Lue keskustelun säännöt.
Suositelkaapa mukavaa ja helppoa keskikokoista koirarotua
07.04.2023 |
Osaisiko kukaan suositella alla luetellut ominaisuudet täyttävää koirarotua taajamaan ihan vain seurakoiraksi ja lenkki/ulkoilu kaveriksi, ei tulisi harrastuskoiraksi.
Perheessämme ei ole lapsia ja aiempaa koirakokemustakin löytyy, joten osaamme kouluttaa ja asettaa nuorelle koiralle rajat. Kyseeseen tulisi todennäköisesti steriloitava narttukoira. Rescue koiraa emme haluaisi ottaa, emme myöskään aikuista kodinvaihtajaa, vaan toiveena olisi ottaa pentukoira.
Tässä ajatuksiamme:
- noin keskikokoinen, eli painoa noin 20-40-kiloa ja säkää noin 45-60cm
- ei haukkuherkkä
- ehdottomasti koirasosiaalinen ja ihmisystävällinen rotu. Rotu jota uskaltaa ja voi pitää vapaana taajaman laitamien pikku niityillä ja metsiköissä missä voi liikkua muitakin. Rotu jonka kanssa voi käydä myös koirapuistoissa ilman alituista pelkoa tappeluista.
- rotu, joka oppii helposti perus käskyt ja hyvin koulutettuna voi luottaa siihen että koira tulee käskystä luokse. Ei siis kovin itsepäistä tai vahvasti riistaviettistä rotua.
- Perusterve rotu, joka jaksaisi kävellä normaalia ihmisen kävelyvauhtia noin 3-5km metsälenkkejä polkuja pitkin päivittäin. Ei siis mikään hyperaktiivinen palveluskoirarotu, mutta ei toisaalta myöskään lyhytjalkainen/lyttykuonoinen sohvaperuna.
- ei kuolaa paljoa tai vielä parempi jos ei kuolaa ollenkaan
- mieluusti helposti puhtaana pidettävä turkki tyyliin labradorin noutaja, mistä olisi helppo pyyhkiä kurat pyyhkeellä eikä vaatisi kurakeleillä aina pesua. Olennaisinta olisi kuitenkin, ettei ole runsasta pohjavillaa. Rotu, jonka kanssa voi ulkoilla ympäri vuoden ainakin takin kanssa.
- älköön kukaan pahoittako mieltään, mutta ulkonäöltään meitä miellyttää eniten perus keskikoiset lurppakorvat, kuten kultaiset noutajat, labradorit yms. Vähiten taas villakoirat, vinttikoirat, bull-rodut, terrierit.
Kiitollisena otamme vastaan hyviä ehdotuksia.
Kommentit (97)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Staffi
Taistelukoirasukuinen. Ei missään nimessä.
Staffi ON taistelukoira, etenkin urokset joista kasvaa pelkkää lihasta ihmisen painoisia ja kokoisia. Ihan skitsoja koiria. Vaarallisia. Ei mitään perhekoiria.
Taidat sekoittaa staffit ja amerikan pitbullit, täysin eri rotuja. Staffit painaa 10-15kg, aika pieniä ihmisiä siellä päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"ehdottomasti koirasosiaalinen" ja joku ehdottaa staffia. 🙄
Vierailija kirjoitti:
Jos labbikset miellyttää, niin mikä siinä sitten vikana? Sellaisrnhan kuvailit. Tai kultaisen noutajan.
Kultsin turkki ei sovi toivekuvaukseen.
Luen ketjua ja viestejä on 16, joista 4 on vastaus kysymykseen... Pitäisikö vähän skarpata tuossa vastaamisessa?
Mä ehdotan myös tuota Eurasier rotua. Todella kiva. Meillä on mustana 30 kg tyttö.
Haluatte koiran, jonka olemassaoloa ei huomaa. Se ei saa kuuloa, ei näkyä likana tai karvoina, ei aiheuttaa mitään hämminkiä, kaikista tulee pitää jne. Tämä toki vähäisellä liikuntamäärällä ja terveen liikunnallisen koiran ulkonäöllä.
Kaikissa roduissa on haukkuherkkiä, reaktiivisia, ei-koirasosiaalisia, arkoja jne. yksilöitä. Todennäköisyys on n. 33 % luokkaa.
Jos lasketaan pois kivuaaliaalla tavalla sairaat, kuten Cava, en tiedä mitään rotua. Labbis ei tuolla liikuntamäärällä pärjää, ne eivät usein ole kaikkia rakastavia koirapuistokoiria. Jos pystytte laittamasn kilometrejä lisää ja tunteja myös, esim. 3h, niin labbisnarttu ehkä. Riistaviettiä toki on, onhan kyseessä metsästykseen jalostettu rotu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"ehdottomasti koirasosiaalinen" ja joku ehdottaa staffia. 🙄
Koirasosiaalisuus on pitkälle omistajasta kiinni ja ensimmäisen vuoden sosiaalistamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"ehdottomasti koirasosiaalinen" ja joku ehdottaa staffia. 🙄
Koirasosiaalisuus on pitkälle omistajasta kiinni ja ensimmäisen vuoden sosiaalistamisesta.
Ei todellakaan ole. Koirapuistoista häviää n. 1 vuoden iässä vakkarikoirista osa, sillä sukukypsinä eivät siedä samaa sukupuolta. Osa edes eriä. Se on koirille luonnollista. Useimmiten uroksia, mutta myös narttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toki ymmärrämme, että yksilötasolla voi sattua saamaan rotukuvauksesta poikkeavankin yksilön, mutta pelaamme rotuvalinnan osalta todennäköisyyksillä.
Staffit eivät kiinnosta, eivät muutkaan bulldog-tyyppiset rodut, haluamme koiran, mitä (suurella todennäköisyydellä) pystyy koulutettuna pitämään vapaana ja joka (suurella todennäköisyydellä) tulee toimeen muiden koirien kanssa.
Snautseri vaikuttaa muuten aika kivalta, mutta sen ulkonäkö ei oikein iske (makuasioita). Jätämme sen kuitenkin harkittavaksi.
Tuo Eurasier kuulostaa ja näyttääkin kivalta, pitääpä tutkia rotua tarkemmin. Sillä ei siis ole paksua pohjavillaa, eikä ole rotuna kova haukkumaan vaikka onkin pystykorva?
Suurin osa tapaamistani labbiksista on ollut tapauksia, joille edempänä kuvailemani tarjoamamme liikunta olisi takuulla riittävää (näyttelylinjaisia). Muutaman käyttölinjaisenkin olen tavannut, ne ovat toki olleet aktiivisemman oloisia, pienempiä ja sirompia, oletettavasti myös riistavietti on niillä korkeampi. Siksi tässä rodussa tulisikin kyseeseen lähinnä näyttelylinjainen.
Millainen on muuten kultsin turkki, onko sillä paksu pohjavilla tai onko muuten työläs hoitaa?
Mainitsemani lenkkimäärä oli tietysti suuntaa antava. Luettelemani rotuun liittyvät vaatimukset takaisivat taajamassa asuessa sen, että koiraa on (mikäli on rotukuvauksen kaltainen yksilö) mahdollista ulkoiluttaa ja liikuttaa monipuolisesti. Yhtenä päivänä olisimme tuntikaupalla koirapuistossa, toisena vapaana juoksua metsässä tai niityillä, kolmantena 3-10km hihnalenkkejä, toisinaan huilipäiväkin. Eli kyllä koiramme varmastikin saisi aivan riittävästi liikuntaa, jos nyt ei ole jokin aivan äärimmäisen suurta aktivointia ja maksimaalista liikuntaa kaipaava rotu ja sellaista emme ole etsimässä.
En tosin tiedä, missä ne kaikki 10km (tai edes +5km) päivittäin lenkkeilevät koirat oikein mahtavat asua, kun ei niitä täällä meilläpäin ainakaan tule vastaan, vaikka koiria alueella paljon onkin. Sanoisin, että täällä ehkä 2/10 koirasta näyttäisi lenkkeilevän yhtä aktiivisesti tai aktiivisemmin kuin mainitsin ja rotuja on laidasta laitaan, isoja ja pieniä. Tavanomaisinta aktivointia näyttäisi olevan joko korttelinkierto tai 2-3km lenkit.
Emme tietenkään ole hakemassa näkymätöntä rotua, mutta rehellisyyden nimissä emme ole etsimässä myöskään sisätiloissa jatkuvasti häseltävää duracel pupua joka tarvitsee sisälläkin paljon aktivointia ja leikitystä, vaan etsimme koiraa, joka saadessaan riittävästi liikuntaa osaa sisätiloissa rauhoittua ja kestäisi myös yksinoloa.
Voi kuulostaa julmalta, mutta meidän taloudessamme koiran paikka ei ole koskaan myöskään ollut samalla sohvalla/sängyssä ihmisten kanssa vaikka muuten paljon hellimmekin koiriamme. Koirille on ollut omat makuu/oleskelu paikkansa. Siksi emme myöskään hae rotua, joka ehdottomasti haluaa hakeutua syliin sohvalle ja viereen nukkumaan (tämä toki on osin totuttelu/opettelu kysymyskin).
T. Ap
Ymmärrämme ja tiedämme senkin, että koirasta tulee likaa turkin tyypistä riippumatta, mutta on melkoinen ero, tarvitseeko koira kurakeleillä joka kerta täyspesun suihkutellen vai riittääkö ihan vain pyyhkeellä kuivaus. Samaten on huomattava ero, pöllyääkö koko asunto irtoavassa pohjavillassa 2kk kevätaikaan vai ei, molemmista on kokemusta. On myös huomattava ero, riittääkö koiran turkin hoidoksi pikainen harjaus kerran viikkoon, vai pitääkö setviä takkuja, trimmailla/nyppiä tai leikkailla säännöllisesti anturakarvoja. Siinäkin on huomattava ero, täytyykö lattioilta ja seiniltä mopata säännöllisesti kuolaa vai ei. Myönnettäköön, että tässä suhteessa haemme mahdollisimman helppohoitoista rotua, koska käytämme aikamme ja energiamme mieluummin koiran kanssa ulkoiluun ja aktivointiin kuin sen turkin huoltamiseen ja asunnon siivoamiseen.
Ehdottakaahan rohkeasti lisää rotuja!
T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-Villakoira. On monen kokoisia, helppo luonne.
-Shiba. Hiljainen eikä häslä.
Stablerhund, hollantilainen rotu sopii kuvaukseen. Todella hurmaava, monet esim labbikset on tosi itsenäisiä nuorena.
Myös novaskotian noutajat yllättävän teräviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toki ymmärrämme, että yksilötasolla voi sattua saamaan rotukuvauksesta poikkeavankin yksilön, mutta pelaamme rotuvalinnan osalta todennäköisyyksillä.
Staffit eivät kiinnosta, eivät muutkaan bulldog-tyyppiset rodut, haluamme koiran, mitä (suurella todennäköisyydellä) pystyy koulutettuna pitämään vapaana ja joka (suurella todennäköisyydellä) tulee toimeen muiden koirien kanssa.
Snautseri vaikuttaa muuten aika kivalta, mutta sen ulkonäkö ei oikein iske (makuasioita). Jätämme sen kuitenkin harkittavaksi.
Tuo Eurasier kuulostaa ja näyttääkin kivalta, pitääpä tutkia rotua tarkemmin. Sillä ei siis ole paksua pohjavillaa, eikä ole rotuna kova haukkumaan vaikka onkin pystykorva?
Suurin osa tapaamistani labbiksista on ollut tapauksia, joille edempänä kuvailemani tarjoamamme liikunta olisi takuulla riittävää (näyttelylinjaisia). Muutaman käyttölinjaisenkin olen tavannut, ne ovat toki olleet aktiivisemman oloisia, pienempiä ja sirompia, oletettavasti myös riistavietti on niillä korkeampi. Siksi tässä rodussa tulisikin kyseeseen lähinnä näyttelylinjainen.
Millainen on muuten kultsin turkki, onko sillä paksu pohjavilla tai onko muuten työläs hoitaa?
Mainitsemani lenkkimäärä oli tietysti suuntaa antava. Luettelemani rotuun liittyvät vaatimukset takaisivat taajamassa asuessa sen, että koiraa on (mikäli on rotukuvauksen kaltainen yksilö) mahdollista ulkoiluttaa ja liikuttaa monipuolisesti. Yhtenä päivänä olisimme tuntikaupalla koirapuistossa, toisena vapaana juoksua metsässä tai niityillä, kolmantena 3-10km hihnalenkkejä, toisinaan huilipäiväkin. Eli kyllä koiramme varmastikin saisi aivan riittävästi liikuntaa, jos nyt ei ole jokin aivan äärimmäisen suurta aktivointia ja maksimaalista liikuntaa kaipaava rotu ja sellaista emme ole etsimässä.
En tosin tiedä, missä ne kaikki 10km (tai edes +5km) päivittäin lenkkeilevät koirat oikein mahtavat asua, kun ei niitä täällä meilläpäin ainakaan tule vastaan, vaikka koiria alueella paljon onkin. Sanoisin, että täällä ehkä 2/10 koirasta näyttäisi lenkkeilevän yhtä aktiivisesti tai aktiivisemmin kuin mainitsin ja rotuja on laidasta laitaan, isoja ja pieniä. Tavanomaisinta aktivointia näyttäisi olevan joko korttelinkierto tai 2-3km lenkit.
Emme tietenkään ole hakemassa näkymätöntä rotua, mutta rehellisyyden nimissä emme ole etsimässä myöskään sisätiloissa jatkuvasti häseltävää duracel pupua joka tarvitsee sisälläkin paljon aktivointia ja leikitystä, vaan etsimme koiraa, joka saadessaan riittävästi liikuntaa osaa sisätiloissa rauhoittua ja kestäisi myös yksinoloa.
Voi kuulostaa julmalta, mutta meidän taloudessamme koiran paikka ei ole koskaan myöskään ollut samalla sohvalla/sängyssä ihmisten kanssa vaikka muuten paljon hellimmekin koiriamme. Koirille on ollut omat makuu/oleskelu paikkansa. Siksi emme myöskään hae rotua, joka ehdottomasti haluaa hakeutua syliin sohvalle ja viereen nukkumaan (tämä toki on osin totuttelu/opettelu kysymyskin).
T. Ap
Jep, kultsilla on pitkähkö karva ja paksu pohjavilla. Ei mikään vaivaton turkki. Ne tarvitsevat myös aktiviteettia ja aivotyötä. Riistaviettiä lintukoirina on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
-Villakoira. On monen kokoisia, helppo luonne.
-Shiba. Hiljainen eikä häslä.
Kiitokset ehdotuksistasi, mutta mainitsimme jo alussa, ettei villakoiraa kiitos. Shiba on kaunis ja hiljainen, mutta eivät mahda yleensä tulla kovin hyvin toimeen muiden koirien kanssa.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki ymmärrämme, että yksilötasolla voi sattua saamaan rotukuvauksesta poikkeavankin yksilön, mutta pelaamme rotuvalinnan osalta todennäköisyyksillä.
Staffit eivät kiinnosta, eivät muutkaan bulldog-tyyppiset rodut, haluamme koiran, mitä (suurella todennäköisyydellä) pystyy koulutettuna pitämään vapaana ja joka (suurella todennäköisyydellä) tulee toimeen muiden koirien kanssa.
Snautseri vaikuttaa muuten aika kivalta, mutta sen ulkonäkö ei oikein iske (makuasioita). Jätämme sen kuitenkin harkittavaksi.
Tuo Eurasier kuulostaa ja näyttääkin kivalta, pitääpä tutkia rotua tarkemmin. Sillä ei siis ole paksua pohjavillaa, eikä ole rotuna kova haukkumaan vaikka onkin pystykorva?
Suurin osa tapaamistani labbiksista on ollut tapauksia, joille edempänä kuvailemani tarjoamamme liikunta olisi takuulla riittävää (näyttelylinjaisia). Muutaman käyttölinjaisenkin olen tavannut, ne ovat toki olleet aktiivisemman oloisia, pienempiä ja sirompia, oletettavasti myös riistavietti on niillä korkeampi. Siksi tässä rodussa tulisikin kyseeseen lähinnä näyttelylinjainen.
Millainen on muuten kultsin turkki, onko sillä paksu pohjavilla tai onko muuten työläs hoitaa?
Mainitsemani lenkkimäärä oli tietysti suuntaa antava. Luettelemani rotuun liittyvät vaatimukset takaisivat taajamassa asuessa sen, että koiraa on (mikäli on rotukuvauksen kaltainen yksilö) mahdollista ulkoiluttaa ja liikuttaa monipuolisesti. Yhtenä päivänä olisimme tuntikaupalla koirapuistossa, toisena vapaana juoksua metsässä tai niityillä, kolmantena 3-10km hihnalenkkejä, toisinaan huilipäiväkin. Eli kyllä koiramme varmastikin saisi aivan riittävästi liikuntaa, jos nyt ei ole jokin aivan äärimmäisen suurta aktivointia ja maksimaalista liikuntaa kaipaava rotu ja sellaista emme ole etsimässä.
En tosin tiedä, missä ne kaikki 10km (tai edes +5km) päivittäin lenkkeilevät koirat oikein mahtavat asua, kun ei niitä täällä meilläpäin ainakaan tule vastaan, vaikka koiria alueella paljon onkin. Sanoisin, että täällä ehkä 2/10 koirasta näyttäisi lenkkeilevän yhtä aktiivisesti tai aktiivisemmin kuin mainitsin ja rotuja on laidasta laitaan, isoja ja pieniä. Tavanomaisinta aktivointia näyttäisi olevan joko korttelinkierto tai 2-3km lenkit.
Emme tietenkään ole hakemassa näkymätöntä rotua, mutta rehellisyyden nimissä emme ole etsimässä myöskään sisätiloissa jatkuvasti häseltävää duracel pupua joka tarvitsee sisälläkin paljon aktivointia ja leikitystä, vaan etsimme koiraa, joka saadessaan riittävästi liikuntaa osaa sisätiloissa rauhoittua ja kestäisi myös yksinoloa.
Voi kuulostaa julmalta, mutta meidän taloudessamme koiran paikka ei ole koskaan myöskään ollut samalla sohvalla/sängyssä ihmisten kanssa vaikka muuten paljon hellimmekin koiriamme. Koirille on ollut omat makuu/oleskelu paikkansa. Siksi emme myöskään hae rotua, joka ehdottomasti haluaa hakeutua syliin sohvalle ja viereen nukkumaan (tämä toki on osin totuttelu/opettelu kysymyskin).
T. Ap
Jep, kultsilla on pitkähkö karva ja paksu pohjavilla. Ei mikään vaivaton turkki. Ne tarvitsevat myös aktiviteettia ja aivotyötä. Riistaviettiä lintukoirina on.
Kiitos tiedosta. Se ei sitten rotuna tule kyseeseen vaikka söpö onkin, harmi.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Stablerhund, hollantilainen rotu sopii kuvaukseen. Todella hurmaava, monet esim labbikset on tosi itsenäisiä nuorena.
Myös novaskotian noutajat yllättävän teräviä.
Kiitos vinkistä. Osaatko kertoa enemmänkin tästä rodusta?
T. Ap
Mielestäni dobermanni voisi sopia teille, tai saksanpaimenkoira.
Vierailija kirjoitti:
Espanjanvesikoira.
Kiitos, pitää tutustua tarkemmin tähänkin rotuun. Osaatko kertoa enemmän rodusta?
T. Ap
Millainen koira kävelee ihmisen kävelyvauhtia kiinnostumatta/jäämättä haistelemaan?