Raha ei tuo onnea ja koolla ei ole väliä. Mitä muita valheita käytetään lohdutuksena?
Rumat ne vaatteilla koreilee, tuli vielä mieleen
Kommentit (890)
Mikä ei tapa vahvistaa/ kärsimys tekee vahvemmaksi.
Tällä logiikalla lasten heitteillejättö ja kaltoinkohtelu olisi hyvä asia. Sehän tekee heistä vahvoja! Ja toisin päin. Lasten hyvä kohtelu olisi vastuutonta, koska silloinhan heistä tulisi heikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ei tapa vahvistaa/ kärsimys tekee vahvemmaksi.
Tällä logiikalla lasten heitteillejättö ja kaltoinkohtelu olisi hyvä asia. Sehän tekee heistä vahvoja! Ja toisin päin. Lasten hyvä kohtelu olisi vastuutonta, koska silloinhan heistä tulisi heikkoja.
Käytännössä aina vastoinkäymisten tullen kyse on siitä, että paljonko häviää, ei niinkään siitä voittaako vai häviääkö.
Olisiko näissä tilanteissa siis parempi muistuttaa vaikka rintasyövän päätteeksi, että "ai niin, sullahan oli rinnat ennen", vai koittaa luoda positiivisempaa kuvaa siitä, että kun sä selvisit siitä, niin nyt sä voit koittaa ammentaa voimaa siitä tapahtumasta?
Vierailija kirjoitti:
Jokaiselle annetaan sellainen taakka jonka jaksaa kantaa.
Että mä vihaan tuota sanontaa.
Tää on kyllä ihan hirveä. Jokainen vähänkin ympärilleen katsova ihminen näkee ettei se pidä paikkaansa ollenkaan. Psykiatriset osastot ja hautausmaat on täynnä niitä, joille annettiin enemmän kuin jaksoi kantaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raha ei oikeesti tuo onnea, rakkaus, hyvät ihmissuhteet ja hyvä itsetunto tuo.
Raha tuo paljon välineitä ja mahdollisuuksia toteuttaa asioita, jotka synnyttävät onnellisuuden kokemuksia, kuten laadukas asuminen, monipuoliset harrastukset. Vilkas sosiaalinen elämä, esim. matkustelu ystävien kanssa. Lisäksi rahalla voi hankkia myös elämänlaatua, kuten laadukkaita terveyspalveluita, erilaisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia, vaikkapa ulkona syömistä ja illanistujaisia ystävien kanssa. Raha itsessään ei tuo onnea, mutta lisää elämänlaatua monella tavalla ja se lisää onnellisuutta.
Miten voi joku sanoa naivisti: "Rakkaus, hyvät ihmissuhteet ja hyvä itsetunto tuo onnea, ei raha".
Niinpä niin. Mutta kun köyhällä usein juuri nuo seikat ovat elämässä ongelmakohtana.
Rakkautta ja parisuhdetta on köyhänä paljon vaikeampaa löytää, on jo selostettu monesti.
Hyvät ihmissuhteet, sama.
Hyvä itsetunto, jep jep, sehän se köyhällä, varsinkin jos on jatkunut pitkään, nyt onkin ihan pilvissä. Kerrassaan ylitsepursuavaa.Kääntäen: raha ja varakkuus juuri nostavat ja ylläpitävät näitä kerrottuja seikkoja ominaisuuksia.
Köyhältä ne usein puuttuvat tai ovat vajavaisia. Miksi? No sen köyhyyden vuoksi.
Jep. Sitähän on tutkittu että tietyn pisteen yli mennessä raha ei tosiaan lisää onnellisuutta tai esim työntekijöiden tyytyväisyyttä työhönsä, siihen saakka kyllä lisää. Eli tuo sanonta pätee vain hyvin varakkaisiin. Raha ei toki yksinään ehkä tuo onnea, mutta rahan puute todellakin vähentää sitä.
Laihduttamalla kaunistut - ei pidä paikkaansa yleisesti ja lisäksi kun olet liian laiha niin kukaan ei pidä viehättävänä sellaista jänteiden ja luiden yli kiristettyä ihoa mitä tuolla tyylillä äärimmillään saavutetaan. Pieni pyöreys sopii useammille. Supermallitkin tuppaa näyttämään lähinnä oudoilta ilman kilon pakkelia ja puolen tunnin photoshoppaussessiota.
Vierailija kirjoitti:
Laihduttamalla kaunistut - ei pidä paikkaansa yleisesti ja lisäksi kun olet liian laiha niin kukaan ei pidä viehättävänä sellaista jänteiden ja luiden yli kiristettyä ihoa mitä tuolla tyylillä äärimmillään saavutetaan. Pieni pyöreys sopii useammille. Supermallitkin tuppaa näyttämään lähinnä oudoilta ilman kilon pakkelia ja puolen tunnin photoshoppaussessiota.
No täähän riippuu lähtötilanteesta paljon. Yleisesti ottaen suunnilleen normaalipainoinen on kaunein, mutta se on myös yksilöllistä mikä paino on parhaan näköinen kenelläkin.
Vierailija kirjoitti:
Tytöt kiinnostuvat fiksuista pojista sitten lukiossa/yliopistossa
Kiinnostuuhan ne, mutta vasta sen jälkeen, kun fiksut pojat ovat opiskelujen jälkeen menestyneet työelämässä. Siinä vaiheessa miehistä alkaa kuulemma "hehkua sellaista sisäistä karismaa". 😏😆🤣
Että pillu ei väljene synnytyksessä
Vierailija kirjoitti:
Laihduttamalla kaunistut - ei pidä paikkaansa yleisesti ja lisäksi kun olet liian laiha niin kukaan ei pidä viehättävänä sellaista jänteiden ja luiden yli kiristettyä ihoa mitä tuolla tyylillä äärimmillään saavutetaan. Pieni pyöreys sopii useammille. Supermallitkin tuppaa näyttämään lähinnä oudoilta ilman kilon pakkelia ja puolen tunnin photoshoppaussessiota.
Eivät näytä.
Tervetuloa Milanoon katsomaan noiden muotiviikkojen aikana näitä malleja ja supermalleja. Olen nähnyt useita heistä, esimerkiksi Naomi Campbellin luonnossa ja sellaista pakkelia ei ole vielä kehitetty, jolla tavikset saadaan näyttämään  hänenlaiseltaan, kun miltä hän luonnossa näytti.
Hän on laiha, joten hänen ei tarvitse laihduttaa. Mutta ei hän kauniimmaksi muuttuisi lihomalla, mutta jos hän olisi lihava hän muuttuisi sellaiseksi laihaksi mitä on ja takaisin kauniiksi itseksi.
Vierailija kirjoitti:
Että pillu ei väljene synnytyksessä
niinpä.. se on sellasta itselleen uskottelua ettei muutoksia tule.
jokainen gyne pystyy tämän asian todistamaan.
liikunta toki auttaa muttei suu aukko enää tule samanlaiseksi
kun sieltä on napero tipahtanut maailmaan
Aika parantaa haavat.
Ei paranna. Aika yksinään ei paranna yhtään mitään, jos niiden haavojen kanssa kärvistelee vuosikaudet ihan yksin. Haavat pitää käsitellä, ja se käsittely voi vaatia aikaa. Mutta jos käsittely ei onnistu, ne haavat pysyvät riippumatta siitä, kuinka kauan aikaa kuluu.
Vierailija kirjoitti:
Isän näköiset tytöt on onnellisia. No ei olla, me näytetään miehiltä.
17-vuotiaana on neito kauneimmillaan. Ei sekään pidä paikkaansa, silloin joko näyttää lapselta tai naama on täynnä finnejä.
Mulla piti paikkansa että 17 vuotiaana olin kauneimmillaan ! Olin ruma lapsi. Silloin puhkesin jotenkin kukkaan ja olin oikeasti hyvännäköinen. Nyt se alamäki taas on alkanut 30 vuotiaana. 🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pillu on yhtä tiukka synnyttämisen jälkeen kuin sitä ennenkin.
Kyllä se joillain on. Riippuu alapäätreenin määrästä, miten pahasti in revennyt ja miten hyvin on korjattu jne. Ja kaikkihan ei edes synnytä alakautta.
toki liikunta auttaa mutta synnytys vaan muuttaa pysyvästi
varsinki suuaukon kohdalta eikä sille mitään voi.
99% naisita ei muutenkaan harrasta mitään liikuntaa synnytyksen
jälkeen kun siitä ei makseta niille eli ei ole motivaatiotakaan.
Vierailija kirjoitti:
No eihän materia tuo onnea, vaan on rasite.
Kyllä tuo. Joskus olen ollut äärettömän onnellinen, kun päällä on paksu tuulenpitävä lämmin takki, eikä palele vaikka ulkona on kylmää. Kyllä olisi aika onneton olo, takitta tai kylmällä huonolla takilla. Ja vaikka se vie kaapissa tilaa, niin olen silti onnellinen, että minulla sellainen on.
Väärä tavara ja materia ei tuo onnea ja on rasite. Oikea materia on todella suuri onnen lähde.
Vierailija kirjoitti:
Onnelliseen suhteeseen ei mahdu kolmatta osapuolta.
Jos suhde on oikeasti onnellinen, siihen ei mahdu kolmatta osapuolta.
Yleensä kun joku on kuvitellut olleensa onnellisessa suhteessa ja joutunut silti petetyksi, on kyseessä ollut oikeasti hyvin onneton suhde jossa on vain rakennettu mielettömät kulissit ulospäin ja uskoteltu itsellekin kaiken olevan hyvin, tai sitten vaihtoehtoisesti toinen osapuoli on voinut jo pitkään huonosti mutta osannut peitellä onnettomuutensa, kunnes päätyi lopulta pettämään toista. Onnellinen suhde punnitaan mielestäni siinä, miltä suhteen molemmista osapuolista tuntuu viettää aikaa aivan kahdestaan, silloin kun ketään muuta ei ole paikalla fyysisesti eikä virtuaalisten välineiden kautta. Viihdytäänkö kahdestaan, ja silloin kun jokin hiertää, pystytäänkö asioista juttelemaan perusteellisesti ilman että toinen osapuoli joutuu pelkäämään toisen reaktiota. Silloin kun suhde on niin hyvä, että molemmat tietävät sen eikä kummallakaan ole tarvetta pitää joko yhteisiä tai henkilökohtaisia kulisseja yllä, ja lisäksi molemmilla on sisäinen tahto jatkaa parisuhteessa, ei siinä ole sijaa kolmansille osapuolille. Jokin särö pitää tulla ja jäädä pidemmäksi aikaa korjaamatta, jos tuollaisessa parisuhteessa toinen alkaisi olla uskoton.
kastroitu mies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pillu on yhtä tiukka synnyttämisen jälkeen kuin sitä ennenkin.
Kyllä se joillain on. Riippuu alapäätreenin määrästä, miten pahasti in revennyt ja miten hyvin on korjattu jne. Ja kaikkihan ei edes synnytä alakautta.
toki liikunta auttaa mutta synnytys vaan muuttaa pysyvästi
varsinki suuaukon kohdalta eikä sille mitään voi.
99% naisita ei muutenkaan harrasta mitään liikuntaa synnytyksen
jälkeen kun siitä ei makseta niille eli ei ole motivaatiotakaan.
Missä todellisuudessa sinä oikein elät. Kukaan ei tietenkään heti synnytyksen jälkeen harrasta mitään urheilua, koska silloin levätään ja imetetään ja hoidetaan lasta. Mutta kun kokee olevansa palautunut, niin suurin osa todellakin jatkaa sitä urheilun ja liikunnan harrastamista. Puhumme nuorista naisista, koska se on nuoret naiset, jotka synnyttävät ja kyllä, he ovat aina harrastaneet paljon liikuntaa ennen ja lasten syntymän jälkeen.
Se mikä heitä motivoi siihen riippuu naisesta. Toiset rakastavat liikkumista, toiset haluavat mahtua entisiin vaatteisiin, toiset koska haluavat laihtua. 
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän se raha onnea tuokaan. Se poistaa epämieluisia elementtejä elämästä ja antaa vapautta tehdä asioita, mutta ei se kyllä onnea tuo.
Mutta hyvin monesti juuri nuo asiat tuovat onnea tai ainakin onnentunnetta. Kun elämässä ei ole epämieluisia elementtejä ja on vapaus tehdä asioita. Eikö ihminen ole silloin onnellisessa asemassa. Jos joku ei koe onnellisuutta tuossa itselleen hyvässä tilanteessa niin vika on silloin siinä ihmisessä, ei elämäntilanne vaikuta siihen puoleen eikä toiseen. Puute on sen ihmisen sisimmässä, mutta ei se ole kaikilla ihmisillä. Ei voi yleistää.
Yleisesti ja normaalisti tuntevalla hyvinvointi tuo onnea, ei pahoinvointi.
Tai ainakaan pahoinvoiva ei voi kokea onnea niin vahvasti kuin hyvinvoiva ihminen.
Voidaan ihan yhtälailla kysyä että eikö ihmisen tulisi ainakin pyrkiä siihen että on onnellinen riippumatta ympärillä vallitsevista olosuhteista?
Monesti ajatellaan että raha tuo vapauksia, mutta joillekin se tuo vaan mukanaan vankilan. Toisaalta olen nähnyt ihmisiä jotka elävät onnellisena ilman oikeastaan mitään.
Ei mielestäni voida siis ajatella mustavalkoisesti joko tai, mutta olen samaa mieltä siitä että raha helpottaa asioita ja voi siten auttaa yksilöä tekemään asioita mistä hän tykkää.
Vierailija kirjoitti:
kastroitu mies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pillu on yhtä tiukka synnyttämisen jälkeen kuin sitä ennenkin.
Kyllä se joillain on. Riippuu alapäätreenin määrästä, miten pahasti in revennyt ja miten hyvin on korjattu jne. Ja kaikkihan ei edes synnytä alakautta.
toki liikunta auttaa mutta synnytys vaan muuttaa pysyvästi
varsinki suuaukon kohdalta eikä sille mitään voi.
99% naisita ei muutenkaan harrasta mitään liikuntaa synnytyksen
jälkeen kun siitä ei makseta niille eli ei ole motivaatiotakaan.
Missä todellisuudessa sinä oikein elät. Kukaan ei tietenkään heti synnytyksen jälkeen harrasta mitään urheilua, koska silloin levätään ja imetetään ja hoidetaan lasta. Mutta kun kokee olevansa palautunut, niin suurin osa todellakin jatkaa sitä urheilun ja liikunnan harrastamista. Puhumme nuorista naisista, koska se on nuoret naiset, jotka synnyttävät ja kyllä, he ovat aina harrastaneet paljon liikuntaa ennen ja lasten syntymän jälkeen.
Se mikä heitä motivoi siihen riippuu naisesta. Toiset rakastavat liikkumista, toiset haluavat mahtua entisiin vaatteisiin, toiset koska haluavat laihtua.
Se on varmaan se 1% naisista jotka ei harrasta mitään liikuntaa synnytyksen jälkeen. Se varmasti pitää paikkaansa että usein se alapään ulkonäkö jotenkin muuttuu, mutta ei välttämättä niin että sen suoraan näkisi että on synnyttänyt (jos ei ole vertailukohtaa aiempaan). Joillainhan ne muutokset on vaan positiivisia seksielämän kannalta, aika monikin nainen kokee että yhdynnät tuntuu paremmalle lasten saannin jälkeen.
Mutta hyvin monesti juuri nuo asiat tuovat onnea tai ainakin onnentunnetta. Kun elämässä ei ole epämieluisia elementtejä ja on vapaus tehdä asioita. Eikö ihminen ole silloin onnellisessa asemassa. Jos joku ei koe onnellisuutta tuossa itselleen hyvässä tilanteessa niin vika on silloin siinä ihmisessä, ei elämäntilanne vaikuta siihen puoleen eikä toiseen. Puute on sen ihmisen sisimmässä, mutta ei se ole kaikilla ihmisillä. Ei voi yleistää.
Yleisesti ja normaalisti tuntevalla hyvinvointi tuo onnea, ei pahoinvointi.
Tai ainakaan pahoinvoiva ei voi kokea onnea niin vahvasti kuin hyvinvoiva ihminen.