Lue keskustelun säännöt.
Miten te ratkotte sote-alojen työvoimapulan, jos ette hyväksy ulkomaista työvoimaa?
30.03.2023 |
Mistä ne hoitajat, lääkärit, sossut, vakaopet ja muut tempaistaan, jos suomenkielellä niitä ei ole saatavissa? Lopetetaanko palveluja? Pannaan terveyskeskuksia ja hoivakoteja kiinni, kun suomenkielistä henkilöstöä ei ole?
Kommentit (169)
Voisi ensin seuloa työttöminä olevia tai ammatinvaihtajia, jos heissä olisi halukkuutta uudelleenkouluttautua tai täydennyskouluttautua näille aloille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nostaisin palkkoja. Varmasti löytyisi.
Vierailija kirjoitti:
Voisi ensin seuloa työttöminä olevia tai ammatinvaihtajia, jos heissä olisi halukkuutta uudelleenkouluttautua tai täydennyskouluttautua näille aloille.
Eikö aikuisten ihmisten voisi olettaa hakeutuvan koulutukseen ilman, että joku erikseen seuloisi?
Kantikset lähtee alalta pois huonon palkan ja huonon johtamisen takia. Tuo tilanne yritetään säilyttää ulkomailta tuotavalla työvoimalla, vaikka oikeasti nuo ongelmat pitäisi ensin korjata. HUS on yksi tunnettu hoitajien kyykyttäjä.
Pistäisin eläkeläiset töihin.
- R. Purra
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alalle halukkaita on kyllä saatavissa. Halukkaita etenkin lääkärikoulutukseen on 20 X vuotuiset aloituspaikat. Se on myös osa ongelmaa. Lähes jokainen valmistunut lääkäri tekeekin eläkeuran, mutta hoitajista useampi kymmenen prosenttia vaihtaa alaa, miksiköhän?
Onko ammattien erilaisella arvostuksella tekemistä asian kanssa? Tai palkkaeroilla 2500-3300 vs 6000 - 15 000?
Ongelma ei ratkea tuomalla halpatyövoimaa ulkomailta vaan tinkimällä vaan lisäämällä taas-arvoa kaikin osin.
paremmin organisoimalla asioita. voisi olla yksi jono reseptin uusintaa ja pieniä vaivoja hoitamaan ja toinen jono vaikeammille sairauksille. vähän kuin muissakin paikoissa. pankissakin on pikakassa ja sitten erikseen neuvottelut ,aikaa säästyisi.hallinnossa on paljon ylilääkäreitä ja muita erikoislääkäreitä. hallintoa ja palkkajuttuja voisi varmaan hoitaa, joku kaupallisen alan ihminen myös.
80 luvulla ennen yksityisiä palveluja. oli päivystyksessä monta lääkäriä,yksi uusi reseptit ja hoisi pienet vaivat,2 muuta lääkäriä hoiti vaikeammat vaivat. jono lyheni nopeasti.nykyään yksi lääkäri hoitaa kaiken ja jonot on älyttömät.
hoitajilla ja lähihoitajilla on edelleen vaikea saada vakituinen työpaikka,sopimuksia ketjutetaan ja tarjotaan päivän tai parin pätkiä. tarjoamalla vakituisen työsuhteen ja kunnon palkan. jäisi hoitajat ja opiskelijat paremmin alalle.nyt hoitajia on esim.myyntitöissä ja muilla aloilla kuten kauneushoitolat koska työolot ja palkka niissä parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kieliopintoja ainakin puoli vuotta kokopäiväisesti ja vaatimus kokeen läpäisemiseen, että edes jonkinlainen motivaatio oppiakin jotain. Tällä päästäisiin alkuun
Outoa, ettei esim. metallialalla ole vastaavaa ongelmaa. Ai niin, totta kai, siellä maksetaankin kunnon palkkoja ja Metalliliitto pitää huolen omistaan.
Palkat ylös heti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Markkinatalous toimii siten, että jos hyödykkeestä on niukkuutta, sen hinta nousee.
Eli tulee maksaa rutkasti lisää palkkaa, jotta työpaikoista syntyy taas kilpailua ja hoitajat palaavat alalle. Työolosuhteet paranevat, kun jokainen avoin paikka täytetään ja myös sijaislistalla on tarvittava määrä reserviä. Lääkäripula taas ratkeaa lisäkoulutuksella, mihin täytyy resursoida reilusti lisää laadukkaan opetuksen varmistamiseksi.
Nämä ovat investointeja, jotka maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin.
Suomea osaamattomia hoitajia voidaan ottaa oppisopimuksen tyyppiseen koulutukseen, missä opitaan kieli parin vuoden aikana työssä, mutta ei korvata vastuussa olevaa hoitajaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisi ensin seuloa työttöminä olevia tai ammatinvaihtajia, jos heissä olisi halukkuutta uudelleenkouluttautua tai täydennyskouluttautua näille aloille.
Eikö aikuisten ihmisten voisi olettaa hakeutuvan koulutukseen ilman, että joku erikseen seuloisi?
No ei näköjään sillä on mahdollista maata kotona valtion rahoilla. Tämän vuoksi tuet minimiin ja ihmiset töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Palkkojen nosto ja työoloja voisi muutenkin parantaa niin, että saataisiin Suomesta Norjaan ja muualle ulkomaille lähteneet hoitajat takaisin Suomeen. Samoin saataisiin alaa vaihtaneita palaamaan hoitotyöhön.
Eurooppalaisia hoitajia on turha toivoa Suomeen jo sään ja vaikean kielen vuoksi.
Vastenmielistä kolonialismia on tuottaa kehitysmaista kielitaidottomia hoitajia tekemään alas poljetulla palkalla työtä, jonka tekijöitä tarvittaisiin siellä kehitysmaassa. Ensin riistetään luonnonvarat ja sitten se paras osa kansasta. Nykymuotoista orjakauppaa.
Vierailija kirjoitti:
Osan palveluista saa lopettaa vaikka olisi työvoimaa. Ei ole mitään järkeä että jotkut idootit käy terkkarissa flunssan takia tai mittauttamssa verenpaineitaan.
Tämähän se. Mites se vanha sanonta kuuluu eli 10% kuluttaa 90% terveydenhuollon resursseista. Suomen pitäisi saada ihmiset terveiksi eli liikkumaan ja syömään terveesti. Jos katsoo katukuvaa niin en yhtään ihmettele miksi ihmiset ovat ennätyksellisen sairaita. Jonkinlainen elintapavero ja läskivero olisi paikallaan, tukien ehtona voisi olla myös normaalipaino
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Turhat jakkukalkkunat muihin töihin. Verovaroin kustannetaan aivan järjetön määrä turhaa ja tuottamatonta työtä.
Olen samaa mieltä. Verovaroin ei tueta enää yhtään yritystä, kuten esim. Fortum, Finnair (sen pomojen ylisuuret bonukset), jne.
Mä hyväksyn kyllä ulkomaalaisen työvoimankin, mutta eihän se ole ratkaisu, jos esim hoivakodeissa tai kotihoidossa on pelkkiä hoiva-avustajia lähihoitajien vaihdettua maisemaa. Ja ne hoiva-avustajatkin puhuvat parhaimmillaankin vain hoonosoomea.
Entisenä sairaanhoitajana mä ajattelen tämän asian niin, että koska hoitajapula oli tiedossa jo silloin, kun mä valmistuin sairaanhoitajaksi eli vuonna 1986, asiaan olisi pitänyt varautua jo aikoja sitten. Tavallaan ymmärrän, ettei havahduttu. Mulle omat eläkepäivät olivat vielä 2019 niin kaukana horisontissa oleva asia, etten edes ajatellut koko asiaa. Kunnes vuosikymmenen vaihtuessa uutena vuotena tajusin, että ei hitto, mähän jään jo tällä vuosikymmenellä eläkkeelle. Mä en kuitenkaan ole yhteiskunnassa päättäjä enkä johtoportaassa terveydenhuollossa, joten mulle tällainen havahtuminen todellisuuteen sallittakoon.
On mahdotonta tehdä mitään nopeita ja tehokkaita ratkaisuja enää siinä vaiheessa, kun paska on jo osunut tuulettimeen. Mun ratkaisuehdotukseni on ensinnäkin se, että näillä ulkomaalaisilla hoiva-avustajilla on työpaikoilla (hyvää suomea puhuva ja ymmärtävä) ohjaaja, joka ei osallistu potilastyöhön. Eikä niin, että lähihoitaja tai sairaanhoitaja joutuu vielä omien töidensä lisäksikin perehdyttämään ja opastamaan hoiva-avustajia. Ja vahtimaan, että työt tulee tehtyä oikein eikä virheitä tapahdu. Hoitotyö hoitajille, avustava työ avustajille ja ohjaaminen ohjaajille. Toinen asia on se, että jos halutaan houkutella alalta lähteneitä hoitajia takaisin hoitoalalle tai alalla jo olevia hoitajia pysymään siellä, sitten aletaan maksamaan lisää. Mutta se ei yksin riitä vaan pitää olla työnjako myös niin, ettei hoitajan hommiin kuulu mikään muu kuin hoitajakoulutuksen edellyttämä työ. Eivät lääkäritkään tee sairaanhoitajien tai lähihoitajien hommia. Kolmas asia, mikä tulee mieleen, olisi parantaa lähihoitajien mahdollisuuksia kouluttautua sairaanhoitajiksi. Sairaanhoitajaksi haluavista ei ole Suomessa pulaa, sillä hakijoita alkaviin koulutuksiin on monikymmenkertainen määrä verrattuna opiskelupaikan saaviin. Lähihoitajaopintoihin ei ole kaikkialla Suomessa riittävästi hakijoita, mutta jos olisi myös toisenlainen "väylä" sairaanhoitajaksi eli lähihoitajasta sairaanhoitajaksi, saattaisi ainakin joitain kiinnostaa lähihoitajaopinnot, muutama vuosi lähihoitajana työelämässä ja sitten - jos haluaa - jatko siitä "väylää" pitkin sairaanhoitajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Outoa, ettei esim. metallialalla ole vastaavaa ongelmaa. Ai niin, totta kai, siellä maksetaankin kunnon palkkoja ja Metalliliitto pitää huolen omistaan.
Palkat ylös heti!
Näinkö nopeasti unohtui, mitä tapahtui, kun hoitajien palkkoja viime vuonna olisi haluttu nostaa?
Haluaisin tietää, kuinka moni palstalainen olisi oikeasti halukas maksamaan ne veroissaan. Entä kuinka moni vientialalla työskentelevä hyväksyisi sen, että hoitajat saavat ison palkankorotuksen mutta he eivät lainkaan? Ei kukaan. Hoitajien palkankorotusta seuraisi, että tuotantoalat vaatisivat vielä isommat palkankorotukset, josta seuraisi nykyistäkin pahempi inflaatio.
Minusta tuntuu, että ihmiset eivät ymmärrä mittakaavaa, josta nyt puhutaan. Siis sitä, kuinka iso määrä työntekijöitä hoiva- ja hoitoalalle tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Outoa, ettei esim. metallialalla ole vastaavaa ongelmaa. Ai niin, totta kai, siellä maksetaankin kunnon palkkoja ja Metalliliitto pitää huolen omistaan.
Palkat ylös heti!
Tä? Turussa miljardiluokan laivoja hitsaavat tienaavat ruhtinaalliset 12 €/tunnissa, muualla palkkaus samaa tasoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa, ettei esim. metallialalla ole vastaavaa ongelmaa. Ai niin, totta kai, siellä maksetaankin kunnon palkkoja ja Metalliliitto pitää huolen omistaan.
Palkat ylös heti!
Näinkö nopeasti unohtui, mitä tapahtui, kun hoitajien palkkoja viime vuonna olisi haluttu nostaa?
Haluaisin tietää, kuinka moni palstalainen olisi oikeasti halukas maksamaan ne veroissaan. Entä kuinka moni vientialalla työskentelevä hyväksyisi sen, että hoitajat saavat ison palkankorotuksen mutta he eivät lainkaan? Ei kukaan. Hoitajien palkankorotusta seuraisi, että tuotantoalat vaatisivat vielä isommat palkankorotukset, josta seuraisi nykyistäkin pahempi inflaatio.
Minusta tuntuu, että ihmiset eivät ymmärrä mittakaavaa, josta nyt puhutaan. Siis sitä, kuinka iso määrä työntekijöitä hoiva- ja hoitoalalle tarvitaan.
Ne rahat voidaan ottaa sieltä Fortumin 12 milj. menetyksistä, minkä Sanna Marin ja muut päättäjät "vahingossa" sössi menemään. Myydään vaikka Fortumi kiinalaisille.
Mitenkä se Antti Rinteen iskulause taas menikään.... "RAHAA ON" !!!1!!!!@@!!
Kyllähän tämä on pääasiassa ratkaistava kotimaisin voimin. Vaikka ulkomailta saataisiinkin jonkun verran hoitajia, niin se pelkästään ei ratkaise ongelmaa.
Väittäisin että toimintojen tehostamisella olisi saatavissa merkittäviä hyötyjä. Iso osa ihmisistä osaa käyttää teamsia/zoomia yms. ja ison osa lääkärivastaanotoista voisi hoitaa etänä. Jos nettivastaanoton kautta voitaisiin hoitaa vaikka 20-30% käynneistä, vapautuisi resursseja live-vastaanotoille. Nyt vaan jokainen hyvinvointialue miettii nämä prosessit itsekseen mikä on järjetöntä.
Osan palveluista saa lopettaa vaikka olisi työvoimaa. Ei ole mitään järkeä että jotkut idootit käy terkkarissa flunssan takia tai mittauttamssa verenpaineitaan.