudotieteellisin sanankääntein uskotella, että miesten naisviha ja väkivaltaisuus on naisten syytä. Ignooratkaa koko tyyppi. On varmaan narfistikkn, koska yrittää kaapata ap:n ketjun itselleen omaan agendaansa.
Ap, tule välillä päivittämään ja kertomaan, miten nyt menee.
Tässä oli hyvä esimerkki siitä väkivallasta, jota yritin selventää. Sen sijaan, että yrittäisit rationaalisella tasolla keskustella hyökkäät emotionaalisesti ignoorauksella, syyllistämisellä ja haukkumisella ja se on juuri hyvä esimerkki siitä henkisestä väkivallasta, jota itsekin yritin tuoda esiin. En minä vihaa naisia, se on sinulta väärä oletus, mutta puhun vaan mitä olen käytännössä havainnut, eikä se tarkoita että puolustelisin miesten agressioita tai väkivaltaa hyväksyttävänä. Yritän vaan ymmärtää ilmiötä ja niiden syitä paremmin, se ei ole sama asia kuin naisten vihaaminen.
Joopa joo, muuten vain väität että tämä näkymätön naisten harjoittama hengellinen väkivalta on sitä PAHINTA väkivaltaa tietysti, juupa juu. Ei suinkaan suora aggressio, jolla on välittömä fyysiset vaikutukset, jopa kuolema.
Edelleen siis pätee se sama toteamus, että huonossa suhteessa nainen pelkää kuolevansa, kun taas mies pelkää egonsa vaurioitumista.
Se on kauhean kätevää vedota alitajuiseen näkymättömään naisten käytökseen ja "energiaan" , ongelmien aiheuttajana ja miesten huonon käytöksen ja esim. henkisen ja fyysisen väkivallan syynä ja jopa oikeutuksena. Varsinkin jos ei voi osoittaa toisen oikeasti toimineen ikävästi ja kohdelleen huonosti.
Tämä toisen syyttäminen johtuu todennäköisesti omasta valtavasta epävarmuudesta sekä vanhoista traumoista kumpuavista ikävistä tunteista, joita ei pysty kohtaamaan ja käsittelemään muulla tavalla, kuin syyttämällä muita (tässä tapauksessa naisia) niiden tullessa pintaan joissain tilanteissa. Oikeasti pitäisi rehellisesti kuulostella, mistä omat tunteet, epäonnistumisen pelko, syyllisyys, viha, riittämättömyyden tunteet, hylkäämisen pelko ja aggressiot jne oikeasti nousevat. Vaatii rohkeutta katsoa omaa ajatteluaan ja toimintaansa, niin ettei ulkoista syitä kokonaiselle toiselle sukupuolelle, kuten tässä nyt virheellisesti tehdään. Se on ihan valtava itsepetos ja kusetus. Ja kyllä, se lähentelee jo naisvihaa.
Todellisuudessahan tuo teoria on omien ongelmien ja käytöksen lähes täydellistä projisointia pois itsestä, toiseen henkiöön. Suosittelen kirjoittajaa kohtaamaan rohkeasti omat demoninsa ja traumansa ja haavansa, jotka tällaisen valheellisia ajatusmallien rakennelmia ylläpitää ja ruokkii. (vrt se, joka itse pettää, on usein mustasukkainen ja epäilee kumppanin ajattelevan ja toimivan niinkuin hän itse ajattelee ja toimii.) Epäilen vahvasti, että näiden virheellisten sepustusten ja haitallisten ajatusrakennelmien kirjoittajalla on psyykkisellä tasolla käynyt juuri näin. Eli hän itse toimii ja ajattelee siten, kuten uskoo suurimman osan naisista toimivan ja ajattelevan, vaikka vain toinen näistä on totta, arvaa kumpi (ensimmäinen). Ainoa alitajuinen asia, joka pitäisi nostaa päivänvaloon tässä keskustelussa, on tämä. (naisilla ei ole kollektiivista aitajuista halua alistaa ja kontrolloida miehiä, vaan tällä kirjoittajalla näyttää itsellään olevan tarve syyllistää, kontrolloida ja hallita naisia. )
Todellista henkistä väkivaltaa käyttävät niin miehet kuin naisetkin. Toki se voi olla joskus hienovaraistakin ja aika piilotettuakin. Fyysisen väkivallan käyttäjä käyttää AINA myös henkistäkin väkivaltaa.
Se, että kirjoittaja on sitä mieltä, että valtaosa naisista kollektiivisesti tietämättään haluaa alistaa miehiä, on yksinkertaisesti valhetta. Varsinkin kun yhteiskunnissa ympäri maailmaa on päinvastoin ollut paljon suurempi ongelma, ja on vieläkin se, että miehet ovat halunneet hallita, alistaa, rajoittaa ja vähätellä naissukupuolta, niin henkisesti kuin fyysisetikin. Kirjoittaja on jostain syystä kääntänyt roolit mielessään pääalaelleen väitteillään, joiden todellisuuspohja on valheellinen ja osin vähintääkin vääristelty ja kasvatettu täysin epätodellisiin mittasuhteisiin, tai on esim. omista traumoista kumpuavaa yleistystä höystettynä vääristyneellä tarkoituksenhakuisella (naisia syylistävällä) päätteyketjulla ja tuulesta temmatuilla virheeisisllä "faktoilla". Perusta tämän kirjoittajan teorioissa on siis pääasiassa epätosi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Homo Neanderthal 2 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisia vihaava mies on pesiytynyt ketjuun ja yrittää pseudotieteellisin sanankääntein uskotella, että miesten naisviha ja väkivaltaisuus on naisten syytä. Ignooratkaa koko tyyppi. On varmaan narfistikkn, koska yrittää kaapata ap:n ketjun itselleen omaan agendaansa.
Ap, tule välillä päivittämään ja kertomaan, miten nyt menee.
Tässä oli hyvä esimerkki siitä väkivallasta, jota yritin selventää. Sen sijaan, että yrittäisit rationaalisella tasolla keskustella hyökkäät emotionaalisesti ignoorauksella, syyllistämisellä ja haukkumisella ja se on juuri hyvä esimerkki siitä henkisestä väkivallasta, jota itsekin yritin tuoda esiin. En minä vihaa naisia, se on sinulta väärä oletus, mutta puhun vaan mitä olen käytännössä havainnut, eikä se tarkoita että puolustelisin miesten agressioita tai väkivaltaa hyväksyttävänä. Yritän vaan ymmärtää ilmiötä ja niiden syitä paremmin, se ei ole sama asia kuin naisten vihaaminen.
Joopa joo, muuten vain väität että tämä näkymätön naisten harjoittama hengellinen väkivalta on sitä PAHINTA väkivaltaa tietysti, juupa juu. Ei suinkaan suora aggressio, jolla on välittömä fyysiset vaikutukset, jopa kuolema.
Edelleen siis pätee se sama toteamus, että huonossa suhteessa nainen pelkää kuolevansa, kun taas mies pelkää egonsa vaurioitumista.
Se on kauhean kätevää vedota alitajuiseen näkymättömään naisten käytökseen ja "energiaan" , ongelmien aiheuttajana ja miesten huonon käytöksen ja esim. henkisen ja fyysisen väkivallan syynä ja jopa oikeutuksena. Varsinkin jos ei voi osoittaa toisen oikeasti toimineen ikävästi ja kohdelleen huonosti.
Tämä toisen syyttäminen johtuu todennäköisesti omasta valtavasta epävarmuudesta sekä vanhoista traumoista kumpuavista ikävistä tunteista, joita ei pysty kohtaamaan ja käsittelemään muulla tavalla, kuin syyttämällä muita (tässä tapauksessa naisia) niiden tullessa pintaan joissain tilanteissa. Oikeasti pitäisi rehellisesti kuulostella, mistä omat tunteet, epäonnistumisen pelko, syyllisyys, viha, riittämättömyyden tunteet, hylkäämisen pelko ja aggressiot jne oikeasti nousevat. Vaatii rohkeutta katsoa omaa ajatteluaan ja toimintaansa, niin ettei ulkoista syitä kokonaiselle toiselle sukupuolelle, kuten tässä nyt virheellisesti tehdään. Se on ihan valtava itsepetos ja kusetus. Ja kyllä, se lähentelee jo naisvihaa.
Todellisuudessahan tuo teoria on omien ongelmien ja käytöksen lähes täydellistä projisointia pois itsestä, toiseen henkiöön. Suosittelen kirjoittajaa kohtaamaan rohkeasti omat demoninsa ja traumansa ja haavansa, jotka tällaisen valheellisia ajatusmallien rakennelmia ylläpitää ja ruokkii. (vrt se, joka itse pettää, on usein mustasukkainen ja epäilee kumppanin ajattelevan ja toimivan niinkuin hän itse ajattelee ja toimii.) Epäilen vahvasti, että näiden virheellisten sepustusten ja haitallisten ajatusrakennelmien kirjoittajalla on psyykkisellä tasolla käynyt juuri näin. Eli hän itse toimii ja ajattelee siten, kuten uskoo suurimman osan naisista toimivan ja ajattelevan, vaikka vain toinen näistä on totta, arvaa kumpi (ensimmäinen). Ainoa alitajuinen asia, joka pitäisi nostaa päivänvaloon tässä keskustelussa, on tämä. (naisilla ei ole kollektiivista aitajuista halua alistaa ja kontrolloida miehiä, vaan tällä kirjoittajalla näyttää itsellään olevan tarve syyllistää, kontrolloida ja hallita naisia. )
Todellista henkistä väkivaltaa käyttävät niin miehet kuin naisetkin. Toki se voi olla joskus hienovaraistakin ja aika piilotettuakin. Fyysisen väkivallan käyttäjä käyttää AINA myös henkistäkin väkivaltaa.
Se, että kirjoittaja on sitä mieltä, että valtaosa naisista kollektiivisesti tietämättään haluaa alistaa miehiä, on yksinkertaisesti valhetta. Varsinkin kun yhteiskunnissa ympäri maailmaa on päinvastoin ollut paljon suurempi ongelma, ja on vieläkin se, että miehet ovat halunneet hallita, alistaa, rajoittaa ja vähätellä naissukupuolta, niin henkisesti kuin fyysisetikin. Kirjoittaja on jostain syystä kääntänyt roolit mielessään pääalaelleen väitteillään, joiden todellisuuspohja on valheellinen ja osin vähintääkin vääristelty ja kasvatettu täysin epätodellisiin mittasuhteisiin, tai on esim. omista traumoista kumpuavaa yleistystä höystettynä vääristyneellä tarkoituksenhakuisella (naisia syylistävällä) päätteyketjulla ja tuulesta temmatuilla virheeisisllä "faktoilla". Perusta tämän kirjoittajan teorioissa on siis pääasiassa epätosi.
...jatkuu
Vielä lopuksi näiden huuhaateorioiden kirjoittaja voi miettiä (jos hänellä on kykyä asettua toisen asemaan), että miltä tuntuu, kun parisuhteen toinen osapuoli syyttää omasta henkisesti väkivaltaista käytöksestään (syyttely, alentaminen, raivoamien, mykkäkoulu, rajoittaminen, pilkkaaminen, mustasukkaisuus) kerta toisensa jälkeen kumppaniaan, koska hänen mielestään kumppani teki hänelle ensin kuvitellusti henkistä väkivaltaa tai käyttäytyi ainakin alentavasti (lähes tai täysin näkymättömästi ja alitajuisesti), vaikka tämä ei oisi ollut yksinkertaisesti totta. (Tämän kuvitelman ja oikeutuksen hän tarvitsee omille hankaille tunteilleen ja ikävälle käytökselleen, vaikka syyt niihin olisivat ruurimmaksi osaksi ihan muualla kuin kumppanissa, kuten miehen omissa traumoissa ja ongelmissa.)
Lopputulos tuollaisessa virheellisessä projisoinnissa on se, että tällöin parisuhteen toinen osapuoli syyttää toista siitä, mitä oikeasti vain hän itse tekee. Se on oikeasti ihan hirveää ja valheellista toisen polkemista, syyttämistä, alistamista, vallankäyttöä ja perusteetonta rankaisemista. Todellista toisen psyykettä hajoittavaa henkistä väkivaltaa. Ja kyllä, todellakin mies voi näin terrorisoida ihan "henkisellä tasolla". Mieti ole hyvä ensi kerran pari kertaa, ennen kuin syyttelet toista valheellisesti ja teet hänelle oikeasti oikeassa todellisuudessa sitten itse samon (niin fyysisesti kuin psyykkisesti), mitä luulet toisen "alitajunnassa" ajattevan. Ne on sinun omia ajatuksiasi, vain luuloteltuna toiselle.
No joo, tuskin mies mitään paljastelee ja miksi. Naiset vaan on niin. Anti olla, et mikä nyt kettäkin vaivaa jos ei toimi muijan mukaan. En ymmärrä koko kysymystä.
Siskon mies oli juuri tuollainen ja lopulta paljastui toinen nainen. Raastavaa seurattavaa tuo touhu näin sivullisestakin.