Miksi monet joilla olisi varaakin, haluavat vauvalleen lähes kaiken käytettynä?

Jos ostan itselleni osamaksulla hienon auton, niin pitääkö mun sitten ostaa lapsille hienoimmat rattaat mitä kaupasta saa?



Mitä lapset ymmärtävät kulutuksesta ja rahan arvosta? Meidän lapset ihastuvat kuoseihin, väreihin, jippoihin yms. Meillä saa lapset itse valita, ja eivät ne juuri valintaa merkin perusteella tee, kun eivät mitään niistä ymmärrä. Hanskat pitää tuntua hyviltä, eivätkä ne saa lörpättää, haararien kaulus ei saa tulla suun eteen, kengät pitää pysyä kantapäistä kiinni jaloissa eikä hölskyä yms.



mun mielestä meidän lapset ymmärtävät näillä perusteill kulutuksesta enemmän kuin monet aikuiset



meidän lapset saavat itse valita ja niin saa aikuisetkin, mitä siis siitä, jos joku katsoo, että emme ole samalla tasolla kun kuitenkin sitä toisella janalla mitattuna olemme



onko niin, että lapsi on väline, asia, esineentyyppinen, tuote, tai jokin muu sellainen, jonka avulla voidaan ympäristöön välittää tietoa, että olemme taloudellisesti ylempää keskiluokkaa?



ei se ainakaan sen parempi lapselle ole kuin ne uudet merkkikamat

Varakkaat ihmiset ovat useimmiten järkeviä rahan käytössään. Itselleen voidaan ostaa kallis laadukas merkkivaate, joka kestää vuosikaudet (jopa vuosikymmenet), mutta mitä järkeä ostaa kalliita releitä vauvalle, joka parissa kuukaudessa kasvaa niistä ulos? Jos tuttavaperheessä löytyy täysin ehjä sitteri tms tarvike, niin hullua olisi kieltäytyä jos sitä tarjottaisiin lainaan.

Veikö kissa kielesi?

Minusta myös näyttää vähän kanssa siltä, että ne on ne " köyhät" jotka uusilla vaunuilla yms brassailee. Isovanhemmat ostaa tai muuta vastaavaa.



Todellakin, fiksut käyttävät (OMAT) rahansa järkevämmin.



Vaunut on meillä ostettu käytettynä, mutta kyllä minä olen vaatteet ihan kaupasta ostanut.

Miksi menisin ostamaan uuden reimatecin kun vanha, yhdellä lapsella ollut on täysin ehjä ja nätti. Mitä järkeä on laittaa sata euroa kankkulan kaivoon??? Sama pätee muihin käyttövaatteisiin. Lapset kuitenkin riehuvat, konttaavat ja sotkevat vaikka kuinka paljon. Miksi heillä pitäisi olla aina uudet vaatteet?



Meillä käytetään arkivaatteina käytettyjä (jos niitä on) ja sitten kyläily ja muut paremmat vaatteet useimmiten ostan ihan vaan siksi että joskus on kiva ostaakin jotain uutta.



Säästän mieluummin rahat johonkin lomaan tai muuhun kivaan.

toisen joku jo sanoikin, eli lasten vaatteiden ja tavaroiden käyttöikä on lyhyt, verrattuna aikuisten vaatteisiin ja esim. huonekaluihin ymv.



Aikuisen on taloudellisempaa ostaa itselleen esim. juuri hyvä ja laadukas, uusi talvitakki. Jos hän ostaisi jonkun edullisen, käytetyn takin, niin se saattaisi loppujen lopuksi tulla kalliimmaksi, koska se kestäisi vain pari talvea/pesua tmv (ajattellaan nyt vaikka untuva- tai villakangastakkia, jollainen laadukkaana kestää helposti kymmenen vuotta)



Samoin on huonekalujen ymv. kanssa, lasten hoitopöydän käyttöikä on todella lyhyt, kun taas laadukas sohva kestää vuosi(kymmeniä), puhumattakaan laadukkaasta täyspuisesta ruokailuryhmästä, kirjahyllystä, lipastosta jne.



Monella aikuisella on myös se, että töissä PITÄÄ olla tyylikäs. Eli esim. miehellä tulee olla laadukas villakangas puku päällä, eikä mikään Dresmann laatu käy. Uskoisin että varsin monet suurituloiset työskentelevät juuri sellaisella alalla, että vaatteisiin pitää kiinnittää enemmän huomiota, kun että ne ovat ehjät, puhtaat ja siistit. Lapsilla ei tälläisiä paineita ole, pääasia on että vaatteet ovat mukavat:)

Sitten vielä, että turvaistuimiksi olemme ostaneet turvallisimmiksi testatut, siitä me emme tingi.

Vierailija:

Miksi menisin ostamaan uuden reimatecin kun vanha, yhdellä lapsella ollut on täysin ehjä ja nätti. Mitä järkeä on laittaa sata euroa kankkulan kaivoon??? Sama pätee muihin käyttövaatteisiin. Lapset kuitenkin riehuvat, konttaavat ja sotkevat vaikka kuinka paljon. Miksi heillä pitäisi olla aina uudet vaatteet?

Meillä käytetään arkivaatteina käytettyjä (jos niitä on) ja sitten kyläily ja muut paremmat vaatteet useimmiten ostan ihan vaan siksi että joskus on kiva ostaakin jotain uutta.

Säästän mieluummin rahat johonkin lomaan tai muuhun kivaan.

Mä ajattelen niin, että vauva on yhtä onnellinen uusissa kuin käytetyissä vaatteissa. taaperolle ostetaan laadukkaita kenkiä ja ulkoilupukuja. Sisävaatteet voivat olla käytettyjäkin.



Uudet vaatteet ovat tärkeitä koulu- ja teini-ikäisille, silloin aion satsata lasten vaatteisiin.

samaten ulkoiluhaalareissa ei ole tingitty. Juhlamekkoja ollaan saatu (saattaneet käväistä kerran päällä), samaten olen ostellut käytettyjä ja henkkaa ja maukkaakin.



Pienenä lapset pukevat mukisematta päälleen mitä vaan, enkä jaksa vääntää niistä vaatteista hirveää huolta, koska sitten kun menevät kouluun, sitä vaaterumbaa riittää kuitenkin.



Me ollaan saatu kaikki lasten kalusteet, yhdet rattaat ostin, ne sitten uudet ja tyylikkäät.



Itselleni ostan harvoin vaatetta ja silloin ne on kalliita, nyt olen ostellut myös ihan halpoja, kun tiedän, että lasten kanssa sohraantuu kaikki.



Kotona meillä on tosi kalliita huonekaluja, perintökaluja ja Ikean kamoja. Kokonaisuus on kaunis.

Tarkoittaako ap nyt käytettyjä VANHOJA ja ehkä huonokuntoisia tarvikkeita?

Onko järkevämpää ostaa uusi halpissyöttötuoli vai käytettynä trip trap?

Tai uudet halpisvaunut vai käytetyt hyväkuntoiset merkkivaunut?

jne jne.

Käytetty voi olla kalliimpaa kuin uusi, jos ostaa hyvänlaatuista.

Käytetty ei ole välttämättä sama kuin vanha ja huono.

Toisekseen joidenkin tavaroiden käyttöikä on niin lyhyt (esim sitteri) että käytetty kelpaa ihan hyvin. En tosin itsekään mitään iänikuista rumilusta ostaisi, mutta käytettynä saa kivojakin ja paljon halvemmalla kuin uuden.



Mutta ap taisi tarkoittaa jotain aataminaikaisia sittereitä yms.

Ensinnäkin: ekologisuutta voi olla niin monenlaista. Moni kertoo mieluummin säästävänsä MATKUSTAMISEEN, mutta sehän vasta epäekologista onkin! Juuri oli lehdessä, että esim. laivamatka Suomesta Ruotsiin vie energiaa YHDEN hengen osalta saman verran kuin yksilön lämmittäminen vuoden ajan! On helppoa hurskastella omalla ekologisuudella, kun monilla on samaan aikaan suuria taloja, autoja, matkustelua jne. Vai oletteko kaikki loogisesti ekologisia: ei autoa, ei matkustelua, mahdollisimman energiatehokas koti? Sitä paitsi, jos minä ostan kaiken uutena ja lahjoitan ne eteenpäin (näin olen vähän ajatellut), voin samalla auttaa jotakuta sellaista, jolla ei oikeasti olisi varaa vauvan tarvikkeisiin. Jos jokainen kierrättäisi, kohta ei olisi kierrätettävää, vai mitä?



Toiseksi en tarkoittanut älytöntä pröystäilyä ja esim. ylihintaisten merkkivaatteiden ostamista vauvalle. Vaan normaalia, uusien, siistien tuotteiden ja vaatteiden ostamista. Tuo rahapointti oli siinä mielessä naurettava, että taas vedettiin ääripäänä " älykkäät, säästäväiset" ja " huikenetelevaiset, tyhmät rahankäyttäjät" . Ehkäpä järkevä keskitiekin on olemassa? Jos esim. vauvavuoden uudet jutut maksavat keskimäärin 3-4 t euroa, on se monessa keskituloisessa perheessä kuitenkin melko pieni menoerä verrattuna perheen muihin menoihin.



Kolmanneksi en voi muuta kuin todeta saman itselleni kuin aikaisemminkin, että elintapani ja ajatteluni näyttävät olevan enemmän samankaltaiset muun Euroopan kuin suomalaisten kanssa. Tämä ketju vain vahvisti sitä käsitystä, jonka olen jo saanut: lapsille mahdollisimman halpaa ja käytännöllistä, elämänilo ei voi täällä näköjään koostua pienimmässäkään määrin siitä, että ostaa kaunista ja kestävää, uutta lapselle ilman, että siitä syyllisestään esim. ekologisuuden nimissä!

Perusteluja em. ostokäyttäytymiselle:

1) Lasten vaatteiden ja tarvikkeiden käyttöikä on lyhyt. Niin ylpeä ei saa olla, että vain uusi kelpaisi.

2) Rahan käytön opettaminen. Lasten on hyvä ymmärtää pienestä asti, ettei kaikkea voi saada. Rahankäyttötottumukset opitaan 10 ikävuoteen mennessä ja sen jälkeen niitä on vaikea muuttaa.

3) Vaikka minä ja mieheni olemme hyvätuloisia, niin se ei automaattisesti tarkoita sitä, että lapsistamme tulisi hyvätuloisia. Miksi opettaa lapsi siihen, että kaikkea saa, kun ei voi olla varma, onko lapsella mahdollisuus jatkaa kulutustottumuksia aikuisena omilla tuloillaan. Omista tuloistani olen varma ja sen takia voin ostaa jotain kalliimpaa, jos haluan.

4) Ekologisuus. Tavaroita ei pidä heittää menemään, jos ne ovat käyttökelpoisia. Viimeisen villityksen mukaan ei ole järkeä elää.

5) Sijoittaminen. Lapsilisät voi tietysti sijoittaa 800 euron vaunuihin ja merkkivaatteisiin. Tai sitten niillä voi ostaa lapsille kuukausittain rahasto-osuuksia. 18-vuotiaana voi sitten kysyä, olisiko lapsi sittenkin mieluummin kärrytellyt kalliissa vaunuissa kuin ottanut vastaan säästyneen rahasumman, jolla pääsee alkuun omassa aikuiselämässään.

6) Kuten jo joku sanoikin: varakkaat ihmiset osaavat käyttää rahaa. Eikä se suinkaan tarkoita sitä, että kaikki rahat pitäisi käyttää, vaan pikemminkin päin vastoin. jokainen varakas on pihi jossain asiassa.



Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot.

että ostaa vauvalle kauniita tavaroita ja vaatteita, niin siitä vaan! Kunhan muistaa, että kaikki eivät ajattele samoin. Minä en saa kuluttamisesta mitään elämäniloa, vaan enempi ahdistun kaupoissa, joten minä haen ne kicksini muualta. Suotakoon meille erilaisuus.

Meillä on ainoalla lapsellamme (2 v) sekä uusia ja käytettyjä ja lähes kaikki merkkituotteita. Tuttavani kyseli miten meillä opiskelijoilla on varaa ostaa noita merkkituotteita lapsellemme. Simply, said I, koska kun matkustaa niin muiden maiden kirppareilla on uskomattoman paljon lähes uusia merkkikamoja myytävänä joita me sitten rahtaamme salkkukaupalla Suomeen. Kulutusvimmaiset kotimammat ostavat ja myyvät sitten kaapinpohjalta venymästä lähes uusia merkkivaatteita. Eli kivoja tuotteita voi saada käytettynäkin.



t. mamma maailmanmatkaaja

Juuri näin meilläkin ollaan! Mutta meillä EI olla pihejä lasten tarvikkeiden suhteen ja sehän näyttää olevan Suomessa lähes paheksuttava trendi. Sitä paitsi on mielestäni kaksinaismoralistista " opettaa" lapselle rahankäyttöä niin, että LAPSI ei voi saada esim. uusia vaatteita, mutta samaan aikaan vanhemmat syytävät rahaa haluamiinsa kohteisiin (vaikka sitten niihin rahastoihin). Ystäväni miehellä on jäänyt traumat juuri tuollaisesta lapsuudenkodista: lapsille aina toitotettiin rahankäytön tärkeyttä=eivät saaneet juuri mitään, mutta perheen isällä oli aina esim. törkeän kallis auto. Tuollaisesta " rahankäytön opettamisesta" ja ekologisuudesta voi tulla lapselle myös pakkopulla, johon hän kyllästyy kurkkuaan myöten isona.



Ap

Kun joku mainitsi että säästää matkusteluun... Matkustelu se vasta epäekologista onkin! Lentokoneet saastuttavat paljon.



Olen huomannut, että monilla hyvätuloisilla tuo säästäminen menee jotenkin överiksi... Mm. veljeni perhe on tällainen. Lapset kulkevat kauhtuneissa farkuissa, minusta siinä ei ole mitään hienoa. Rahoja sijoitetaan sitten johonkin rahastoihin. Ei ihmekään että suomalaiset ovat juntteja pukeutumisessa kun jo pienestä opetetaan pukeutumaan joihinkin verkkareihin!

Pieni, alle 4-vuotias, ei todellakaan tiedä kaivata hienompia tai parempia vaatteita. Jos koulussa joutuu kulkemaan huomattavasti huonommissa kuin muut, se on ihan eri juttu.



Rahastoja en ole kyllä koskaan ennen kuullut kenenkään nimittävän " törsäämiseksi" ! Itse en ole niihin säästänyt, mutta vähän kaikkeen muuhun kyllä.

No edelleen kysyisin ap:ltä, että onko vauva onnellisempi uusissa vaatteissa kuin käytetyissä? taitaa olla kyse siitä, että äiti on esteetiko, ja haluaa katsella vauvaa kauniissa, uusissa vaatteissa. Eikä siinä mitään pahaa ole, sen enempää kuin siinä, että pukee lapsensa käytettyihin vaatteisiin.

jossa perheen pojat eivät ikinä saaneet mitään. Siis eivät mitään! Perheen äiti sen sijaan osteli kalliita taloja ja " sijoitti" rahojaan. Kateellisena nämä pojat sitten katselivat kuinka meikä sai esim. tilata Aku Ankkaa. Traumat näistä on kuulemma jäänyt ja vihakin vanhempia kohtaan. Kyllä lapselle voivat tavarat olla tosi tärkeitäkin! Erityisesti jos muutkin saavat.



LIIKA ON AINA LIIKAA: liian paljon ei ole hyvä, mutta ei ole liian vähäkään!!!!

vaatteiden suhteen ja se onkin yksi syy siihen miksi haluan pukea lapseni kauniisiin, uusiin vaatteisiin.



Rahastot ovat siinä mielessä " törsäämistä" , että niihin voi tulla aivan samanlainen riippuvuus ja himo kuin muihinkin asioihin: esim. niin, että lapset kulkevat juuri joissakin kauhtuneissa farkuissa ja vanhemmat säästävät kaiken liikenevän. En näe sitä mitenkään ihailtavana. Arkkuunhan kukaan ei saa kuitenkaan mitään mukaan, ei edes niitä rahasto-osuuksia ;)



Ap