Kertokaa kirjoittamattomia sääntöjä, sosiaalisia normeja

Vierailija kirjoitti:

Jos kahvipöydässä on suolaista, täytekakkua ja pullaa, niitä kuuluu ottaa tässä järjestyksessä: suolaiset, pulla, kakku. Mielellään ei samalla kertaa vaan kaksi kertaa santsaamalla.

Jos juhlissa on pappi, hän aloittaa ruokailun, vaikka juhlissa olisi myös suvun 90-vuotias matriarkka.

Totta kai, onhan pappi sentään opiskellut satukirjaa koulussa ja täten arvokkaampi kuin muut ihmiset.

Vierailija kirjoitti:

Jos joku sanoo, että törmäillään, se on nätimmin sanottuna hyvästi

Ja jos ehdotat jotain ja vastapuoli sanoo "kattellaan", niin se tarkoittaa että ei kiinnosta.

Toisia pitää kehua mutta ei liian innokkaasti tai vuolaasti, ettei vaikuta oudolta tai mielistelevältä. 

Omia tekemisiä pitää vähätellä tai muut pitävät sinua liian ylpeänä.

Tuntemattomalta mieheltä ei saa pyytää apua ellet ole viehättävä nainen.

Hierarkiassa ylempänä olevilla on eri säännöt. Ei siinä ole kyse mistään autismista, vaan siitä että nämä "kirjoittamattomat" säännöt ovat sisäpiiritietoa, jolla on myös periytyvä luonne. Voihan niitä treenatakin, siksi on olemassa jos jonkinlaisia opaskirjoja menestymiseen.

Erikseen on mainittava sanalla sanoen tyhmät ihmiset, jotka eivät kykene noudattamaan kirjoitettujakaan sääntöjä. Siinäkään en usko autismin kirjon olevan mitenkään määrittelevä tekijä.

Näkisin tuon kirjon aiheuttavan enemmänkin päinvastaista oiretta, siis ettei ymmärretä jos jokin poikkeaakin säännöstä, ja/tai kuvitellaan sääntöjä sinne missä niitä ei ole.

Lemppari "sääntöni" on se, että kun näkee  tutun ihmisen jossain, hänelle pitää valehdella että haluaa lähteä hänen kanssaan kahville tai vaikka kirpparille. Vielä jos sanoo että soitellaan, ilman aikomustakaan soittaa, niin sääntö on täydellinen!

Ei voi vain sanoa että oli kiva nähdä, heippa, vaan jos toinen ei tajua ehdottaa tapaamista jota ei missään nimessä halua, niin sinun tulee itse tämä tehdä. Missään nimessä ei pidä olettaa että kun joku toivoo tapaavansa sinut piakkoin kahvikupposen ääressä, hän sitä tosiasiassa haluaisi tapahtuvan. 

Minulle kävi moneen kertaan näin, ennen kuin minulle kerrottiin että valehtelu on kohteliasta, ja tapaamisen pyytäminen, vaikka ei  sitä itse haluaisi, ja että minä olen törppö kun rupesin kyselemään että kävisikös sulle ensi viikolla. 

Niin joo, ja en ole millään "kirjolla".

Vierailija kirjoitti:

Toisilta ihmisiltä ei tentata tämän asioita, eikä vaadita tilille tai jotain selontekoa tekemään.

Missään sukujuhlissa, työpaikan yhteisessä kahvipöydässä ei tehdä sellaista asetelmaa, että alapa sinä siinä alempana nyt tilittää miksi et ole tehnyt lapsia tai milloin meinasit sitä tai tätä. Sukujuhlissa ei hyökätä työttömän kimppuun ja luetella tälle kaikkia maailman pskatöitä, että miksi et mene vaikka siihen, tai vaikka siihen.

Soisi yleistyvän

:D :D

Vierailija kirjoitti:

Toisen painoa tai syömisiä ei kommentoida ääneen. Ei myöskään ole ok vaikkapa sukujuhlissa kahvipöydässä kritisoida kovaan ääneen omia syömisiään "voi kauhee kun oon niin lihonut, en kehtaa enää toista pikkuleipää ottaa".

Tämä on kyllä usealta hukassa ja ilmeisesti ylittää käsityskyvyn, ettei kenenkään kehonmalliin, painoon tai syömisiin puututa.  Onko niin vaikea käsittää, että puuttuminen on loukkaavaa ja tekee jo muutoinkin arasta aiheesta/ongelmasta vieläkin kipeämmän ja hävettävämmän?

Terveisin: Olen usein ollut tilanteissa, joissa minulle yritetään näyttä oikeaa mallia ruokavalioon.

Vaelluksella tai metsässä vastaantulevaa tervehditään.

Vierailija kirjoitti:

Hierarkiassa ylempänä olevilla on eri säännöt. Ei siinä ole kyse mistään autismista, vaan siitä että nämä "kirjoittamattomat" säännöt ovat sisäpiiritietoa, jolla on myös periytyvä luonne. Voihan niitä treenatakin, siksi on olemassa jos jonkinlaisia opaskirjoja menestymiseen.

Erikseen on mainittava sanalla sanoen tyhmät ihmiset, jotka eivät kykene noudattamaan kirjoitettujakaan sääntöjä. Siinäkään en usko autismin kirjon olevan mitenkään määrittelevä tekijä.

Näkisin tuon kirjon aiheuttavan enemmänkin päinvastaista oiretta, siis ettei ymmärretä jos jokin poikkeaakin säännöstä, ja/tai kuvitellaan sääntöjä sinne missä niitä ei ole.

Kyllä. Säännöt ovat hyvin yksilökohtaisia. Toisilta vaaditaan huomattavasti tiukempaa sääntöjen noudattamista, kuin toisilta.

Vierailija kirjoitti:

Toisilta ihmisiltä ei tentata tämän asioita, eikä vaadita tilille tai jotain selontekoa tekemään.

Missään sukujuhlissa, työpaikan yhteisessä kahvipöydässä ei tehdä sellaista asetelmaa, että alapa sinä siinä alempana nyt tilittää miksi et ole tehnyt lapsia tai milloin meinasit sitä tai tätä. Sukujuhlissa ei hyökätä työttömän kimppuun ja luetella tälle kaikkia maailman pskatöitä, että miksi et mene vaikka siihen, tai vaikka siihen.

Mun aikuinen lapsi on autisminkirjolla, ja hän ahdistuu paljon siitä kun kysellään ja intetään eikä ymmärretä että hän ei halua tenttausta. Ei ymmärretä,  vaikka hän sanoo suoraan että ei halua puhua nyt tästä. 

Näitä esimerkkejä olisi vaikka kuinka paljon lähipiiristä. Esim:

-Vaikka joku kapea osa-alue on mielestäsi tosi mielenkiintoinen, hillitse halua selostaa siitä muille. Muita ei kiinnosta yhtä paljon.

-Jos joku on sinua kohtaan huomaavainen (vaikka saadessasi lahjan), kuuluu esitttää ilostunutta.

-Usein kieltäytyminen verhoillaan jotenkin kohteliaasti (Esim. en ehdi, ei ole rahaa, olen väsynyt)

Lapsettomien kuuluu ilmaista positiivisia, selkeitä tunteita muiden lapsia, lastenhankintaa ym kohtaan, ja olla innokas lapsenhoitaja. Mitään näistä ei odoteta jos sinulla on omia lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Toisia pitää kehua mutta ei liian innokkaasti tai vuolaasti, ettei vaikuta oudolta tai mielistelevältä. 

Omia tekemisiä pitää vähätellä tai muut pitävät sinua liian ylpeänä.

Tuntemattomalta mieheltä ei saa pyytää apua ellet ole viehättävä nainen.

Omia tekemisiään pitää vähätellä, mutta jos vähättelee, niin omaa huonon itsetunnon. Kehuminen on hyvästä, mutta ainoastaan, jos kehuu oikealla tavalla. 

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomien kuuluu ilmaista positiivisia, selkeitä tunteita muiden lapsia, lastenhankintaa ym kohtaan, ja olla innokas lapsenhoitaja. Mitään näistä ei odoteta jos sinulla on omia lapsia.

Kyllä. Vaikka lapsettomuus juilisi rinnassa ja parhaansa mukaan yrittää olla näyttämättä tuntemaansa surua. 

Älä väitä mangan olevan:

pornoa

hentaita

lonkeroita

pikkutyttöjä

koulutyttöjä

inceleiden kirjallisuutta

partakaulojen kirjallisuutta

lasten sarjakuvia

pikkupoikien sarjakuvia

sarjakuvia

Kohtele mangaa kuin mitä tahansa kirjallisuutta/taidetta; sivistävänä osana arkea.

Vierailija kirjoitti:

Tarjottua kahvia saa kehua hyväksi, mutta ei saa sanoa pahaksi, vaikka keittäjä sanoisi itse, että tulipahan pahaa. Sitä pitää silti kehua,

Jos joku pieraisee vahinossa seurassa, muiden pitää olla niin kuin sitä ei olisi tapahtunut.

Kyllä, koska harvemmin kukaan tarkoituksella piereksii seurassa ja vahinkopaukku hävettää jo tarpeeksi paljon ilman asiaan huomion kiinnittämistä. Etenkin, jos muistetaan opastaa, että käy tarpeeksi usein vessassa. Ärtynyt suoli ei välitä vessakäyntien tiheydestä.

Ikävä kyllä tämä normi alkaa olla katoava luonnonvara jo nuorempien keskuudessa, mutta jos käytät vaikkapa huoltoaseman ilmaista wc-tä niin silloin kuuluu myös ostaa sisältä edes jotain pientä! Wcn ylläpito siivouksineen ja papereineen maksaa yrittäjälle vuositasolla paljon joten ei ole kohteliasta käydä vain vessassa, siksi nämä wct vähenevätkin koko ajan kun ihmiset ei enää tajua vastavuoroisuuden ideaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomien kuuluu ilmaista positiivisia, selkeitä tunteita muiden lapsia, lastenhankintaa ym kohtaan, ja olla innokas lapsenhoitaja. Mitään näistä ei odoteta jos sinulla on omia lapsia.

Kyllä. Vaikka lapsettomuus juilisi rinnassa ja parhaansa mukaan yrittää olla näyttämättä tuntemaansa surua. 

Ja vaikka se toisen pershedelmä kiinostaa yhtä vähän, kuin sen pershedelmän äitiä kiinnostaa muiden lapset.

Käyttäjä31931 kirjoitti:

Näitä esimerkkejä olisi vaikka kuinka paljon lähipiiristä. Esim:

-Vaikka joku kapea osa-alue on mielestäsi tosi mielenkiintoinen, hillitse halua selostaa siitä muille. Muita ei kiinnosta yhtä paljon.

-Jos joku on sinua kohtaan huomaavainen (vaikka saadessasi lahjan), kuuluu esitttää ilostunutta.

-Usein kieltäytyminen verhoillaan jotenkin kohteliaasti (Esim. en ehdi, ei ole rahaa, olen väsynyt)

Lapseni selitti minulle suoraan puhumisen niin, että aina kun hän alkaa kiertelemään tai keksimään verukkeita, niin hän joutuu vain isompaan liriin, koska vastapuoli alkaa esittää ratkaisuja ongelmiin. Jos lastani pyydetään jonnekin mihin hän ei halua mennä, ja hän vastaa että muuten kyllä mutta ei ole autoa, niin ehdotetaan heti kyytiä, jolloin joutuu siihen keksimään taas uuden verukkeen.

Hän sanoo pääsevänsä helpommalla kun siis vain sanoo suoraan että en tule, ja yleensä vielä syyn miksi ei tule, koska sitä tentataan kuitenkin, ja jos valehtelee syyn, niin siihenkin yritetään keksiä taas joku ratkaisu. Niinpä hän sanoo että en tule teidän mökille, kiitos kutsusta, en vain pidä mökillä olosta.

Logiikka on mielestäni pistämätön.

Vierailija kirjoitti:

Jos joku sanoo, että törmäillään, se on nätimmin sanottuna hyvästi

No ei kyllä ole.