Lue keskustelun säännöt.
Mies ilmoitti että pitää oman loman perheestään?!
Kertoi että vuokraa viikoksi mökin ja on siellä päivän taikka kaksi yksin ja lopun ajan joidenkin kavereiden kanssa joita en tunne. Tämä viikko on meidän perheen yhteisestä kesälomasta pois. Sanoi että perheen kanssa vietetty aika ei ole hänelle lomaa?! Siis mitä hittoa? Minähän se olen joka yleensä on tehnyt suurimmaksi osaksi reissussa ruoat, hoitanut siivoukset, lapset jne. Kun lapset olivat vaippa-ikäisiä minä hoidin yöheräämiset jne. En kuitenkaan koskaan ole ajatellut että se yhdessä vietetty aika kesällä ei olisi lomaa. Vanhin lapsista suuttui totaalisesti isälleen kun kuuli isän "ilmoituksen". Eivät kerkeä työkiireiden ja harrastusten vuoksi olemaan yhdessä kunnolla. Lomalla ovat sitten tehneet yhteisiä kivoja juttuja. En tajua tämmöistä nyt ollenkaan. Jokainen kesäloma on yhdessä vietetty yli 30 vuotta. Muutaman päivän reissuja on saatettu tehdä ilman perhettä mutta nekin on tehty muulloin kuin kesälomalla. Yhteinen kesäloma kun ei ole mikään itsestäänselvyys. On hankalaa saada kummankin töistä järkättyä ne samaan aikaan. Mitäs mieltä olette. Keski-ikäinen mies haluaa olla mieluummin joidenkin kavereidensa kanssa lomalla kuin perheensä? Näin kärjistettynä sen voisi sanoa. Lapset sen näin ymmärsivät ja enhän minäkään tästä ilahtunut.
Kommentit (1166)
Olen lukenut koko ketjun ja olen samaa mieltä kuin moni täällä, miksi ihmeessä käytät energiaasi murehtimalla miehen valehtelua. Miksi sua enää edes kiinnostaa missä se kulkee ja mitä se sanoo? Kokeile toisenlaista asennetta, ala suunnitella omaa elämää ja omia juttuja ja jätä mies täysin huomiotta, hoida hänen kanssaan vain pakolliset arkiasiat. Tämä saa mahdollisesti miehen havahtumaan että olet tosissasi, nykytilanne näyttää miehelle siltä että hänellä on yhä valtavan suuri ote sinuun. Hanki ulkopuolista apua, googlaa henkinen väkivalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, ala ajattelemaan miehestäsi menneessä aikamuodossa nyt. Jos sä oot aikoinaan saanut harrastaa kerran viikossa jotain marttailua tai muuta senioreiden kanssa niin olet kyllä vankeudessa ollut. Miksi olet lomilla tehnyt ruuatkin jos mies on hyväpalkkainen? Luultavasti lapset hoitanut, siivoilut ja metatyöt päälle. Eikö jo riitä? Ei tarvi hävetä mutta erota pitää.
Se kohta- ex- miehesi on vapaa kuljeksimaan ja harrastelemaan. Älä enää hämmästele. Asia vaatii seuraavan vaiheen. Ja sinulta itsekunnioitusta. Onko sinut ylikiltiksi kasvatettu? Onko tuo joku suvun tapa? Manipuloijaan voi jäädä koukkuun mutta voi päästä irtikin.
Mun tuttuni purskahti kerran heviosastolla itkuun kun näki minut mieheni kanssa ostoksilla. Tokeni ja sanoi että on niin yksinäinen, mies ei välitä kotiasioista yhtään. Harrastaa harrastaa vain, ja sitte ilkeilee. Siis työkseen liikkuva rajavartija jonka piti päästä urheilemaan joka päivä, muka. Ero siitä tuli kun naisen silmät avautui kohtelulle. Oli hyvä että uskalsi itkeä siinä nähtemme.
Ap, yhteiskunta on pullollaan eri alojen ammattilaisia jotka voivat neuvoa sinua. Älä jää yksin googlailemaan kaikkea. Raha-asiat, lakiasiat, lapsille ja sulle tukea, asuntoneuvontaa jne.
Jos olet ap hoitanut kaiken kotiin, lapsiin ja omaan työhösi liittyvän kaikki nämä vuodet, niin osaat siis kaiken tarvittavan. Eron jälkeen vaan sinua ei enää kukaan kuseta eikä polje. Reilua elämää ei saa kukaan, mutta ihmisarvoisen voi saada.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestäni se on ihan tervettä, että tekee joskus jotakin muidenkin kuin puolisonsa kanssa. Mulle ainakin olisi tosi ok, jos mun mieheni lähtisi muutaman kaverinsa kanssa reissuun joskus. Tekisivät niitä juttuja, joita me emme keskenämme tee. Uskon, että myös jossain mökillä, saunan lauteilla, voisi miehillä olla keskustelut myös syvällisempiä ja henkilökohtaisempia. Jos te olette 30 vuotta joka ainoan loman olleet keskenänne, niin etkö sinäkin jo haluaisi joskus lähteä "tyttöjen kesken" jonnekin?
Vierailija kirjoitti:
Toki voi pitää lomaviikkona, pidä sinäkin omasi: matkusta vaikka ystäviä ja sukulaisia tapaamaan. Mies tietenkin hoitaa perheen, ruokailut, pyykit ja siivoukset, joten pääset palaamaan siistiin kotiin. Molemmilla samat oikeudet ja edut!
Olispa ollut ihanaa, jos x-vaimo olisikin noin tehnyt edes joskus. Saisi hoitaa kaikki asiat ihan rauhassa ja kunnolla, ei näkätystä eikä draamailua. Noo on syystäkin x ja ihanaa oli lasten kanssa lomamatkat ja vuoroviikot. <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se vaan kumma juttu että seksiin kyllä kelpaan mutta vaimoksi en enää. Mies on yrittänyt useina päivinä ja kerran oli jo turhan lähellä etten idiootti mennyt suostumaan!
Moni on täällä ihmetellyt että miksi enää mietin mitään mieheen liittyvää. Ja totean jälleen kerran ja myönnän että välitän ja rakastan vieläkin kaikesta huolimatta. Vaikka mitä sontaa olenkin joutunut kokea niin siltikään en saa tunteitani kokonaan tapettua pois. Ne vaan on ja pysyy sitkeästi. Harmi kyllä. Koska muutenhan tämä ero olisi huomattavasti helpompaa minulle. Ja kyllä minä kaipaan saada vastauksia, että miksi toinen on tehnyt näin? Kuspäähän tuo on, tiedän! ap
Vierailija kirjoitti:
Ok jos tämä toimii myös toisinpäin että sinäkin saat viikon omaa lomaa? Vai onko tämä vain miesten oikeus???????
Eihän ap sitä lomaa perheestä edes kaipaa mikä tulee ilmi aloituksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On se vaan kumma juttu että seksiin kyllä kelpaan mutta vaimoksi en enää. Mies on yrittänyt useina päivinä ja kerran oli jo turhan lähellä etten idiootti mennyt suostumaan!
Moni on täällä ihmetellyt että miksi enää mietin mitään mieheen liittyvää. Ja totean jälleen kerran ja myönnän että välitän ja rakastan vieläkin kaikesta huolimatta. Vaikka mitä sontaa olenkin joutunut kokea niin siltikään en saa tunteitani kokonaan tapettua pois. Ne vaan on ja pysyy sitkeästi. Harmi kyllä. Koska muutenhan tämä ero olisi huomattavasti helpompaa minulle. Ja kyllä minä kaipaan saada vastauksia, että miksi toinen on tehnyt näin? Kuspäähän tuo on, tiedän! ap
En vaan voi millään tajuta miten sinulla vois olla tuota miestä kohtaan muuta ,kuin vihan tunteita.
Miesten vaan täytyy saada kuulemma tyhjentää ne kassinsa säännölllisesti, ei siihen mitään välittämistä tai sen kummempaa haluamista tarvita,reikä kuin reikä kelpaa, kun se tyhjennystarve iskee, näin olen antanut itselleni kertoa. Siksi ei todellakaan kannata "suostua" minkään kuspään yrityksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nainen voi pitää loman ja mennä Alanya Markettiin.
Vähän aikaa sitten taisi olla vastaavanlainen ketju, jossa mies alkoi käyttäytyä vastaavalla tavalla eli oli paljon poissa omissa harrastusmenoissa, työmatkoilla, valehteli ja kohteli ap:tä kurjasti, ja siitä huolimatta ap halusi ymmärtää ja rakastaa ja odotti että saa kyllä vastauksen mieheltä käytökseensä kun jaksaa vain odottaa. 10 kk jaksoi odottaa, mutta sitten lopulta tajusi että ei tule koskaan saamaan käytökseen muutosta saati selitystä. Eron jälkeenkin vielä useaan otteeseen yritti miehen ajatuksen juoksua selvittää ja järjesti useita tapaamisia tätä varten, mutta mies ei silloinkaan puhumaan pystynyt (muuta kautta selvisi että oli ollut toinen nainen jo pidemmän aikaa). Pointti oli kuitenkin se, että vaikka ap ansaitsee selityksen, sitä ei voi toiselta pakottaa. Nyt toisen ketjun ap jo uudessa hyvässä suhteessa jossa asioista puhutaan ja katuu vain sitä että jäi liian pitkäksi aikaa roikkumaan puhumattomaan suhteeseen. Pahoin pelkään että mies ei tässäkään tapauksessa tule koskaan myöntämään mitään tai antamaan selitystä käytökselleen. Tai pahimmassa tapauksessa keksii jonkin hätävalheen johon ap haksahtaa. Jos mies kuitenkin tekee sinut onnelliseksi, niin sitten on puntaroitava että hyväksytkö tuollaisen käytöksen ja annat asian olla. Vaikea kuvitella että mies tuosta muuttuisi kun kuitenkin edelleen saa mennä ja toimia miten lystää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sä tuut ap 10 vuoden kuluttua itkemään ja katumaan katkerasti, että ois pitäny lähtee silloin 10 vuotta sitten. Et arvaa montako tuttua mulla on, jotka on kelvanneet seksiin ja kotitöihin, mutta toteavat, että olivat suhteessa 20 vuotta liian pitkään. Joku syväanalyysin kyky sulta tällä hetkellä puuttuu ja puuroudut toisen läsnäolon vaikutuksesta. Johtuu varmaan siitä kohtelusta ja roolijaosta, jossa olet ollut noin pitkään. Onko työpaikkakin ollut pitkään sama kenties.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se vaan kumma juttu että seksiin kyllä kelpaan mutta vaimoksi en enää. Mies on yrittänyt useina päivinä ja kerran oli jo turhan lähellä etten idiootti mennyt suostumaan!
Moni on täällä ihmetellyt että miksi enää mietin mitään mieheen liittyvää. Ja totean jälleen kerran ja myönnän että välitän ja rakastan vieläkin kaikesta huolimatta. Vaikka mitä sontaa olenkin joutunut kokea niin siltikään en saa tunteitani kokonaan tapettua pois. Ne vaan on ja pysyy sitkeästi. Harmi kyllä. Koska muutenhan tämä ero olisi huomattavasti helpompaa minulle. Ja kyllä minä kaipaan saada vastauksia, että miksi toinen on tehnyt näin? Kuspäähän tuo on, tiedän! ap
En vaan voi millään tajuta miten sinulla vois olla tuota miestä kohtaan muuta ,kuin vihan tunteita.
Niin, en minäkään voi tajuta! Olen miettinyt että olenko jäänyt kiinni joihinkin hyviin muistoihin miehestäni vai mikä tässä nyt mättää? Kuinka paljon sitä pitää kokea ikäviä asioita että ei enää kertakaikkisesti välitä toisesta yhtään? Miksi hitossa minä välitän? Tiedän etten voi enää ikinä olla parisuhteessa tuollaisen ihmisen kanssa. Ja että nyt pitää osata ajatella pelkästään omaa ja lasten hyvinvointia. Sitä mitenkä ja millaiseksi meidän tulevaisuus muodostuu. Olen ollut "kakara" kun tapasin mieheni. Se voi kyllä osittain selittää näitä tunteitani, olen kasvanut kiinni toiseen tai jotain. Ja pitänyt normaalina kaikkea epänormaalia parisuhteessa. ap
Otappa ap vaikka ensi viikonloppu ihan itsellesi ja mene jonnekin olemaan rauhassa. On sitä elämää ilman tuollaista miehen kutjaketta. Se on miettimisen paikka jos sulle tuo kohtelu riittää.
Se on sairaalloinen kiintymyssuhde mikä sulla on. Voithan sä asua erossa ja katella rauhassa. Mutta itsekunnioituksen rakentaminen on joka tapauksessa tärkeää, muuten miehen jutut vaan lähtee kierroksille. Sehän tässä rikkoi asiat. Jos mä olisin sun tilanteessa, en uskoisi kuitenkaan mihinkään selitykseen, minkä mies antaisi. Jos siis tekisi muuta kuin syyttäisi minun houreista päätäni. Mutta luulen, että sä et eroa vaan valitset vanhan menon. Se tuottaa "kummallista" kiukkua koko perheporukalle, mutta koettakaa sitten selvitä sen kanssa.
Mun liitossa meillä molemmilla on paljonkin omia menoja. Miehellä kalastuspiirit ja matkailu, mulla järjestöt ja kirjoittaminen. Ei ole luottamusongelmia, kun molemmat tietää mitä sietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se vaan kumma juttu että seksiin kyllä kelpaan mutta vaimoksi en enää. Mies on yrittänyt useina päivinä ja kerran oli jo turhan lähellä etten idiootti mennyt suostumaan!
Moni on täällä ihmetellyt että miksi enää mietin mitään mieheen liittyvää. Ja totean jälleen kerran ja myönnän että välitän ja rakastan vieläkin kaikesta huolimatta. Vaikka mitä sontaa olenkin joutunut kokea niin siltikään en saa tunteitani kokonaan tapettua pois. Ne vaan on ja pysyy sitkeästi. Harmi kyllä. Koska muutenhan tämä ero olisi huomattavasti helpompaa minulle. Ja kyllä minä kaipaan saada vastauksia, että miksi toinen on tehnyt näin? Kuspäähän tuo on, tiedän! ap
En vaan voi millään tajuta miten sinulla vois olla tuota miestä kohtaan muuta ,kuin vihan tunteita.
Niin, en minäkään voi tajuta! O
Näin se juuri on, kuten itse sanoitit hienosti. Anna sen miehen mennä, vapaana se itseään pitää kuitenkin. Sinua juurikin kakarana. Tuo vonkauskin just sen kertoo. Sä pelkäät kauheasti tuottaa mielipahaa kenellekään, mutta sulla ei oo sitten niin väliä. Joskus kun elämänpiiri on rutinoitunut ja pieni, ei haluakaan nähdä ilmiöitä sellasina kuin ne on. Ne on ne rutiinit jotka rikkoo sinut, jos sinä et riko niitä.
Sä oot ap shokissa ja se tässä nyt mättää. Shokissa ei ajatus kulje selkeästi ja tekee mieli käpertyä. Ottaa aikansa että pääset irti seuraavaan vaiheeseen.
Mutta ap, eihän hätä ole tämän näköinen eikä tulevaisuutesi ole välttämättä ollenkaan synkkä. Teet sen eron, lapset voi paremmin ja rupeat hengittelemään. Kiva kun sulla on ne lapset olemassa ja noin luokaton mies jää taakse.
Yksi asia aina kerrallaan. Satu Silvolla oli hyvä neuvo stressaaviin ja hajottaviin aikoihin: Kun meinaa pudota murehtimiseen, toteaa uudelleen ja uudelleen itselleen: "Mitäs minä olinkaan tekemässä?" Ja aloittaa aina siitä. Sinä ansaitset hyvää kohtelua, eikä elämäsi ole ohi.