Voiko joku selittää selkosuomeksi, että miksi työttömyyskorvauksen vastineeksi ei voi edellyttää jotain yleishyödyllistä toimintaa?

Työttömät voisivat mennä oppisopimuksella opiskelemaan vanhustenhoitoa. Siitähän saa ihan palkkaa, ja töitä varmasti riittäisi sitten tulevaisuudessa.

Te työsuhteista haaveilevat ihmiset elätte kyllä ihan eri maailmassa kun me yrittäjät. Kuulostaa siltä, että työtä kannattaa vastaanottaa jossain harvinaisissa tapauksissa, joissa maaginen työsuhteen, sairaslomien ja vakuutusten suoja laskeutuu niiden muutamien onnekkaiden ylle, jotka onnistuvat löytämään Kunnon Työpaikan. Niitä ei ole, mutta silti unelma niistä elää.

Olen yksinyrittäjä, joten ei tarvitse pelätä, että koskaan hyödyntäisi teitä ilmaisia harjoittelijoita, työhön tutustujia ja palkkatukilaisia. Olen sairastunut, lapset ovat sairastaneet ja välillä työtä on ollut myös vähän. Kaikki menee ihan omaan piikkiin, tämän on yhteiskunta arvioinut kohtuulliseksi. Minun kannattaa ottaa kaikki työ vastaan koska rahaa tulee vain tehdystä työstä. Voin työskennellä myös iltaisin ja viikonloppuisin, koska - niinkuin sanoin - rahaa tulee vain tehdystä työstä.

Vastikään lähikunta ulkoisti viheralueidensa hoidon puutarha-alan yritykselle muutaman kymppitonnin korvauksella. Ensin mietin, että mitä ihmettä. Sitten tajusin, että noin ne viheralueen tulee hoidettua ja kulutkin tiedetään etukäteen. Palkkaappa siihen 1-2 työntekijää, jotka hyvässä lykyssä saikuttelevat vuoronperään läpi kesän ja silti jää hommat tekemättä, heti tulee kalliimmaksi. Yritys ei voi laskuttaa jos työ ei ole tehty.

Että niinkuin sanoin, tosi erikoisessa maailmassa elätte, te työpaikkoja työksenne hakevat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap tässä. Kiitos informatiivisesta ketjusta! Ihan vilpittömästi sen aloitin ilman minkäänlaista tarvetta nöyryyttää työttömiä tai provosoida palstalla. Ja jätetään pitkäaikaissairaat ja kaikki muista syistä aidosti työkyvyttömät pois keskustelusta.

Totta on, että en kovin hyvin ymmärrä työttömyyden olemusta, koska en ole koskaan ollut työtön, vaikka minut monen toimesta tyhmäksi leimattiinkin. Päinvastoin, sain jo nuorena kesätyötarjouksia, tein lukiolaisena iltatöitä, opiskelujen ohessa olin jatkuvasti töissä ja myös aikuisena olen mennyt vakituisesta työpaikasta toiseen. Minun kokemukseni siis on se, että töitä löytyy tekeville. Ehkä kuvaavinta "uralleni" on ollut se, että en ole koskaan ylenkatsonut mitään työtä. Olen ollut luotettava, toiminut fiksusti ja ollut ahkera, joten olen saanut koeajan jälkeen jatkaa ja hyvät suositukset tulevaan.

Minusta työttömän pitäisi ottaa vastaan vaikka se huonosti palkattu siivoustyö. Sille kun ei voi arvoa laskea, mikä merkitys on sillä, että ottaa elämänsä omiin käsiin. On työpaikka, jossa oikeasti _tienaa_ ne tilille tulevat rahat. Elämänrytmi paranee, itsearvostus paranee, mielen ja kehon aktiivisuus pysyy yllä...

Ym. syistä vierastan ajatusta vastikkeettomasta korvauksesta. En tarkoita, että työttömiä pitäisi ottaa tekemään 500 eurolla mitä tahansa yhteiskunnan töitä, vaan niitä rempallaan olevia asioita, joita ei tällä hetkellä tee kukaan. Ja kaikki "työmatkakulut" ja vakuutukset on aivan lillukanvarsia, joihin vedotaan vain siksi, ettei tällaiseen projektiin tarvitsisi ryhtyä. Joku paljon simppelimpikin yhteiskunta saisi helposti polkaistua pystyyn tällaisen toiminnan, että käyt aamulla hakemassa työkkäristä roskasäkin ja poimijan tai lumilapion ja palautat puoliltapäivin. Ajatukseen totuttaisiin hyvin nopeasti, eikä se olisi mitään "työtä, josta pitää maksaa palkka", vaan yleishyödyllistä yhteiskunnan pyörimistä edistävää toimintaa.

Myös ihan vilpittömästi: opettele näkemään ihmiset oman tilanteesi ulkopuolella. Tässä maassa on lukuisia määriä ihmisiä, jotka eivät vaan saa töitä. Heitä ei haluta töihin. Liikaa ikää, liian pitkään työttömänä, mitä tahansa. Ei vaikka tekisivät satoja hakemuksia (näitä on välillä lehdissä)

Töihin ei vaan mennä.

Sitä faktaa vasten tuollaiset ylhäältä päin tulevat "kannattaa tehdä vaikka sitä huonosti palkattua siivousta" kuulostavat todellisuudesta vieraantuneilta.

Mutta minusta vaarana on se, että ne pitkäaikaistyöttömät juuttuu sinne omaan kuplaansa selityksineen. "Olen hakenut satoja työpaikkoja, mutta kukaan ei huoli". Tai "olen ollut niin pitkään työtön ettei kannata enää hakeakaan". Voisiko he ajatella oman tilanteensa ulkopuolelta: miksi joku toinen saa aina töitä ja minä en ikinä? Yritän toimia kannustajana, koska aidosti uskon, että kuka vaan voi saada töitä. Mutta se vaatii usein aikamoista aktiivisuutta, venymistä, joustamista, ponnistelua... Usko pois, kaikenlaista on tullut nähtyä työpaikoilla, etenkin kesätöissä, olisi pitänyt saada sanella kaikki ehdot ja mikään ei käynyt ja "mä istun nyt hetken kun vähän väsyttää".

Joskus tarvitaan vähän ravistelua, että näkisi muutakin kuin sen oman kuplan. Voit hankkia oma-aloitteisesti hygieniapassin, voit mennä lapsen harrastukseen tai minne vaan vapaa-ehtoiseksi verkostoitumaan ja hakemaan täytettä cv:hen, voit alkaa itsenäisesti opiskella vaikka jotain kieltä tms.

Meistä kaikista on enempään kuin uskotaankaan, mutta myös passivoituminen ja jämähtäminen käy tosi helposti. Ap

Miten sieltä lasten harrastuksista saa täytettä cv:hen? Oma lapseni harrastaa liikuntaa, mutta vanhempia ohjeistetaan odottamaan liikuntahallion kahvioaulassa - tunneille ei siis saa mennä itse häröilemään ja leikkimään valmentajaa. Olettaisin, että näin on muissakin harrastuksissa, eli vanhempia ei vaan päästetä harrastustilaan. Ja siellä kahviossa muiden vanhempien kanssa munkkikahveja ryystäessä voi toki verkostoitua, mutta siitä pääsääntöisesti ei ole mitään hyötyä työllistymisen kannalta. Ja CV:hen ei todellakaan kannata kirjoittaa, että viime vuosi meni munkkikahveilla muiden äitien/isien kanssa.

Kielten opiskelu ja opiskelu yleensä sen sijaan on aina hyvä juttu! Minustakin kaikkea sellaista kannattaa tehdä. Haluaisitko sinä siis, että työttömät voisivat opiskella vapaasti ilman pelkoa/riskiä työttömyysturvan menettämisestä? Kun nykykäytäntöhän on valitettavasti vähän sellainen, että on melkeinpä kiellettyä opiskella työttömyysetuuden aikana. Tähän toki olisi syytä saada muutos. Mutta jos ihmettelet, miksi kaikki työttömät eivät opiskele, niin syy on juuri tuo, että silloin voi menettää rahansa. Ikävä kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap tässä. Kiitos informatiivisesta ketjusta! Ihan vilpittömästi sen aloitin ilman minkäänlaista tarvetta nöyryyttää työttömiä tai provosoida palstalla. Ja jätetään pitkäaikaissairaat ja kaikki muista syistä aidosti työkyvyttömät pois keskustelusta.

Totta on, että en kovin hyvin ymmärrä työttömyyden olemusta, koska en ole koskaan ollut työtön, vaikka minut monen toimesta tyhmäksi leimattiinkin. Päinvastoin, sain jo nuorena kesätyötarjouksia, tein lukiolaisena iltatöitä, opiskelujen ohessa olin jatkuvasti töissä ja myös aikuisena olen mennyt vakituisesta työpaikasta toiseen. Minun kokemukseni siis on se, että töitä löytyy tekeville. Ehkä kuvaavinta "uralleni" on ollut se, että en ole koskaan ylenkatsonut mitään työtä. Olen ollut luotettava, toiminut fiksusti ja ollut ahkera, joten olen saanut koeajan jälkeen jatkaa ja hyvät suositukset tulevaan.

Minusta työttömän pitäisi ottaa vastaan vaikka se huonosti palkattu siivoustyö. Sille kun ei voi arvoa laskea, mikä merkitys on sillä, että ottaa elämänsä omiin käsiin. On työpaikka, jossa oikeasti _tienaa_ ne tilille tulevat rahat. Elämänrytmi paranee, itsearvostus paranee, mielen ja kehon aktiivisuus pysyy yllä...

Ym. syistä vierastan ajatusta vastikkeettomasta korvauksesta. En tarkoita, että työttömiä pitäisi ottaa tekemään 500 eurolla mitä tahansa yhteiskunnan töitä, vaan niitä rempallaan olevia asioita, joita ei tällä hetkellä tee kukaan. Ja kaikki "työmatkakulut" ja vakuutukset on aivan lillukanvarsia, joihin vedotaan vain siksi, ettei tällaiseen projektiin tarvitsisi ryhtyä. Joku paljon simppelimpikin yhteiskunta saisi helposti polkaistua pystyyn tällaisen toiminnan, että käyt aamulla hakemassa työkkäristä roskasäkin ja poimijan tai lumilapion ja palautat puoliltapäivin. Ajatukseen totuttaisiin hyvin nopeasti, eikä se olisi mitään "työtä, josta pitää maksaa palkka", vaan yleishyödyllistä yhteiskunnan pyörimistä edistävää toimintaa.

Myös ihan vilpittömästi: opettele näkemään ihmiset oman tilanteesi ulkopuolella. Tässä maassa on lukuisia määriä ihmisiä, jotka eivät vaan saa töitä. Heitä ei haluta töihin. Liikaa ikää, liian pitkään työttömänä, mitä tahansa. Ei vaikka tekisivät satoja hakemuksia (näitä on välillä lehdissä)

Töihin ei vaan mennä.

Sitä faktaa vasten tuollaiset ylhäältä päin tulevat "kannattaa tehdä vaikka sitä huonosti palkattua siivousta" kuulostavat todellisuudesta vieraantuneilta.

Mutta minusta vaarana on se, että ne pitkäaikaistyöttömät juuttuu sinne omaan kuplaansa selityksineen. "Olen hakenut satoja työpaikkoja, mutta kukaan ei huoli". Tai "olen ollut niin pitkään työtön ettei kannata enää hakeakaan". Voisiko he ajatella oman tilanteensa ulkopuolelta: miksi joku toinen saa aina töitä ja minä en ikinä? Yritän toimia kannustajana, koska aidosti uskon, että kuka vaan voi saada töitä. Mutta se vaatii usein aikamoista aktiivisuutta, venymistä, joustamista, ponnistelua... Usko pois, kaikenlaista on tullut nähtyä työpaikoilla, etenkin kesätöissä, olisi pitänyt saada sanella kaikki ehdot ja mikään ei käynyt ja "mä istun nyt hetken kun vähän väsyttää".

Joskus tarvitaan vähän ravistelua, että näkisi muutakin kuin sen oman kuplan. Voit hankkia oma-aloitteisesti hygieniapassin, voit mennä lapsen harrastukseen tai minne vaan vapaa-ehtoiseksi verkostoitumaan ja hakemaan täytettä cv:hen, voit alkaa itsenäisesti opiskella vaikka jotain kieltä tms.

Meistä kaikista on enempään kuin uskotaankaan, mutta myös passivoituminen ja jämähtäminen käy tosi helposti. Ap

Kai seuraat uutisia. Työttömän ei kannata tehdä mitään vapaaehtoistyötä, koska työkkäri voi sen tulkita niin, että työtön ei siksi ole työmarkkinoiden käytettävissä. Tähän pitäisi nyt ensinnäkin tulla muutos. Työttömyysturva passivoi, koska tuet voivat katketa mistä vain mielivaltaisesta syystä, jos pyrit parantamaan tilannettasi.

CV: n täytteeksi käy työ. Ihan turha sinne on mitään vapaaehtoistöitä laittaa. Jollain spesifillä alalla siitä voi olla hyötyä, mutta eipä monella.

Työpaikkoja ei ole tarpeeksi. Se on matematiikkaa, eikä muutu miksikään sillä, että työtön miettii omia vikojaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei hyväpalkkaiset voisi vapaapäivinään tehdä noin vai miksi se on eri asia?

Koska hyväpalkkaiset saavat palkkaa tekemästään työstä, kun taas työttömille maksetaan työttömyyskorvausta - niin, mistä hyvästä?

Mistä hyvästä? No siitä hyvästä että sinä voit kulkea vaikka kävellen töihin etkä tule ammutuksi tai ryöstetyksi. Tai voit jättää kotisi työpäivän ajaksi valvomatta ja koti on koskematon kun töistä tulet kotiin. Lapsesi voi mennä yksin kouluun ilman pelkoa siitä että joku kaappaa. Lyhyemmin sanottuna yhteiskuntarauhan vuoksi. On myös erinäisten lakien vastaista jättää ihmiset kitumaan ja kuolemaan nälkään ja sairauksiin. Uskomatonta että et ymmärrä tekojen seurauksia.

Onko työttömyyskorvauksen saamisen vaihtoehtona mielestäsi todellakin rikollinen toiminta eikä työllistyminen ja siitä saatu palkka?

Täällä oletetaan taas, että niihin töihin noin vain kävellään. Jopa sellaisiin töihin joita periaatteessa kuka tahansa voisi tehdä (tai näin ainakin luulisi) vaaditaan jotain aiempaa kokemusta alalta, ainakin työpaikkailmoituksissa. Tai sitten on muita ihmeellisiä vaatimuksia. Esimerkkinä monet siivoushommat.

Mitään kokemusta ei vaadita, kun työtön käy ensin muutamana päivänä viikossa keskustelemassa ja tutustumassa johonkin vanhukseen. Seuraavalla viikolla, kun on tutustunut, saattaa käydä puistossa kävelemässä. Tai jos on huono sää, pelaa vaikka korttia ja sitä seuraavalla viikolla käy kävelyllä.

Tuollainen toiminta kuulostaa siltä, että nimenomaan vanhukset velvoitetaan pitämään seuraa työttömille eläkettään vastaan.

Voihan sen noinkin päin niille toimeentulotuen asiakkaille ilmaista. Aivan sama, kunhan saadaan heikoimpien asemaa parannettua. Ja vanhuksille juttuseuraa ja toimintaa.

Eläke on myyty aikanaan vakuutuksena niille, jotka ovat eläkkeellä. He ovat jo maksaneet omasta mielestään sen. Tosiasiahan on, että aika suuri osa eläkettä ei ole missään vakuutus rahastoissa, vaan se maksetaan nyt eläkkeitä maksavien pusseista.

Vierailija kirjoitti:

Te työsuhteista haaveilevat ihmiset elätte kyllä ihan eri maailmassa kun me yrittäjät. Kuulostaa siltä, että työtä kannattaa vastaanottaa jossain harvinaisissa tapauksissa, joissa maaginen työsuhteen, sairaslomien ja vakuutusten suoja laskeutuu niiden muutamien onnekkaiden ylle, jotka onnistuvat löytämään Kunnon Työpaikan. Niitä ei ole, mutta silti unelma niistä elää.

Olen yksinyrittäjä, joten ei tarvitse pelätä, että koskaan hyödyntäisi teitä ilmaisia harjoittelijoita, työhön tutustujia ja palkkatukilaisia. Olen sairastunut, lapset ovat sairastaneet ja välillä työtä on ollut myös vähän. Kaikki menee ihan omaan piikkiin, tämän on yhteiskunta arvioinut kohtuulliseksi. Minun kannattaa ottaa kaikki työ vastaan koska rahaa tulee vain tehdystä työstä. Voin työskennellä myös iltaisin ja viikonloppuisin, koska - niinkuin sanoin - rahaa tulee vain tehdystä työstä.

Vastikään lähikunta ulkoisti viheralueidensa hoidon puutarha-alan yritykselle muutaman kymppitonnin korvauksella. Ensin mietin, että mitä ihmettä. Sitten tajusin, että noin ne viheralueen tulee hoidettua ja kulutkin tiedetään etukäteen. Palkkaappa siihen 1-2 työntekijää, jotka hyvässä lykyssä saikuttelevat vuoronperään läpi kesän ja silti jää hommat tekemättä, heti tulee kalliimmaksi. Yritys ei voi laskuttaa jos työ ei ole tehty.

Että niinkuin sanoin, tosi erikoisessa maailmassa elätte, te työpaikkoja työksenne hakevat.

No, tuskinpa itsekään olet yritystä perustanut vain tehdäksesi hyväntekeväisyyttä yhteiskunnalle, eli kyllä sinullakin syy siihen on ollut se, että haluat saada siitä rahaa ja sitä kautta elatuksen. Ja ehkä olet yrittäjähenkinen tyyppi ja haluatkin toimia yrittäjänä. Sinulle se sinun firmasi itsessään on tärkeä, mutta työntekijöille työpaikalla on vain välinearvo.

Työn tekeminen huvituttaa...

Eli ap:n mielestä laitetaan työttömät tekee työt ilman, että tarvitsee palkata ihmistä töihin ilman vuosiloma- tai sairauslomaoikeutta yms.

Etkö oikeasti näe ongelmaa työmarkkinoilla, jos yrityksille annetaan enemmän ja enemmän ilmaistyövoimaa käyttöön?

Vierailija kirjoitti:

Työttömät voisivat mennä oppisopimuksella opiskelemaan vanhustenhoitoa. Siitähän saa ihan palkkaa, ja töitä varmasti riittäisi sitten tulevaisuudessa.

En voi koska työperäinen sairaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap tässä. Kiitos informatiivisesta ketjusta! Ihan vilpittömästi sen aloitin ilman minkäänlaista tarvetta nöyryyttää työttömiä tai provosoida palstalla. Ja jätetään pitkäaikaissairaat ja kaikki muista syistä aidosti työkyvyttömät pois keskustelusta.

Totta on, että en kovin hyvin ymmärrä työttömyyden olemusta, koska en ole koskaan ollut työtön, vaikka minut monen toimesta tyhmäksi leimattiinkin. Päinvastoin, sain jo nuorena kesätyötarjouksia, tein lukiolaisena iltatöitä, opiskelujen ohessa olin jatkuvasti töissä ja myös aikuisena olen mennyt vakituisesta työpaikasta toiseen. Minun kokemukseni siis on se, että töitä löytyy tekeville. Ehkä kuvaavinta "uralleni" on ollut se, että en ole koskaan ylenkatsonut mitään työtä. Olen ollut luotettava, toiminut fiksusti ja ollut ahkera, joten olen saanut koeajan jälkeen jatkaa ja hyvät suositukset tulevaan.

Minusta työttömän pitäisi ottaa vastaan vaikka se huonosti palkattu siivoustyö. Sille kun ei voi arvoa laskea, mikä merkitys on sillä, että ottaa elämänsä omiin käsiin. On työpaikka, jossa oikeasti _tienaa_ ne tilille tulevat rahat. Elämänrytmi paranee, itsearvostus paranee, mielen ja kehon aktiivisuus pysyy yllä...

Ym. syistä vierastan ajatusta vastikkeettomasta korvauksesta. En tarkoita, että työttömiä pitäisi ottaa tekemään 500 eurolla mitä tahansa yhteiskunnan töitä, vaan niitä rempallaan olevia asioita, joita ei tällä hetkellä tee kukaan. Ja kaikki "työmatkakulut" ja vakuutukset on aivan lillukanvarsia, joihin vedotaan vain siksi, ettei tällaiseen projektiin tarvitsisi ryhtyä. Joku paljon simppelimpikin yhteiskunta saisi helposti polkaistua pystyyn tällaisen toiminnan, että käyt aamulla hakemassa työkkäristä roskasäkin ja poimijan tai lumilapion ja palautat puoliltapäivin. Ajatukseen totuttaisiin hyvin nopeasti, eikä se olisi mitään "työtä, josta pitää maksaa palkka", vaan yleishyödyllistä yhteiskunnan pyörimistä edistävää toimintaa.

Myös ihan vilpittömästi: opettele näkemään ihmiset oman tilanteesi ulkopuolella. Tässä maassa on lukuisia määriä ihmisiä, jotka eivät vaan saa töitä. Heitä ei haluta töihin. Liikaa ikää, liian pitkään työttömänä, mitä tahansa. Ei vaikka tekisivät satoja hakemuksia (näitä on välillä lehdissä)

Töihin ei vaan mennä.

Sitä faktaa vasten tuollaiset ylhäältä päin tulevat "kannattaa tehdä vaikka sitä huonosti palkattua siivousta" kuulostavat todellisuudesta vieraantuneilta.

Mutta minusta vaarana on se, että ne pitkäaikaistyöttömät juuttuu sinne omaan kuplaansa selityksineen. "Olen hakenut satoja työpaikkoja, mutta kukaan ei huoli". Tai "olen ollut niin pitkään työtön ettei kannata enää hakeakaan". Voisiko he ajatella oman tilanteensa ulkopuolelta: miksi joku toinen saa aina töitä ja minä en ikinä? Yritän toimia kannustajana, koska aidosti uskon, että kuka vaan voi saada töitä. Mutta se vaatii usein aikamoista aktiivisuutta, venymistä, joustamista, ponnistelua... Usko pois, kaikenlaista on tullut nähtyä työpaikoilla, etenkin kesätöissä, olisi pitänyt saada sanella kaikki ehdot ja mikään ei käynyt ja "mä istun nyt hetken kun vähän väsyttää".

Joskus tarvitaan vähän ravistelua, että näkisi muutakin kuin sen oman kuplan. Voit hankkia oma-aloitteisesti hygieniapassin, voit mennä lapsen harrastukseen tai minne vaan vapaa-ehtoiseksi verkostoitumaan ja hakemaan täytettä cv:hen, voit alkaa itsenäisesti opiskella vaikka jotain kieltä tms.

Meistä kaikista on enempään kuin uskotaankaan, mutta myös passivoituminen ja jämähtäminen käy tosi helposti. Ap

Kai seuraat uutisia. Työttömän ei kannata tehdä mitään vapaaehtoistyötä, koska työkkäri voi sen tulkita niin, että työtön ei siksi ole työmarkkinoiden käytettävissä. Tähän pitäisi nyt ensinnäkin tulla muutos. Työttömyysturva passivoi, koska tuet voivat katketa mistä vain mielivaltaisesta syystä, jos pyrit parantamaan tilannettasi.

CV: n täytteeksi käy työ. Ihan turha sinne on mitään vapaaehtoistöitä laittaa. Jollain spesifillä alalla siitä voi olla hyötyä, mutta eipä monella.

Työpaikkoja ei ole tarpeeksi. Se on matematiikkaa, eikä muutu miksikään sillä, että työtön miettii omia vikojaan.

Kyllä jos CV:ssä tulee pitkä aukko, sitä on hyvä tarkentaa mitä kaikkea vapaaehtoistoimia on toimettomana ollessaan tehnyt. On ihan eri asia palkata aktiivisesti kaikenlaisessa mukana oleva joka on ollut hetken työttömänä kuin sinne sängyn ja sohvan väliin vuosikausiksi juuttunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, Miksi pitäisi maksaa korvauksia vastikkeetta?

Siksi, koska kyseessä on työttömyyskorvaus eli korvaus työttömyydestä. Kaikilla kun on oikeus työhön ja siitä saatavaan palkkaan, perustuslain mukaan.

No juuri työstä saisi sen toimeentulon. Perustuslaki täyttyisi täysin. Siitä saatava palkka täyttyisi, kun tuntimäärä ei ylitä sitä korvausta vastaavaa tuntimäärää.

Mikä vaikeus siinä olisi?

Työttömyyskorvauksia on alunperin maksettu kassoista. Sen jälkeen amattiyhdistysliikkeet lobbasi, että ne maksettaisiinkin yhteiskunnan pussista. Sitten yhteiskunta päätti, että ei tarvitse olla ay-liikkeen jäsen, että voi saada yhteiskunnalta rahaa ja ollaan aikalailla nykytilanteessa.

Hyvin voisi päättää, että yhteiskunta saa vastiketta sille rahalle. Vaikka juuri kävelyttämällä vanhuksia puistossa.

Tällä hetkellä kukaan ei ehdi tehdä sitä vaikka maa on täynnä ihmisiä joille annetaan ilmaisia satasia. Vielä 80-luvun lopussa, syvimmän laman aikaan ja 90-luvulla vanhuksia ehdittiin kävelyttää puistossa joka päivä. Isoäitini oli tuolloin vanhainkodissa ja aivan alzheimerin taudissa. Isotätini oli huippuna pidetyssä vanhainkodissa vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä ja tuo onnistui vain kerran kuussa jos omaiset eivät päässeet. Me kävimme muutamaan kertaan viikossa. Onnistuuko nyt? Miksi ei? Vaikka maksetaan toimettomille satasia?

Ei kenenkään sairaana pidä sitä tehdä. Jos ei ole työkykyinen sitä ei tarvitse tehdä. Mutta sitä voi tehdä vaikka yhteiskunta ei sille rahalle vaadi vastiketta. Silti sitä ei kukaan tee.

Kaunis ajatus, mutta ei mitenkään mahdollinen olematta myös kallis. Työttömiä on valtava määrä, ja heille tekemisen keksiminen (ja sen valvominen) vaatii valtavasti työpanosta, ja se taas maksaa. Työttöminä on myös paljon mm. vakavista mielenhäiriöistä kärsiviä ihmisiä, päihteiden ongelmakäyttäjiä, entisiä vankeja yms yms ihmisiä, joita ei voi laittaa kävelyttämään vanhuksia. Jos taustaselvitykset tehdään, sekin maksaa.

No höpö höpö. Joka tapauksessa työnjohto maksaa vähän, mutta hoitajilta löytyy paljon enemmän aikaa, kun joku on huolehtimassa vanhuksesta vaikka joutuvat ohjeistamaan siihen tehtävään.

Ei sitä varten tarvitse byrokratiaa tehdä. Jo nyt katsotaan kuka menee vanhuksen luokse. Yksinkertaisia asioita kyllä saa tehtyä vaikeaksi, mutta meillä on jo työllistymisissä työntekijät ja toimitaan niillä resursseilla mitä on. Kaikille ei ehdi etsiä heti vanhusta jota kävelyttää, mutta vanhustenpalveluun saadaan samantien parannus, kun joku kävelyttää ja hoitajien työtä suunnattua paremmin.

Nämä ammattitaidottomat "hoitajat" oli aikoinaan riesa hoivakodeissa.

He saivat hepulin ja shokin jos dementoitunut vanhus väitti että avustaja on pöllinyt hänen rahansa. Tästä oli vähän pakko järjestää kuulustelu koska kyseessä oli tuntematon työtön henkilö.

He itkivät jos vanhus vähän potkaisi tai yritti purra.

He suuttuivat, kun vanhus väitti hoitajaa kotikylässään tunnetuksi ilotytöksi.

He jakoivat kahvia ilman sakeutusta henkilöille joilla oli nielemisvaikeuksia.

He pukivat potilaalle, jonka jalka oli halvaantunut ja tunnoton, umpinaisen saappaan varmistamatta että jalkaterä oli kunnolla kengässä oikeassa asennossa ja potilaan jalkaterään tuli hiusmurtumia kun jalka olikin "mutkalla".

He liottivat pullaa kahvissa ja tarjosivat sitä nielemisvaikeuksista kärsivälle vanhukselle, joka meinasi tukehtua pullamössöön.

He antoivat mehua koko päivän potilaalle jolla oli lääkärin asettama nesterajoitus.

Palaapa nykypäivään ja katso mitä hoivakodeissa ehditään tehdä. Vaipatkin on jääneet ihan uutisten mukaan vaihtamatta.

Kyllä tiedetään, että hoitajat ovat reviiritietoisia, mutta ei he nyt niin kovaa pure kuin sinä annat ymmärtää.

Ohis, mutta eihän tuossa mistään reviiritietoisuudesta ole kyse, vaan siitä että tilanteet hoitokodeissa on usein vaikeita, eikä niitä osaa hoitaa kunnialla ihan kuka hyvänsä. Uskallan myös näin maallikkona sanoa, että hoivakodeissa olisi hyvä jos siellä ei pyöri mitä hyvänsä porukkaa korkealla vaihtuvuudella, vaan olisi tärkeää että hoitajat pystyvät tutustumaan hoidettaviinsa ajan kanssa. Dementoituneiden vanhusten kommunikaatio voi olla vaikeaselkoista, mutta ajan kanssa vanhusta voi silti oppia ymmärtämään. Mutta pistetäänpä tuollaista vanhusta hoitamaan joku viikoittain vaihtuva työtön ja miten kävisi? Ja mietin tässä yhtälössä nyt nimenomaan sen vanhuksen tunteita, en työttömän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap tässä. Kiitos informatiivisesta ketjusta! Ihan vilpittömästi sen aloitin ilman minkäänlaista tarvetta nöyryyttää työttömiä tai provosoida palstalla. Ja jätetään pitkäaikaissairaat ja kaikki muista syistä aidosti työkyvyttömät pois keskustelusta.

Totta on, että en kovin hyvin ymmärrä työttömyyden olemusta, koska en ole koskaan ollut työtön, vaikka minut monen toimesta tyhmäksi leimattiinkin. Päinvastoin, sain jo nuorena kesätyötarjouksia, tein lukiolaisena iltatöitä, opiskelujen ohessa olin jatkuvasti töissä ja myös aikuisena olen mennyt vakituisesta työpaikasta toiseen. Minun kokemukseni siis on se, että töitä löytyy tekeville. Ehkä kuvaavinta "uralleni" on ollut se, että en ole koskaan ylenkatsonut mitään työtä. Olen ollut luotettava, toiminut fiksusti ja ollut ahkera, joten olen saanut koeajan jälkeen jatkaa ja hyvät suositukset tulevaan.

Minusta työttömän pitäisi ottaa vastaan vaikka se huonosti palkattu siivoustyö. Sille kun ei voi arvoa laskea, mikä merkitys on sillä, että ottaa elämänsä omiin käsiin. On työpaikka, jossa oikeasti _tienaa_ ne tilille tulevat rahat. Elämänrytmi paranee, itsearvostus paranee, mielen ja kehon aktiivisuus pysyy yllä...

Ym. syistä vierastan ajatusta vastikkeettomasta korvauksesta. En tarkoita, että työttömiä pitäisi ottaa tekemään 500 eurolla mitä tahansa yhteiskunnan töitä, vaan niitä rempallaan olevia asioita, joita ei tällä hetkellä tee kukaan. Ja kaikki "työmatkakulut" ja vakuutukset on aivan lillukanvarsia, joihin vedotaan vain siksi, ettei tällaiseen projektiin tarvitsisi ryhtyä. Joku paljon simppelimpikin yhteiskunta saisi helposti polkaistua pystyyn tällaisen toiminnan, että käyt aamulla hakemassa työkkäristä roskasäkin ja poimijan tai lumilapion ja palautat puoliltapäivin. Ajatukseen totuttaisiin hyvin nopeasti, eikä se olisi mitään "työtä, josta pitää maksaa palkka", vaan yleishyödyllistä yhteiskunnan pyörimistä edistävää toimintaa.

Myös ihan vilpittömästi: opettele näkemään ihmiset oman tilanteesi ulkopuolella. Tässä maassa on lukuisia määriä ihmisiä, jotka eivät vaan saa töitä. Heitä ei haluta töihin. Liikaa ikää, liian pitkään työttömänä, mitä tahansa. Ei vaikka tekisivät satoja hakemuksia (näitä on välillä lehdissä)

Töihin ei vaan mennä.

Sitä faktaa vasten tuollaiset ylhäältä päin tulevat "kannattaa tehdä vaikka sitä huonosti palkattua siivousta" kuulostavat todellisuudesta vieraantuneilta.

Jos työnsaanti on vaikeaa, täytyy yleensä olla valmis itse näkemään enemmän vaivaa. Jos esimerkiksi on kouluttautunut alalle, jolla ei ole paljon paikkoja tarjolla eikä itse ole ehkä alansa terävintä kärkeä, kannattaa ehkä miettiä muita vaihtoehtoja. Huonoin vaihtoehto on jäädä itkemään kotiin ja elämään muiden siivellä. Itse vaihdoin alaa, koska palkkakehitys ensimmäisellä alalla ei olisi ollut kovin kummoinen, joten minulta ei juuri heru sympatiaa näitä valittajia kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on mm katutuotanto joka huolehtii tiet ja roskat, täällä on vanhuksille kodinhoito joka huolehtii vanhukset, kaikki saavat siitä palkkaa, kuka niitä siis tekisi ilman palkkaa ?

Kotihoito ei ehdi vanhusta kohden kuin käväistä ja katsoa ne tehtävät jotka on hoidettava. Kotihoidosta kokoajan joka puolella Suomea puuttuu väkeä ja ovat kroonisesti aikatauluistaan jäljessä. Tiedän tuon, koska puolisollani käy kotisairaanhoito useaan kertaan päivässä auttamassa. Aamutoimet, päivällä vessaan ja illalla sänkyyn. Muut toimet, kuten pesut on erikseen hoidettava, siihen kotihoidolla ei riitä aika.

Itse olin omaishoitaja ja meillä kävi kotihoito juurikin avustamassa omaisen suihkukäynnit. Itse avustin osittain halvaantuneen ja liikuntakyvyttömän omaiseni vessatuksen ym.

Pirkanmaalla oli juuri tämä tilanne. Hoitajat oli asiantuntevia ja ihania mutta kiire oli heilläkin kova ja usein tämä ei-kiireetön suihkujuttu siirrettiin parempaan aikaan.

Ei kyllä ammattitaidottomalla "amatöörihoitajalla" ole mitään asiaa kotihoitoon!

Kotihoidossa tarvitaan jatkossakin huippuammattilaisia!

Potilaat ovat laidasta laitaan monella eri tapaa sairaita. Hoitajan pitää tunnistaa potilaassa esim. lähestyvän sairaskohtauksen merkkejä ja sairauden pahenemisen merkkejä, alkavia pissatulehduksia ym.

Esim. vanhuksilla on kaikki sairauden kirjot jotka on kokeneille hoitajille tuttuja. Pitää myös osata vaihtaa siteitä, katetroida virtsaa, tulkita ihomuutoksia, antaa antibiootteja suoneen ym.

Kotihoitoiset vanhukset ovat entistäkin huonokuntoisempia ja oikeastaan suurella osalla laitos olisi oikea paikka.

Kotihoidon ideahan on tuoda kotiin laitostason tai sairaalatason hoivaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työttömät voisivat mennä oppisopimuksella opiskelemaan vanhustenhoitoa. Siitähän saa ihan palkkaa, ja töitä varmasti riittäisi sitten tulevaisuudessa.

En voi koska työperäinen sairaus.

Ai kaikilla työttömillä? Vai luulitko, että joku tältä palstalta ilmoittaa sinusta työvoimaviranomaisellesi?

Minusta ehdottamani systeemi palvelisi sekä yhteiskuntaa että yksilöä. Voin myös avoimesti myöntää olevani niin kuuliainen ja yleistä hyvää ajatteleva tyyppi, että varmasti itse noudattaisin mukisematta tällaista käytäntöä jos se olisi käytössä ja tarvitsisin työttömyyskorvausta. Ehkä se on ilmityhmyyttä, ehkä tosiaan olen pärjännyt elämässä tyhmyyttäni. (Muitakin) erittäin kiinnostavia näkökulmia on keskustelussa joka tapauksessa tullut esiin, kiitos niistä! Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap tässä. Kiitos informatiivisesta ketjusta! Ihan vilpittömästi sen aloitin ilman minkäänlaista tarvetta nöyryyttää työttömiä tai provosoida palstalla. Ja jätetään pitkäaikaissairaat ja kaikki muista syistä aidosti työkyvyttömät pois keskustelusta.

Totta on, että en kovin hyvin ymmärrä työttömyyden olemusta, koska en ole koskaan ollut työtön, vaikka minut monen toimesta tyhmäksi leimattiinkin. Päinvastoin, sain jo nuorena kesätyötarjouksia, tein lukiolaisena iltatöitä, opiskelujen ohessa olin jatkuvasti töissä ja myös aikuisena olen mennyt vakituisesta työpaikasta toiseen. Minun kokemukseni siis on se, että töitä löytyy tekeville. Ehkä kuvaavinta "uralleni" on ollut se, että en ole koskaan ylenkatsonut mitään työtä. Olen ollut luotettava, toiminut fiksusti ja ollut ahkera, joten olen saanut koeajan jälkeen jatkaa ja hyvät suositukset tulevaan.

Minusta työttömän pitäisi ottaa vastaan vaikka se huonosti palkattu siivoustyö. Sille kun ei voi arvoa laskea, mikä merkitys on sillä, että ottaa elämänsä omiin käsiin. On työpaikka, jossa oikeasti _tienaa_ ne tilille tulevat rahat. Elämänrytmi paranee, itsearvostus paranee, mielen ja kehon aktiivisuus pysyy yllä...

Ym. syistä vierastan ajatusta vastikkeettomasta korvauksesta. En tarkoita, että työttömiä pitäisi ottaa tekemään 500 eurolla mitä tahansa yhteiskunnan töitä, vaan niitä rempallaan olevia asioita, joita ei tällä hetkellä tee kukaan. Ja kaikki "työmatkakulut" ja vakuutukset on aivan lillukanvarsia, joihin vedotaan vain siksi, ettei tällaiseen projektiin tarvitsisi ryhtyä. Joku paljon simppelimpikin yhteiskunta saisi helposti polkaistua pystyyn tällaisen toiminnan, että käyt aamulla hakemassa työkkäristä roskasäkin ja poimijan tai lumilapion ja palautat puoliltapäivin. Ajatukseen totuttaisiin hyvin nopeasti, eikä se olisi mitään "työtä, josta pitää maksaa palkka", vaan yleishyödyllistä yhteiskunnan pyörimistä edistävää toimintaa.

Millä lailla tuo siis käytännössä auttaa yhteiskuntaa pyörimään, että työttömät roudaavat työkkäriin roskasäkkejä? Jos esim. minulle tuollainen nakitettaisiin, kumoaisin omat talousroskani ja esim. lasten rikkimenneet vaatteet ja pieniksi jääneet sukat noihin säkkeihin, mutta yhtäkään roskapaperia ei keräisi maasta. Vähän tyhmäähän se olisi joka päivä kuskata omat roskansa työkkäriin, kun ne voisi viedä taloyhtiön roskikseen.

Ja miksi ap edes ehdotat tällaista? Miksi haluaisit yhteiskunnan, jossa osa tekisi äärimmäisen huonolla palkalla jotain äärimmäisen epämiellyttävää ö-luokan työtä, ja miksi ehdotat juuri julkisella paikalla tavapahtuvaa roskien keräilyä? Ihan yhtä hyvinhän he voisivat katsella Netflixiä ja Areenaa kotona ja kirjoittaa elokuvista ja sarjoista arvosteluja - jännä juttu, että työttömille ehdotetut työt eivät ikinä ole tällaisia, vaan aina jotain roskien keräilyä kadulta. Tähän lienee joku syy, haluaisitko kertoa mikä se on? (vai aletaanko arvailemaan?)

Ehdottomasti haluan kertoa. Syy on se, että yhteiskunta pyörii ilman elokuva- ja sarja-arvosteluja, mutta ilman roskien keräämistä tai lumen luontia hukumme roskaan ja lumeen. Eli ajatuksena oli se, että työttömyyskorvausta vastaan työttömät tekisi sellaisia välttämättömiä töitä, joita ei välttämättä tee kukaan, ainakaan riittävästi. Ap

Miten niin? Kukaan ei nytkään kerää roskia ja lunta työttömyyskorvauksilla, ja siltikään emme huku roskaan ja lumeen. Niitä "keräävät" ihan palkatut henkilöt, ja se mitä eivät ehdi kerätä, ei pysäytä yhteiskunnan rattaita. Absurdi väite, että maailmanloppu uhkaa, jos työttömät eivät kerää purkkapaperia tien penkereeltä.

Ja sinulla on ihan väärä lähtökohta, että jos yhteiskunnasta löytyy tekemätöntä työtä, siihen opetaan jotain pakotettuja ilmaistyöntekijöitä - tämä on nimenomaan se, miten saadaan yhteiskunta pyörimään huonommin. Lähtökohta pitäisi olla se, että jos tekemätöntä työtä löytyy ja todetaan, että sille tai tälle työpaikalle/työpanokselle olisi tarvetta, pyritään luomaan uusia työpaikkoja, joista ihmiset saisivat sen, mitä työstä kuuluukin saada eli palkkaa ja sitä kautta elannon.

TYÖSTÄ PITÄÄ SAADA TES-PALKKA JA MUUT EDUT.

Siinä oli selkosuomeksi. Siis lomat, työterveyshuollon ja eläke kunnon paikan lisäksi.

Koska työnhakeminen on työttömyyskorvauksen saajien kokopäivätyötä. TE toimiston koulutuksissa kerrotaan, että työpaikkaa täytyy etsiä ja hakea joka päivä kahdeksan tunnin ajan.

Koska työnantajat hyödyntäis tätä eikä palkkais ketään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on mm katutuotanto joka huolehtii tiet ja roskat, täällä on vanhuksille kodinhoito joka huolehtii vanhukset, kaikki saavat siitä palkkaa, kuka niitä siis tekisi ilman palkkaa ?

Kotihoito ei ehdi vanhusta kohden kuin käväistä ja katsoa ne tehtävät jotka on hoidettava. Kotihoidosta kokoajan joka puolella Suomea puuttuu väkeä ja ovat kroonisesti aikatauluistaan jäljessä. Tiedän tuon, koska puolisollani käy kotisairaanhoito useaan kertaan päivässä auttamassa. Aamutoimet, päivällä vessaan ja illalla sänkyyn. Muut toimet, kuten pesut on erikseen hoidettava, siihen kotihoidolla ei riitä aika.

Itse olin omaishoitaja ja meillä kävi kotihoito juurikin avustamassa omaisen suihkukäynnit. Itse avustin osittain halvaantuneen ja liikuntakyvyttömän omaiseni vessatuksen ym.

Pirkanmaalla oli juuri tämä tilanne. Hoitajat oli asiantuntevia ja ihania mutta kiire oli heilläkin kova ja usein tämä ei-kiireetön suihkujuttu siirrettiin parempaan aikaan.

Ei kyllä ammattitaidottomalla "amatöörihoitajalla" ole mitään asiaa kotihoitoon!

Kotihoidossa tarvitaan jatkossakin huippuammattilaisia!

Potilaat ovat laidasta laitaan monella eri tapaa sairaita. Hoitajan pitää tunnistaa potilaassa esim. lähestyvän sairaskohtauksen merkkejä ja sairauden pahenemisen merkkejä, alkavia pissatulehduksia ym.

Esim. vanhuksilla on kaikki sairauden kirjot jotka on kokeneille hoitajille tuttuja. Pitää myös osata vaihtaa siteitä, katetroida virtsaa, tulkita ihomuutoksia, antaa antibiootteja suoneen ym.

Kotihoitoiset vanhukset ovat entistäkin huonokuntoisempia ja oikeastaan suurella osalla laitos olisi oikea paikka.

Kotihoidon ideahan on tuoda kotiin laitostason tai sairaalatason hoivaa.

Ja kukaan kotihoidonkaan asiakas ei kuole siihen, jos joku käy juttelemassa heille. Hehän ovat kotonaan. Ja sairauksien seurannan kotihoito ehtii käynnillään hoitaa. Eihän kukaan muutenkaan seuraa niitä sairauksia siinä välissä, kun kotihoito ei ole paikalla, joka on liki koko päivä.