Lue keskustelun säännöt.
FWB-naisen löytämisen vaikeus
01.04.2023 |
Tinderin kautta on tullut useita matcheja mutta ei siltikään ole löytynyt sopivaa naista pysyvään / ainakin pitkään fwb-suhteeseen. Moni haluaa kuitenkin perinteistä suhdetta tai muuten ei matchaa. Montakohan vuotta menee ennen kuin löytyy
Kommentit (346)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailman typerintä joku fwb. Itse en ainakaan luovu koskaan tunteiden ja seksin yhdistelmästä.
Samaa mieltä, mutta toisin päin: minusta tuo friends on tuossa turha.
Miksei olla rehellisesti fuckbuddyjä, jos se seksi on se pääasia? Miksi yritetään falskia ystävyyttä väkisin teipata mukaan.
Nainen haluaa myös miestyynyn johon turvautua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailman typerintä joku fwb. Itse en ainakaan luovu koskaan tunteiden ja seksin yhdistelmästä.
Samaa mieltä, mutta toisin päin: minusta tuo friends on tuossa turha.
Miksei olla rehellisesti fuckbuddyjä, jos se seksi on se pääasia? Miksi yritetään falskia ystävyyttä väkisin teipata mukaan.
Nainen haluaa myös miestyynyn johon turvautua.
Miten miestyyny eroaa fuckbuddysta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailman typerintä joku fwb. Itse en ainakaan luovu koskaan tunteiden ja seksin yhdistelmästä.
Samaa mieltä, mutta toisin päin: minusta tuo friends on tuossa turha.
Miksei olla rehellisesti fuckbuddyjä, jos se seksi on se pääasia? Miksi yritetään falskia ystävyyttä väkisin teipata mukaan.
Koska ystävyys voi olla aitoa ja ensin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat Ap just hyvältä. Kun sulla on jo vaimo niin et olisi taakaksi etkä jäisi roikkumaan?
Kiva , että joku on samalla aaltopituudella
Nyt alkaa ainakin olla selvää että ap ei etsi fwb-suhdetta vaan jotain mistä käydä panemassa. Minulle ei ainakaan ystäväni ole taakka ja roikkujia.
Pelkän panosuhteen saisi helpommin mutta sellaista en halua. Pitää olla myös ystävyyttä
Miksi?
On ihan eri juttu tavata muutenkin kuin vain seksimielessä ja seksikin on parempaa, kun on luottamusta ja ystävyyttä
Miksi joku nainen haluaisi ystävyyttä, seksiä ja, lol, luottamusta jonkun random ukkomiehen kanssa?
Tämä! Tuollaisista epämääräisistä viritelmistä on pelkkää haittaa. Ja ystävyyskin on pelkkää kusetusta.
Vierailija kirjoitti:
Eli jonkun muijan pitäisi toimia sulle säännöllisenä panopuuna ilman että olet henkisesti valmis sitoutumaan häneen mitenkään?
FWB on kariutunut juurikin tähän. Millainen kaveruus ei sisällä kaveruutta?
Panosuhde on eri asia kuin FWB.
En pysty pelkkään panosuhteeseen. Siihen on maksulliset.
-Nainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailman typerintä joku fwb. Itse en ainakaan luovu koskaan tunteiden ja seksin yhdistelmästä.
Samaa mieltä, mutta toisin päin: minusta tuo friends on tuossa turha.
Miksei olla rehellisesti fuckbuddyjä, jos se seksi on se pääasia? Miksi yritetään falskia ystävyyttä väkisin teipata mukaan.
Koska ystävyys voi olla aitoa ja ensin.
Jos vaimo ei tiedä, niin olet petollinen ukkeli. Ja sellaisen kanssa ei pidä lähteä mihinkään fwb-säätöihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailman typerintä joku fwb. Itse en ainakaan luovu koskaan tunteiden ja seksin yhdistelmästä.
Samaa mieltä, mutta toisin päin: minusta tuo friends on tuossa turha.
Miksei olla rehellisesti fuckbuddyjä, jos se seksi on se pääasia? Miksi yritetään falskia ystävyyttä väkisin teipata mukaan.
Koska ystävyys voi olla aitoa ja ensin.
Jos vaimo ei tiedä, niin olet petollinen ukkeli. Ja sellaisen kanssa ei pidä lähteä mihinkään fwb-säätöihin.
Olen kokenut nainen.
Nuoruuden tärkeä suhde meni suunnilleen koulukaveruus- ystävyys-rakkaus-seksi-ystävyys.
Tämä on vain yksi esimerkki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailman typerintä joku fwb. Itse en ainakaan luovu koskaan tunteiden ja seksin yhdistelmästä.
Samaa mieltä, mutta toisin päin: minusta tuo friends on tuossa turha.
Miksei olla rehellisesti fuckbuddyjä, jos se seksi on se pääasia? Miksi yritetään falskia ystävyyttä väkisin teipata mukaan.
Nainen haluaa myös miestyynyn johon turvautua.
Miten miestyyny eroaa fuckbuddysta?
Miestyynyn kanssa voi keskustella asioista ja tätä voi käyttää murheiden jakamiseen.
Fuckbuddyn kanssa pannaan ja sitten tämä lähtee kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä ymmärtänyt, että jos on mahdollisuus harrastaa aina fwb-suhteita ja sinkkuseksiä, niin miksi silti pitää päästä monogamiseen parisuhteeseen?
Vastasit jo osittain kysymykseesi.
Suurimmalla osalla miehistä ei ole mahdollisuutta fwb-suhteeseen. Ainoastaan komeimmat, itsevarmimmat ja osaavimmat miehet voivat sellaisen saada.
Pääosa naisista haluaa suhteen ainakin osittain koska:
A) perheen perustaminen
B) taloudellisen tilanteen ja sosioekonomisen aseman parantaminen (tulot, asunto, asema kaveripiireissä ikisinkkuna vs parisuhteessa)Jos mies ei tarjoa kumpaakaan naista, on hänen oltava muilta ominaisuuksiltaan kärkitasoa jotta naista kiinnostaisi. Mieluiten kuten tuossa aikaisemmin siteerattiin, "out of league" parisuhteeseen.
No en kyllä ole puolisoni kanssa perustaakseni perhettä (yhteisiä lapsia ei ole eikä tule) enkä taloudellisen tilanteen tai sosioekonomisen aseman takia. Olen hänen kanssaan, koska rakastuin häneen ja siksi haluan jakaa arkeni hänen kanssaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä allekirjoitan postaukset 286 ja 287.
Mieluiten haluaisin kyllä parisuhteen enkä fwb-suhdetta. Mutta minua kiinnostaa yhdessäolo ja seksi. Erona fwb-suhteeseen tässä olisi tunnesitoutuminen ja monogaamisuus.
Ikävä kyllä minua ei kiinnosta yhteinen asunto, pariskuntana edustaminen molempien sukulaisten ja kaverien juhlissa, ym. Kaikkeen tähän liittyy naisten tyypillisesti haluamia asioita, mikä lisäisi huomattavasti arjen multitaskingin ja detaljien hiomisen tarpeellisuutta. Olisi mietittävä vimpan päälle sisustusta kalleimpaan asuntoon joka saatiin just ja just hankittua, kunnollisia lahjoja sukulaisille ettei näytettäisi huonoilta, kahtakymmentä eri lajia naposteltavia ja valkkaria kaveri-illlallisille, jne. Pitäisi autella naisystävän siskoa, äitiä, mummoa ja naapuria vahtia kaverin koiraa.
Lopulta kun tämä yhdistetään työelämään ja muihin jo olemassa oleviin velvollisuuksiin, parisuhde alkaa tuntumaan työltä. Tyypillisenä miehenä vihaan multitaskingia ja metasäätämistä, mutta tulen toimeen sotkun ja sinne päin olevan miljöön kanssa huomattavasti paremmin kuin tyypillinen nainen.
Tosiasia kuitenkin on, ettei "tasoni" riitä tuollaiseen tapailusuhteeseen. Minä olen se tavismies joka halutaan luotettavaksi ja ahkeraksi miesystäväksi, jonka kanssa hankitaan asunto ja kilistellään laseja illallisilla. Pitäisi olla komeampi, itsevarmempi, taitavampi ja jännittävämpi. Noin ensi alkuun.
Voit myös etsiä naisen, joka ei odota tuollaisia asioita. Minä muutin kyllä asumaan puolisoni luokse, mikä oli yhteinen päätös, mutta meillä kummankaan ei tarvitse edustaa toisen sukulaisten tai kavereiden juhlissa. Noin kerran vuodessa lähden tapaamaan puolisoni sukulaisia, koska haluan tehdä sen hänen mielikseen. Muulloin hän käy yksin. Kaksille syntymäpäiväjuhlille olen lähtenyt, mutta vastaavasti ollut lähtemättä ainakin kaksiin hautajaisiin, yksiin häihin, 1-2 kastejuhliin ja useille sisarusten lasten syntymäpäiville. Vastaavasti hänellä on täysi vapaus päättää, tuleeko mukaan minun sukuni tapahtumiin vai ei. Kavereitaan hän tapaa ilman minua, samoin minä omiani. Päivänselvää on, että kumpikin hoitaa omien sukulaistensa ja kavereidensa muistamisen. Eipä ole tapana edes kertoa miehelleni, että "laitoin siskon 18-vuotiaalle tyttärelle syntymäpäivälahjaksi lahjakortin paikkaan X".
Ja tuo asumisasia: mikä hedvekki tämän palstan miehiä vaivaa, kun he eivät saa sanottua, millaisen asunnon ja sisustuksen haluavat?! Oikeasti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä allekirjoitan postaukset 286 ja 287.
Mieluiten haluaisin kyllä parisuhteen enkä fwb-suhdetta. Mutta minua kiinnostaa yhdessäolo ja seksi. Erona fwb-suhteeseen tässä olisi tunnesitoutuminen ja monogaamisuus.
Ikävä kyllä minua ei kiinnosta yhteinen asunto, pariskuntana edustaminen molempien sukulaisten ja kaverien juhlissa, ym. Kaikkeen tähän liittyy naisten tyypillisesti haluamia asioita, mikä lisäisi huomattavasti arjen multitaskingin ja detaljien hiomisen tarpeellisuutta. Olisi mietittävä vimpan päälle sisustusta kalleimpaan asuntoon joka saatiin just ja just hankittua, kunnollisia lahjoja sukulaisille ettei näytettäisi huonoilta, kahtakymmentä eri lajia naposteltavia ja valkkaria kaveri-illlallisille, jne. Pitäisi autella naisystävän siskoa, äitiä, mummoa ja naapuria vahtia kaverin koiraa.
Lopulta kun tämä yhdistetään työelämään ja muihin jo olemassa oleviin velvollisuuksiin, parisuhde alkaa tuntumaan työltä. Tyypillisenä miehenä vihaan multitaskingia ja metasäätämistä, mutta tulen toimeen sotkun ja sinne päin olevan miljöön kanssa huomattavasti paremmin kuin tyypillinen nainen.
Tosiasia kuitenkin on, ettei "tasoni" riitä tuollaiseen tapailusuhteeseen. Minä olen se tavismies joka halutaan luotettavaksi ja ahkeraksi miesystäväksi, jonka kanssa hankitaan asunto ja kilistellään laseja illallisilla. Pitäisi olla komeampi, itsevarmempi, taitavampi ja jännittävämpi. Noin ensi alkuun.
Tässä on kyllä hyvin tiivistettynä miehen ja naisen välinen megalomaaninen ero siinä, mitä parisuhde sisältää ja mitä molemmat siltä haluavat/eivät halua. Mä tarvisin miehen juurikin em. mainittuihin toimenpiteisiin, jotta oma elämäni nousisi seuraavalle tasolle
Kiitos vastauksestasi!
Rehellisesti kirjoitettu.
Kaikki naiset eivät tietenkään ajattele kuten sinä, mutta olen kyllä havainnut että minulta odotetaan tuota. Ei liene sattumaa sekään, että jokainen minusta kiinnostunut nainen on ollut minua heikommassa sosioekonomisessa asemassa, vaikka olen itse alle keskituloinen enkä todellakaan rikas.
En siis väitä että he olisivat halunneet kupata rahaa, vaan että ajatuksena on ollut sosioekonominen nousu yhdessä miehen kanssa. Tähän liittyy muukin kuin raha, esimerkiksi mainitsemani pariskunnan korkeampi sosiaalinen asema (iki)sinkkuun verrattuna.
Ikävä kyllä minulle tuo ei toisi parannusta asioihin. Minua ei kiinnosta sosioekonominen asema, kunhan asun mukavasti ja rahaa on riittävästi omiin tarpeisiin. Mutta juuri multitaskingia ja detaljien hiomista tulisi huomattavasti lisää, kun pitäisi ajatella enemmän miltä näytetään muiden silmissä, olisiko mahdollista hankkia vielä fiinimpi kämppä, jne.
Harmi kyllä olen sellainen luotettava virkamiestyyppi. Naisten silmissä enemmän "provider" kuin "lover".
Mikä ihme on tuo sosioekonominen nousu ja millaisessa kuplassa pitää elää, jotta sellainen tapahtuu? Ainakaan omien ystävieni asema ei muutu siitä miksikään, olivat he parisuhteessa tai ei. Ja muista ihmisistä (esim. työkaverit) en edes tiedä heidän parisuhdetilannettaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä ymmärtänyt, että jos on mahdollisuus harrastaa aina fwb-suhteita ja sinkkuseksiä, niin miksi silti pitää päästä monogamiseen parisuhteeseen?
Vastasit jo osittain kysymykseesi.
Suurimmalla osalla miehistä ei ole mahdollisuutta fwb-suhteeseen. Ainoastaan komeimmat, itsevarmimmat ja osaavimmat miehet voivat sellaisen saada.
Pääosa naisista haluaa suhteen ainakin osittain koska:
A) perheen perustaminen
B) taloudellisen tilanteen ja sosioekonomisen aseman parantaminen (tulot, asunto, asema kaveripiireissä ikisinkkuna vs parisuhteessa)Jos mies ei tarjoa kumpaakaan naista, on hänen oltava muilta ominaisuuksiltaan kärkitasoa jotta naista kiinnostaisi. Mieluiten kuten tuossa aikaisemmin siteerattiin, "out of league" parisuhteeseen.
No en kyllä ole puolisoni kanssa perustaakseni perhettä (yhteisiä lapsia ei ole eikä tule) enkä taloudellisen tilanteen tai sosioekonomisen aseman takia. Olen hänen kanssaan, koska rakastuin häneen ja siksi haluan jakaa arkeni hänen kanssaan.
Rakastuit häneen mutta etsit vakipanoa? Ihan tiedoksesi, et kyllä ole kovinkaan rakastunut vaimoosi. Näinköhän edes pidät hänestä kun tuolla lailla haluat häntä loukata. Haluat siis jakaa arkesi jonkun kanssa = joku tekee kotityöt puolestasi ja pitää seuraa?
Hyi hitto mikä "mies"!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailman typerintä joku fwb. Itse en ainakaan luovu koskaan tunteiden ja seksin yhdistelmästä.
Samaa mieltä, mutta toisin päin: minusta tuo friends on tuossa turha.
Miksei olla rehellisesti fuckbuddyjä, jos se seksi on se pääasia? Miksi yritetään falskia ystävyyttä väkisin teipata mukaan.
Nainen haluaa myös miestyynyn johon turvautua.
Miten miestyyny eroaa fuckbuddysta?
Miestyynyn kanssa voi keskustella asioista ja tätä voi käyttää murheiden jakamiseen.
Fuckbuddyn kanssa pannaan ja sitten tämä lähtee kotiin.
Eikös tuo miestyyny ole sitten aikalailla sama kuin fwb vai onko näilläkin jotain eroa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä allekirjoitan postaukset 286 ja 287.
Mieluiten haluaisin kyllä parisuhteen enkä fwb-suhdetta. Mutta minua kiinnostaa yhdessäolo ja seksi. Erona fwb-suhteeseen tässä olisi tunnesitoutuminen ja monogaamisuus.
Ikävä kyllä minua ei kiinnosta yhteinen asunto, pariskuntana edustaminen molempien sukulaisten ja kaverien juhlissa, ym. Kaikkeen tähän liittyy naisten tyypillisesti haluamia asioita, mikä lisäisi huomattavasti arjen multitaskingin ja detaljien hiomisen tarpeellisuutta. Olisi mietittävä vimpan päälle sisustusta kalleimpaan asuntoon joka saatiin just ja just hankittua, kunnollisia lahjoja sukulaisille ettei näytettäisi huonoilta, kahtakymmentä eri lajia naposteltavia ja valkkaria kaveri-illlallisille, jne. Pitäisi autella naisystävän siskoa, äitiä, mummoa ja naapuria vahtia kaverin koiraa.
Lopulta kun tämä yhdistetään työelämään ja muihin jo olemassa oleviin velvollisuuksiin, parisuhde alkaa tuntumaan työltä. Tyypillisenä miehenä vihaan multitaskingia ja metasäätämistä, mutta tulen toimeen sotkun ja sinne päin olevan miljöön kanssa huomattavasti paremmin kuin tyypillinen nainen.
Tosiasia kuitenkin on, ettei "tasoni" riitä tuollaiseen tapailusuhteeseen. Minä olen se tavismies joka halutaan luotettavaksi ja ahkeraksi miesystäväksi, jonka kanssa hankitaan asunto ja kilistellään laseja illallisilla. Pitäisi olla komeampi, itsevarmempi, taitavampi ja jännittävämpi. Noin ensi alkuun.
Voit myös etsiä naisen, joka ei odota tuollaisia asioita. Minä muutin kyllä asumaan puolisoni luokse, mikä oli yhteinen päätös, mutta meillä kummankaan ei tarvitse edustaa toisen sukulaisten tai kavereiden juhlissa. Noin kerran vuodessa lähden tapaamaan puolisoni sukulaisia, koska haluan tehdä sen hänen mielikseen. Muulloin hän käy yksin. Kaksille syntymäpäiväjuhlille olen lähtenyt, mutta vastaavasti ollut lähtemättä ainakin kaksiin hautajaisiin, yksiin häihin, 1-2 kastejuhliin ja useille sisarusten lasten syntymäpäiville. Vastaavasti hänellä on täysi vapaus päättää, tuleeko mukaan minun sukuni tapahtumiin vai ei. Kavereitaan hän tapaa ilman minua, samoin minä omiani. Päivänselvää on, että kumpikin hoitaa omien sukulaistensa ja kavereidensa muistamisen. Eipä ole tapana edes kertoa miehelleni, että "laitoin siskon 18-vuotiaalle tyttärelle syntymäpäivälahjaksi lahjakortin paikkaan X".
Ja tuo asumisasia: mikä hedvekki tämän palstan miehiä vaivaa, kun he eivät saa sanottua, millaisen asunnon ja sisustuksen haluavat?! Oikeasti?
Vastasin jo kysymyksiisi.
1. Silloin kun nainen haluaa juuri tuota, sitä ei haluta minun kanssani. Siihen haetaan mies jonka vahvuudet ovat "rakastajaominaisuuksissa". Minä olen selkeästi sitä aviomiesmateriaalia joka ei kiinnosta puhtaasti seksuaalisessa ja romanttisessa mielessä, mutta jos paketissa tulee ne muut asiat, tietyssä elämäntilanteessa olevia naisia kiinnostaakin. Tällä tarkoitan joko ns. pesänrakennusvaihetta, tai tilannetta jossa eron jälkeen ollaan aika heikoilla.
2. Mitä tulee asuntoon ja sisustukseen, tuossa olisi kaksi pointtia:
Ensinnäkin, jos noissa tehdään kompromissi niin nainen ei ole tyytyväinen. Asiaan tullaan palaamaan uudestaan ja uudestaan, kunnes unelma-asunto ja unelmasisustus on hankittu. Ja hyvin pian alkaa haaveilu jostain muusta.
Myös: naiset jotka ovat ollee kiinnostuneita minusta, ovat kaikki olleet pienempituloisia eikä yhdelläkään ole ollut juurikaan säästöjä. Eivät he ole pyrkineet saamaan minulta rahaa, mutta jos halutaan parasta mitä lainarahalla juuri ja juuri saa, se ennustaa ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä allekirjoitan postaukset 286 ja 287.
Mieluiten haluaisin kyllä parisuhteen enkä fwb-suhdetta. Mutta minua kiinnostaa yhdessäolo ja seksi. Erona fwb-suhteeseen tässä olisi tunnesitoutuminen ja monogaamisuus.
Ikävä kyllä minua ei kiinnosta yhteinen asunto, pariskuntana edustaminen molempien sukulaisten ja kaverien juhlissa, ym. Kaikkeen tähän liittyy naisten tyypillisesti haluamia asioita, mikä lisäisi huomattavasti arjen multitaskingin ja detaljien hiomisen tarpeellisuutta. Olisi mietittävä vimpan päälle sisustusta kalleimpaan asuntoon joka saatiin just ja just hankittua, kunnollisia lahjoja sukulaisille ettei näytettäisi huonoilta, kahtakymmentä eri lajia naposteltavia ja valkkaria kaveri-illlallisille, jne. Pitäisi autella naisystävän siskoa, äitiä, mummoa ja naapuria vahtia kaverin koiraa.
Lopulta kun tämä yhdistetään työelämään ja muihin jo olemassa oleviin velvollisuuksiin, parisuhde alkaa tuntumaan työltä. Tyypillisenä miehenä vihaan multitaskingia ja metasäätämistä, mutta tulen toimeen sotkun ja sinne päin olevan miljöön kanssa huomattavasti paremmin kuin tyypillinen nainen.
Tosiasia kuitenkin on, ettei "tasoni" riitä tuollaiseen tapailusuhteeseen. Minä olen se tavismies joka halutaan luotettavaksi ja ahkeraksi miesystäväksi, jonka kanssa hankitaan asunto ja kilistellään laseja illallisilla. Pitäisi olla komeampi, itsevarmempi, taitavampi ja jännittävämpi. Noin ensi alkuun.
Voit myös etsiä naisen, joka ei odota tuollaisia asioita. Minä muutin kyllä asumaan puolisoni luokse, mikä oli yhteinen päätös, mutta meillä kummankaan ei tarvitse edustaa toisen sukulaisten tai kavereiden juhlissa. Noin kerran vuodessa lähden tapaamaan puolisoni sukulaisia, koska haluan tehdä sen hänen mielikseen. Muulloin hän käy yksin. Kaksille syntymäpäiväjuhlille olen lähtenyt, mutta vastaavasti ollut lähtemättä ainakin kaksiin hautajaisiin, yksiin häihin, 1-2 kastejuhliin ja useille sisarusten lasten syntymäpäiville. Vastaavasti hänellä on täysi vapaus päättää, tuleeko mukaan minun sukuni tapahtumiin vai ei. Kavereitaan hän tapaa ilman minua, samoin minä omiani. Päivänselvää on, että kumpikin hoitaa omien sukulaistensa ja kavereidensa muistamisen. Eipä ole tapana edes kertoa miehelleni, että "laitoin siskon 18-vuotiaalle tyttärelle syntymäpäivälahjaksi lahjakortin paikkaan X".
Ja tuo asumisasia: mikä hedvekki tämän palstan miehiä vaivaa, kun he eivät saa sanottua, millaisen asunnon ja sisustuksen haluavat?! Oikeasti?
Vastasin jo kysymyksiisi.
1. Silloin kun nainen haluaa juuri tuota, sitä ei haluta minun kanssani. Siihen haetaan mies jonka vahvuudet ovat "rakastajaominaisuuksissa". Minä olen selkeästi sitä aviomiesmateriaalia joka ei kiinnosta puhtaasti seksuaalisessa ja romanttisessa mielessä, mutta jos paketissa tulee ne muut asiat, tietyssä elämäntilanteessa olevia naisia kiinnostaakin. Tällä tarkoitan joko ns. pesänrakennusvaihetta, tai tilannetta jossa eron jälkeen ollaan aika heikoilla.
2. Mitä tulee asuntoon ja sisustukseen, tuossa olisi kaksi pointtia:
Ensinnäkin, jos noissa tehdään kompromissi niin nainen ei ole tyytyväinen. Asiaan tullaan palaamaan uudestaan ja uudestaan, kunnes unelma-asunto ja unelmasisustus on hankittu. Ja hyvin pian alkaa haaveilu jostain muusta.
Myös: naiset jotka ovat ollee kiinnostuneita minusta, ovat kaikki olleet pienempituloisia eikä yhdelläkään ole ollut juurikaan säästöjä. Eivät he ole pyrkineet saamaan minulta rahaa, mutta jos halutaan parasta mitä lainarahalla juuri ja juuri saa, se ennustaa ongelmia.
Oletko ihan varma tuosta jälkimmäisestä?
Mun kokemus on että vaikkei suoraan kinuta rahaa, epäsuorasti vain jotenkin syntyy tilanteita joissa sun on herrasmiehenä maksettava tai sitten joudut olemaan "itsekäs k*sipää" ja lähtölaskenta alkaa.
Noin esimerkkinä mun exä halusi hevosen ja romanttisen vanhan hirsitalon. 50-50 maksettaisiin, kun ei asunto tunnu omalta jos toinen omistaa siitä isomman osan. No mimmi laski että saa lainat ihan rimaa hipoen, eikä säästöön jää pennin jeniä.
Kun hevoselle tulee ähky, kukas maksaa viiden tonnin eläinlääkärilaskun? Ei se mimmi. Mullahan ei olisi velvollisuutta maksaa kun sovittiin että mimmi vastaa hevosesta...mutta jos en maksa ja heppa joudutaan lopettamaan, niin...
Se on äkkiä tuon tyyppinen tilanne. Pienempituloinen muija vaan jotenkin kummasti ihastuu luukkuun johon ei oikein budjetti riittäisi, ellei mies avusta. Sovitaan ettei tartte auttaa, mutta ennen pitkää tarviikin kun tulee niitä "yllättäviä menoja".
Vierailija kirjoitti:
Ei löydy. Kokemukseni mukaan miehet on kaikki tai ei mitään, eli joko rakastuvat ja haluavat sitoutua, tai sitten eivät halua ylipäätään panna säännöllisesti.
Ainoa miten voi saada rakastajan on roikottaa jotain yksipuolisesti rakastunutta ihan pantavaa miestä elämässään, mutta se taas ei tunnu hyvältä, kun toinen haluaisi enemmän. Ja sitten jos nainen on rakastunut ja haluaisi panna usein, niin mies ei halua.
Sellasta se.
Hyvin summattu, yleensä aina jompikumpi haluaa enemmän. On myös aina yhtä kuvottavaa aloittaa tapailu ihmisen kanssa, joka paneskelee samaan aikaan kavereitansa. Fyj sattan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei löydy. Kokemukseni mukaan miehet on kaikki tai ei mitään, eli joko rakastuvat ja haluavat sitoutua, tai sitten eivät halua ylipäätään panna säännöllisesti.
Ainoa miten voi saada rakastajan on roikottaa jotain yksipuolisesti rakastunutta ihan pantavaa miestä elämässään, mutta se taas ei tunnu hyvältä, kun toinen haluaisi enemmän. Ja sitten jos nainen on rakastunut ja haluaisi panna usein, niin mies ei halua.
Sellasta se.
Hyvin summattu, yleensä aina jompikumpi haluaa enemmän. On myös aina yhtä kuvottavaa aloittaa tapailu ihmisen kanssa, joka paneskelee samaan aikaan kavereitansa. Fyj sattan.
Yksi palstanainen kuvasi tapailua hyvin.
Kun hän tapaa kiinnostavan miehen, mies kokee olevansa paremmannäköinen eikä anna kuin seksiä.
Kun nainen tapaa miehen joka kiinnostuu hänestä, nainen ei pysty ihastumaan koska kokee että saisi hyvänä päivänä paremmankin (silloin toki mies ei saa seksiäkään vaan korkeintaan kaveruuden).
Eli aina toinen pitää toista löysässä hirressä.
AP ei etsi mitään fwb:tä vaan pillua käyttöönsä. Miehille tämä fwb on vain sitä, he eivät välitä siitä friends- osasta. Miehethän sanovat, että mies ja nainen eivät voi olla ystäviä, koska mies haluaa naisesta vaan pillua.
Samaa mieltä, mutta toisin päin: minusta tuo friends on tuossa turha.
Miksei olla rehellisesti fuckbuddyjä, jos se seksi on se pääasia? Miksi yritetään falskia ystävyyttä väkisin teipata mukaan.