Lue keskustelun säännöt.
Mies ilmoitti että pitää oman loman perheestään?!
Kertoi että vuokraa viikoksi mökin ja on siellä päivän taikka kaksi yksin ja lopun ajan joidenkin kavereiden kanssa joita en tunne. Tämä viikko on meidän perheen yhteisestä kesälomasta pois. Sanoi että perheen kanssa vietetty aika ei ole hänelle lomaa?! Siis mitä hittoa? Minähän se olen joka yleensä on tehnyt suurimmaksi osaksi reissussa ruoat, hoitanut siivoukset, lapset jne. Kun lapset olivat vaippa-ikäisiä minä hoidin yöheräämiset jne. En kuitenkaan koskaan ole ajatellut että se yhdessä vietetty aika kesällä ei olisi lomaa. Vanhin lapsista suuttui totaalisesti isälleen kun kuuli isän "ilmoituksen". Eivät kerkeä työkiireiden ja harrastusten vuoksi olemaan yhdessä kunnolla. Lomalla ovat sitten tehneet yhteisiä kivoja juttuja. En tajua tämmöistä nyt ollenkaan. Jokainen kesäloma on yhdessä vietetty yli 30 vuotta. Muutaman päivän reissuja on saatettu tehdä ilman perhettä mutta nekin on tehty muulloin kuin kesälomalla. Yhteinen kesäloma kun ei ole mikään itsestäänselvyys. On hankalaa saada kummankin töistä järkättyä ne samaan aikaan. Mitäs mieltä olette. Keski-ikäinen mies haluaa olla mieluummin joidenkin kavereidensa kanssa lomalla kuin perheensä? Näin kärjistettynä sen voisi sanoa. Lapset sen näin ymmärsivät ja enhän minäkään tästä ilahtunut.
Kommentit (1166)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap, kun luin tuon viimeisen kirjoituksesi, havaitsin sen normaalin ilmiön liitossanne. Kaikilla on ylä-ja alamäkiä. Ei kenenkään yhteiselo ole ns ruusuilla tanssimista. Jokaisen kantsii katsoa peiliin. Miettiä missä asioissa on itse hankala , ei kumppanin toiveiden mukainen ja missä sitä samaa on toinen.
Olen ollut naimisissa koht 50v. Välillä on niin helvatasti ottanut kumppani päähän. Mutta- ei ole juoppo, ei narkomaani, ei tietääkseni ole pettänytkään ( onneksi en ainakaan tiedä) . Mitä olisin saanut ,jos olisin vaihtanut,,,Luoja yksin tietää,,, ehkä kaikkea tuota-huh.
Ettäkö itse olisin mallikelpoinen, olen määräilevä, päälle päsmäri, perfektionisti jne ja kaikkeen tuohon on toisen pitänyt taipua.Joten katsoppa peiliin ap, ja mieti mikä sinussa voi sitä miestä pänniä-tai sitten ei.
Ja-miksi sinun pitäisi muuttaa , eikä miehen? Jos siis tulisi ero.Luitko koko ketjun? Tässä ei ole kyse mistään normaaleista ylä ja alamäistä.
Kyllä olen lukenut ja tarkkaan. Olen tehnyt kysymyksiä myös ap:lle saamatta vastauksia. Kolikolla näyttää olevan monta puolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap, kun luin tuon viimeisen kirjoituksesi, havaitsin sen normaalin ilmiön liitossanne. Kaikilla on ylä-ja alamäkiä. Ei kenenkään yhteiselo ole ns ruusuilla tanssimista. Jokaisen kantsii katsoa peiliin. Miettiä missä asioissa on itse hankala , ei kumppanin toiveiden mukainen ja missä sitä samaa on toinen.
Olen ollut naimisissa koht 50v. Välillä on niin helvatasti ottanut kumppani päähän. Mutta- ei ole juoppo, ei narkomaani, ei tietääkseni ole pettänytkään ( onneksi en ainakaan tiedä) . Mitä olisin saanut ,jos olisin vaihtanut,,,Luoja yksin tietää,,, ehkä kaikkea tuota-huh.
Ettäkö itse olisin mallikelpoinen, olen määräilevä, päälle päsmäri, perfektionisti jne ja kaikkeen tuohon on toisen pitänyt taipua.Joten katsoppa peiliin ap, ja mieti mikä sinussa voi sitä miestä pänniä-tai sitten ei.
Ja-miksi sinun pitäisi muuttaa , eikä miehen? Jos siis tulisi ero.Luitko koko ketjun? Tässä ei ole kyse mistään normaaleista ylä ja alamäistä.
Kyllä olen lukenut ja tarkkaan. Olen tehnyt kysymyksiä myös ap:lle saamatta vastauksia. Kolikolla näyttää olevan monta puolta.
Olen joutunut kuuntelemaan mieheltäni niin paljon syytöksiä, on haukkunut mielisairaaksi minua että tarvitsen hoitoa jne. Olen joutunut pelkäämään häntä. Että en nyt jaksa enää katsoa peiliin ja etsiä itsestäni lisää vikoja. Mitä asumiseen tulee. Niin ei ole varaa ostaa miestä ulos asunnosta joten se olen minä joka muutan eikä hän. Ja talossa on liikaa ikäviä muistoja, en tähän edes jäisi eron tullessa jos/vaikka rahaa olisikin riittävästi. Kolikolla on aina kaksi puolta.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap, kun luin tuon viimeisen kirjoituksesi, havaitsin sen normaalin ilmiön liitossanne. Kaikilla on ylä-ja alamäkiä. Ei kenenkään yhteiselo ole ns ruusuilla tanssimista. Jokaisen kantsii katsoa peiliin. Miettiä missä asioissa on itse hankala , ei kumppanin toiveiden mukainen ja missä sitä samaa on toinen.
Olen ollut naimisissa koht 50v. Välillä on niin helvatasti ottanut kumppani päähän. Mutta- ei ole juoppo, ei narkomaani, ei tietääkseni ole pettänytkään ( onneksi en ainakaan tiedä) . Mitä olisin saanut ,jos olisin vaihtanut,,,Luoja yksin tietää,,, ehkä kaikkea tuota-huh.
Ettäkö itse olisin mallikelpoinen, olen määräilevä, päälle päsmäri, perfektionisti jne ja kaikkeen tuohon on toisen pitänyt taipua.Joten katsoppa peiliin ap, ja mieti mikä sinussa voi sitä miestä pänniä-tai sitten ei.
Ja-miksi sinun pitäisi muuttaa , eikä miehen? Jos siis tulisi ero.Luitko koko ketjun? Tässä ei ole kyse mistään normaaleista ylä ja alamäistä.
Kyllä olen lukenut ja tarkkaan. Olen tehnyt kysymyksiä myös ap:lle saamatta vastauksia. Kolikolla näyttää olevan monta puolta.
Olen joutunut kuuntelemaan mieheltäni niin paljon syytöksiä, on haukkunut mielisairaaksi minua että tarvitsen hoitoa jne. Olen joutunut pelkäämään häntä. Että en nyt jaksa enää katsoa peiliin ja etsiä itsestäni lisää vikoja. Mitä asumiseen tulee. Niin ei ole varaa ostaa miestä ulos asunnosta joten se olen minä joka muutan eikä hän. Ja talossa on liikaa ikäviä muistoja, en tähän edes jäisi eron tullessa jos/vaikka rahaa olisikin riittävästi. Kolikolla on aina kaksi puolta.
ap
On tosi hyvä, että muutat pois. Voimia sinulle siihen, rankkaa tulee olemaan. Mutta, kun yhden oven sulkee, toinen aukeaa. Käy myös ensi viikolla keskustelemassa jonkun kanssa, jollei sinulla ole luotto läheisiä tai joku ystävä. Puhuminen auttaa saamaan voimia ja helpottaa päätösten teossa. Kun on lapsia, niin on valtavasti järjesteltävää.
aikuiset lapset suuttui kun eivät työkiireiden vuoksi saa olla isänsä kanssa lomalla?
ookoo... että sellainen miesvihatarina tällä kertaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
aikuiset lapset suuttui kun eivät työkiireiden vuoksi saa olla isänsä kanssa lomalla?
ookoo... että sellainen miesvihatarina tällä kertaa.
Ookoo... että sellanen fiksu kommentti sinulta, kannattaisiko lukea vähän pidemmälle ketjua ja vielä koittaa ymmärtääkin lukemaansa?
Miten lapsiperheessä voi olla 4vko yhteistä lomaa kun koulu on kiinni 10vko?
Meillä ei ole ollut yhteistä lomaa viikkoa enempää vuosiiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap, kun luin tuon viimeisen kirjoituksesi, havaitsin sen normaalin ilmiön liitossanne. Kaikilla on ylä-ja alamäkiä. Ei kenenkään yhteiselo ole ns ruusuilla tanssimista. Jokaisen kantsii katsoa peiliin. Miettiä missä asioissa on itse hankala , ei kumppanin toiveiden mukainen ja missä sitä samaa on toinen.
Olen ollut naimisissa koht 50v. Välillä on niin helvatasti ottanut kumppani päähän. Mutta- ei ole juoppo, ei narkomaani, ei tietääkseni ole pettänytkään ( onneksi en ainakaan tiedä) . Mitä olisin saanut ,jos olisin vaihtanut,,,Luoja yksin tietää,,, ehkä kaikkea tuota-huh.
Ettäkö itse olisin mallikelpoinen, olen määräilevä, päälle päsmäri, perfektionisti jne ja kaikkeen tuohon on toisen pitänyt taipua.Joten katsoppa peiliin ap, ja mieti mikä sinussa voi sitä miestä pänniä-tai sitten ei.
Ja-miksi sinun pitäisi muuttaa , eikä miehen? Jos siis tulisi ero.Luitko koko ketjun? Tässä ei ole kyse mistään normaaleista ylä ja alamäistä.
Kyllä olen lukenut ja tarkkaan. Olen tehnyt kysymyksiä myös ap:lle saamatta vastauksia. Kolikolla näyttää olevan monta puolta.
Ihan oikeasti nyt kaikella rakkaudella ja kunnioituksella: meennyvittuun
Nyt alat vaan suunnittelemaan lähtöä. Katselet jo vähän asuntoja, lasket että mihin sinulla on varaa. Tai alkuun vaikka vuokralle. Lasten osoitetta et välttämättä saa muutettua, mies voi sen estää. Mutta teillä taisi olla sen verran isompia jo lapset, että saa jo itse päättää ainakin tapaamisista. Mahdollisesti saavat päättää jo osoitteenkin, selvitä asia vaikka lastenvalvojalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
aikuiset lapset suuttui kun eivät työkiireiden vuoksi saa olla isänsä kanssa lomalla?
ookoo... että sellainen miesvihatarina tällä kertaa.
Ap teini-ikäisestä about yhdessä, nyt ikää noin 45+ v (eli yhdessä 30 vuotta)
ja moni tekee lapsensa päälle kolmekymppisenä.
Ap:n lapset ovat alaikäisiä, käsittääkseni jotain reilu 10-vuotiaita.
Ja perheen mies on paljon poissa kotoa arkena ja tämä kesäloma on ollut ajankohta, jolloin koko perhe koolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap, kun luin tuon viimeisen kirjoituksesi, havaitsin sen normaalin ilmiön liitossanne. Kaikilla on ylä-ja alamäkiä. Ei kenenkään yhteiselo ole ns ruusuilla tanssimista. Jokaisen kantsii katsoa peiliin. Miettiä missä asioissa on itse hankala , ei kumppanin toiveiden mukainen ja missä sitä samaa on toinen.
Olen ollut naimisissa koht 50v. Välillä on niin helvatasti ottanut kumppani päähän. Mutta- ei ole juoppo, ei narkomaani, ei tietääkseni ole pettänytkään ( onneksi en ainakaan tiedä) . Mitä olisin saanut ,jos olisin vaihtanut,,,Luoja yksin tietää,,, ehkä kaikkea tuota-huh.
Ettäkö itse olisin mallikelpoinen, olen määräilevä, päälle päsmäri, perfektionisti jne ja kaikkeen tuohon on toisen pitänyt taipua.Joten katsoppa peiliin ap, ja mieti mikä sinussa voi sitä miestä pänniä-tai sitten ei.
Ja-miksi sinun pitäisi muuttaa , eikä miehen? Jos siis tulisi ero.Luitko koko ketjun? Tässä ei ole kyse mistään normaaleista ylä ja alamäistä.
Kyllä olen lukenut ja tarkkaan. Olen tehnyt kysymyksiä myös ap:lle saamatta vastauksia. Kolikolla näyttää olevan monta puolta.
Olen joutunut kuuntelemaan mieheltäni niin paljon syytöksiä, on haukkunut mielisairaaksi minua että tarvitsen hoitoa jne. Olen joutunut pelkäämään häntä. Että en nyt jaksa enää katsoa peiliin ja etsiä itsestäni lisää vikoja. Mitä asumiseen tulee. Niin ei ole varaa ostaa miestä ulos asunnosta joten se olen minä joka muutan eikä hän. Ja talossa on liikaa ikäviä muistoja, en tähän edes jäisi eron tullessa jos/vaikka rahaa olisikin riittävästi. Kolikolla on aina kaksi puolta.
ap
Käsittääkseni kaikki pohdinta on vasta ap:n päässä eli eroa ei ole tulossa vielä moneen vuoteen. Eikö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko miettinyt mahdollista päihteiden käyttöä selityksenä käytöksen kummallisuuksiin. Löysit niitä lääkkeitäkin, joista oli laput revitty pois. Unilääkkeisiin voi olla tarvetta jos käyttää jotain muuta. Voisi selittää vaihtunutta kaveriporukkaa, epämääräiseltä vaikuttavaa ympäriinsä ajelua, vaihtelevia mielialoja, halua vetäytyä omiin oloihinsa. Halua viettää vähän omalomaa. Myöskin narsistiselta vaikuttavaa käytöstä. Jos ei ole ollut asioiden kanssa missään tekemisissä ei toisen päihtymystilaa välttämättä huomaa, varsinkaan jos toinen sitä tarkoituksella peittää. Kuinka hyvin olet selvillä miehesi rahan käytöstä?
Miten AP jakselet? On tilanne siellä kehittynyt johonkin suuntaan?
Mikä sua vaivaa? 30v joka kesä yhdessä, kerrankin kun miehesi haluaa olla muualla, niin tulet tänne itkemään. En yhtään ihmettele jos ero tulee.
Vierailija kirjoitti:
Miten AP jakselet? On tilanne siellä kehittynyt johonkin suuntaan?
Kiitos kysymästä. Olen hiton väsynyt niin henkisesti kuin fyysisesti. Huonosti nukutut yöt alkaa verottaa voimia. Mies on ollut melko oma itsensä, mökötys loppui. Miettii tosin ääneen kuinka kerrostaloon pitäisi muuttaa, on ärsyyntynyt kaikista piha tms. hommista vaikka ei edes niitä juurikaan tee. En ole kommentoinut näihin juttuihin millään muotoa. Tuntuu että ei tuo mieskään tiedä että mitä hän tekee, mitä elämältään haluaa, on kuin tuuliviiri rauhaton.. Ja päästään kait sairas! Itselleni on tapahtunut joku "inhoreaktio" häntä kohtaan. Kun katsonkin häneen päin niin alkaa ketuttaa ja on kuin joku toinen ihminen jota en tunne. En usko ainoatakaan sanaa mitä suustaan päästää. En luota mihinkään mitä sanoo tekevänsä, missä olevansa. Seksiä ei ole harrastettu, en tosin olisi suostunutkaan mutta eipä tuo mieskään aloitetta tee mikä on erikoista?! Hän on aina halunnut seksiä vaikka tilanne olisi ollut elämässämme kaikkea muuta kuin ok. Nyt ei edes kosketa tms. Näin ei ennen ole tehnyt.
Olen ajatellut että alan tekemään eroa ensin päässäni, enkä kerro tästä hänelle. Epäilen että erosta tulee vaikeampi ja ruma jos tietää etukäteen. Asuntotilanne on hankala. Lasten koulua ei voi muuttaa tietyistä syistä. Tällä alueella on hyvin vähän vuokralla mitään mutta kun ja jos on aikaa etsiä niin varmasti löydän sopivan. Lapset eivät isälleen halua jäädä, siitä olen lähes 100% varma. Ovat niin vähän hänen kanssaan asioita jakaneet vuosien aikana. Ja onhan hän pois öitäkin usein että ei tulisi mitään. Enkä edes usko että mies haluaa itselleen heitä kuin välillä. Taloudellisesti tulee olemaan tiukkaa, mutta täytyy pitää puolensa osituksessa. Jollain tavalla olisi suotavaa että mies jäisi kiinni pettämisestä jos sitä tekee. Se auttaisi ehkä asioiden jäsentelyssä omassa päässäni ja kun pääsisin sen kertomaan hänelle kuinka hän ei olekaan täydellinen ihminen joka ei petä ikinä ketään. Niin sen reaktion ja ilmeen haluaisin nähdä! Tämä koko tuleva eroprosessi tulee olemaan minulle ns. tavallista eroa isompi ja haasteellisempi juttu. En halua enkä voi kertoa enempää elämästämme että mistä on kyse. Pitäisi tosiaan ottaa yhteyttä sinne seurakuntaan kun onhan heillä salassapitovelvollisuus. Ja kiitos jälleen kommenteista. ap
Tsemppiä ap! Muista se lentokoneessa opetettu sääntö että happinaamari ensimmäiseksi omille kasvoille että voit auttaa muita sitten. Eli koeta muistaa pitää huolta myös itsestäsi!
- koeta säästää sukanvarteen pienikään summa tulevaa varten
- mieti etukäteen mitä haluat yhteisestä kodista ehdottomasti mukaan esim omat valokuvasi, muistoesineet jne. Eli mitä paremmin tiedät mitkä asiat ehdottomasti haluat pelastaa niin sen helpompi sinun on pitää niistä huoli. Tarkoitan että uusi laseja, pöytiä ym saa kaupasta ajan kanssa mutta uusia valokuvia/lasten muistoesineitä et saa mistään. Jos epäilet että mies voisi tuhota niitä kostoksi niin huolehdi asioita ajoissa talteen vaikka vanhemmillesi jos heihin voi luottaa (muistisairas vanhus voi hänkin tuhota tajuamattaan nuo aarteet). Eli voithan kaikessa hiljaisuudessa valmistella muuttoa monellakin tapaa jos epäilet että siitä tulee kurja.
- jos sinulla on mahdollista viedä vanhemmille tai jonnekin muualle varastoon asioita niin itse tuossa tilanteessa saattaisin viedä esim lasten pestyt talvivaatteet muualle varastoon niin että sitten eromuutossa olisi mahdollisimman vähän mitään ylimääräistä muutettavaa. Eli jos mies tekeytyy sitten hankalaksi niin lapsille olisi kuitenkin jotain tuttuja vaatteita eikä kaikkia ole tuhottu.
- jos epäilet että mies voi suuttua kohtuuttoman paljon niin kannattaa käydä lukemassa etukäteen missä lähin turvakoti ja heidän tietojaan. Sieltä löydät paljon vinkkejä asiaan.
Tsemppiä kovasti ap!
Luitko koko ketjun? Tässä ei ole kyse mistään normaaleista ylä ja alamäistä.