Suositelkaapa mukavaa ja helppoa keskikokoista koirarotua
Osaisiko kukaan suositella alla luetellut ominaisuudet täyttävää koirarotua taajamaan ihan vain seurakoiraksi ja lenkki/ulkoilu kaveriksi, ei tulisi harrastuskoiraksi.
Perheessämme ei ole lapsia ja aiempaa koirakokemustakin löytyy, joten osaamme kouluttaa ja asettaa nuorelle koiralle rajat. Kyseeseen tulisi todennäköisesti steriloitava narttukoira. Rescue koiraa emme haluaisi ottaa, emme myöskään aikuista kodinvaihtajaa, vaan toiveena olisi ottaa pentukoira.
Tässä ajatuksiamme:
- noin keskikokoinen, eli painoa noin 20-40-kiloa ja säkää noin 45-60cm
- ei haukkuherkkä
- ehdottomasti koirasosiaalinen ja ihmisystävällinen rotu. Rotu jota uskaltaa ja voi pitää vapaana taajaman laitamien pikku niityillä ja metsiköissä missä voi liikkua muitakin. Rotu jonka kanssa voi käydä myös koirapuistoissa ilman alituista pelkoa tappeluista.
- rotu, joka oppii helposti perus käskyt ja hyvin koulutettuna voi luottaa siihen että koira tulee käskystä luokse. Ei siis kovin itsepäistä tai vahvasti riistaviettistä rotua.
- Perusterve rotu, joka jaksaisi kävellä normaalia ihmisen kävelyvauhtia noin 3-5km metsälenkkejä polkuja pitkin päivittäin. Ei siis mikään hyperaktiivinen palveluskoirarotu, mutta ei toisaalta myöskään lyhytjalkainen/lyttykuonoinen sohvaperuna.
- ei kuolaa paljoa tai vielä parempi jos ei kuolaa ollenkaan
- mieluusti helposti puhtaana pidettävä turkki tyyliin labradorin noutaja, mistä olisi helppo pyyhkiä kurat pyyhkeellä eikä vaatisi kurakeleillä aina pesua. Olennaisinta olisi kuitenkin, ettei ole runsasta pohjavillaa. Rotu, jonka kanssa voi ulkoilla ympäri vuoden ainakin takin kanssa.
- älköön kukaan pahoittako mieltään, mutta ulkonäöltään meitä miellyttää eniten perus keskikoiset lurppakorvat, kuten kultaiset noutajat, labradorit yms. Vähiten taas villakoirat, vinttikoirat, bull-rodut, terrierit.
Kiitollisena otamme vastaan hyviä ehdotuksia.
Kommentit (106)
Minusta labbis taas ei sovi ap;lle. Ne tarvitsevat aktivointia aivoille paljon. Samoin he ovat ihmisrakkaita ja haluavat olla laumansa lähellä koko ajan... eli siis vieressä paljon. Turkki on helppo, mutta siitä irtoaaa karvaa koko ajan. Eikä erillistä karvamlähtöä ole samalla lailla kuin monilla muilla roduilla.
Kultainen tai labradorinnoutaja. Molemmat on ollut (RIP) ja vastaavat kuvausta. Labradori oli niistä hieman omapäisempi, mutta se oli ehkä myös vain huonomman kouluttamisen tulos
Koirat on kaikki perseestä.
Ps. Vanha ketju.
Pieni mutta pippurinen Yorkshirenterrieri.
Tai kultainennoutaja. Labbis tai kultsu. Siinä peruskoirat, joiden kanssa harva epäonnistuu. En ole koskaan tavannut kuin mukavia ja mutkattomia noutajia. tosin harvinaisemmissa noutajissa kai on vähän kovempaakin päätä. (esim. kiharakarvainen)
Siehä olet vastannut omaan kysymyksees.
- älköön kukaan pahoittako mieltään, mutta ulkonäöltään meitä miellyttää eniten perus keskikoiset lurppakorvat, kuten kultaiset noutajat, labradorit yms. Vähiten taas villakoirat, vinttikoirat, bull-rodut, terrierit.
Esim kultanen noutaja erittäin helppo kuin myös lappis. Tosin korvat kannattaa luppien takia muistaa huoltaa. Ja turkki pitää kunnossa.