FWB-naisen löytämisen vaikeus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä allekirjoitan postaukset 286 ja 287.

Mieluiten haluaisin kyllä parisuhteen enkä fwb-suhdetta. Mutta minua kiinnostaa yhdessäolo ja seksi. Erona fwb-suhteeseen tässä olisi tunnesitoutuminen ja monogaamisuus.

Ikävä kyllä minua ei kiinnosta yhteinen asunto, pariskuntana edustaminen molempien sukulaisten ja kaverien juhlissa, ym. Kaikkeen tähän liittyy naisten tyypillisesti haluamia asioita, mikä lisäisi huomattavasti arjen multitaskingin ja detaljien hiomisen tarpeellisuutta. Olisi mietittävä vimpan päälle sisustusta kalleimpaan asuntoon joka saatiin just ja just hankittua, kunnollisia lahjoja sukulaisille ettei näytettäisi huonoilta, kahtakymmentä eri lajia naposteltavia ja valkkaria kaveri-illlallisille, jne. Pitäisi autella naisystävän siskoa, äitiä, mummoa ja naapuria vahtia kaverin koiraa.

Lopulta kun tämä yhdistetään työelämään ja muihin jo olemassa oleviin velvollisuuksiin, parisuhde alkaa tuntumaan työltä. Tyypillisenä miehenä vihaan multitaskingia ja metasäätämistä, mutta tulen toimeen sotkun ja sinne päin olevan miljöön kanssa huomattavasti paremmin kuin tyypillinen nainen.

Tosiasia kuitenkin on, ettei "tasoni" riitä tuollaiseen tapailusuhteeseen. Minä olen se tavismies joka halutaan luotettavaksi ja ahkeraksi miesystäväksi, jonka kanssa hankitaan asunto ja kilistellään laseja illallisilla. Pitäisi olla komeampi, itsevarmempi, taitavampi ja jännittävämpi. Noin ensi alkuun.

 

Voit myös etsiä naisen, joka ei odota tuollaisia asioita. Minä muutin kyllä asumaan puolisoni luokse, mikä oli yhteinen päätös, mutta meillä kummankaan ei tarvitse edustaa toisen sukulaisten tai kavereiden juhlissa. Noin kerran vuodessa lähden tapaamaan puolisoni sukulaisia, koska haluan tehdä sen hänen mielikseen. Muulloin hän käy yksin. Kaksille syntymäpäiväjuhlille olen lähtenyt, mutta vastaavasti ollut lähtemättä ainakin kaksiin hautajaisiin, yksiin häihin, 1-2 kastejuhliin ja useille sisarusten lasten syntymäpäiville. Vastaavasti hänellä on täysi vapaus päättää, tuleeko mukaan minun sukuni tapahtumiin vai ei. Kavereitaan hän tapaa ilman minua, samoin minä omiani. Päivänselvää on, että kumpikin hoitaa omien sukulaistensa ja kavereidensa muistamisen. Eipä ole tapana edes kertoa miehelleni, että "laitoin siskon 18-vuotiaalle tyttärelle syntymäpäivälahjaksi lahjakortin paikkaan X".

Ja tuo asumisasia: mikä hedvekki tämän palstan miehiä vaivaa, kun he eivät saa sanottua, millaisen asunnon ja sisustuksen haluavat?! Oikeasti?

Vastasin jo kysymyksiisi.

1. Silloin kun nainen haluaa juuri tuota, sitä ei haluta minun kanssani. Siihen haetaan mies jonka vahvuudet ovat "rakastajaominaisuuksissa". Minä olen selkeästi sitä aviomiesmateriaalia joka ei kiinnosta puhtaasti seksuaalisessa ja romanttisessa mielessä, mutta jos paketissa tulee ne muut asiat, tietyssä elämäntilanteessa olevia naisia kiinnostaakin. Tällä tarkoitan joko ns. pesänrakennusvaihetta, tai tilannetta jossa eron jälkeen ollaan aika heikoilla.

2. Mitä tulee asuntoon ja sisustukseen, tuossa olisi kaksi pointtia:

Ensinnäkin, jos noissa tehdään kompromissi niin nainen ei ole tyytyväinen. Asiaan tullaan palaamaan uudestaan ja uudestaan, kunnes unelma-asunto ja unelmasisustus on hankittu. Ja hyvin pian alkaa haaveilu jostain muusta.

Myös: naiset jotka ovat ollee kiinnostuneita minusta, ovat kaikki olleet pienempituloisia eikä yhdelläkään ole ollut juurikaan säästöjä. Eivät he ole pyrkineet saamaan minulta rahaa, mutta jos halutaan parasta mitä lainarahalla juuri ja juuri saa, se ennustaa ongelmia.

Oletko ihan varma tuosta jälkimmäisestä?

Mun kokemus on että vaikkei suoraan kinuta rahaa, epäsuorasti vain jotenkin syntyy tilanteita joissa sun on herrasmiehenä maksettava tai sitten joudut olemaan "itsekäs k*sipää" ja lähtölaskenta alkaa.

Noin esimerkkinä mun exä halusi hevosen ja romanttisen vanhan hirsitalon. 50-50 maksettaisiin, kun ei asunto tunnu omalta jos toinen omistaa siitä isomman osan. No mimmi laski että saa lainat ihan rimaa hipoen, eikä säästöön jää pennin jeniä.

Kun hevoselle tulee ähky, kukas maksaa viiden tonnin eläinlääkärilaskun? Ei se mimmi. Mullahan ei olisi velvollisuutta maksaa kun sovittiin että mimmi vastaa hevosesta...mutta jos en maksa ja heppa joudutaan lopettamaan, niin...

Se on äkkiä tuon tyyppinen tilanne. Pienempituloinen muija vaan jotenkin kummasti ihastuu luukkuun johon ei oikein budjetti riittäisi, ellei mies avusta. Sovitaan ettei tartte auttaa, mutta ennen pitkää tarviikin kun tulee niitä "yllättäviä menoja".

Minulla on sinulle kolme sanaa: Oman elämänsä objekti.

Enpä osaa kuvitella omaa miestäni eteismatoksi, joka antaisi pyyhkiä jalkani häneen mennen tullen. JOS minulla olisi hevonen ja jos tulisi sellainen tilanne, että se on saatava eläinlääkäriin eikä rahaa ole, niin aivan varmasti hän rahat minulle lainaisi, koska on eläinrakas. Mutta enpä hankkisi alunperinkään hevosta ellei minulla olisi siihen varaa, mukaan lukien yllättävät eläinläärikäynnit.

Niin, mitään hirsitaloja ja hevosiahan ei hankittu.

Asiasta seurasi tyypillinen naisreaktio eli "okei ymmärrän, kaikki on hyvin".

Ja lopulta ero.

Moni mies joutuu loukkuun koska naiset osaavat pelata hienovaraisemmin. Keskiluokkaista kuplaa raknnetaan naisen tahdosta pikkuhiljaa.

 

Eli mies pillukiima on niin kova, että pelkää jäävänsä ilman ja yksin, joten suostuu mihin vaan. Muutenhan ja muissa asioissa naiset on miesten mielestä paljon tuhmempiä kuin miehet, mutta jännästi tässä asiassa naiset on sitten yhtäkkiä älykkäitä.

Se on kuule edelleenkin VALINTA , EI PAKKO. Kukaan ei pakota miestä hirsitalo- hevonen onnellaan, vaan sinä miehenä olet siihen ihan itse suostunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole ikinä ymmärtänyt, että jos on mahdollisuus harrastaa aina fwb-suhteita ja sinkkuseksiä, niin miksi silti pitää päästä monogamiseen parisuhteeseen?

Vastasit jo osittain kysymykseesi.

Suurimmalla osalla miehistä ei ole mahdollisuutta fwb-suhteeseen. Ainoastaan komeimmat, itsevarmimmat ja osaavimmat miehet voivat sellaisen saada.

Pääosa naisista haluaa suhteen ainakin osittain koska:

A) perheen perustaminen

B) taloudellisen tilanteen ja sosioekonomisen aseman parantaminen (tulot, asunto, asema kaveripiireissä ikisinkkuna vs parisuhteessa)

Jos mies ei tarjoa kumpaakaan naista, on hänen oltava muilta ominaisuuksiltaan kärkitasoa jotta naista kiinnostaisi. Mieluiten kuten tuossa aikaisemmin siteerattiin, "out of league" parisuhteeseen.

Parisuhde huonontaa naisen elämänlaatua, miehen nostaa. Sinkkunainen on onnellisin ja tervein, seuraavaksi onnellisin ja tervein on parisuhteessa oleva mies. Onnettomin on sinkkumies. Kai nyt tajuat, että jos nainen alkaa parisuhteeseen, pitää sen tarjota naiselle aika paljon muutakin kuin lääh puuh miehen otsetyydytyspanon ja fohvalka lojuvan perunan, koska naisen elämlaatu laskee ja yerveys huononee parisuhteen myötä.

Ja mitä tuohon talouteen tukee, niin Suomessa mies tienaa 600 euroa enemmän kuin nainen keskimäärin, että nostakaa naisten palkkoja 600€ tai laskekaa miesten, niin taloudellinen epätasa-arvo ei ole ongelma miehille. Lisäksi, mies voi aina valita sanan verran tai enemmän tienaavan naisen.

Tuo johtuu siitä että luet tilastoja väärin.

Tilastot kertovat että varakkaimmat naiset ovat haluttomimpia pariutumaan, kun taas vähävaraisilla miehillä on heikoimmat mahdollisuudet pariutua.

Mikä korreloi eniten onnellisuuden kanssa? Aivan, varakkuus.

Tuosta oli tutkimus jossa seurattiin samoja miehiä ja naisia. Ei siis verrattu pariutunutta lähihoitajaa ja sinkku-sporttibisnesnaista. Havaittiin että parisuhde lisäsi sekä miesten että naisten onnellisuutta.

Ei, kyllä parisuhde naisilla heikentää sekä terveyttä, että elämänlaatua, miehillä se on päinvastoin. Enkä yhtään ihmettele. Olen nähnyt käytännössä , miten naiset kukoistavat avioeron jälkeen ja miehet romahtavat. Miehet jäävät jopa huonoon suhteeseen mieluummin, kuin eroavat. Jos mies ottaa eron, niin syy on se, että sillä on jo uusi nainen, ja mies astuu suoraan uuteen suhteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole ikinä ymmärtänyt, että jos on mahdollisuus harrastaa aina fwb-suhteita ja sinkkuseksiä, niin miksi silti pitää päästä monogamiseen parisuhteeseen?

Vastasit jo osittain kysymykseesi.

Suurimmalla osalla miehistä ei ole mahdollisuutta fwb-suhteeseen. Ainoastaan komeimmat, itsevarmimmat ja osaavimmat miehet voivat sellaisen saada.

Pääosa naisista haluaa suhteen ainakin osittain koska:

A) perheen perustaminen

B) taloudellisen tilanteen ja sosioekonomisen aseman parantaminen (tulot, asunto, asema kaveripiireissä ikisinkkuna vs parisuhteessa)

Jos mies ei tarjoa kumpaakaan naista, on hänen oltava muilta ominaisuuksiltaan kärkitasoa jotta naista kiinnostaisi. Mieluiten kuten tuossa aikaisemmin siteerattiin, "out of league" parisuhteeseen.

Parisuhde huonontaa naisen elämänlaatua, miehen nostaa. Sinkkunainen on onnellisin ja tervein, seuraavaksi onnellisin ja tervein on parisuhteessa oleva mies. Onnettomin on sinkkumies. Kai nyt tajuat, että jos nainen alkaa parisuhteeseen, pitää sen tarjota naiselle aika paljon muutakin kuin lääh puuh miehen otsetyydytyspanon ja fohvalka lojuvan perunan, koska naisen elämlaatu laskee ja yerveys huononee parisuhteen myötä.

Ja mitä tuohon talouteen tukee, niin Suomessa mies tienaa 600 euroa enemmän kuin nainen keskimäärin, että nostakaa naisten palkkoja 600€ tai laskekaa miesten, niin taloudellinen epätasa-arvo ei ole ongelma miehille. Lisäksi, mies voi aina valita sanan verran tai enemmän tienaavan naisen.

Ei voi, koska nainen haluaa vähintään saman verran ja mieluiten enemmän tienaavan miehen.

Ja miten tuo naisten palkkojen nostaminen onnistuisi? Jokaiselle naiselle samasta työstä 600 euroa naislisää? Miksi naiset valitsevat matalapalkka-aloja? Ovatko "miesten alat" liian v*ttumaisia?

ps. mitä enemmän naiset tienaavat, sitä vähemmän he haluavat pariutua.

Ja tästä syystä miehet ja yhteiskunta ei halua baistrn palkkatasoa nostaa, koska miehille vähemmän vakipilluja saatavilla.

Vierailija kirjoitti:

Ap katso peiliin: ap ei kelpaa ystäväksi eikä fuckbuddyksi saati molemmiksi = oma tasosi ja/tai taitosi eivät riitä. 

Mistä tiedät ap:n taidot ja tason?

Vierailija kirjoitti:

Ei löydy. Kokemukseni mukaan miehet on kaikki tai ei mitään, eli joko rakastuvat ja haluavat sitoutua, tai sitten eivät halua ylipäätään panna säännöllisesti.

Ainoa miten voi saada rakastajan on roikottaa jotain yksipuolisesti rakastunutta ihan pantavaa miestä elämässään, mutta se taas ei tunnu hyvältä, kun toinen haluaisi enemmän. Ja sitten jos nainen on rakastunut ja haluaisi panna usein, niin mies ei halua. 

Sellasta se.

Tämä on niin totta. En ole yhteenkään mieheen törmännyt, joka fwb suhteessa olidi tasavertainen. Vaan joko halutaan sitoutua tai vaan panna joskus ja jouluna. Ei kiitos.

Fwb suhde vaatii työtä ja eräänlaista sitoutumista. Nytkin roikotan yhtä luuseria, kun en ole jaksanut/ ehtinyt uutta hankkia. Seksiä on tyyliin 1-3 kertaa kuussa. Melkein voisi olla ilmankin. Mies varmaan hoitaa seksiään muuallakin. Tai voi olla yhtä hyvin ettei hoida.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole ikinä ymmärtänyt, että jos on mahdollisuus harrastaa aina fwb-suhteita ja sinkkuseksiä, niin miksi silti pitää päästä monogamiseen parisuhteeseen?

Vastasit jo osittain kysymykseesi.

Suurimmalla osalla miehistä ei ole mahdollisuutta fwb-suhteeseen. Ainoastaan komeimmat, itsevarmimmat ja osaavimmat miehet voivat sellaisen saada.

Pääosa naisista haluaa suhteen ainakin osittain koska:

A) perheen perustaminen

B) taloudellisen tilanteen ja sosioekonomisen aseman parantaminen (tulot, asunto, asema kaveripiireissä ikisinkkuna vs parisuhteessa)

Jos mies ei tarjoa kumpaakaan naista, on hänen oltava muilta ominaisuuksiltaan kärkitasoa jotta naista kiinnostaisi. Mieluiten kuten tuossa aikaisemmin siteerattiin, "out of league" parisuhteeseen.

Parisuhde huonontaa naisen elämänlaatua, miehen nostaa. Sinkkunainen on onnellisin ja tervein, seuraavaksi onnellisin ja tervein on parisuhteessa oleva mies. Onnettomin on sinkkumies. Kai nyt tajuat, että jos nainen alkaa parisuhteeseen, pitää sen tarjota naiselle aika paljon muutakin kuin lääh puuh miehen otsetyydytyspanon ja fohvalka lojuvan perunan, koska naisen elämlaatu laskee ja yerveys huononee parisuhteen myötä.

Ja mitä tuohon talouteen tukee, niin Suomessa mies tienaa 600 euroa enemmän kuin nainen keskimäärin, että nostakaa naisten palkkoja 600€ tai laskekaa miesten, niin taloudellinen epätasa-arvo ei ole ongelma miehille. Lisäksi, mies voi aina valita sanan verran tai enemmän tienaavan naisen.

Tuo johtuu siitä että luet tilastoja väärin.

Tilastot kertovat että varakkaimmat naiset ovat haluttomimpia pariutumaan, kun taas vähävaraisilla miehillä on heikoimmat mahdollisuudet pariutua.

Mikä korreloi eniten onnellisuuden kanssa? Aivan, varakkuus.

Tuosta oli tutkimus jossa seurattiin samoja miehiä ja naisia. Ei siis verrattu pariutunutta lähihoitajaa ja sinkku-sporttibisnesnaista. Havaittiin että parisuhde lisäsi sekä miesten että naisten onnellisuutta.

Ei, kyllä parisuhde naisilla heikentää sekä terveyttä, että elämänlaatua, miehillä se on päinvastoin. Enkä yhtään ihmettele. Olen nähnyt käytännössä , miten naiset kukoistavat avioeron jälkeen ja miehet romahtavat. Miehet jäävät jopa huonoon suhteeseen mieluummin, kuin eroavat. Jos mies ottaa eron, niin syy on se, että sillä on jo uusi nainen, ja mies astuu suoraan uuteen suhteeseen.

Ei vastaa pidemmällä aikavälillä omia havaintoja.

Lyhyellä aikavälillä naiset voimaantuvat koska naisiin vetoaa lähteminen, uusi minä, matka, jne.

Miehiin taas vetoaa pysyvyys ja rakentaminen, joten ero on ensin kovempi isku.

Mutta kun katsotaan tilannetta muutaman vuoden perspektiivillä, näyttää toisenlaiselta. Eivät ne naiset mitään kukoista, ja toisaalta useimmilla miehillä menee oikein mukavasti.