IS: En löydä Tinderistä enää ketään, joka haluaisi treffeille lukijat kertovat, miksi lapsia ei synny
Siis eivätkö nykyään ihmiset osaa enää muuten tavata toisiaan kuin Tinderillä???
Itse olin treffailuiässä silloin kun nettitreffit olivat jo juttu (Tinder tuli vasta muutaman vuoden kuluttua) enkä kyllä koskaan mitään pidempää löytänyt netistä. Kaikki pidemmät suhteet ja myös nykyinen vaimo löytyi ihan tavallisesti ravintolasta.
Yrittäkää nyt ottaa itseänne niskasta kiinni. Ei siihen kuole, jos menee juttelemaan jollekin jotakin.
Kommentit (322)
Ei naiset halua, että miehet lähestyvät ravintolassa.
Vierailija kirjoitti:
Ei naiset halua, että miehet lähestyvät ravintolassa.
Ei kai kukaan enää missään ravintoloissa olekaan? Tai jotkut keskenkasvuiset viinasiepot ehkä, mutta eivät muut.
Mistä ihmeen ravintolasta? Siellä ollaan syömässä lounasta tai illallista, en ole eläissäni nähnyt että joku vaan änkeäoso ventovieraan pöytään keskeyttämään ruokailun.
Jos puhut yökerhosta tai baarista (joka ei ole mikään ravintola, alkoholia sieltä saa), niissä on nykyään 80-90% mamumiehiä, naiset kadonneet liki kokonaan.
Ylen mukaan uudet parit ovat 2017 jälkeen todennäköisimmin tavanneet netissä ja suunta on vain kasvuun päin.
Vierailija kirjoitti:
Ei naiset halua, että miehet lähestyvät ravintolassa.
Ei kannata yleistää.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkein älytömin ja katkerin tilitys oli se viimeinen. Ei elämää eletä vain itseä varten. Sellainen on tyhjää ja tarkoituksetonta.
Perheestä ja lapsista tulee se onni, mielekkyys ja tyytyväisyys. Ihan kokemuksella sanon.
Jep. Kulutetaan vain luonnonvaroja ottamatta itse mitään vastuuta. Ihme vapaamatkustajia.
Samaa ajattelin. Jotkut ovat ihan käsiä elämässään. Ihmisiä on joka paikka pullollaan, mutta sitten nyhrätään jossain himassa tinderin ääressä eikä viitsitä ja kehdata mennä juttelemaan kenenkään kanssa ihan naamatusten.
Jos en olisi varattu, niin löytäisin helposti ihanan miehen jo niin, että menisin sinne missä on ihmisiä, katsoisin kohti ja olisin ystävällinen. Se ei ole vaikeaa, ei ollut silloin 25 vuotta sittenkään ja ei ole nytkään.
Vaivannäkö ja tekeminen on palkitsevaa. Vaikka lapsista on työtä ja vaivaa, niin se on hyvin palkitsevaa. Lapsista saa niin paljon! Iloa ja riemua ja onnistumisen ja rakkauden tunteita ja kokemuksia.
Ihan oikeasti, suosittelen! Jos siis täyttä elämää halua elää.
Tinderistä valittajat tosiaan vaikuttavat uusavuttomilta. Suurin osa suhteista syntyy edelleen jossain muualla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä ihmeen ravintolasta? Siellä ollaan syömässä lounasta tai illallista, en ole eläissäni nähnyt että joku vaan änkeäoso ventovieraan pöytään keskeyttämään ruokailun.
Jos puhut yökerhosta tai baarista (joka ei ole mikään ravintola, alkoholia sieltä saa), niissä on nykyään 80-90% mamumiehiä, naiset kadonneet liki kokonaan.
Ylen mukaan uudet parit ovat 2017 jälkeen todennäköisimmin tavanneet netissä ja suunta on vain kasvuun päin.
Älä viisastele. Yökerhot ovat virallisesti "ravintoloita".
Kukaan lisääntymisiässä oleva ei kutsu yökerhoa ravintolaksi.
Taas nähtiin, että täällä deittineuvoja parikymppisille antavat +60v boomerit :D
Kuinka ennen selvittiin ilman Tinderiä? Syntyvyys ainakin oli parempi, että ehkä siitäkin voi päätellä jotakin.
Vierailija kirjoitti:
50% naisista on tutkimusten mukaan sinkkuja jo vuoteen 2030 mennessä.
Jos täälä löytyy sijoittajia niin kannattaa miettiä mihin kaikkeen yksinäiset naiset käyttää rahaa näin vinkkinä tilanteesta kannattaa ottaa hyöty irti
Sinkku=yksinäinen? Voi sua....
Vierailija kirjoitti:
Tuossa jutussa mainittiin myös naisen urakehityksen tyssääminen. Ensinnäkään se ei täysin pidä paikkaansa ja toisekseen se urakehityskö on se kaikista tärkein asia elämässä? Entäs sitten kun työura joskus on takana ja ollaan eläkkeellä? Siinäkö se oli?
Entäs kun lapset ovat aikuisia ja lähtevät maailmalle, siinäkö se oli? Minä ainakin halusin molemmat. Lapseni lähti maailmalle, kun olin 43, joten todellakin kannatti hankkia myös ura.
Vierailija kirjoitti:
Samaa ajattelin. Jotkut ovat ihan käsiä elämässään. Ihmisiä on joka paikka pullollaan, mutta sitten nyhrätään jossain himassa tinderin ääressä eikä viitsitä ja kehdata mennä juttelemaan kenenkään kanssa ihan naamatusten.
Jos en olisi varattu, niin löytäisin helposti ihanan miehen jo niin, että menisin sinne missä on ihmisiä, katsoisin kohti ja olisin ystävällinen. Se ei ole vaikeaa, ei ollut silloin 25 vuotta sittenkään ja ei ole nytkään.
Käännetään roolit toisin päin, ei ihan riitä että tavallinen tankeromies vaan katsoo kohti
Hyvin sanottu tuo että yhteiskunta odottaa että nainen synnyttää, laittaa lapsen hoitoon ja menee töihin.
Noinhan se on.
Jättää siis parinhaun kaupallisen sovelluksen kontolle jonka tarkoitus on pitää käyttäjät siellä eikä suinkaan auttaa kumppanin löytämisessä. Valittaa kun ei onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Samaa ajattelin. Jotkut ovat ihan käsiä elämässään. Ihmisiä on joka paikka pullollaan, mutta sitten nyhrätään jossain himassa tinderin ääressä eikä viitsitä ja kehdata mennä juttelemaan kenenkään kanssa ihan naamatusten.
Jos en olisi varattu, niin löytäisin helposti ihanan miehen jo niin, että menisin sinne missä on ihmisiä, katsoisin kohti ja olisin ystävällinen. Se ei ole vaikeaa, ei ollut silloin 25 vuotta sittenkään ja ei ole nytkään.
Teen juuri näin, mutta naiset kääntävät aina katseensa pois. Miten tuossa voi enää edetä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa jutussa mainittiin myös naisen urakehityksen tyssääminen. Ensinnäkään se ei täysin pidä paikkaansa ja toisekseen se urakehityskö on se kaikista tärkein asia elämässä? Entäs sitten kun työura joskus on takana ja ollaan eläkkeellä? Siinäkö se oli?
Entäs kun lapset ovat aikuisia ja lähtevät maailmalle, siinäkö se oli? Minä ainakin halusin molemmat. Lapseni lähti maailmalle, kun olin 43, joten todellakin kannatti hankkia myös ura.
Työura kestää noin 40 vuotta jolloin parin vuoden poissaolot eivät siihen kokonaisuutena vaikuta yhtään mitään.
Sosiaalisesti surkeat pellet etsivät seiraa Tinderistä. Itse käyn ravintoloissa ja tapaan ihan live-elämässä miehet.
Tuossa jutussa mainittiin myös naisen urakehityksen tyssääminen. Ensinnäkään se ei täysin pidä paikkaansa ja toisekseen se urakehityskö on se kaikista tärkein asia elämässä? Entäs sitten kun työura joskus on takana ja ollaan eläkkeellä? Siinäkö se oli?