Kertokaa kirjoittamattomia sääntöjä, sosiaalisia normeja

Vierailija kirjoitti:

Pahoitellaan kun toinen loukkaantuu eikä selitetä maailman tappiin asti loukkaantumisen aiheuttanutta omaa tyhmää ratkaisua, sanomista tai asiaa.

Oon miehellenikin sanonut et oikeasti, ei mua kaikessa kiinnosta että miksi teki jotai. yhtään niin paljon kun se, että olisi pahoillaan. Alussa jäätiin vääntämään hemmetin pitkiksi ajoiksi ihan pikkujutuista, kuten vaikka myöhästymisestä, kun hän ei koskaan, siis KOSKAAN pahoitellut vaan selitteli.

Ja siis niin, sama jatkaa; se kirjoittamaton sääntö on oikeastaan se, että kun pahoittelee aidosti niin monesti saa nopeastikin anteeksi. Liekö jotain sosiaalisuuden evoluutiota, toinen myöntää haavoittuvuutensa ja toinen ei hyökkää. Vähän kuin koira joka heittäytyy selälleen toisen eteen riitatilanteessa. Terve koira ei pure suojaamatonta koiraa vaikka olisikin ensin aggressiivinen.

Mutta jos ei pahoittele kun aiheuttaa toiselle mielipahaa, niin pienikin asia voi kyteä isoksi.

Hienotunteinen mielipiteensä ilmaisemin tulkitaan samaa mieltä olemiseksi. Samoin vaikeneminen tai kantaa ottamattomuus.  Kuitenkin, jos hienotunteisuudella tulee jyrätyksi, on napakasti sanominen kiukuttelua. 

Kauemmaksi siirtyminen, kun tungetaan hyvin lähelle vaikkei tunneta, tulkitaan loukkaukseksi. Jokaisella on oma käsityksensä siitä, kuinka lähelle saa tulla ja missä vaiheessa.

Small tallin vaikeus, kuulumisia kysyvälle tutulle ei kerrota totuutta jos se on mallia, pukamat kutisee, laskut maksamatta ja töissäkin ottaa ohimoon. ei sitä oikeesti kiinnosta ja vastaukseksi kelpaakin vain positiiviset asiat oli ne sitten tosia tai ei. Turhaa jargonia siis!

Vierailija kirjoitti:

Masturbointi muiden seurassa, jos nämä eivät ole mukana touhussa, on epäkohteliasta. Samoin itseään räpeltäessä ei pidä tuijottaa toista suoraan silmiin, varsinkaan hississä.

Kuinka usein olet ollut tilanteessa, jossa masturboidaan hississä saatika muiden seurassa?

Jonkun tullessa vierailulle pitää pahoitella, ettei ole ehtinyt siivota ja tarjottavien laatukin on vähän niin ja näin. Ja vierailijan kuuluu ilmeisesti vastata, että "siistiähän täällä on!" ja "tosi hyvää pullaa!"

Kun joku valehtelee ns aikuisten maailmassa kuten töissä niin selkeästi että kaikki tietää että kyse on valheesta, niin se usein jätetään sanomatta hienotunteisuussyistä. Jos jotain on jäänyt toistuvasti tekemättä esim ja selitykset on paksua pajunköyttä niin asillisessa ympäristössä ei kukaan yleensä ala sanomaan, että valehtelet koska hävettää jo valmiiksi valehtelijan puolesta ja valheet tuntuu kiusalliselta

Vierailija kirjoitti:

Small tallin vaikeus, kuulumisia kysyvälle tutulle ei kerrota totuutta jos se on mallia, pukamat kutisee, laskut maksamatta ja töissäkin ottaa ohimoon. ei sitä oikeesti kiinnosta ja vastaukseksi kelpaakin vain positiiviset asiat oli ne sitten tosia tai ei. Turhaa jargonia siis!

Kyllä. Tutulle ei kerrota todellista tilannetta ellei ole positiivista sanottavaa. Keskustelu päättyy lyhyeen, jos kertoo miten asiat todellisuudessa ovat. Läheisemmille ystäville näistäkin voi kertoa.

Toisen painoa tai syömisiä ei kommentoida ääneen. Ei myöskään ole ok vaikkapa sukujuhlissa kahvipöydässä kritisoida kovaan ääneen omia syömisiään "voi kauhee kun oon niin lihonut, en kehtaa enää toista pikkuleipää ottaa".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Masturbointi muiden seurassa, jos nämä eivät ole mukana touhussa, on epäkohteliasta. Samoin itseään räpeltäessä ei pidä tuijottaa toista suoraan silmiin, varsinkaan hississä.

Kuinka usein olet ollut tilanteessa, jossa masturboidaan hississä saatika muiden seurassa?

Kerran bussin ikkunasta näin bussipysäkillä miehen, joka veti käteen ihan häpeilemättä. :D Ei ollut suomalainen. -eri

Jos joku kysyy että kuule, se ja se sanoi että minä olen narsisti/itsekäs/ahne ja vastaavasti että jos kysyy että enkö minuakin voisi luonnehtia anteliaaksi/reippaaksi/mukavaksi, niin on todennäköistä että valehtelet. Kiusallinen typerä kysymys enkä tosiaankaan itse jaksa lähteä siihen että haukun toista ihmistä hänen pyynnöstään.

Vierailija kirjoitti:

Silmiin katsominen on tärkeää. Tuijottaa ei tarvi, mutta jos puhuu toiselle eikä kertaakaan katso kasvoja päinkään ilman erityistä syytä se on outoa ja tulkitaan usein ylimielisyydeksi, välinpitämättömyydeksi tms.

Minä en ujouteni ja sosiaalisten tilanteiden pelon takia aina osaa ja uskalla katsoa silmiin, anteeksi siitä. Yritän parhaani, mutta monesti katseeni lähtee harhailemaan ja kiusaantuneena katson vain välillä kasvoihin ja sitten taas ohi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun uskovaiset puhuvat saduistansa kuin ne olisi totta ja siihen tyyliin, ihan kuin kaikki muutkin niihin juttuihin automaattisesti totena uskoisivat, niin ateistien kuuluu olla hiljaa ja leikkiä mukana. Ei saa sanoa omaa mielipidettään tai ilmaista asiallisestikaan, että itse en tuollaisiin usko.

Uskovaisten mielipaha on pahempi asia kuin ei uskovien. Sillä ei ole väliä miten paljon sinua inhottaa ja ottaa hermoon ateistina, ja miten paljon sinua loukkaa kun sinut on pakotettu siihen leikkiin mukaan. Uskovaisten oikeudet menee ei uskovaisten edelle.

En tiedä miksi näin on, mutta selkeästi tuollainen sääntö on.

Olet jäänyt ysärille, silloin oli tämä meininki. Nykyään kristittyjä saa aika avoimesti syrjiä ja ateistit, muunuskoiset ja muunsukupuoliset otetaan etupäässä huomioon kaikessa. Esimerkiksi suvivirttä ei enää lauleta kouluissa, tapahtumiin ei oteta joululauluja joissa sanallakin mainitaan Luoja jne.

En ole jäänyt. Ei edes 2023 saa sanoa olevansa ateisti tai ilmaista, ettei usko mihinkään uskontoihin. Uskovaiset heittäytyvät todella inhottaviksi ja käyttäytyvät kuin moukkamaiset pikkulapset, jos et alistu heidän leikkiinsä mukaan, ja teeskenetele olevasi jotain mitä et ole.

Uskovaiset eivät itse koskaan voisi kuvitellakaan, että heidän pitäisi välittää toisten tunteista mitään, tai kunnioittaa toisten oikeutta olla uskomatta. Vain uskovaisilla itsellään on oikeuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silmiin katsominen on tärkeää. Tuijottaa ei tarvi, mutta jos puhuu toiselle eikä kertaakaan katso kasvoja päinkään ilman erityistä syytä se on outoa ja tulkitaan usein ylimielisyydeksi, välinpitämättömyydeksi tms.

Minä en ujouteni ja sosiaalisten tilanteiden pelon takia aina osaa ja uskalla katsoa silmiin, anteeksi siitä. Yritän parhaani, mutta monesti katseeni lähtee harhailemaan ja kiusaantuneena katson vain välillä kasvoihin ja sitten taas ohi.

Neuvoin kerran kaltaisellesi että sen katseen silmien lisäksi, yleensä kohdistaa jomman kumman silmän sisänurkkaan/nenänpieleen jotta ei mene toljottamiseksi tai harhailuksi, eikä silmiin. Kokeile jos helpottaa, testaa vaikka telkkarissa oleviin ihmisiin, ikään kuin kuuntelisit heitä ja puhuisit heille.

Toisilta ihmisiltä ei tentata tämän asioita, eikä vaadita tilille tai jotain selontekoa tekemään.

Missään sukujuhlissa, työpaikan yhteisessä kahvipöydässä ei tehdä sellaista asetelmaa, että alapa sinä siinä alempana nyt tilittää miksi et ole tehnyt lapsia tai milloin meinasit sitä tai tätä. Sukujuhlissa ei hyökätä työttömän kimppuun ja luetella tälle kaikkia maailman pskatöitä, että miksi et mene vaikka siihen, tai vaikka siihen.

Tarjottua kahvia saa kehua hyväksi, mutta ei saa sanoa pahaksi, vaikka keittäjä sanoisi itse, että tulipahan pahaa. Sitä pitää silti kehua,

Jos joku pieraisee vahinossa seurassa, muiden pitää olla niin kuin sitä ei olisi tapahtunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuoksuyliherkkyys on pään välissä. Autistit usein ovat ja kiljuvat asiasta heti jos haistavat jotain.

Nope. Toisilla on herkempi hajuaisti, kuin toisilla.

Samoin kuulo- ja tuntoaistit ovat hyvinkin voimakkaasti erilaiset eri ihmisillä.

Vierailija kirjoitti:

Tarjottua kahvia saa kehua hyväksi, mutta ei saa sanoa pahaksi, vaikka keittäjä sanoisi itse, että tulipahan pahaa. Sitä pitää silti kehua,

Jos joku pieraisee vahinossa seurassa, muiden pitää olla niin kuin sitä ei olisi tapahtunut.

Olen siis autisti ja joutunut opettelemaan nämä!

Jos joku sanoo, että törmäillään, se on nätimmin sanottuna hyvästi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun uskovaiset puhuvat saduistansa kuin ne olisi totta ja siihen tyyliin, ihan kuin kaikki muutkin niihin juttuihin automaattisesti totena uskoisivat, niin ateistien kuuluu olla hiljaa ja leikkiä mukana. Ei saa sanoa omaa mielipidettään tai ilmaista asiallisestikaan, että itse en tuollaisiin usko.

Uskovaisten mielipaha on pahempi asia kuin ei uskovien. Sillä ei ole väliä miten paljon sinua inhottaa ja ottaa hermoon ateistina, ja miten paljon sinua loukkaa kun sinut on pakotettu siihen leikkiin mukaan. Uskovaisten oikeudet menee ei uskovaisten edelle.

En tiedä miksi näin on, mutta selkeästi tuollainen sääntö on.

Olet jäänyt ysärille, silloin oli tämä meininki. Nykyään kristittyjä saa aika avoimesti syrjiä ja ateistit, muunuskoiset ja muunsukupuoliset otetaan etupäässä huomioon kaikessa. Esimerkiksi suvivirttä ei enää lauleta kouluissa, tapahtumiin ei oteta joululauluja joissa sanallakin mainitaan Luoja jne.

Ne tapahtumat on tarkoitettu kaikille. Ei niissä ole minkään muunkaan uskonnon juttuja.

Jos kahvipöydässä on suolaista, täytekakkua ja pullaa, niitä kuuluu ottaa tässä järjestyksessä: suolaiset, pulla, kakku. Mielellään ei samalla kertaa vaan kaksi kertaa santsaamalla.

Jos juhlissa on pappi, hän aloittaa ruokailun, vaikka juhlissa olisi myös suvun 90-vuotias matriarkka.