FWB-naisen löytämisen vaikeus
Tinderin kautta on tullut useita matcheja mutta ei siltikään ole löytynyt sopivaa naista pysyvään / ainakin pitkään fwb-suhteeseen. Moni haluaa kuitenkin perinteistä suhdetta tai muuten ei matchaa. Montakohan vuotta menee ennen kuin löytyy
Kommentit (346)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä ymmärtänyt, että jos on mahdollisuus harrastaa aina fwb-suhteita ja sinkkuseksiä, niin miksi silti pitää päästä monogamiseen parisuhteeseen?
Vastasit jo osittain kysymykseesi.
Suurimmalla osalla miehistä ei ole mahdollisuutta fwb-suhteeseen. Ainoastaan komeimmat, itsevarmimmat ja osaavimmat miehet voivat sellaisen saada.
Pääosa naisista haluaa suhteen ainakin osittain koska:
A) perheen perustaminen
B) taloudellisen tilanteen ja sosioekonomisen aseman parantaminen (tulot, asunto, asema kaveripiireissä ikisinkkuna vs parisuhteessa)Jos mies ei tarjoa kumpaakaan naista, on hänen oltava muilta ominaisuuksiltaan kärkitasoa jotta naista kiinnostaisi. Mieluiten kuten tuossa aikaisemmin siteerattiin, "out of league" parisuhteeseen.
Parisuhde huonontaa naisen elämänlaatua, miehen nostaa. Sinkkunainen on onnellisin ja tervein, seuraavaksi onnellisin ja tervein on parisuhteessa oleva mies. Onnettomin on sinkkumies. Kai nyt tajuat, että jos nainen alkaa parisuhteeseen, pitää sen tarjota naiselle aika paljon muutakin kuin lääh puuh miehen otsetyydytyspanon ja fohvalka lojuvan perunan, koska naisen elämlaatu laskee ja yerveys huononee parisuhteen myötä.
Ja mitä tuohon talouteen tukee, niin Suomessa mies tienaa 600 euroa enemmän kuin nainen keskimäärin, että nostakaa naisten palkkoja 600€ tai laskekaa miesten, niin taloudellinen epätasa-arvo ei ole ongelma miehille. Lisäksi, mies voi aina valita sanan verran tai enemmän tienaavan naisen.
Vierailija kirjoitti:
AP ei etsi mitään fwb:tä vaan pillua käyttöönsä. Miehille tämä fwb on vain sitä, he eivät välitä siitä friends- osasta. Miehethän sanovat, että mies ja nainen eivät voi olla ystäviä, koska mies haluaa naisesta vaan pillua.
Mistä tiedät mitä ap etsii? Aika hölmöä esittää tuollaista, joka on ihan muuta kuin ap on kirjoittanut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailman typerintä joku fwb. Itse en ainakaan luovu koskaan tunteiden ja seksin yhdistelmästä.
Samaa mieltä, mutta toisin päin: minusta tuo friends on tuossa turha.
Miksei olla rehellisesti fuckbuddyjä, jos se seksi on se pääasia? Miksi yritetään falskia ystävyyttä väkisin teipata mukaan.
Nainen haluaa myös miestyynyn johon turvautua.
Miten miestyyny eroaa fuckbuddysta?
Miestyynyn kanssa voi keskustella asioista ja tätä voi käyttää murheiden jakamiseen.
Fuckbuddyn kanssa pannaan ja sitten tämä lähtee kotiin.
Eikös tuo miestyyny ole sitten aikalailla sama kuin fwb vai onko näilläkin jotain eroa?
Miestyyny taitaa olla kirjoittajan korvike fwb-sanalle. Eli ilmeisesti samaa tarkoittavat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä ymmärtänyt, että jos on mahdollisuus harrastaa aina fwb-suhteita ja sinkkuseksiä, niin miksi silti pitää päästä monogamiseen parisuhteeseen?
Vastasit jo osittain kysymykseesi.
Suurimmalla osalla miehistä ei ole mahdollisuutta fwb-suhteeseen. Ainoastaan komeimmat, itsevarmimmat ja osaavimmat miehet voivat sellaisen saada.
Pääosa naisista haluaa suhteen ainakin osittain koska:
A) perheen perustaminen
B) taloudellisen tilanteen ja sosioekonomisen aseman parantaminen (tulot, asunto, asema kaveripiireissä ikisinkkuna vs parisuhteessa)Jos mies ei tarjoa kumpaakaan naista, on hänen oltava muilta ominaisuuksiltaan kärkitasoa jotta naista kiinnostaisi. Mieluiten kuten tuossa aikaisemmin siteerattiin, "out of league" parisuhteeseen.
Parisuhde huonontaa naisen elämänlaatua, miehen nostaa. Sinkkunainen on onnellisin ja tervein, seuraavaksi onnellisin ja tervein on parisuhteessa oleva mies. Onnettomin on sinkkumies. Kai nyt tajuat, että jos nainen alkaa parisuhteeseen, pitää sen tarjota naiselle aika paljon muutakin kuin lääh puuh miehen otsetyydytyspanon ja fohvalka lojuvan perunan, koska naisen elämlaatu laskee ja yerveys huononee parisuhteen myötä.
Ja mitä tuohon talouteen tukee, niin Suomessa mies tienaa 600 euroa enemmän kuin nainen keskimäärin, että nostakaa naisten palkkoja 600€ tai laskekaa miesten, niin taloudellinen epätasa-arvo ei ole ongelma miehille. Lisäksi, mies voi aina valita sanan verran tai enemmän tienaavan naisen.
Tuo johtuu siitä että luet tilastoja väärin.
Tilastot kertovat että varakkaimmat naiset ovat haluttomimpia pariutumaan, kun taas vähävaraisilla miehillä on heikoimmat mahdollisuudet pariutua.
Mikä korreloi eniten onnellisuuden kanssa? Aivan, varakkuus.
Tuosta oli tutkimus jossa seurattiin samoja miehiä ja naisia. Ei siis verrattu pariutunutta lähihoitajaa ja sinkku-sporttibisnesnaista. Havaittiin että parisuhde lisäsi sekä miesten että naisten onnellisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä ymmärtänyt, että jos on mahdollisuus harrastaa aina fwb-suhteita ja sinkkuseksiä, niin miksi silti pitää päästä monogamiseen parisuhteeseen?
Vastasit jo osittain kysymykseesi.
Suurimmalla osalla miehistä ei ole mahdollisuutta fwb-suhteeseen. Ainoastaan komeimmat, itsevarmimmat ja osaavimmat miehet voivat sellaisen saada.
Pääosa naisista haluaa suhteen ainakin osittain koska:
A) perheen perustaminen
B) taloudellisen tilanteen ja sosioekonomisen aseman parantaminen (tulot, asunto, asema kaveripiireissä ikisinkkuna vs parisuhteessa)Jos mies ei tarjoa kumpaakaan naista, on hänen oltava muilta ominaisuuksiltaan kärkitasoa jotta naista kiinnostaisi. Mieluiten kuten tuossa aikaisemmin siteerattiin, "out of league" parisuhteeseen.
Parisuhde huonontaa naisen elämänlaatua, miehen nostaa. Sinkkunainen on onnellisin ja tervein, seuraavaksi onnellisin ja tervein on parisuhteessa oleva mies. Onnettomin on sinkkumies. Kai nyt tajuat, että jos nainen alkaa parisuhteeseen, pitää sen tarjota naiselle aika paljon muutakin kuin lääh puuh miehen otsetyydytyspanon ja fohvalka lojuvan perunan, koska naisen elämlaatu laskee ja yerveys huononee parisuhteen myötä.
Ja mitä tuohon talouteen tukee, niin Suomessa mies tienaa 600 euroa enemmän kuin nainen keskimäärin, että nostakaa naisten palkkoja 600€ tai laskekaa miesten, niin taloudellinen epätasa-arvo ei ole ongelma miehille. Lisäksi, mies voi aina valita sanan verran tai enemmän tienaavan naisen.
Ei voi, koska nainen haluaa vähintään saman verran ja mieluiten enemmän tienaavan miehen.
Ja miten tuo naisten palkkojen nostaminen onnistuisi? Jokaiselle naiselle samasta työstä 600 euroa naislisää? Miksi naiset valitsevat matalapalkka-aloja? Ovatko "miesten alat" liian v*ttumaisia?
ps. mitä enemmän naiset tienaavat, sitä vähemmän he haluavat pariutua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei löydy. Kokemukseni mukaan miehet on kaikki tai ei mitään, eli joko rakastuvat ja haluavat sitoutua, tai sitten eivät halua ylipäätään panna säännöllisesti.
Ainoa miten voi saada rakastajan on roikottaa jotain yksipuolisesti rakastunutta ihan pantavaa miestä elämässään, mutta se taas ei tunnu hyvältä, kun toinen haluaisi enemmän. Ja sitten jos nainen on rakastunut ja haluaisi panna usein, niin mies ei halua.
Sellasta se.
Hyvin summattu, yleensä aina jompikumpi haluaa enemmän. On myös aina yhtä kuvottavaa aloittaa tapailu ihmisen kanssa, joka paneskelee samaan aikaan kavereitansa. Fyj sattan.
Yksi palstanainen kuvasi tapailua hyvin.
Kun hän tapaa kiinnostavan miehen, mies kokee olevansa paremmannäköinen eikä anna kuin seksiä.
Kun nainen tapaa miehen joka kiinnostuu hänestä, nainen ei pysty ihastumaan koska kokee että saisi hyvänä päivänä paremmankin (silloin toki mies ei saa seksiäkään vaan korkeintaan kaveruuden).
Eli aina toinen pitää toista löysässä hirressä.
Jep, pitäisi osata pelata pää kylmänä jos näissä haluaa jotain voittaa altavastaajan roolissa.
Vierailija kirjoitti:
AP ei etsi mitään fwb:tä vaan pillua käyttöönsä. Miehille tämä fwb on vain sitä, he eivät välitä siitä friends- osasta. Miehethän sanovat, että mies ja nainen eivät voi olla ystäviä, koska mies haluaa naisesta vaan pillua.
Nainen kaipaa läheisyyttä ja ihailua lihallisessa muodossa ja mies taas egon pönkitystä ja pussien tyhjennystä. Kumpikaan yhtään sen kunniakkaampaa liman vaihtamista ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä allekirjoitan postaukset 286 ja 287.
Mieluiten haluaisin kyllä parisuhteen enkä fwb-suhdetta. Mutta minua kiinnostaa yhdessäolo ja seksi. Erona fwb-suhteeseen tässä olisi tunnesitoutuminen ja monogaamisuus.
Ikävä kyllä minua ei kiinnosta yhteinen asunto, pariskuntana edustaminen molempien sukulaisten ja kaverien juhlissa, ym. Kaikkeen tähän liittyy naisten tyypillisesti haluamia asioita, mikä lisäisi huomattavasti arjen multitaskingin ja detaljien hiomisen tarpeellisuutta. Olisi mietittävä vimpan päälle sisustusta kalleimpaan asuntoon joka saatiin just ja just hankittua, kunnollisia lahjoja sukulaisille ettei näytettäisi huonoilta, kahtakymmentä eri lajia naposteltavia ja valkkaria kaveri-illlallisille, jne. Pitäisi autella naisystävän siskoa, äitiä, mummoa ja naapuria vahtia kaverin koiraa.
Lopulta kun tämä yhdistetään työelämään ja muihin jo olemassa oleviin velvollisuuksiin, parisuhde alkaa tuntumaan työltä. Tyypillisenä miehenä vihaan multitaskingia ja metasäätämistä, mutta tulen toimeen sotkun ja sinne päin olevan miljöön kanssa huomattavasti paremmin kuin tyypillinen nainen.
Tosiasia kuitenkin on, ettei "tasoni" riitä tuollaiseen tapailusuhteeseen. Minä olen se tavismies joka halutaan luotettavaksi ja ahkeraksi miesystäväksi, jonka kanssa hankitaan asunto ja kilistellään laseja illallisilla. Pitäisi olla komeampi, itsevarmempi, taitavampi ja jännittävämpi. Noin ensi alkuun.
Voit myös etsiä naisen, joka ei odota tuollaisia asioita. Minä muutin kyllä asumaan puolisoni luokse, mikä oli yhteinen päätös, mutta meillä kummankaan ei tarvitse edustaa toisen sukulaisten tai kavereiden juhlissa. Noin kerran vuodessa lähden tapaamaan puolisoni sukulaisia, koska haluan tehdä sen hänen mielikseen. Muulloin hän käy yksin. Kaksille syntymäpäiväjuhlille olen lähtenyt, mutta vastaavasti ollut lähtemättä ainakin kaksiin hautajaisiin, yksiin häihin, 1-2 kastejuhliin ja useille sisarusten lasten syntymäpäiville. Vastaavasti hänellä on täysi vapaus päättää, tuleeko mukaan minun sukuni tapahtumiin vai ei. Kavereitaan hän tapaa ilman minua, samoin minä omiani. Päivänselvää on, että kumpikin hoitaa omien sukulaistensa ja kavereidensa muistamisen. Eipä ole tapana edes kertoa miehelleni, että "laitoin siskon 18-vuotiaalle tyttärelle syntymäpäivälahjaksi lahjakortin paikkaan X".
Ja tuo asumisasia: mikä hedvekki tämän palstan miehiä vaivaa, kun he eivät saa sanottua, millaisen asunnon ja sisustuksen haluavat?! Oikeasti?
Vastasin jo kysymyksiisi.
1. Silloin kun nainen haluaa juuri tuota, sitä ei haluta minun kanssani. Siihen haetaan mies jonka vahvuudet ovat "rakastajaominaisuuksissa". Minä olen selkeästi sitä aviomiesmateriaalia joka ei kiinnosta puhtaasti seksuaalisessa ja romanttisessa mielessä, mutta jos paketissa tulee ne muut asiat, tietyssä elämäntilanteessa olevia naisia kiinnostaakin. Tällä tarkoitan joko ns. pesänrakennusvaihetta, tai tilannetta jossa eron jälkeen ollaan aika heikoilla.
2. Mitä tulee asuntoon ja sisustukseen, tuossa olisi kaksi pointtia:
Ensinnäkin, jos noissa tehdään kompromissi niin nainen ei ole tyytyväinen. Asiaan tullaan palaamaan uudestaan ja uudestaan, kunnes unelma-asunto ja unelmasisustus on hankittu. Ja hyvin pian alkaa haaveilu jostain muusta.
Myös: naiset jotka ovat ollee kiinnostuneita minusta, ovat kaikki olleet pienempituloisia eikä yhdelläkään ole ollut juurikaan säästöjä. Eivät he ole pyrkineet saamaan minulta rahaa, mutta jos halutaan parasta mitä lainarahalla juuri ja juuri saa, se ennustaa ongelmia.
Oletko ihan varma tuosta jälkimmäisestä?
Mun kokemus on että vaikkei suoraan kinuta rahaa, epäsuorasti vain jotenkin syntyy tilanteita joissa sun on herrasmiehenä maksettava tai sitten joudut olemaan "itsekäs k*sipää" ja lähtölaskenta alkaa.
Noin esimerkkinä mun exä halusi hevosen ja romanttisen vanhan hirsitalon. 50-50 maksettaisiin, kun ei asunto tunnu omalta jos toinen omistaa siitä isomman osan. No mimmi laski että saa lainat ihan rimaa hipoen, eikä säästöön jää pennin jeniä.
Kun hevoselle tulee ähky, kukas maksaa viiden tonnin eläinlääkärilaskun? Ei se mimmi. Mullahan ei olisi velvollisuutta maksaa kun sovittiin että mimmi vastaa hevosesta...mutta jos en maksa ja heppa joudutaan lopettamaan, niin...
Se on äkkiä tuon tyyppinen tilanne. Pienempituloinen muija vaan jotenkin kummasti ihastuu luukkuun johon ei oikein budjetti riittäisi, ellei mies avusta. Sovitaan ettei tartte auttaa, mutta ennen pitkää tarviikin kun tulee niitä "yllättäviä menoja".
Ja sinä suostuit, koska......? Itseäsi saat tuosta syyttää. Voit aina sanoa ei tai valita naisen jolla on yhtä hyvät tulot tai paremmat, kuin sinulla. Turha on tulla tänne vinkumaan ja naisia haukkumaan, kun sinä itse olet se syyllinen ja vastuussa oleva.
Tyyppi ostaa aikuisena, täysivaltaisena ihmisenä omilla rahoillaan hevosen ja hirsitalon ja sitten kiukuttelee asiasta täällä :D
No, useinhan suositellaan, että jos hevosella ei ole lajitoveria seuranaan, myös lammas sopii seuraksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä ymmärtänyt, että jos on mahdollisuus harrastaa aina fwb-suhteita ja sinkkuseksiä, niin miksi silti pitää päästä monogamiseen parisuhteeseen?
Vastasit jo osittain kysymykseesi.
Suurimmalla osalla miehistä ei ole mahdollisuutta fwb-suhteeseen. Ainoastaan komeimmat, itsevarmimmat ja osaavimmat miehet voivat sellaisen saada.
Pääosa naisista haluaa suhteen ainakin osittain koska:
A) perheen perustaminen
B) taloudellisen tilanteen ja sosioekonomisen aseman parantaminen (tulot, asunto, asema kaveripiireissä ikisinkkuna vs parisuhteessa)Jos mies ei tarjoa kumpaakaan naista, on hänen oltava muilta ominaisuuksiltaan kärkitasoa jotta naista kiinnostaisi. Mieluiten kuten tuossa aikaisemmin siteerattiin, "out of league" parisuhteeseen.
Parisuhde huonontaa naisen elämänlaatua, miehen nostaa. Sinkkunainen on onnellisin ja tervein, seuraavaksi onnellisin ja tervein on parisuhteessa oleva mies. Onnettomin on sinkkumies. Kai nyt tajuat, että jos nainen alkaa parisuhteeseen, pitää sen tarjota naiselle aika paljon muutakin kuin lääh puuh miehen otsetyydytyspanon ja fohvalka lojuvan perunan, koska naisen elämlaatu laskee ja yerveys huononee parisuhteen myötä.
Ja mitä tuohon talouteen tukee, niin Suomessa mies tienaa 600 euroa enemmän kuin nainen keskimäärin, että nostakaa naisten palkkoja 600€ tai laskekaa miesten, niin taloudellinen epätasa-arvo ei ole ongelma miehille. Lisäksi, mies voi aina valita sanan verran tai enemmän tienaavan naisen.
Et voi arvottaa tuota miesten enemmän tienattua 600 €:a kuten normaalin 600 €:n arvo on. Se miehen 600 € kun kuitenkin on se, millä kustannetaan vaimolle ja lapsille keskiluokkainen elämä, matkat, lahjat, ravintolaillalliset ja nyt viimeisimpänä hevonen ja hirsitalo. Ainakin mitä palstamiesten puheisiin tulee.
Miehet on niin rumia juntteja tinderissä että ei kiitos
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä allekirjoitan postaukset 286 ja 287.
Mieluiten haluaisin kyllä parisuhteen enkä fwb-suhdetta. Mutta minua kiinnostaa yhdessäolo ja seksi. Erona fwb-suhteeseen tässä olisi tunnesitoutuminen ja monogaamisuus.
Ikävä kyllä minua ei kiinnosta yhteinen asunto, pariskuntana edustaminen molempien sukulaisten ja kaverien juhlissa, ym. Kaikkeen tähän liittyy naisten tyypillisesti haluamia asioita, mikä lisäisi huomattavasti arjen multitaskingin ja detaljien hiomisen tarpeellisuutta. Olisi mietittävä vimpan päälle sisustusta kalleimpaan asuntoon joka saatiin just ja just hankittua, kunnollisia lahjoja sukulaisille ettei näytettäisi huonoilta, kahtakymmentä eri lajia naposteltavia ja valkkaria kaveri-illlallisille, jne. Pitäisi autella naisystävän siskoa, äitiä, mummoa ja naapuria vahtia kaverin koiraa.
Lopulta kun tämä yhdistetään työelämään ja muihin jo olemassa oleviin velvollisuuksiin, parisuhde alkaa tuntumaan työltä. Tyypillisenä miehenä vihaan multitaskingia ja metasäätämistä, mutta tulen toimeen sotkun ja sinne päin olevan miljöön kanssa huomattavasti paremmin kuin tyypillinen nainen.
Tosiasia kuitenkin on, ettei "tasoni" riitä tuollaiseen tapailusuhteeseen. Minä olen se tavismies joka halutaan luotettavaksi ja ahkeraksi miesystäväksi, jonka kanssa hankitaan asunto ja kilistellään laseja illallisilla. Pitäisi olla komeampi, itsevarmempi, taitavampi ja jännittävämpi. Noin ensi alkuun.
Voit myös etsiä naisen, joka ei odota tuollaisia asioita. Minä muutin kyllä asumaan puolisoni luokse, mikä oli yhteinen päätös, mutta meillä kummankaan ei tarvitse edustaa toisen sukulaisten tai kavereiden juhlissa. Noin kerran vuodessa lähden tapaamaan puolisoni sukulaisia, koska haluan tehdä sen hänen mielikseen. Muulloin hän käy yksin. Kaksille syntymäpäiväjuhlille olen lähtenyt, mutta vastaavasti ollut lähtemättä ainakin kaksiin hautajaisiin, yksiin häihin, 1-2 kastejuhliin ja useille sisarusten lasten syntymäpäiville. Vastaavasti hänellä on täysi vapaus päättää, tuleeko mukaan minun sukuni tapahtumiin vai ei. Kavereitaan hän tapaa ilman minua, samoin minä omiani. Päivänselvää on, että kumpikin hoitaa omien sukulaistensa ja kavereidensa muistamisen. Eipä ole tapana edes kertoa miehelleni, että "laitoin siskon 18-vuotiaalle tyttärelle syntymäpäivälahjaksi lahjakortin paikkaan X".
Ja tuo asumisasia: mikä hedvekki tämän palstan miehiä vaivaa, kun he eivät saa sanottua, millaisen asunnon ja sisustuksen haluavat?! Oikeasti?
Vastasin jo kysymyksiisi.
1. Silloin kun nainen haluaa juuri tuota, sitä ei haluta minun kanssani. Siihen haetaan mies jonka vahvuudet ovat "rakastajaominaisuuksissa". Minä olen selkeästi sitä aviomiesmateriaalia joka ei kiinnosta puhtaasti seksuaalisessa ja romanttisessa mielessä, mutta jos paketissa tulee ne muut asiat, tietyssä elämäntilanteessa olevia naisia kiinnostaakin. Tällä tarkoitan joko ns. pesänrakennusvaihetta, tai tilannetta jossa eron jälkeen ollaan aika heikoilla.
2. Mitä tulee asuntoon ja sisustukseen, tuossa olisi kaksi pointtia:
Ensinnäkin, jos noissa tehdään kompromissi niin nainen ei ole tyytyväinen. Asiaan tullaan palaamaan uudestaan ja uudestaan, kunnes unelma-asunto ja unelmasisustus on hankittu. Ja hyvin pian alkaa haaveilu jostain muusta.
Myös: naiset jotka ovat ollee kiinnostuneita minusta, ovat kaikki olleet pienempituloisia eikä yhdelläkään ole ollut juurikaan säästöjä. Eivät he ole pyrkineet saamaan minulta rahaa, mutta jos halutaan parasta mitä lainarahalla juuri ja juuri saa, se ennustaa ongelmia.
Oletko ihan varma tuosta jälkimmäisestä?
Mun kokemus on että vaikkei suoraan kinuta rahaa, epäsuorasti vain jotenkin syntyy tilanteita joissa sun on herrasmiehenä maksettava tai sitten joudut olemaan "itsekäs k*sipää" ja lähtölaskenta alkaa.
Noin esimerkkinä mun exä halusi hevosen ja romanttisen vanhan hirsitalon. 50-50 maksettaisiin, kun ei asunto tunnu omalta jos toinen omistaa siitä isomman osan. No mimmi laski että saa lainat ihan rimaa hipoen, eikä säästöön jää pennin jeniä.
Kun hevoselle tulee ähky, kukas maksaa viiden tonnin eläinlääkärilaskun? Ei se mimmi. Mullahan ei olisi velvollisuutta maksaa kun sovittiin että mimmi vastaa hevosesta...mutta jos en maksa ja heppa joudutaan lopettamaan, niin...
Se on äkkiä tuon tyyppinen tilanne. Pienempituloinen muija vaan jotenkin kummasti ihastuu luukkuun johon ei oikein budjetti riittäisi, ellei mies avusta. Sovitaan ettei tartte auttaa, mutta ennen pitkää tarviikin kun tulee niitä "yllättäviä menoja".
Minulla on sinulle kolme sanaa: Oman elämänsä objekti.
Enpä osaa kuvitella omaa miestäni eteismatoksi, joka antaisi pyyhkiä jalkani häneen mennen tullen. JOS minulla olisi hevonen ja jos tulisi sellainen tilanne, että se on saatava eläinlääkäriin eikä rahaa ole, niin aivan varmasti hän rahat minulle lainaisi, koska on eläinrakas. Mutta enpä hankkisi alunperinkään hevosta ellei minulla olisi siihen varaa, mukaan lukien yllättävät eläinläärikäynnit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä allekirjoitan postaukset 286 ja 287.
Mieluiten haluaisin kyllä parisuhteen enkä fwb-suhdetta. Mutta minua kiinnostaa yhdessäolo ja seksi. Erona fwb-suhteeseen tässä olisi tunnesitoutuminen ja monogaamisuus.
Ikävä kyllä minua ei kiinnosta yhteinen asunto, pariskuntana edustaminen molempien sukulaisten ja kaverien juhlissa, ym. Kaikkeen tähän liittyy naisten tyypillisesti haluamia asioita, mikä lisäisi huomattavasti arjen multitaskingin ja detaljien hiomisen tarpeellisuutta. Olisi mietittävä vimpan päälle sisustusta kalleimpaan asuntoon joka saatiin just ja just hankittua, kunnollisia lahjoja sukulaisille ettei näytettäisi huonoilta, kahtakymmentä eri lajia naposteltavia ja valkkaria kaveri-illlallisille, jne. Pitäisi autella naisystävän siskoa, äitiä, mummoa ja naapuria vahtia kaverin koiraa.
Lopulta kun tämä yhdistetään työelämään ja muihin jo olemassa oleviin velvollisuuksiin, parisuhde alkaa tuntumaan työltä. Tyypillisenä miehenä vihaan multitaskingia ja metasäätämistä, mutta tulen toimeen sotkun ja sinne päin olevan miljöön kanssa huomattavasti paremmin kuin tyypillinen nainen.
Tosiasia kuitenkin on, ettei "tasoni" riitä tuollaiseen tapailusuhteeseen. Minä olen se tavismies joka halutaan luotettavaksi ja ahkeraksi miesystäväksi, jonka kanssa hankitaan asunto ja kilistellään laseja illallisilla. Pitäisi olla komeampi, itsevarmempi, taitavampi ja jännittävämpi. Noin ensi alkuun.
Voit myös etsiä naisen, joka ei odota tuollaisia asioita. Minä muutin kyllä asumaan puolisoni luokse, mikä oli yhteinen päätös, mutta meillä kummankaan ei tarvitse edustaa toisen sukulaisten tai kavereiden juhlissa. Noin kerran vuodessa lähden tapaamaan puolisoni sukulaisia, koska haluan tehdä sen hänen mielikseen. Muulloin hän käy yksin. Kaksille syntymäpäiväjuhlille olen lähtenyt, mutta vastaavasti ollut lähtemättä ainakin kaksiin hautajaisiin, yksiin häihin, 1-2 kastejuhliin ja useille sisarusten lasten syntymäpäiville. Vastaavasti hänellä on täysi vapaus päättää, tuleeko mukaan minun sukuni tapahtumiin vai ei. Kavereitaan hän tapaa ilman minua, samoin minä omiani. Päivänselvää on, että kumpikin hoitaa omien sukulaistensa ja kavereidensa muistamisen. Eipä ole tapana edes kertoa miehelleni, että "laitoin siskon 18-vuotiaalle tyttärelle syntymäpäivälahjaksi lahjakortin paikkaan X".
Ja tuo asumisasia: mikä hedvekki tämän palstan miehiä vaivaa, kun he eivät saa sanottua, millaisen asunnon ja sisustuksen haluavat?! Oikeasti?
Vastasin jo kysymyksiisi.
1. Silloin kun nainen haluaa juuri tuota, sitä ei haluta minun kanssani. Siihen haetaan mies jonka vahvuudet ovat "rakastajaominaisuuksissa". Minä olen selkeästi sitä aviomiesmateriaalia joka ei kiinnosta puhtaasti seksuaalisessa ja romanttisessa mielessä, mutta jos paketissa tulee ne muut asiat, tietyssä elämäntilanteessa olevia naisia kiinnostaakin. Tällä tarkoitan joko ns. pesänrakennusvaihetta, tai tilannetta jossa eron jälkeen ollaan aika heikoilla.
2. Mitä tulee asuntoon ja sisustukseen, tuossa olisi kaksi pointtia:
Ensinnäkin, jos noissa tehdään kompromissi niin nainen ei ole tyytyväinen. Asiaan tullaan palaamaan uudestaan ja uudestaan, kunnes unelma-asunto ja unelmasisustus on hankittu. Ja hyvin pian alkaa haaveilu jostain muusta.
Myös: naiset jotka ovat ollee kiinnostuneita minusta, ovat kaikki olleet pienempituloisia eikä yhdelläkään ole ollut juurikaan säästöjä. Eivät he ole pyrkineet saamaan minulta rahaa, mutta jos halutaan parasta mitä lainarahalla juuri ja juuri saa, se ennustaa ongelmia.
Oletko ihan varma tuosta jälkimmäisestä?
Mun kokemus on että vaikkei suoraan kinuta rahaa, epäsuorasti vain jotenkin syntyy tilanteita joissa sun on herrasmiehenä maksettava tai sitten joudut olemaan "itsekäs k*sipää" ja lähtölaskenta alkaa.
Noin esimerkkinä mun exä halusi hevosen ja romanttisen vanhan hirsitalon. 50-50 maksettaisiin, kun ei asunto tunnu omalta jos toinen omistaa siitä isomman osan. No mimmi laski että saa lainat ihan rimaa hipoen, eikä säästöön jää pennin jeniä.
Kun hevoselle tulee ähky, kukas maksaa viiden tonnin eläinlääkärilaskun? Ei se mimmi. Mullahan ei olisi velvollisuutta maksaa kun sovittiin että mimmi vastaa hevosesta...mutta jos en maksa ja heppa joudutaan lopettamaan, niin...
Se on äkkiä tuon tyyppinen tilanne. Pienempituloinen muija vaan jotenkin kummasti ihastuu luukkuun johon ei oikein budjetti riittäisi, ellei mies avusta. Sovitaan ettei tartte auttaa, mutta ennen pitkää tarviikin kun tulee niitä "yllättäviä menoja".
Minulla on sinulle kolme sanaa: Oman elämänsä objekti.
Enpä osaa kuvitella omaa miestäni eteismatoksi, joka antaisi pyyhkiä jalkani häneen mennen tullen. JOS minulla olisi hevonen ja jos tulisi sellainen tilanne, että se on saatava eläinlääkäriin eikä rahaa ole, niin aivan varmasti hän rahat minulle lainaisi, koska on eläinrakas. Mutta enpä hankkisi alunperinkään hevosta ellei minulla olisi siihen varaa, mukaan lukien yllättävät eläinläärikäynnit.
Niin, mitään hirsitaloja ja hevosiahan ei hankittu.
Asiasta seurasi tyypillinen naisreaktio eli "okei ymmärrän, kaikki on hyvin".
Ja lopulta ero.
Moni mies joutuu loukkuun koska naiset osaavat pelata hienovaraisemmin. Keskiluokkaista kuplaa raknnetaan naisen tahdosta pikkuhiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä ymmärtänyt, että jos on mahdollisuus harrastaa aina fwb-suhteita ja sinkkuseksiä, niin miksi silti pitää päästä monogamiseen parisuhteeseen?
Vastasit jo osittain kysymykseesi.
Suurimmalla osalla miehistä ei ole mahdollisuutta fwb-suhteeseen. Ainoastaan komeimmat, itsevarmimmat ja osaavimmat miehet voivat sellaisen saada.
Pääosa naisista haluaa suhteen ainakin osittain koska:
A) perheen perustaminen
B) taloudellisen tilanteen ja sosioekonomisen aseman parantaminen (tulot, asunto, asema kaveripiireissä ikisinkkuna vs parisuhteessa)Jos mies ei tarjoa kumpaakaan naista, on hänen oltava muilta ominaisuuksiltaan kärkitasoa jotta naista kiinnostaisi. Mieluiten kuten tuossa aikaisemmin siteerattiin, "out of league" parisuhteeseen.
Parisuhde huonontaa naisen elämänlaatua, miehen nostaa. Sinkkunainen on onnellisin ja tervein, seuraavaksi onnellisin ja tervein on parisuhteessa oleva mies. Onnettomin on sinkkumies. Kai nyt tajuat, että jos nainen alkaa parisuhteeseen, pitää sen tarjota naiselle aika paljon muutakin kuin lääh puuh miehen otsetyydytyspanon ja fohvalka lojuvan perunan, koska naisen elämlaatu laskee ja yerveys huononee parisuhteen myötä.
Ja mitä tuohon talouteen tukee, niin Suomessa mies tienaa 600 euroa enemmän kuin nainen keskimäärin, että nostakaa naisten palkkoja 600€ tai laskekaa miesten, niin taloudellinen epätasa-arvo ei ole ongelma miehille. Lisäksi, mies voi aina valita sanan verran tai enemmän tienaavan naisen.
Et voi arvottaa tuota miesten enemmän tienattua 600 €:a kuten normaalin 600 €:n arvo on. Se miehen 600 € kun kuitenkin on se, millä kustannetaan vaimolle ja lapsille keskiluokkainen elämä, matkat, lahjat, ravintolaillalliset ja nyt viimeisimpänä hevonen ja hirsitalo. Ainakin mitä palstamiesten puheisiin tulee.
Noinhan se onkin.
Ja se ei muuten ole 600€, vaan paljon enemmän.
Kun verrataan lapsettomia pariskuntia, tuloerot ovat huomattavasti tuota suuremmat (kun taas sinkuissa naiset tienaavat nuoremmissa ikäluokissa jopa miehiä enemmän).
Kertonee jotain valintakriteereistä, eikö vain? Raha ratkaisee, ihan tilastokeskuksen mukaan.
Kun lapsia alkaa tulemaan, ero toki kasvaa tuostakin kun pienempituloinen eli nainen jää yhteisellä päätöksellä kotiäidiksi, ettei elintasosta jouduta karsimaan.
Naiset ei helpolla uskalla tollasiin kuvioihin, koska kaikki miehet on juoruämmiä ja lavertelee muille
Vierailija kirjoitti:
Naiset ei helpolla uskalla tollasiin kuvioihin, koska kaikki miehet on juoruämmiä ja lavertelee muille
Varattu mies ei taatusti laavertele, kun haluaa itsekin pitää asian salassa
Minä löysin tinderistä useammankin seksisuhteen. Ei kerralla sentään mutta aina kun haluan. Miehet olleet oikein miellyttäviä kaikinpuolin. Ikävä kyllä miesten puolelta tullut tunteita niin ollut pakko lopettaa.
Tämän viimeisimmän kanssa toimii loistavasti. En tiedä hänestä muuta kuin etunimen ja siinäkin epäilykseni onko edes oikea.
Vierailija kirjoitti:
Minä löysin tinderistä useammankin seksisuhteen. Ei kerralla sentään mutta aina kun haluan. Miehet olleet oikein miellyttäviä kaikinpuolin. Ikävä kyllä miesten puolelta tullut tunteita niin ollut pakko lopettaa.
Tämän viimeisimmän kanssa toimii loistavasti. En tiedä hänestä muuta kuin etunimen ja siinäkin epäilykseni onko edes oikea.
Oletko sinkku vai varattu?
Ap katso peiliin: ap ei kelpaa ystäväksi eikä fuckbuddyksi saati molemmiksi = oma tasosi ja/tai taitosi eivät riitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä ymmärtänyt, että jos on mahdollisuus harrastaa aina fwb-suhteita ja sinkkuseksiä, niin miksi silti pitää päästä monogamiseen parisuhteeseen?
Vastasit jo osittain kysymykseesi.
Suurimmalla osalla miehistä ei ole mahdollisuutta fwb-suhteeseen. Ainoastaan komeimmat, itsevarmimmat ja osaavimmat miehet voivat sellaisen saada.
Pääosa naisista haluaa suhteen ainakin osittain koska:
A) perheen perustaminen
B) taloudellisen tilanteen ja sosioekonomisen aseman parantaminen (tulot, asunto, asema kaveripiireissä ikisinkkuna vs parisuhteessa)Jos mies ei tarjoa kumpaakaan naista, on hänen oltava muilta ominaisuuksiltaan kärkitasoa jotta naista kiinnostaisi. Mieluiten kuten tuossa aikaisemmin siteerattiin, "out of league" parisuhteeseen.
Parisuhde huonontaa naisen elämänlaatua, miehen nostaa. Sinkkunainen on onnellisin ja tervein, seuraavaksi onnellisin ja tervein on parisuhteessa oleva mies. Onnettomin on sinkkumies. Kai nyt tajuat, että jos nainen alkaa parisuhteeseen, pitää sen tarjota naiselle aika paljon muutakin kuin lääh puuh miehen otsetyydytyspanon ja fohvalka lojuvan perunan, koska naisen elämlaatu laskee ja yerveys huononee parisuhteen myötä.
Ja mitä tuohon talouteen tukee, niin Suomessa mies tienaa 600 euroa enemmän kuin nainen keskimäärin, että nostakaa naisten palkkoja 600€ tai laskekaa miesten, niin taloudellinen epätasa-arvo ei ole ongelma miehille. Lisäksi, mies voi aina valita sanan verran tai enemmän tienaavan naisen.
Et voi arvottaa tuota miesten enemmän tienattua 600 €:a kuten normaalin 600 €:n arvo on. Se miehen 600 € kun kuitenkin on se, millä kustannetaan vaimolle ja lapsille keskiluokkainen elämä, matkat, lahjat, ravintolaillalliset ja nyt viimeisimpänä hevonen ja hirsitalo. Ainakin mitä palstamiesten puheisiin tulee.
Noinhan se onkin.
Ja se ei muuten ole 600€, vaan paljon enemmän.
Kun verrataan lapsettomia pariskuntia, tuloerot ovat huomattavasti tuota suuremmat (kun taas sinkuissa naiset tienaavat nuoremmissa ikäluokissa jopa miehiä enemmän).
Kertonee jotain valintakriteereistä, eikö vain? Raha ratkaisee, ihan tilastokeskuksen mukaan.
Kun lapsia alkaa tulemaan, ero toki kasvaa tuostakin kun pienempituloinen eli nainen jää yhteisellä päätöksellä kotiäidiksi, ettei elintasosta jouduta karsimaan.
Niin, mieshän on tahdoton pässi, joka ei itse valitse, eikö niin. Mies on vapaa valitsemaan myös yhtä paljon tai enemmän tienaavan naisen. Turha tulla itkemään tänne tai muualle mistään tuloeroista tsi lompakkoloisista, jos itse miehenä olet valinnut vähemmän tienaavan.
Ja sinä suostuit, koska......? Itseäsi saat tuosta syyttää. Voit aina sanoa ei tai valita naisen jolla on yhtä hyvät tulot tai paremmat, kuin sinulla. Turha on tulla tänne vinkumaan ja naisia haukkumaan, kun sinä itse olet se syyllinen ja vastuussa oleva.